Maanantai-ilta vierähti pelastushakuharjoituksissa. Mä olen niin innoissani! Taaville ole kolme valmista ukkoa ja mä en tienny, missä ukot oli. Mietin, että tuleeko liian aikaisin pelkkiä valmiita, mutta ohjaaja sanoi, että kokeillaan ja ens kerralla otettaan sitten jotain helppoa.
Ekalle lähti tosi hyvin, mutta matka tyssäsi edellisiltä koirilta metsänlaitaan jääneisiin maksan ja nakin paloihin... Ja millään en meinannut saada Taavia takaisin lähetykseen. No, uusi lähetys kuitenkin onnistui, mutta taas muilta pudonneet herkut veivät voiton. Menin Taavin luo vähän 'kovistellen", että hommiin nyt siitä! Lähtihän se ukolle ja löysi sinne ja vielä haukkuikin! Haukku tulee käskettäessä, mutta tulee kuitenkin ja vähän se välillä menee vieläkin sellaiseksi äänettömäksi leukojen louskutukseksi, mutta ihan mielettömän hienoa!!
Toiselle ukolle Lärppis lähtikin sitten hyvin, mutta tais kyllä mennä vähän enempi nenä maassa, kuin ilmavainulla... Taas hyvät haukut! Kolmas ukkeli olikin sitte melkoinen killeri. Taavi lähti taas tosi hyvin, mutta pariin kertaan juoksi ees taas tallattuja raitoja parinkymmenen metrin päässä keskilinjasta, tosin ei lähellekään niin pitkää matkaa kuin viimeksi, nyt sivuttainen liike olin ehkä vain reilu kymmenen metriä. Mutta sinne se syvemmälle metsään meni ja ukko löytyi ja haukut tuli. Mä kun menin hakemaan Tapsaa maalimieheltä niin yllätyin paikasta: maalimies oli armeijan maan alle kaivaman, pikku kuusikon kokonaan peittämän bunkkerin suuaukon sisällä. Siis maan alla tunnelissa piilossa ja mun muru löysi sen sieltä! Mä olin niin iloinen siitä, miten mahtava koira mulla olla! <3
Tänään olimme iltapäivän helteessä jälkitreeneissä. Lähes tuuleton keli, kuiva kangasmetsä ja mittarissa reilusti yli hellerajan.
Taaville lyhyt, n. 40 m suora tuore jälki ilman nameja, jäljellä kuusi esinettä. Taavi lähti tosi hyvin ja vauhti oli tosi paljon kovempi kuin namijäljillä on ollut. Taavia sai jarrutella, mutta se ei siitä onneksi häiriintynyt. Kuudesta esineestä (heijastin, tulitikkurasia, avaimenperä, pieni lääkepurkku, pieni rasvatuubi ja pieni loppupalkkarasia) Taavi ilmaisi viisi pysähtymällä ja nuuhkimalla niitä. Palkkasin heti tästä ja pyysin vielä näyttämään esineet uudestaan. Tulitikkurasian yli käveli huomioimatta sitä.
Olin tosi tyytyväinen, vaikka Taavi ehkä vähän meni hämilleen uudelleen näyttämisen pyytämisestä. Sitä on kyllä kotona tehty jonkin verran ja siellä on ollut ihan innoissaan tökkimässä esineitä nenällään uudestaan ja uudestaan. No, esineet uudessa yhteydessä ja lauma ihmisiä seuraamassa toimintaa, oisko siinä syy pieneen hämilleen menoon? Mutta siis ihan loistavaa, että se ylipäätään reagoi esineisiin ja jäljesti niin varmasti ilman nameja!
Missähän välissä mä sitä tottista reenaisin...? Siinä touhussa on taas ollut ihan luvattoman pitkä tauko :\
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti