torstai 29. elokuuta 2019

Nettikurssia pukkaa

Edellisen viikon keskiviikkoaamuna kävin omineen kentällä seuruun ja noudon merkeissä. Seuruu meni jo vähän paremmin, mut nouto ihan haluton. Kotipihassa kyllä onnistuu nouto oikeinkin innokkaasti.


Perjantaina oltiin taas maastotreeneissä tekemässä vaan hallintaa, makuupäivä niin en muuhun kyennyt... Meni jo paljon paremmin kuin viimeksi. Arvasinkin, ettei tuo montaa toistoa tarvi, kun taas muistaa ettei muista tarvi niin välittää. Seurattiin ja tehtiin paikkista, tosi kiva fiilis tehdä. Paikkiksen aikana meni juoksija meistä ohi ja se oli ihan innoissaan meidän treeneistä, aika hauska ja hyvää pr:ää koirille!



Lauantaina käytiin aamulla ensin etsimässä edellisenä iltana yhdeltä koiralta jäljellä maastoon jääneet esineet. Mä tiesin suunnilleen, missä esineet oli ja Taavi etsi ne tosi hienosti.



Siitä suoraan jälkitreeneihin, jossa ekaks vähän tottista monen koiran voimin. Tapsa teki ihan ok, vaikka aluksi oli taas kovin äänekäs. 

Varsinaisena treeninä jäljen nosto. Pitkä jana ja hieno nosto, harmittavasti vaan takajäljelle. Taavi lähti niin varman oloisena, että meni mulle ihan täydestä. Vähän härvääntyi homma siinä vaiheessa, kun liinan lukko petti ja Taavi pöyriskeli vapaana eestaas. Löytyi oikea suunta lopulta ja siitä varmasti esineelle pieni matka.

Kuvat Tiina Suuronen:






Elokuun alussa aloitin SporttiRakin rallyn nettivalmennuskurssin kuunteluoppilaana VOI-MES ryhmässä. Kurssin vetää ylituomari Krista Karhu ja se kestää tammikuulle asti ja siinä tulee aina parin viikon välein uusi tehtävä, tekniikkaa tai rata, ja tehtävien välillä on koirakkopaikoille osallistuneiden tehtävävideoiden palautekeskustelu. Yritän tehdä omineen kurssilla annetut tehtävät ja imeä oppia mahdollisimman paljon ylempien luokkien jutuista, vaikkakin työt ja tulevat reissut vähän haittaa säännöllistä treenaamista tässäkin lajissa...

Tiistaina käytiin melkein helteisellä kentällä tekemässä rataharjoitus. Rata ei ollut sääntöjen mukainen, vaan siinä keskityttiin treenin alla olleisiin tehtäviin eli tällä kertaa puolenvaihtoihin takana ja sivuaskeleisiin.



Puolenvaihdot Taavi handlaa, vaikkakin oikealla tuppaa jäämään mun makuun liian taakse. Oikea seuruu muutenkin tosi paljon huonompaa, mut en tiedä saakokaan siitä parempaa, kun vasta näin vanhoilla päivillä sitä aloittaa.

Sivuaskeleet  onkin sitten haastavat, sekä mulle että koiralle. Oikealla seuratessa sivuaskel vasemmalle ei onnistu ollenkaan, kun Taavi ei hokaa ahteriaan. Toki tekniikkatreeniä tarvitaan kosolti enempi. Vasemmalla seuratessa askel sivulle menee usein paremmin, mutta ei se ole hyvä sekään. Tokon sivuaskeleet kun otan sillai ristiin, niin Taavi pitää hienosti paikkansa ja suuntansa, mutta rallyn askel suoraan sivulle onkin sitten jo hirmu paljon vaikeampi.


Torstaina todelliset makuupäivän hakutreenit; kaks maalia alueelle ja alueen laidassa Taaville käsky etsiä. Itse en juuri ehtiny/jaksanu liikkua mihinkään ja Taavi sai toteuttaa itseään ja etsiä tyypit. Eikä se kyllä mua mihinkään tarvi, hyvin löytyi maalit kolmen hehtaarin alueelta.

maanantai 19. elokuuta 2019

Me on taas melkein asuttu metsässä

Tiistaina hakutreenit kolmen hehtaarin alueella. Kolme maalimiestä, joista Taavi nosti kaksi ekaa aika pian. Kolmas oli vähän hankalampi; ihan alueen laidalla ja maaston muodot haittasivat tehokkaasti hajun saantia kauempaa. Hyvin sekin sitten nousi, kun päästiin kallion alle. Tuulesta ei tällä kertaa ollut juurikaan apua ja Taavi oli treenin viimeinen koira, joten alueella oli jo niin paljon jälkiä, ettei niistäkään saanut apua. Treeni osoitti myös sen hyvin, miten maalimiehen haju jää paikkaan, sillä Taavi kävi tarkistamassa kaikki paikat, joissa aiemmille koirille oli ollut maalit.

Taavilla ihan mahtava motivaatio ja hyvät ilmaisut, mulla taas kyllä opeteltavaa, vaikka ihan ok menikin.




Torstaina osallistuttiin PEKO-T eli Palveluskoiraliiton pelastuskoirakokeen möllikokeeseen. Kokeessa osiot ovat hallinta, jälki ja haku. Hallintaosuus koostuu seuraamisesta tuomarin antamien ohjeiden mukaan, paikkamakuusta häirittynä ja eteenlähetyksistä. Nää eteenlähetykset on ollu jotenkin vaikea hahmottaa ja olikin kiva päästä niitä testaamaan, vaikka tiesin ettei ne ole meillä ihan hanskassa vielä. Olin valinnut meilla A jäljen ja B haun eli lyhyempi jälki ja isompi hakualue.

Hallinta suoritetaan maastossa jollain tieuralla tai vastaavalla ja se meni meiltä ihan ok, vaikka tuollainen paikka kyllä houkuttaa kovasti nuuskimaan puskia. Seuruu olisi aluksi saanut olla hieman parempaa, Taavi vähän jätätti aluksi. Ja haukkuikin, mut siitä ei kuulemma kauhesti sakoteta, jos ei ole jatkuvaa ja häiritsevää. No mua se kyllä häiritsee, mutta en nyt vain ole keksinyt siihen mitään ratkaisua. Häiritty paikkis oli kyllä ihan täydellinen suoritus, ei paljon Taavia haitannut vieras ohi kävelevä ihminen, joka töräyttelee mennessään torvea. Eteenlähetysten tiesin siis olevan vielä kovin vaiheessa ja osaamistasoomme nähden olin kovin tyytyväinen Taavin tekemiseen. Eli ensin seurattiin pieni pätkä ja siitä lähetys eteen niin, että itse jatkan matkaa ja koiran tulisi ottaa etäisyyttä minuun ja sitten kulkea edelläni välimatka säilyttäen eli samaa vaihtia mun kanssa. Tässä Taavi kävi pari kertaa puskassa haistelemassa ja pissatakin se taisi, mutta lisäkäskyillä jatkoi matkaa. Sitten koiran pysäytys, joka oli ok, kunhan ensin itse muistin oikean käskysanan =). Siitä taas seuruu ja uusi lähetys, joka meni ehkä vähän paremmin ja jonkin matkaa kuljettuamme koira edellä sain taas käskyn pysäyttää koiran ja sitten kutsua sen luokse. Pysäytys ja luoksetulo oikein mallikkaat.

Hallinnasta suoraan ruutuun nostamaan jälkeä. Mulla oli ajatus kiertää ruutu sulkuperiaatteella, mutta Taavi nosti jäljen ekalta suoralta ja suoraan oikeaan suuntaan. Tää ruutu oli jotenkin vaikee mulle ja nytkin haparoin siinä, kun Taavi lähti jäljelle oman mielen oleessa vielä menossa kohti ruudun takalaitaa. Onneksi tajusin kuitenkin lähteä Taavin perään. Tuomari seuraa ekalle esineelle asti ja sen Taavi nosti hienosti ja matka jatkui. Taavi jäljesti ihan superhyvin reilun 800 m jäljen, joka oli todella vaihtelevassa maastossa; oli metsää, hakkuuaukeaa, heinikkoa, märkää pohjaa, kuivaa pohjaa ja hirveää ryteikköä, ihan supermahtava jälki siis! Kaikki esineet nousi ja aikaa meni 18 minuuttia suoritusajan ollessa puoli tuntia.

Jäljen ja haun väliin meille tuli tässä möllissä tunnin verran odotusaikaa, vaikka oikeassa kokeessa heti jäljen jälkeen jatkettaisiin hakualueelle. Möllien idea olikin ensisijaisesti harjoitella kokeen järjestämistä ja siinä sivussa meille tarjoutui Taavin kanssa mahdollisuus osallistua. Joka tapauksessa pääsimme lopulta hakualueen reunaan ja sain kartan käteeni. Suorituksen aloituspiste on tuomarin määräämä ja hakulinjojen etäisyys toisistaan tulee olla vähintään 50 m. Illan tuuliolot ja annettu aloituspaikka eivät antaneet mun tehdä mieleistäni suunnitelmaa, joten mentiin sitten vähiten huonolla ratkaisulla. Kartturia mulla ei ollut viime hetken peruutuksesta johtuen, joten jouduin lisäksi suunnistamaan itse. Vähän se haittaa tuota koiran lukua, mutta ihan ok selvisin.

Lähdettiin siis matkaan ja ei mennyt kovinkaan pitkästi kun Taavi jo lähti määrätietoisesti johonkin ja hetken odottelun jälkeen alkoi haukku jostain kaukaa. Varmaankin vajaan 100 metrin päästä sitten löysin Taavin haukkumasta pressun alle piiloutunutta maalimiestä. Paluu sinne mihin äsken jäätiin ja taas matkaan. Taavi liikkui hyvin, toisinaan jopa mietin, että liikkuiko vähän liikaakin. Alueelta löytyi vielä kaksi muutakin maalimiestä ja nekin nousi varsin hienosti. Ilmaisut ja hallintaan otto kaikilla maaleilla hyvät, mä tosin palkkasin jokaiselta. Tilanne ois voinu olla eri, jos olisin jättänyt palkkaamatta, kuten kokeessa kuuluu tehdä... Taavi kun osaa myös vaatia sitä palkkaa maalimieheltä, jos sitä ei tule. Aikaa suoritukseen kului 21 minuuttia (aikaa on käytettävissä 30 minuuttia) ja olin kyllä varsin tyytyväinen Taaviin.

Ihan mahtava oli päästä mukaan ja todeta, että homma on meillä kyllä aikas hyvin hanskassa ja Taavi rakastaa tätä tekemistä!



Perjantaina aamulla käytiin omineen kentällä tekemässä ruutua ja vähän seuruuta. Seuruu on hukkunu jonnekin ihan kokonaan, täytyy sen kanssa nyt ottaa joku pieni tehokuuri, että saadaan homma taas pelaamaan. Ruutua kolme toistoa, joista ekalla ja vikalla namipallo ruudussa, toinen lähetys tyhjään ruutuun. Eka oli vähän laiska, mutta kaksi seuraavaa vauhdikkaita ja Taavilla kiva fokus ruutuun. Omineen kun treenataan, niin se on ihan hiljaa, joten hirveän hankala puuttua tuohon meidän ääntelyongelmaan...


Lauantaina iltapäivällä ekaks pienet seuruusulkeiset ja sit jälkitreenit. Taaville pari tuntia vanha jälki, jonka päässä maalimies. Koko treeni liinassa.

Keli oli kovin lämmin ja tuulinen ja lähdettiin nostamaan jälkeä vastatuuleen. Kaikkinensa jäljennostomatkaa kertyi kolmisensataa metriä, joista viimeiset reilu sata metriä Taavi meni selvästi jonkin hajun saaneena ja sit nousi jälki hienosti heti oikeaan suuntaan.

Jäljellä oli pituutta kuutisensataa metriä ja Taavi jäljesti sen tosi hienosti, vaikka se oli melko haastellinen kuivasta ja osittain kallioisesta maastosta johtuen. Ihmiselle paikoin vaikeakulkuinen maasto toi lisähaastetta ohjaajalle, varsinkin kun koira pyrki hyvin määrätietoisesti eteenpäin välittämättä ohjaajan vaikeuksista edetä jyrkillä rinteillä tai ryteikössä. Jälleen kerran siis varsin mainio jälki! Jäljen päästä löytyi ihminen ja sen Taavi haukkui hienosti ilman apuja.



Melkein hellerajaa hipovan treenin jälkeen piti tietysti päästä vielä uimaan.





Sunnuntaina kävin metsässä tekemässä hallintajuttuja. Kyllä huomasi, ettei olla reiluun kahteen kuukauteen tehty oikein mitään tottisjuttuja toisten koirien kanssa kimpassa ja kun kaikki muut kolme koiraa oli vielä uroksia, niin kyllähän ahdisti. Taavin oli kovin vaikea keskittyä aluksi ihan vain istumaan perusasennossa hiljaa mun vieressä, kun oltiin kaikki rivissä metsätiellä. Tehtiin sitten vielä seuruuta toistemme editse useampaan kertaan vuoron perään ja kyllä se pikkupyrrikin rupesi keskittymään tekemiseen, kun huomasi, että nää muut koirat on ihan ok. Taavi vaan tarvis hirveen paljon ton tyyppistä häiriötreeniä säännöllisesti... Josko taas ryhdistäydyttäisiin tässäkin asiassa, vaikkakin kalenteria katsellessa näyttää siltä, että taitaa seuraavan kuukauden treenit jäädä aika vähiin. Paikkamakuussa ei mitään ongelmaa, vaikka saksmanni leikki patukkaleikkiä pienen matkan päässä. 

sunnuntai 11. elokuuta 2019

Vanhoihin juttuihin vähän uusia haasteita

Maanataina aamupäivällä kokeiltiin kovassa tuulessa taajamaetsintää liinassa. Alueena oli pururataverkoston halkoma metsikkö, jossa kulkee myös frisbeegolf-rata.

Lähdin sivutuuleen liikkeelle ajatuksena risteillä alue pituussuunnassa. Aluksi yritin kulkea rajana olevaa pururataa pitkin, mutta siinä Taavi oli ihan lenkkimoodissa haistellen vain pissoja. Siirryttiin siitä sitten aika pian kulkemaan metsän puolelle puruskin viereen. Ja siinä haasteena oli se, että Taavi pyrki kovasti sinne pururadalle...

Löydettiin kuitenkin yhteinen sävel ja pariin kertaan Taavi lähti vähän kuin jäljelle poispäin pururadasta, mutta veto loppui näillä aika lyhyeen. Nämä kohdat olivat polkuja tms. ja niissä varmasti oli paljon hajuja.

Treenimielessä vähän liian äkkiä tultiin kohtaan, jossa Taavi lähti vetämään oikein kunnolla ja sieltähän se ukko löytyi, noin kolmenkymmenen metrin päästä hajun saannista. Taaville on vielä haastavaa ilmaista maalimies liinassa ollessaan. Toisaalta en kyllä tiedä, miksi sen edes pitäisi haukkua maali, kun itse olen kuitenkin muutaman metrin päässä.

Alueen rajat vihreällä, meidän kulkema reitti keltaisella. Tuuli luoteesta.

Positiivisia havaintoja treenistä oli Taavin välinpitämättömyys lenkkeilijöitä kohtaan, miinuksena taas kusien lussutus pururadan reunoilla.


Tiistaina käytiin Focan ja Femmen kanssa pitkästä aikaa vauhdikkaalla lenkillä, kiva oli nähdä!

Kuvat Pieta Luukkonen:





Ja keskiviikkona lenkkiseurana oli Otto ja Tare, mentiin vähän rauhallisemmin.




Keskiviikkona treenailin omineen myös esineruutua. Tein 50 x 50 ruudun ja sinne neljä esinettä valmiiksi. Taavi toi kaksi esinettä ja lopetin siihen. Ollaan tässä hommassa edistytty huimasti, kun tämmöinen valmis ruutu onnistuu, vaikkakin ihan auttamattoman hidashan Taavi on... ei taitais kokeessa riittää aika kahden esineen tuomiseen.



Mun suureksi yllätykseksi tämä esineistä piittaamaton otus halusi kantaa lenkkarin metsästä kotiin!



Torstaina aamusta pieni ilmaisuharkka liinassa. Kaksi ukko siten, että ekalle mentiin ilmavainulla ja tokalle jälkeä pitkin. Ekalla ukolla Taavi tarvi vähän apua haukun aloitukseen, mutta tokalla sillä oli jo ihan selvä haju siitä, että myös liinassa ollessaan pitäisi löydetty tyyppi haukkua. Tokalle ukolle mennessä myös hyvä jäljen nosto ja parinsadan metrin jäljestys.

Jälkien vanhetessa tehtiin vähän tottista ja kovasti olis Taavia kiinnostanu seurana ollut narttukoira...


Sunnuntaina toivoin jälkitreeneissä Taaville haastavaa jälkeä ja sellainen saatiin. Jäljen pituutta en osaa sanoa, mutta arvioisin sen olleen noin 700 - 800 m. Haastetta tuli lenkkipolkujen vieressä kulkevasta jäljestä, jossa hajuja oli tarjolla reilusti. Taavi ei keskittynyt jälkeen 100 %, mutta pystyi kuitenkin jäljestämään vieraista hajuista ja useista merkkailuista huolimatta. Kun jälki siirtyi puhtaampaan metsään, parani jäljestyskin huomattavasti. Jäljellä oli myös harha, joka vei Taavin kyllä mukanaan. Ei ollakaan tänä kesänä treenattu harhoja ollenkaan... Plussana Taaville harhan toisenkin suunnan tarkistus, josta itsenäinen paluu alkuperäiselle jäljelle. Paluuperä löytyi myös ja sen Taavi ratkaisi kuten aiemminkin eli jäljesti perän loppuun ja lähti sieltä sitten hakemaan jälkeä uudestaan kiertämällä lenkkiä. Esineet nousi hyvin, vaikka nekin oli haastavia tänään.

Kuva ja video Tiina Suuronen



Lisäksi treenattiin vähän sirun lukua ja ihmis/äänihäirittyä paikkamakuuta, molemmat osataan hienosti.





Uimassa on tietenkin käyty useampana päivänä!