Onpa ollut touhukasta, vaikkei mitään pitänyt ehtiä...

Viime viikolla keskiviikkona ehdin tokotreeneihin, muutenkin oli töiden puolesta vähän kevyempi viikko. Tehtiin ohjattua, eka toisto hyvä, toisella Sinnin ajatus katkesi, mut korjattiin.

Jäävät meni hyvin. Luoksetulossa toinen hallissa oleva koira vähän jänskätti ja Sinni tuli vähän luimussa. Syvälle on jäänyt viime talvinen häpsäkkä Sinnin muistiin.

Perjantaina oltiin kentällä tottistelemassa. Tokopaikkis, mut muuten pk-B-tottista. Ilmoittautumisessa Sinnillä lähti ihan mopo tassuista, mut muuten meni kivasti. Hihnaseuruuseen pitää jatkossa muistaa ottaa näyttelyhihna.

Kuvat Anne S. ja Kirsi K.

Lauantai oli uintipäivä! Muru oli mukana kuvaamassa.

Sunnuntaina aamusta esineruututreeneissä. Oli ihan oikeen kokonen ruutu. Sinni teki kaksi kierrosta ja yhden haun per kierros. Ekalla kierroksella esine hetsattiin. Olin iloinen, kun vähän epämukava ja jo parin muun koiran suussa ollut esine tuli melkein käteen asti.

Tokalla kiekalla meidät laitettiin tekemään ihan valmis ruutu ja Sinnipä yllätti lähtemällä innolla, vaikkakaan ei niin kovaa kuin hetsattuna, ja tekemällä kivasti töitä ja tuomalla mulle pienen kengän. Wuhuu!

Lisäksi saatiin kokeneilta kisakonkareilta hyviä vinkkejä ja huomioita meidän tekemisestä. 

Videot Tarja M.

Kotimatkalla poikkesin vielä pikapikaa hallille tekemään kiertohyppyhässäkkää ja erikseen pysäytyksiä. Paappakin hömpötteli mukana.

Maanantaina pitkästä aikaa kimppalenkki Taren kanssa. Oltiin oikein hurjia ja päästettiin parivaljakko irti, kun niitä niin kovasti leikitytti.

Tiistaina ruokiksella pikatreeni kiertohyppyhässäkkää, ruutua ja pysäytyksiä. Hässäkkä menee miten menee, vaikeeta on. Ruutua tehtiin nyt pallolle ja saatiin intoa takaisin. Pysäytykset omana treeninä toimii kohtalaisesti, mutta muihin liikkeisiin yhdistettynä niistä ei Sinnillä vielä ole hajuakaan.

Taavi-paappa teki oman paappatreenin.

Alkuillasta Sinnille sateinen jälki. 500 m, ikää tunti, keppejä kuusi. Nosto oli haparoiva, kuten aina. Kun jälki löytyi, niin sitten kyllä mentiin varmasti. Eka keppi kuitenkin jäi, siinä mentiin vähän sivussa jäljestä, muuten aika lailla jäljen päällä gps-jäljestä poiketen. Mikä parasta, niin Sinni reagoi vahvasti keppeihin (jotka oli nyt kunnolla hajustettu taskussa noin puoli tuntia ennen jäljen tekoa) ja parille jopa palasi muutaman askeleen mentyään niistä ensin ohi. Viisi viimeistä keppiä varmasti ylös. Aikaa meni n. 16 minuuttia palkkauksineen kaikkineen. Kyllä tästä vielä hyvä tulee!

GPS sakkaa taas, vihreä jälki ainakin loppupään osalta oikeampi

Tiistaina illalla kuuntelin vielä Palveluskoiraliiton koulutusluennon uusista rally-tokon säännöístä, jotka astuvat voimaan ensi vuoden alusta. Paljon muutoksia ja varmasti jatkossa selviää, muuttuuko laji meille mahdottomaksi vai nykyistä helpommaksi. Erityisesti mietityttää uusinnan poistuminen ja jumituksista aiheutuvat pistevähennykset. Näiden perusteella vaikuttaa, että me ei tulla enää koskaan saamaan tuloksia. Toisaalta jatkossa saa käyttää enemmän apuja, mut ne tuntuu itselle ainakin vielä vierailta, varsinkaan kun ei tiedä kuinka paljon niitä oikeasti saa käyttää.

Keskiviikon toko ei ollut meidän päivä. Kokeiltiin tunnaria ja kaukoja sekä ohjattua noutoa. Tunnarista ei hallissa mitään hajua, vaikka kotona tää on pihalla onnistunut jo ihan kohtuullisesti. Kaukoista ei meinannut tulla mitään, kun Sinnin häntä vatkasi niin paljon, ettei sillä ollut mitään mahdollisuuksia pysyä paikallaan ja ohjatussa se oli menossa ruutuun.

Liikkeet on kaikkinensa vielä koko voittajan osalta niin kesken, että Sinni ei kestä häiriöitä oikeastaan ollenkaan. Tunnarin lähellä ollut hyppy vei huomiota, ohjatun nouto häilävyntyi ruutuun, kaukot muihin ihmisiin jne. Mut ajan kanssa, kai...

Lauantaina molemmille kilsan jäljet. Kiva aurinkoinen pikkuisen tuulinen keli.

Sinnin jälki vanheni puolitoista tuntia. Nostossa käveli jäljen yli, mutta palasi ilman apuja jäljelle ja lähti jäljestämään oikeaan suuntaan.

Koko jälki meni Sinnimäisen huolettomasti, terävä kulma tuotti vähän ongelmia, mutta Sinni ratkaisi sen kuitenkin hyvin. Loppujäljellä yhdestä kulmasta ohi ja siitä avustettuna takaisin jäljelle. Kepeistä nousi toinen, neljäs ja kuudes. Vauhtikin oli nippa nappa riittävä, kilometriin meni aika lailla tasan puoli tuntia. En tiedä miten tuosta saisi tarkempaa, kun Sinnin tyyli on vähän huoleton. Tämä oli eka pidempi jälki Sinnille ja se oli kiva huomata, että jaksoi loppuun asti ja kyllä se kaikesta huolettomuudesta huolimatta pysyy ihan kohtuullisesti jäljelläkin...

Taavi nosti jäljen varmasti ja jäljesti hienosti koko kaksi tuntia vanhan jäljen. Söi tosin aika paljon mustikoita matkalla ja eka keppi jäi, mutta muut kepit nousi varmasti. Kanttarellien kohdalla päästin Taavin irti ja juoksin sen sitten kiinni. Paappajälki on parasta, niin rentoa ja varmaa.

Tottakai-viikonloppu

Alkuviikosta ehdin yhtenä iltana tehdä pienet jäljet koirille. Taaville vähän lyhempi kolmella kepillä ja Sinnille 500 m kuudella kepillä.

Taavin jälkeä tuli häiritsemään sienestäjä, joka kulki ekan sata metriä aika lailla mun askelia juuri kun oltiin lähdössä jäljelle ja eka keppi jäi, mutta muutoin ei metsässä hiippaileva sadeviittahahmo Taavia häirinnyt ja jälki oli yhtä varmaa ja nautinnollista kuin aina.

Häirittiinkö sienestäjää? 

Sinni HintunTinttukin jäljesti varsin mallikkaasti, mutta kepit ei vaan nouse, kaksi jäi taas metsään. Edelleen kovin vaikealukuista menoa, mutta itse tallomastani jäljestä sentään osaan vähän lukea jotain. Mut ei yhtään omille teilleen lähtöä tällä jäljellä, vaikka kaurisrikas maasto normaalisti onkin. Vauhti myös on ihan ok, vaikka pieni lisä siihen ei tekisi pahaa.

Ryteikköä oli alkumatka

Loppu kivaa metsää

Keskiviikkona tokossa ruutua ja luoksarin pysäytystä sekä kiertohyppyhässäkkää. Paljon on vielä tekemistä.

Torstaina töiden jälkeen ajeltiin Pyhältöön pidennettyyn Tottakai-viikonloppuun. Mun osalta tosin viikonloppu loppui ennen kuin ehti alkaakaan, kun kaatusin metsässä ja satutin ranteeni. Olin aivan varma, että se murtui, kun rusahti niin ikävästi ja kipu oli todella kova. Ilta meni pitkälle aamuyön puolelle Koksissa, mut murtumaa ei ranteesta onneksi löytynyt. Ranne oli kuitenkin niin kipeä ja liikerajoitteinen, että perjantain lepäsin kotona.

Lauantaina aamupäivällä kokeilin auton ajoa ja kun vähän toisella kädellä auttoi, niin sai vaihteet vaihdetuksi, joten ajelin takaisin Lintukotoon.

Ehdittiin koirien kanssa tehdä vähän rallya ja jälkeä. Illalla meillä oli juhlaillalliset, kun näiden piti olla viimeiset Tottakai-päivät. Päätettiin kuitenkin pitää leiri myös ensi vuonnakin. 

Sunnuntaina ei kummoisia suorituksia. Olipa kiva päästä kuitenkin mukaan.

Kuva Pieta Luukkonen

Kuva Pieta Luukkonen

Kuva Pieta Luukkonen

Kuva Pieta Luukkonen

Kuva Pieta Luukkonen

Lomat on lomailtu

Viime viikon keskiviikkona kävin omineen hallilla tekemässä Sinnin kanssa kiertohyppyhässäkkää ja ruutua sekä jäävät. Jäävät tällä kertaa täys kymppi, muissa olikin sit enemmän tai vähemmän hankaluuksia, mut kiva fiilis silti.

Torstaina Muru teki Sinnille jäljen ja oli kyl tän kesä parhaimpia jälkiä. Kepeistä 5/6 ylös ja kivan määrätietoista menoa kaikessa rauhallisuudessaan.

Taavi sai etsiä keppejä varvikosta.

Muuten koirat on olleet lähinnä Murun kanssa saaressa, kun mulla on töissä taas se aika vuodesta, etten juuri ole kotona.

Keskiviikkona koirat oli maissa ja ehdin kehätreeniin ja olipa kovin kivaa taas.

Voi-paikkis muuten varsin mallikas, mut Sinni nousi istumaan kaverin käskystä.

Omalla vuorolla tehtiin jäävät liikkeenomaisesti, seisominen hyvä, toisena istui vaikka piti mennä maahan. Seuruukin vähän laiskaa.

Ohjattu meni superhyvin. Tehtiin molemmat suunnat ja toinen kokonaisena liikkeenä.

Tunnaria yritettiin myös, mutta se meni ihan kapuloiden heittelyksi. Keskityttiin sit luoksetulon pysäytyksen harjoitteluun, Sinni kesti hyvin useita toistoja pallon heittoa.

Paappa kävi hömpöttelytreenaamassa tokoa myös.

Sinilevä tuli takasin, joten koirat piti tuoda viikonloppuna taas maihin, ärsyttävä sinilevä! Mut Sinni pääsi Ainon kanssa iltalenkkille sunnuntaina ja teki se itelleki hyvää 80 h (+ 16 h työmatkaa) työviikon jälkeen käydä ulkona kävelemässä 🤪

Hellettä, mökkiä, Kostin vierailu ja vähän lisää hellettä

Kesäloma alkamaisillaan ja hellettä pukkaa. En tiedä tykkäänkö vai en.

Joka tapauksessa oltiin keskiviikkona tokon kehätreeneissä, niin parasta. Sinnin kanssa opetellaan uusia juttuja, mutta vieras koirahäiriö on aina loistavaa, kun Sinni pikkasen varoo toisia liikkeissä, jossa on kaukana musta. Nyt tehtiin hyppyjen kiertoa välistä ja sit yritettiin saada Sinni palaamaan seiltä hypyn kautta, mut tämä ajatus ei vielä ole ihan valjennut Hinnustiinalle.

Tehtiin myös pari pitkää juoksua ruutuun pallolle. Oli kiva huomata, että kovasta helteestä huolimatta Sinni teki innolla useita toistoja.

Torstaina jatkettiin samalla kaavalla; hellettä ja Sinnin saamista hypylle kierrolta. Mutta ei sitten millään, ei niin millään saatu Sinniä hyppäämään paluussa. Mietin, että onko tämä peruja siitä, kun aluksi meni hypyn kautta kierrolle ja sehän ei ollut sallittua, niin nyt ei sitten halua millään palatakaan hypyn kautta. Jatketaan yrittämistä, vaikka aika montaa konstia kokeiltiin tänäänkin.

Mut vastapainoksi ohjattu nouto onnistui ihan kokonaisena liikkeenäkin ja ruutu ekan haistelukiekan jälkeen kokonaisena liikkeenä. 

Superiso plussa hellekestosta Sinnille. Taavin lämpötilaraja kun tottishommissa oli noin 20 °C, niin HintunTinttu painaa innolla vielä + 30 °C lämmössä.

Perjantaina oli uimapäivä, kun en jaksanu lähteä helteeseen lenkittämään koiria ja sinilevääkin on taas ollut.

Maanantaina jatkettiin helleteemalla, laji vain vaihtui jälkeen. Tein Sinnillee n. 500 m pitkän jäljen lyhyellä nostillo ja kuudella kepillä. Jälki vanheni himpan alle kaksi tuntia ja lämpötila oli kutakuinkun 30 °C ja kosteutta ilmassa aika reilusti.

Sinni nosti jäljen taas niin, että mun oli ihan tosi vaikea lukea sitä, mut hyvin se silti nousi. Kutakuinkin koko jälki mentiin kohtuullisen hyvin, pari kertaa kiinnostus vaihtui hetkeksi johonkin hiireen tai sisiliskoon, mut mulla on tunne, että silti koko ajan Sinni tiesi missä jälki on. Kepeistä tosin nousi vain kolme. 

Mun pitäis myös muistaa se, että Sinnillä on häntä, josta voisi jäljellä ehkä lukea jotain. Mut niin syvällä on koiran lukeminen vain sen päästä, etten edes tajua jäljellä että Sinnillä on häntä. 

Keskiviikon tokossa keskityttiin kiertohyppyhässäkän hyppyosioon, joka on tuottanut päänvaivaa. Nyt tehtiin niin, että menin itse enemmän hypyn taakse ja saatiin onnistumisia ja Sinnin epävarmuus karisi toisto toistolta. Tällä linjalla varmastikin jatketaan. Vähän seuruuta ja luoksetulo myös. Kaukot ei onnistunu vielä yhtään ilman targettia.

Torstaina ajelin koirien kanssa mökille ja saimme Kostin ja Tiinan vieraiksemme pariksi päivää. Pojat piti tietty pitää erillään, mutta Sinnillä ja Kostilla oli hauskaa, vaikka armoton helle karsikin suurimmat menohalut. Järvessä lilluminen oli mieluisaa ja keliin sopivaa puuhaa.

Kiälimiäs

Hinni Pinspanen ja Kosti-Muru

Sinni oli lähössä Kostin mukaan

Kostin ja Tiinan lähdettyä jäätiin vielä muutamaksi päiväksi. Hirmuiset helteet jatkuivat ja uitiin paljon. Tein Sinnille yhden jäljenkin.

Sinni ajoi sen vapaana. Ikää jäljellä oli pari tuntia, keppejä kuusi. Janalta Sinni otti takajäljen, mutta pyynnöstä vaihtoi suuntaa. Jäljesti ihan kivasti, mutta silti kaksi keppiä jäi matkan varrelle.

Mökiltä ajeltiin suoraan tokon kehätreeneihin. Aloitettiin voin paikkiksella. Kaksi minuuttia meni hienosti mun piilotellessa. Liikeosuuksissa mulla oli liikkurina ihan uusi lajin harrastaja, joten en saanut ihan sitä mitä olisin toivonut, mutta saatiin kuitenkin tehtyä vähän kiertoa ja ruutua. Ohjatun nouto ei onnistunut, mutta syytän osittain pitkää heinää, josta kapulat ei näkyneet ja liikkuria, joka osasi sössiä liikettä ihan kohtuudella. Mut jostainhan se on jokaisen aloitettava.

Keskiviikon tokossa korjailtiin sitten ohjattua noutoa ja saatiin se hullusta helteestä huolimatta onnistumaan ihan kivasti. Ei tehdä vielä kokonaisena liikkeenä, pelkkää noutoa vaan.

Liikkeestä istuminen oli unohtunut, muut onnistui ja istuminenkin löytyi lopulta.

Kiertohyppyhässäkässä Sinni olisi kiertänyt vain hyppyä... Iso ylläripyllärionnistuminen oli tunnari, jossa appari vei kapulat ja Sinnipä se sieltä poimi oman kapulan! Ei tässäkään vielä oteta mitään loppuasentoja tms. kunhan saisi oman kapulan löytymisen varmaksi.

Ennätyksellinen 21 päivää yli 30 astetta helleputki tuli päätökseensä ja pari viikkoa on lomaakin vielä edessä!