Paljon mahtui tähänkin viikkoon

Viikko aloitettiin metsälenkin yhteydessä tehdyllä esineruutuharjoituksella. Tallotulta kaistaleelta Taavin oli tarkoitus hakea kolmesta esineestä kaksi. Ja niinhän se tekikin. Vauhti ei taas päätä huimannut, mutta kyllä se mulle kaksi esinettä toi.

Lenkin jälkeen mentiin kentälle tekemään paikkamakuu ja seuraamisharjoituksia. Paikkiksessa häiriönä kultsu, flätti ja pyöri siellä kentän laidalla yks sakemannipentukin. Tänään uskaltauduin jättämään Tahvon vapaana makuuseen ja isot koirat tekivät häiriötä; luoksetuloja, jättäviä, haukkumista, Taavin kiertämistä... ei ongelmaa. Sitten käännyin selin Taaviin ja homma jatkui, ei ongelmaa tässäkään, mutta kun menin nunnaamaan penneliä, oli se mustis-Taaville liikaa ja se pinkoi mun ja pennun luo. Napakka palautus paikkikseen ja nyt sain nunnuttaa pientä ihan rauhassa. Koko harjoituksen ajan välipalkkasin isompien häiriöiden jälkeen ja kehuin muutenkin. 

Seuraaminen oli aluksi vähän haahuilua, mutta vire parani hetken päästä. Oikein hyviä käännöksiä tehtiin ja jättäviäkin vähän harjoiteltiin. Henkilöryhmä oli vaikea, mutta pienellä namiavustuksella saatiin sekin onnistumaan hyvin. Hyvää harjoitusta taasen!

Pari pönötyskuvaa, kuvaaja Aina Larsen:

Tokokurssi alkoi taas paikkamakuulla. Taavi keskellä, välit ainakin neljä metriä. Naapuripaikan viehkeä collienarttu kiinnosta Tapsua kovasti ja nenä pitkällään se sinne kuikuili, mutta ei liikkunut yhtään. Oisko jollain hyvää vinkkejä tuohon vilkuiluun ja nuuskimiseen puuttumiseksi? Nyt olen yrittänyt kiinnittää Taavin huomion itseeni jollain äänellä ja kehunut sitten minuun kohdistuvasta keskittymisestä.

Tehtiin toinenkin toisto paikkista ja silloin Taavi malttoi jo paremiin keskittyä minuun eikä vieruskaveriin.

Tämän kerran varsinaisena aiheena oli kaukokäskyt. Ollaan treenattu niitä jonkun verran sen keväisen tokosemman jälkeen ja ne onkin ihan hyvällä mallilla. Taavin tulisi pitää takajalat paikallaan kaukojen aikana. Suurimmaksi osaksi teen harjoitukset ihan läheltä Taavia, namikädellä ohjaten oikeat liikeradat, mutta kyllä muutama toisto onnistuu sieltä aloluokassa vaaditusta kahdesta metristä. Kauempana ollessani joudun vielä käyttämään "voimakasta" käsikäskyä ja kurssin vetäjän mukaan osa tuomareista saattaa tästä vähentää pisteitä. No toistaseksi ainakin mulle riittää hyvät vaihdot!

Seuraamista tehtiin myös kaikilla käännösvariaatioilla. Tapsu jo tässä vaiheessa iltaa vähän jätätti, mutta saatiin kyllä kaikki käännökset onnistumaan. Mun täytyy edelleen kiinnittää huomioita siihen miten kävelen ja miten teen käännökset. On se vaan vaikeaa kävellä oikein... ja tänään törmäsin täyskäännökseen oikealle, olipa vaikea =P! Pk-puolella kun ei saa tuollaista tehdä niin ei ollut tullut ennen vastaan.


Lauantaina pitkästä aikaa mejäilyä. 18 h vanha jälki. Alkumakaus tutkittiin tarkkaan, kuten kaikissa kolmessa kulmassa olleet makauksetkin, mutta muuten tän päivä jäljestys oli vähän sinne päin. Ajoittain mentiin tosi hyvin ja sitten välillä taas vähän haahuiltiin. Alkupätkä oli tälläkin kertaa vaikein. Mittaa jäljellä oli n. 700 m ja aikaa meni puolisen tuntia.


Sunnuntaina meillä oli pitkä päivä ja se kyllä näkyi. Aloitimme pk-haulla. Tapsalle kolme ukkoa ja tyhjä. Etukulmat muistikuvina. Taavi lähti kuin ohjus, ilmaisut olivat hyvät sekä piilolla että avoukolla. Etukulmien jälkeen tyhjä, joka oli oikein hyvä ja sitten viimeinen ukko taputusavulla. Viimeksi tyhjän jälkeinen lähtö oli vaikea, nyt Taavi lähti tosi hyvin. Tänään en harrastanut ollenkaan hallintaa. Oikein hyvä treeni!

Hakutreeneistä ajoin suoraan Pietan luo ja tehtiin koirille jäljet. Jälkien vanhetessä tokoiltiin. Taaville kaikki aloliikkeet ja vähän ruudun alkeita.

Paikkamakuu meni Focan kanssa oikein hyvin. Hugo taisi pitää taustalla huolen äänihäiriöistä :). Seuraamisessa Taavi vilkuili vähän väliä liikkurina toiminutta Pietaa, joten näitä huutelevia ihmisiä tarvimme selvästi lisää harjoituksiin. Muutenkin seuraaminen saisi olla parempaa, mutta ei se ihan huonoakaan ollut. Ekaa kertaa kokeiltiin uusien sääntöjen hyppyä ja se meni kuin vanhalta tekijältä! Myös pito ja kaukot meni hyvin. Luoksetulo saisi olla vauhdikkaampi, mut en kyllä usko, että saan Taavia koskaan juoksemaan mun luo ihan täysillä, kun se on sellainen loikkija. Liikkeestä maahan oli ok.
Kuvat Pieta Luukkonen:

Ruutua tehtiin niin, että Taavi näki kun vein sinne namia ja sitten lähetin sen ruutuun ja menin itse perässä palkkaamaan lisää. Ekalla kerralla Tahvo enemmänkin haisteli ruutunauhoja ja ihmettili ja lopulta löysi namitkin. Toinen kerta meni jo paremmin. Kiitos treeniseurasta Pieta!

Focan tehdessä omaa suoritustaan oli Taavi paikkamakuussa. Se meni muuten hyvin, mutta Focan luoksetulossa Taavi pinkoi Focan perässä minkä kerkesi... Tehtiin sit niin, että olin ihan Taavin vieressä ja palkkasin ja näin se onnistui. Erityisen tyytyväinen näissä treeneissä olin siihen, että vaikka koirat ensin rälläsivät keskenään pihalla, oli Taavi hyvin työmoodissa, kun aloitettiin tokohommat.


Leikkiessä ja tokoillessa jälket vanheni ja sitten oli niiden vuoro. Taavi taisi olla jo aika väsy, kun hommasta ei tullut oikein mitään. Jana ja jälki ensimmäiselle kulmalle meni hyvin ja eka esinekin kulman jälkeen löytyi. Sen jälkeen koko homma oli enemmän tai vähemmän haahuilua. Taavi kyllä jäljesti kovasti, mut ei se mun jälkeä mennyt. Kuudesta esineestä löytyi kolme ja muutenkin homma oli tosi surkeeta. Laitan sen pitkän päivän piikkiin.


Yllä mainittujen hommien lisäksi ollaan tietysti uitu ja tottisteltu omineen milloin missäkin. Kokeiltiin tottista myös moottorisahan säestyksellä. Tämä ei niin korvia hivelevä ääni ei vaikuttanut meidän touhuihin ollenkaan.

Ylipitkä postaus (sis. mm. paimennusta, uintia...) ja ihan liikaa kuvia

Viikko sitten tiistain pehatreeneissä neljä ukkelia, kaksi muistikuvana ja kaksi valmiina. Paikkana kaatiskukkula, tuulta kohtuullisesti.

Muistikuvat aivan loistavat vauhdikkaat suorat pistot, hyvät ilmaisut ilman pussailuja. Palkkaus taas muutamien haukkujen jälkeen. Ekalle valmiille Taavi lähti hyvin, mutta hetken päästä maalimies kiljuu; kyy, kyy, huuda koira pois!! No minähän huudan minkä kurkusta saan irti ja Tapsu pelastuu kyyn puremalta. Maalimies oli melkein istunut sen päälle. Onneksi ei kenellekään käynyt mitään.

Jatkettiin toiselle puolelle rataa. Kaksi ukkoa otettiin valmiina ja ne oli kyllä hyviä kaikin puolin. Näissä myös palkkaus vajaan kymmenen haukun jälkeen. Päivän treeniin olen tosi tyytyväinen, myös hallinta maalimieheltä keskilinjalle oli mun mielestä hyvää. Loistotreenit siis!

Kuvat Sari Nieminen

Toissa keskiviikkona Paavo kävi taas hieromassa Taavia. Taavi käyttäytyi todella oudosti Paavon saapuessa. Kun mentiin huoneeseen, jossa Taavi hierotaan, kävi Taavi matolle kyljelleen. Se ei siis ikinä käy pötköttelemään kun meille tulee vieraita. Nousihan se sieltä ylös ja nuuskutteli Paavoa, mutta kuitenkin sen käytös oli erikoista. Kai sen mielestä hierominen oli viimeksi ihan kivaa?

Ensimmäisen puolen hieronta meni takareittä lukuun ottamatta hyvin. Paavon mielestä siellä ei kuitenkaan mitään erikoista tuntunut, mutta Taavi kuitenkin nousi pari kertaa pystyyn kesken kaiken ja piti erikoista ääntä, ininän kaltaista. Saatiin kuitenkin hieronta suoritettua onnistuneesti tältä puolelta loppuun ja toinen puoli meni niin hyvin, ettei mun edes tarvinnut koskea koiraan. Ensimmäisellä kerralla ja tällä kerralla toisen puolen hieronnassa pidin kättä Taavin kaulalla/pään päällä, jotta se olisi rauhallinen ja palautin sen tarvittaessa takaisin kyljelleen. Nyt meni toinen puoli ilman, että pidin ollenkaan kiinni ja Taavi oli vaan ihan lötköpötkö ja nautti hieronnosta ja venyttelyistä. Paavo saa tulla vielä uudestaankin!


Perjantaina köröteltiin Kuopioon ja treffittiin Hanna ja Maisa. Koirat tunnistavat toisensa jo äänestä, hassuja pieniä pyrriäisiä. Taavi oli tällä kertaa kohtuu rauhallista lenkkiseuraa, pitkä automatka vie väkisinkin terävimmän kärjen enrgiasta, varsinkin kun tällä kertaa matkasimme pitkän kaavan mukaan. Mutta kyllä tuo kaksikko osasi silti ilon ottaa irti jälleennäkemisestä. Maisa yritti myös näyttää Taaville uimisen mallia, mut ei Taavi vaan innostunut.

Maisa näytti taas uimisen mallia, mut ei mennyt oppi perille.

päätöntä menoa!

Illan päätteeksi käytiin vielä katsomassa Seijaa, Aunea, Tuulia ja Siriusta. Koirien kimppalenkkikin meni yllättävän hyvin! Kyllähän nuo uroksetkin tulee toimeen, kun on tilaa väistää eikä hihnat haittaa menoa.


Lauantaina suunnistimme Koiranotkoon Tottakai -paimennuspäiville. Päivän aikana käytiin kolme kertaa lampailla, kaikki pyörössä mun toivomuksesta. Pyörössä on niin paljon helpompi keskittyä omaan tekemiseen. Ensimmäisellä kerralla Taavi oli liinassa ja sitä taisi lampaat vähän jänskättää, kun se söi heinää aika paljon. Kyllä sieltä kuitenkin virisi kiinnostus lampaisiin ja päästiin tekemään muutamia ihan onnistuneita juttuja. Aika pian Tapsa päästettiin ensiksi liina perässä ja sitten kokonaan irti. Taavilla on vahva vaikutus lampaisiin, mikä tekee mulle hommasta aika vaikeaa, kun lampaat eivät päästä Taavia lähelle vaan reagoivat siihen jo pitkän matkan päästä.

Ylipäätään paimennuksessa on niin monta liikkuvaa osaa ja kun lampaille pääsee vain kerran pari vuodessa, ei voi kovinkaan huippusuorituksia edes odottaa. Mutta saatiin päivän aikan monta onnistunutta kuljetuksen pätkää ja lauman kääntöä. Nuo käännökset oli meille vaikein paikka tällä erää. Niissä Taavi meinasi innostua liikaa. Onneksi meillä on hallinta parantunut paljon viime vuodesta. Jopa niin paljon, että Terhi siitä pariin kertaan mainitsi =). Edelleen tuo oma liikkuminen on vaikeaa; takaperin kävellessä olen koko ajan vähän etukenossa, muuten tuntuu että lennän selälleni. Heti kun olen enemmän pystyssä ja rennomman oloinen, menee Taavi paremmin. Mutta se on niin vaikeaa ja sitten on vielä se sauva ja miettiminen siitä mihinpäin oikein pitäisi mennä ja kummassa kädessä pitää sauvaa ja ne lampaatkin vie osansa mun huomiosta... Mutta ei sille minkään voi, kivaa puuhaa tuo on ja tykkään tosi paljon Terhin ja Hannun tavasta opettaa. Lopuksi käytiin vielä Runon kanssa vähän kävelyllä, Tapsa olis ehkä halunnut leikkiä enemmän, Runo ei niinkään.

Illalla majapaikassa oli kovin väsynyt koiruus.

Sunnuntaina paimennettiin päivän kaikki kolme kertaa pyörössä Taavi vapaana. Ensimmäisellä kerralla Terhi paimensi Taavin kanssa. Taavi ei nimittäin ole koira ihan sieltä helpoimmasta päästä, taisi Terhi jopa sanoa ettei ole kukaan koira vähään aikaan haastanut häntä niin kovin kuin Tapsa nyt. Toisella kerralla olin Hannan kanssa yhdessä pöyrössä, mutta sauva Hannulla ja kolmannella kerralla paimensi itse Hannun tuella.

Taavi oli kovin äänekkäällä päällä tällä kertaa. Hakkui siis kovasti aina siinä välissä kun ei syönyt ruohoa. Ruohoa syödessäänkin se kuitenkin seurasi koko ajan lampaita. Sauvan luoma paine ei tuntunut vaikuttavan juurikaan Taaviin ja se pääsikin pari kertaa tulemaan läpi sauvan puolelta. Haukkuminen on mitä ilmeisemmin epävarmuutta, lampaat on vähän jänniä, mutta se myös väsyttää Taavia ihan turhaan. Toisaalta vähän väsähtäneenä sille meni homma paremmin perille ja saatiin onnistuneita pätkiä kuljetusta ja Taavia kovasti kiihdyttäviä käännöksiä tehtyä onnistuneesti.

Erityisen tyytyväinen olen viimeiseen kertaan pyörössä, jolloin paimensin itse. Sain Taaville sauvapaineen läpi (napautin sauvalla muutaman kerran maahan ja sillä tuntui olevan toivottu vaikutus). Hokasin myös itse omasta liikkumisestani aika paljon ja kun maltoin olla (ja osasin liikkua oikein) peräänantamaton ja vein homman loppuun asti, niin saatiin oikein kivan näköistä paimennusta aikaiseksi. Taavikin malttoi olla haukkumatta (oli jo varmasti aika väsynytkin) ja teki hienosti ja rauhallisesti töitä. Olen niin tyytyväinen, että saatiin loppuun tuollainen hyvä onnistuminen, jossa kuljeteltiin ja käänneltiin suuntaa useampaan kertaan.

Terhin ja Hannun kommetit Taavista taisivat olla jotain tämän suuntaista: vaativa koulutettava, kova, periksiantamaton, sitkeä. Koira josta hyvällä koulutuksella saisi työkoiran, jolla ei kantti loppuisi kesken edes niissä vaikeissakaan paikoissa. Rajat sille on asetettava tarkkaan ja oltava ohjauksessa hyvin selkeä ja vietävä asiat loppuun asti. Tunnistan kyllä koirani näistä!

Ihan superiso kiitos vielä Terhille ja Hannulle ja muille mukana olleille todella kivasta viikonlopusta! Erityisesti tykkään Terhin ja Hannun tavasta opettaa asiat ihan kädestä pitäen. He kertovat koko ajan mitä pitää tehdä ja miksi koira tai lampaan käyttäytyvät, kuten käyttäytyvät. Myös se, että jokainen koira saa paimennukseen tarvitsemansa ajan, on erityisen hienoa. Koirien paimennusaikaa ei kytätä munakellolla, jokainen paimentaa itselleen sopivan ajan ja homma ei jää ikävästi kesken. Suosittelen siis lämpimästi Koiranotkoa kaikille paimennuksesta kiinnostuneille!

Alkuviikko vietettiin mökillä ja lenkkeiltiin paljon. Käytiin myös pienen lammen rannalla heittelemässä keppiä ja kas kummaa, tiistaina Taavi meni uimaan! Se innoistui oikein toden teolla hakemaan keppejä vedestä. Ihan kamalasti en sitä näin ekalla oikealla uintikerralla uskaltanut uittaa, kun vesikin oli niin kylmää. Kyllä siltä olisi intoa ollut uida vaikka kuinka paljon, mutta parempi aloittaa vähän kerrassaan.

Keskiviikkona ajettiin noin 18 h vanha verijälki. Jäljen teon aikaan ja useampi tunti sen jälkeen satoi vettä. Mittaa jäljellä oli noin 950 m, makauksia kaksi kulmissa ja lähdössä yksi. Verta jälkeen käytin n. 3 dl.

Alkumakauksen Taavi merkitsi tarkasti, nuoleskeli sammalia ja nuuhki tarkkaan. Liikkeelle lähtö vei jonkin aikaa, sen verran tarkasti tutkittiin alkumakausta. Etenemisvauhti oli verijäljellä huomattavasti rauhallisempi kuin mihin ihmisjäljellä olen tottunut ja ensimmäisen n. 150 m matkalla pari reilua poikkeamista jäljeltä, joilta sain palauttaa Taavin takaisiin oikeaan paikkaan. Tämän jälkeen eteneminen onnistui hyvin jälkeä pitkin ja kulmamakaukset Taavi merkkasi todella hyvin. Viimeiset parikymmentä metriä mentiin selvästi ilmavainulla, sorkka taisi haista nenään niin voimakkaasti. Sorkka haisteltiin läpikotaisin ja se kannettiin ylpeänä mökille asti ja lopuksi haudattiin. Aikaa tällä kerralla jälkeen meni noin 37 min eli viime kesästä on vauhti parantunut.

välillä vähän haastavampaa maastoa

Makuu tutkitaan tarkkaan.

Sorkka kannetaan ylpeänä kotiin!

Saalis tietysti haudataan asianmukaisesti.

Jäljen jälkeen käytiin taas uimassa. Taavi on ihana rauhallinen uimari ja aina kun se on tuonut kepin rantaan, menee se vesirajaan odottamaan uutta heittoa. Sillä olisi ollut intoa uida vaikka kuinka paljon, mutten kovin montaa kertaa arvannut sille tälläkään kertaa keppiä heittää.  Mä olen niin tyytyväinen , että tuo koira hokasi luonnonvesissä uimisen! Se on niin hyvää liikuntaa. Harmi vaan kun kotona ei ole mitään virallisia koiranuittopaikkoja. Pitää vaan itse etsiskellä sopiva rauhallinen paikka.

Torstaina vielä ennen kotiin lähtöä käytiin uimassa, se on niin kivaa!!!

Mökillä myös soudeltiin ja harjoiteltiin metalliesineen pitoa. Molemmat sujuivat hyvin!

Hyvää Juhannusta kaikille! Älkää paleltuko =)

P.S. Edellisen postauksen Anonyymin kommettiin viitaten; kiitos kommenteista, otan niitä kovin mielelläni vastaan, mutta olisi kiva, jos niissä olisi jotain rakentavaa palautetta. Se että kommentoidaan vaan tylysti, ettei homma noin toimi, ei juurikaan auta eteenpäin. Tiedän olevani monessa asiassa kovin avuton koiranohjaajan ja olen jo aikaisemmin pahoitellut Taavin puolesta sitä, että noin hieno koira on saanut ohjaajakseen näin onnettoman ja kokemattoman omistajan. Sille nyt vaan ei voi mitään, että jonkun koiran on oltava se ensimmäinen harrastekoira, jonka kanssa moni asia opetellaan varmasti enemmän tai vähemmän kantapään kautta. Ilman omaa näkemystä asiasta, sitä nyt on vaan helpompi mennä toisten neuvojen mukaan ja ainakin kerran tai pari kokeilla saamiaan neuvoja, ennen kuin täysin tyrmää ne toimimattomiksi. Hankalaa tietysti on se, että neuvoja on niin kovin monenlaisia ja täysin toisistaan poikkeavia.

Olisi kuitenkin kiva, että kommenteissa olisi jokin pointti ja ehkä jotain vinkkiä tulevan varalle tai vertaistukea tmv.. Se, että kommentoidaan vaan homman menevän päin persettä, ei juurikaan auta ketään. Tämän blogin tarkoitus kun olisi omana muistikirjana toimimisen lisäksi olla mahdollisesti apuna myös muille koiraharrastajille.

Ahkeroitiin koko viikko!

Maanantaina yritettiin vähän esineruutuhommia. Ollaan kyllä tehty ruutuharjoittelua aika usein lenkkien yhteydessä, mutta omasta mielestä homma ei oikein edisty... Taavi hakee esineen, jos näkee edes sen, että sieltä metsästä tulee ihminen. Toista esinettä se ei sitten lähde enää etsimään ilman ihmisen ruudussa käyntiä. Tätä on nyt sitten tehty, jos pieneen päähän se ajatus joskus homman ideasta kirkastusi. Hyviä neuvoja otetaan vastaan. (Sari tuonne aikaisemmin jo kommentoikin neuvoja, joita koitetaan heti, kun ollaan valoisaan aikaan liikkeellä eli ehkä ens kesänä...)

Esine tulee vauhdilla, kunhan se vain ensin löytyy...

... ja luovutuskin on ihan mallikas

Tiistaina 20 h vanha, reilu 300 m pitkä verijälki. Keli pari astetta pakkasella ja pientä tuulta. Alkumakaus oli taas niin kiinnostava, että sammaleet olis pitäny saada vetää lounaaksi. Kehotuksesta alkoi jäljestys, joka oli tänään ihan hyvävauhtista ja melko tarkkaa paria pientä jäljen hukkausta lukuun ottamatta. Niiltäkin korjasi itse takaisin jäljelle.

Kulmamakaukset oli tällä kertaa aikaisempia kertoja enemmän veretetyt ja ne kiinnostivat Taavia todella paljon. Niiltä jäljestyksen jatkamiseen joutui oikein yllyttämään. Loppukaatona tuore sorkka, joka taisi haista Taavin nenään jo kauempaa, viimeiset parikymmentä metriä mentiin nimittäin vahvasti ilmavainulla vauhdilla sorkalle. Viime kerrasta viisastuneena en laskenut Taavia irti ja mun yllätykseksi se jaksoi päättäväisesti kantaa painavan sorkan koko matkan kotiin asti.

Vähänks tää painaa, mut hyvin mä jaksan!

Keskiviikkona käytiin pikaisesti toko-ohjaajan tilannetarkistuksessa. Saatiin kovasti kehuja edistymisestä seuraamisen suhteen (on nähnyt meidät viimeksi syys-lokakuun vaihteessa). Seuraava tehotreenin paikka on täyskäännöksissä, jäävät vähän väljäksi. Ja mun ajoitus on edelleen pahasti pielessä, mut täytyy Tahvon kunniaksi sanoa, ettei se ihan turha koiruus ole, kun näin onnettomalla ohjauksella kuitenkin edistyy tässä hommassa =)

Tehtiin myös paikkamakuuta nuoren belggariuroksen tehdessä kontaktiharjoituksia ohjaajansa kanssa. Nenä pitkällään Taaavi yritti haistella kaveria, mutta pysyi kuitenkin maassa.

Muutama hyppykin tehtiin viisi lautaa korkeasta esteestä ja Taavi on niin hauska, kun toi palkaksi heitetyn narupallon takaisin hypyn kautta =). Lopuksi vielä eteenmeno. Vietiin Taavin kanssa yhdessä purkki ja sitten tultiin kentän toiseen päähän tekemään vähän seuraamista. Voi hurja kun toinen odottaa sitä käskyä lähteä =D Ja kun käsky tulee, niin lähtee kuin ohjus. Millonkohan siihen uskaltais yrittää sitä maahanmenoa...


Torstaina jälkiporukan kanssa tottisteltiin. Nyt oli sellainen vilske kentällä, ettei mun eikä Taavin keskittymiskyky oikein meinannut riittää. Oli pieniä pentuja turistimatkalla ja uusia ihmisiä kattelemassa touhua ja hirveesti isoja vauhdikkaita koiria.

Me treenittiin sitä täyskäännöstä. Koira tekee ihan hyvin ja minä kävelen ihan päin honkia... Kun opin kävelemään, niin tämäkin saattaa onnistua. (taas sain kyllä täysin päinvastaisia neuvoja keskiviikkoon verrattuna...). Tehtiin seuraamistakin muutenkin ja mitä??? Käännös vasemmalle on hukkunut johonkin! Mitä ihmettä?!  Vasemmalle kääntyessäni Taavi pomppasi mun eteen. Enkä ole edes tallonu sen tassuille! No, ompahan taas mitä treenata... =)

Ilmoittautumista harjoiteltiin kahteen kertaan onnistuneesti. Ja sitten tehtiin pari liikkeestä maahan menoa ja siitä luoksari. Sit vähän kaikkee epämääräistä häröilyä. Ei oikein ollut kumpikaan tänään iskussa, mutta eihän sitä kai aina voi ollakaan.


Perjantaina oli vuorossa pelastushakuporukan tottikset. Taaville seuraamista ja henkilöryhmää. Kentällä oli tänään jokin todella ylitsepääsemätön haju ja nenä ei meinannut millään nousta sieltä maasta... Seuraaminen oli tänään ihan kohtalaista ja henkilöryhmässä tehtiin pari ihan kelpo suoritusta. Käännökset oli tänään taas vähän hankalia ja kaiken kaikkiaan Taavi meinas jätättää. Tehtiin myös eteenmenoja: vietiin purkki yhdessä ja sitten vähän seuraamista ja käsky. Sinne meni hienosti. Toisella kertaa muuten samanlailla, paitsi kentän haju vei voiton ja matka tyssäsi puoleen väliin, Uudella käskyllä sitten meni purkille asti.

Paikkamakuuta tehtiin kultsu-uroksen häiriköidessä ja se meni ihan hienosti. Lopuksi tehtiin vielä seuraamista kolmen koiran rivissä ja siitähän ei sitten menannut tulla mitään, kun vieressä oleva kultsu-uros oli nyt niin kamala, että meni ihan rähjäämiseksi =/ Sitten kun viimenään sain Taaviin jonkin kontaktin, niin onnistuttiin mekin ihan kivasti.


Lauantaina rähtäsateessa ja kohtalaisessa tuulessa peha -harkat. Me tehtiin tänään kokeen omainen harjoutus ja kyllähän se on mulle tosi vaikea. Mistä lähetän koiran ja miten liikun ja milloin kutsun sen pois ja vaikka ja mitä.

Eka lähetys vasempaan etukulmaan jossa ukko oli vähän matkaa kulmasta eteenpäin hyvin piilossa kuusen juurella. Mm:n mukaan lähes oppikirjasuoritus! En kuitenkaan saanut lopettaa harjoitusta tähän hyvään onnistumiseen vaan jatkettava oli ;)

Toinen lähetys oikeaan etukulmaan ja sielläkin oikein mallikas suoritus. Sitten alkoi ne mun vaikeudet. Miten pitkälle etenen ennen uutta lähetystä? Paikan löydettyäni lähetin Tapsun ja hyvinhän se sinne lähti ja teki töitä aikansa. Kutsunko pois vai en? On niin helppoa jos tietää maalimiehen olevan siellä, silloin voi antaa koiran tehdä töitä pitkäänkin. Mutta nyt kun ei ollut tietoa, missä ukot on, niin milloin ihmeessä mä kutsun koiran sieltä pois? Taavi onneksi ratkaisi tämänkin ongelman tulemalla itse jonkin ajan kuluttua takaisin. Uusi lähetys toiselle puolelle ja ilmeisesti äskeinen tyhjä vei vähän intoa ja uskoa ja nyt Taavi ei uponnutkaan kovin syvälle. Sain kuitenkin ohjeen jatkaa lähettämällä vastakkaiselle puolelle yliheitolla. Ihan ei Taavi tajunnut yliheittoa ja otettiin sitten ihan normi lähetys. Sinne se painui metsään, mutta tuli taas melko pian pois. Uusi lähetys ja nyt se meni jo paremmin. Tällä puolella oli hyvä vastatuuli ja jostain Taavelo oli hajun napannut ja haukku alkoi raikua melko kaukaa lähetyspaikasta.

Viimeinen lähetys meni sitten taas ihan hyvin ja ukko löytyi hienosti ja haukut tuli kanssa. Tänään kaikkinensa erittäin hyvä treeni sekä koiralle että mulle. Tänään Taavi käyttäytyi maalimiehillä todella hyvin, haukut alkoivat hyvin ja jatkuivat lähes katkeamattomina ja hyvin kuuluvina mun paikalle tuloon saakka.Taavin työmoottori on kova ja tästä se tykkää hirveesti. Meidän porukka on ihan mahtava ja treenaaminen on tosi kivaa!

<3 Lärppä <3