Alun paikkis meni tosi hienosti ja seuruu oli aivan mahtavaa.
Lauantaina aamupäivästä hakutreenit. Ennen treenejä ehdittiin pienelle lenkille Ainon kanssa. Sinni tykkää Ainosta tosi paljon.
Treeneissä Sinnille neljä ukkoa, joista yksi kokonaan peitetty, yksi näkyvällä paikalla seisova, yksi ison kiven päällä ja yksi ihan normisti piilossa. Aika paljon Sinni kanteli taas rullaa ja kerran hajusta oli vähän ilmaisevinaan, mutta se oli niin epävarma suoritus, etten mennyt halpaan.
Näkyvän ukon ilmaisu oli muuten ihan loistava, mutta rullaa hakiessaan Sinni vähän hyppi tyyppiä vasten innoissaan. Peitetty oli hyvä ja korkealla oleva myös. Sinni kiipesi kivelle hakemaan rullaa ja vei näytölle ylös kivelle asti. Viimeisestä ukosta käveltiin ihan vierestä ohi ilman minkäänlaista reaktiota Sinniltä. Jatkettiin matkaa ja hetken päästä Sinni sai hajun, kävi tarkastamassa mun takana kulkeneen porukan ja kun se totesi, ettei haju ollut kenenkään meidän, niin se jatkoi matkaa viimeiselle maalille. Tämä oli taas hyvä osoitus siitä, että vaikka kuinka ihminen näkee jotain ja olettaa koirankin sen huomaavan, niin asia ei ole näin. Hajut kulkevat välillä niin, että ihmisten on sitä vaikea arvioida. Ihan mahtia oli myös tuo Sinnin tarkistus, että kenenkäs haju nenään nyt oikein tulikaan.
Treenien jälkeen kimppalenkki treenikamujen kanssa. Sinni on isossa porukassa kovin varovainen ja kulkee lähinnä mun jaloissa, toisten vauhti taitaa vähän hirvittää sitä. Yhden nartun kanssa meinaa aina välillä tulla vähän sanomista, mutta onneksi homma loppuu komentamalla. Näiden kahden välistä elekieltä on kyllä mielenkiintoista seurata, kun kohdatessaan ne hienovaraisesti kertovat, että mennään nyt vain ohi ilman sen suurempia kyräilyjä.
Illalla vielä kotipihalla vähän esinejuttuja Sinnille. Ihan vaan pientä hetsausta ja heittelyä, jotta into esineisiin syttyisi.
Sunnuntaina aamusta Sinttura fyssattiin uudestaan, nyt onneksi vähemmän jumia kuin viimeksi. Vasenta puolta käsiteltäessä se kyllä reagoi lanneselän alueelle, muttei läheskään niin vahvasti kuin edellisellä kerralla. Sinnistä tuollaiset käsittelyt on lähtökohtaisestikin vähän epäilyttäviä ja aina sen jäykistelyistä ei voi olla ihan varma, että johtuuko jostain tuntemuksesta vai onko vaan tilanne sellainen, että sitä ärsyttää. Kaikki käsittelytoimet kun on aina olleet sille kovin epämiellyttäviä. Oikean puolen käsittelyn aikana se nukahti, joten ei ollut varmastikaan mitään isompia juttuja siellä. Koitetaan vielä saada kuitenkin yksi käsittely noin kuukauden päähän ihan vaan varmuuden vuoksi.
"Tästähän vois vaikka nauttia!" |
Vaikka aamulla oli fyssari, niin en malttanut olla pois sekalaisen treeniporukkamme talvihallikauden aloituksesta ja käytiinkin SintturaTintturan kanssa vähän liuhuttelemassa. Sinni juoksi muutaman kerran ruutuun kamalalla innolla. Targetille menee hyvin, ilman sitä suuntaa vasemman takakartion lähelle ja takajalat jää ruudusta ulos. Mut mikä into sillä on sinkoilla ruutuun joka välissä, saadaan tästä ehkä vielä ongelma =D. Mun työhommienkin pitäisi sopivasti vähän hellittää, niin ihan hirmu innolla kohti talvikautta kamalan pitkän treenilistan kanssa.
Keskiviikon tokon aiheena hyppyhässäkkä. Me tehtiin merkin kiertoa hyppyjen välistä. Sinnillä oli ihan hurja vauhti ja into! Mistä se ne on tähän kehittänyt, kun aiemmin on ollut haasteita tän kanssa?! No mut hyvä näin. Jos lähetin hyppyjen etupuolelta, Sinni kiersi hypyn. Kaveri kävi sitten taputtamassa tötsiä, niin saatiin Sinni kiertämään tötsät.
Toinen koira teki hallissa omaa treeniään samaan aikaan, ja kun ohjaaja joutui puuttumaan sen tekemiseen, meni Sinnin tekeminen epävarmaksi. Toisen torut siis vaikutti kovasti, mut saatiin vielä kuitenkin onnistumisia.
Muutenkin tää treeni oli tosi hyvä. Viimeksi täysin hukassa olleet jäävät oli tällä kertaa melko täydelliset. Ei ole päivät veljeksiä, ei edes serkuksia.
Istu - maahan kaukot meni kohtuullisesti. Sinni otti vähän häiriötä muista hallilla olleista ja jäi helposti kuuntelemaan heitä ja vaihdot tarvi välillä useampia käskyja. Mut periaatteessa kuitenkin ihan hyvää tekemistä kaukotkin.
Loppuun vielä pari toistoa paikkista. Ekalla kerralla Sinni meni vähän ennen loppua maahan. Toka toisto oli hyvä.