Tommy Wiren: Rankaisu eläinten koulutuksessa, 26.2. Porvoo

Kävin Porvoossa kuuntelemassa Tommy Wirenin luennon rankaisun käytöstä eläinten koulutuksessa. Luento oli hyvä. Taas tuli monta muistutusta siitä, kuinka vajavaisia ja epäreiluja me ihmiset olemme. Toivottavasti osaan jatkossa olla reilumpi Tapsua kohtaan! Se vain on tosiasia, että oman käytöksen muuttaminen on hyvin vaikeaa. Koiran kouluttaminen ja varsinkin rankaisun käyttö eivät ole yksinkertaisia asioita. Tämäkin luento herätti paljon ajatuksia ja moneen asiaan on palattava vielä varmasti useamman kerran ja mietittävä oikeasti moneen kertaan mitä milläkin tarkoitetaan.




Tässä päivän antia sekavana kokonaisuutena:


Kanakoulutus on hyvä tapa todeta toimiiko jokin koulutustapa vai ei. Kanat eivät halua miellyttää ihmistä ja muutenkin ovat koulutettavina suoraviivaisia. Koirat sietävät ihmiseltä liikaa ja tämän takia monenlaiset koulutustavat tuottavat tuloksia, toiset paremmin, toiset huonommin. Tällä hetkellä vallalla koirien kouluksessa on vain palkkion käyttäminen ja rankaisu on vaiettu asia. Pelkkä palkkion käyttäminen on myös tuonut negatiivisia lieveilmiöitä, jotka on nähtävissä koirien eitoivottuna käytöksenä ja käsittelyongelmina.




Vaikka rankaisu on vaiettu asia, niin kaikki kuitenkin käyttävät jonkinlaisia rankaisuja. Kaikki eivät vain välttämättä miellä toimintaansa rankaisemiseksi. Rankaisua ei pidä missään nimessä sekoittaa väkivaltaan! Koulutuksessa rankaisu on toiminnan vähentämisen keino.


Koiran käytöstä ei pidä ottaa henkilökohtiasesti. Ihmisen tulisi ymmärtää, ettei koira tiedä mitä säännöt ovat ja miten käyttäydytään "ihmisiksi". Suomalainen kieltoyhteiskunta on hankala koiralle, sillä koira ei saisi reagoida mihinkään mitenkään vaikka ne ovat vuosituhansien saatossa kehittyneet reagoimaan kaikkeen. Tästä seuraa estoja, hihna, kiellot...


Älä tee olettamuksia koiran käytöksen syistä, kouluttamisen kannalta syyt ovat epäolennaisia. Kysymys on siitä mitä koira tekee, ei siitä mitä ajattelet sen tekevän (jos koira pissaa kiellettyyn paikkaan, ei ole väliä mistä syystä se pissaa). Johtajuus tai sen puute ei vaikuta koulutukseen (täysin vieras ihminen pystyy opettamaan koiralle temppuja). Tehokas koulutus edellyttää ihmisen oman käytöksen muuttamista. Tämä on välttämätöntä oman kehityksen kannalta ja oma käytös on ainoa asia, jota voit muuttaa.


Aikoinaan koiria koulutettiin vain pakolla, nykyisin vain palkalla. Parasta olisi näiden kahden hyvä yhdistelmä. Jos koira ei opi, on vika ohjaajassa. Tämä vaatii ihmisen muuttumista ja mukautumista koiran mukaan, ihmisen täytyy kehittyä.




Operantti ehdollistaminen perustuu tieteellisiin periaatteisiin, jotka tulee ymmärtää ja joita täytyy harjoitella. Uusien tapojen oppiminen on ihmiselle vaikeaa. Operantin ehdollistamisen periaatteet ovat ärsyke (koirat reagoivat ärsykkeisiin), vahviste (käytöksen määrä kasvaa, toiminnan moottorin määrittelee koira ja se voi olla mitä tahansa mitä koira tavoittelee), sammuttaminen (käytöksen määrä vähenee), rankaisu (käytöksen määrä vähenee) ja yleistäminen (ärsykkeen sekä reaktion).


Koulutuksessa pitää miettiä mikä toimii vihjeenä. Samalle käytökselle voi olla useampia vihjeitä. Vihjeet voivat olla opittuja tai perittyjä (merkin kierrossa tötsä/käskysana ja kissan jahtauksessa pakeneva kissa). Ärsykekontrolli tarkoittaa koiran opettamista tekemään jokin toiminto vain käskystä (vihjeestä) riippumatta siitä onko toimito sisäsyntyistä vai opittua. Ominaiskäytös on vaikeaa (mahdotonta) sammuttaa, mutta sen vähentäminen on mahdollista ärsykekontrollilla. Koiranohjaajan tulisi tunnistaa vihjeet ja välttää ristiriitaisia vihjeitä.


Vahvisteen osa-alueet ovat ajoitus, vahvistetiheys (motivaatio) ja kriteeri. Jos jokin näistä heittää, heittää kaikki. 85 % koulutusongelmista johtuu näihin liittyvistä virheistä.

• Ajoitus
• vahviste tulisi antaa juuri täsmälleen halutun toiminnan/käytöksen aikana
• aina saat mitä vahvistat
• kouluttajan tärkein taito
• vaatii jatkuvaa harjoittelua
• yleisin koulutusvirhe
• vahvistetiheys
• vahvista usein
• palkkaus 12 kertaa minuuttissa
• korkea vahvistetiheys vähentää häiriöihin reagointia
• vahvistetiheys ei ole syöttämistä, kriteerin tulee pysyä. Tarpeeksi helpot tehtävät.
• kriteeri
• vahvista vain kriteerit täyttävää toimintaa
• vahvista vain yhtä kriteeriä kerrallaan
• vahvista vain halutuista toiminnoista
• Teitkö maalin? Kyllä tai ei
• muuta kriteeriä kun kaksi perättäistä harjoitusta on onnustunut 80 %.ssa harjoitteita.

Pelkoehdollistumat eivät lähde syöttämällä, pitää muuttaa koko toiminto/mielentila. Toiminta voi itsessään toimia vahvisteena. Vahvistaminen on prosessi.


TIEDÄ MITÄ HALUAT JA MITÄ ET HALUA!




Positiivinen ei tarkoita sallivaa. Joidenkin syy-yhteyksien opettaminen voi vaatia tiukkuutta. Positiiviset koulutusmetodit toimivat parhaiten jos rajoitetaan voimakkaasti ympäristön vahvisteita ja ymmärretään niiden vaikutukset koiran käyttäytymiseen.


Sammuttaminen toimii parhaiten kun käytös on tuore ja sillä ei ole pitkää vahvistehistoriaa. Näin ollen sitä on vahvistettu vähemmän kuin korvaavaa käytöstä. On normaalia, että käytös vahvistuu ennen sammumista, se voi myös spontaanisti palautua. Sammuttaminen ei sisällä mitään epämiellyttävää, mutta se ei vain tuota mitään, se on turvallisin tapa mokailla treenatessa. Sammuttamisessa jätetään vain tietty käytös täysin huomiotta. Synnynnäiset ominaiskäytökset eivät sammu (ajokoira ei lopeta jäniksen ajamista, vaikka kuinka jätät sen huomiotta ja odotat).


Rankaisuksi nimitetään epämiellyttävää tai vahvisteen estävää asiaa silloin kuin ihminen tai toinen eläin soveltaa sitä. Koira määrittelee minkä kokee rankaisuna. Rankaisu vähentää toimintaa, mutta se ei opeta oikeaa tapaa toimia. Ajoitus ja voimakkuus ovat kriittisiä asioita rankaisussa. Se voi olla myös sekundääristä. Rankaisulla ei saada aikaan mitään toimintaa, sen tarkoitus on aikaansaada välttämistä, sietämistä.


Positiivisella rankaisulla tarkoitetaan jonkin sellaisen asian lisäämistä, joka vähentää käytöstä. Ei saa aiheuttaa kipua tai pelkoa. Esimerkiksi sylissä rinpuilevasta pennusta tiukennetaan otetta ja pennun rauhoittuessa otetta hellitetään.


Rankaisu on nopea ja hetkellinen ja siihen on liitettävä jokin vihje, esim. 'EI!'. Pitää muistaa, että säikähdys ja pelko ovat kaksi eri asiaa. Pelko yleistyy helposti ja pelkäävä koira voi muuttua helposti agressiiviseksi.


Koiran kouluttamisessa kannattaa kääntää asiat nurin. Mieti ensin miten kouluttaisit koiralle ongelmakäytöksen  ja vältä niitä keinoja. Näin saadaan ohjeet siihen, mitä koulutuksessa tulisi välttää.


Kun ohjaaja osaa palkita, liikkua, "naksauttaa" ja saada halutun toiminnon aikaan vahvistamalla, vasta sitten tulee opetella rankaisun käyttö. Rankaisu ei ole noviisien kouluttajien juttu!


Rankaisua käytettäessä on oltava koulutusohjelma ja ennen sen käyttämistä on kaikki muu täytynyt tehdä oikein, on täytynyt opettaa koiralle haluttu toiminto. On oltava kerättyjä todisteita, että sen käyttö on välttämätöntä. Rankaisu ei ole jatkuvaan käyttöön, sitä voi käyttää vain 1 - 3 kertaa tiettyyn toimintoon. Käytetään vain jos käytös on vaarallista jollekin osapuolelle. Rankaisulla katkaistaan osaavan koiran ylireagointi tms. eitoivottu toiminta. Hyvä hallinta on kaiken perusta ja rankaisun käyttö on aina harkittava tarkkaan. Ajatuksena hyvä juttu on 1 € talletus ja rangaistus on 100 € nosto, montako nostoa tili kestää?


Pelkoa ei saa säikäyttämällä pois! Siedätys toimii usein eikä sitä voi käyttää rangaistuksena.


Ennen rangaistuksen käyttöä on suhde koiraan ja hallinta oltava kunnossa. Koiran näkökulmasta ihmisen on oltava rento, rauhallinen ja itsevarma. Pitää olla valmistautunut siihen, mitä tekee jos jotain tapahtuu. Jos ohjaaja itse pelkää tilannetta, ei siitä hyvä heilu.




Jos koira ei tee mitä haluat, se ei tunne vihjettä niin hyvin kuin luulet tai ympärissä on jokin häiriötekijä, jonka aikana et ole harjoitellut. Koirat tekevät myös virheitä, niitä vaan sattuu. Jos koira ei tee mitä haluat, on  käytöksen koulutus vielä kesken.


Onnistuakseen koulutuksessa koiran kouluttajan tulisi pystyä muuttamaan omaa ajatteluaan ja toimintatapaansa, harjoitella omia mekaanisia taitojaan ja palkkion antamisen ajoitusta sekä harjoitella tarvittavien välineiden käyttöä. Hänen tulisi tietää tarkalleen mitä haluaa ja oppia näkemään eri käytöksiä. Ohjaajan tulisi opetella ennakoimaan ja vahvistamaan täsmällisesti haluamaansa reaktiota. Tärkeää on myös harjoitella tekemään onnistuneita harjoituksia.


Kouluttamisen tärkeysjärjestys:

• Kouluttajan oma toiminta
• miten suhtaudut tilanteisiin?
• miten ennakoit tilanteita?
• miten toimit koiran näkökulmasta?
• Tarkka palkitseminen
• mikä toimii palkkana?
• mistä asioista palkataan (reaktio/käytös)?
• mihin palkataan? palkan suunta
• kuinka monta kertaa? (onko käytös vahva)
• toteutuuko vahvistetiheys?
• Apuvälineiden käyttäminen
• mitä välineitä käytetään apuna (talutin, liina, pilli, naksutin yms.)
• miten kyseistä välinettä tulisi käyttää? (onko ehdollistettu/yleistetty jokin väline voimivaksi?)
• mikä tarkalleen on reaktio, mihin apuvälinettä käytetään?
• kuinka suurta tarkkuutta toiminnan vahvistaminen vaatii?

Kouluttajan tulee tehdä nopeita päätöksiä siitä miten kouluttaa, mitä menetelmiä käyttää, miten muuttaa omaa käyttäytymistään ja miten muuttaa harjoitusta tarvittaessa. Ensin tulee tarkastella omaa toimintaa ja sitten sitä, vahvistuiko käytös.

Epämääräinen rankaisu tai epämääräinen palkkaus - kumpikaan ei tuota tulosta!

KOULUTTAMISEN TULEE OLLA KANNATTAVAA KAIKILLE OSAPUOLILLE!

Talvista puuhastelua

Viikko sitten tiistaina hallilla omineen tokojuttuja. Alkuun oikein mallikas ruutu, jonka olin käynyt näyttämässä Taaville. Tällä kertaa maltoin jättää yhteen hienosti onnistuneeseen toistoon. Tehtiin paljon seuruuta ja siinä paljon käännöksiä, olin kovin tyytyväinen. Noutojuttujakin tehtiin, sekä alon hyppyä, luoksetuloa, kaukoja ja liikkeestä maahan. Kaikki onnistui tänään tosi hyvin, vain kaukojen eka istumaannousu takeltelee edelleen. Osa liikkeistä tehtiin liikkeenomaisesti, osa enemmän tai vähemmän höntsäillen. Koko ajan mun kanssa treenasi tosi hienosti keskittyvä ja hiljainen pyrriäinen, mä niin rakastan tuota otusta!

Iltalenkillä käytiin ihanan pyreneittenkoira Fionan kanssa. Taavi on niin Fionan pauloissa, ettei ole tosikaan!

Lauantaina oltiin EK-porukalla hakuilemassa kaatiskukkulalla. Taaville valmis-tyhjä-valmis-tyhjä-peräänajo.

Hienosti upposi ekalle, mutta ilmaisussa oli pientä epävarmuutta. Ensin pari haukkua ja sitten vähän maan haistelua, kunnes alkoi kunnon haukku. Tyhjä oli tosi hieno! Toinen valmis oli hyvä myös ilmaisultaan. Toinen tyhjä oli tarpeeksi syvä, mutta Taavi palasi liikaa samoja jälkiä takaisin. Kunnon laatikon tekeminen olisi vaatintut pienen tönnään kiertämisen ja se ei nyt onnistunut. Peräänajosta ei sitten vauhtia tietenkään puuttunut ja ilmasukin oli ihan hyvä.

Tällä viikolla maanataina tein lenkin yhteydessä esineruudun. Ei onnistuttu... selkeesti ahnehdin tekemällä valmiin ruudun. Positiivista oli, että Taavi toi mulle kolme esinettä, mutta kyllä oli taas niin hidasta toimintaa... Jatkossa siis vain apparin kanssa muistikuvina tai omineen näyttämällä. 

Tiistain tokotreenit oli superit. Tuo halli on ollut meille viime aikoina kirosana. Taavi on vinkunut ja haukkunut ja nuuhkinut ja ollut kykenemätön tekemään helppojakaan juttuja kunnolla. Mulla on ollut pinna kireellä, kun ihan helpotkin jutut on olleet karmeen vaikeita. Syytä tuon paikan kamaluuteen en tiedä. Tällä kertaa keskityin omaan mielentilaani ja Taaviin 110 % ja kuinkas kävikään! Paikkamakuussa ja muutenkin alussa Taavi vähän vinkui, mutta oli kuitenkin hyvin keskittynyt muhun. Vein paikkiksen jälkeen Tapsan vähäksi aikaa autoon ja toka setti oli vallan mahtava.

Tehtiin aluksi pari ruutua lätkälle, hyppynoutoa, merkin kiertoa ja liikkuroitua seuruuta. Ruutu oli hyvä, hyppynoudossa Taavi poimi kapulan suuhun tuolta ällöttävältä hiekalta, jolta kapulan noukkiminen on aina ollut kovin hankalaa. Muutenkin liike meni hienosti. Merkin kierrossa päätettiin palata ihan alkutekijöihin menosuunnan hitauden takia. Seuruu oli superhieno. Ja koko tämän toisen setin ajan Taavi oli täysin keskittynyt minuun ja tekemiseen ja oli hiljaa!! Oli kyllä todella hyvä mieli ajella näistä treeneistä kotiin 😊😊.

Torstai ja perjantai vietettiin Helsingissä pienellä road tripillä. Taavi hoiti kotiauton vahtimisen hienosti ja oli muutenkin jälleen kiva reissukaveri.

Perjantain tokotreenit oli vähän erilaiset, tehtiin koirajumppaa. Tokokoiralle jumppa onkin tärkeä juttu, kun treenit on niin toispuoleisia. Tapsan kanssa ollaankin jumppailtu tasapainotyynyillä ja erilaisilla venytyksillä. Uutena juttuna meille tuli liike, jossa koira hyppää ohjaajaa vasten ja kurottautuu pitkäksi. Tässä kurotellessa otetaan samalla muutamia askelia eteen ja taakse.

Jumpan lisäksi harjoiteltiin luopumista ja rivissä seuruuta. Ihan loppuun paikkamakuu. Taavi keskittyi koko tunnin superhienosti! Erilaiset ja kivat treenit oli!

Treenien jälkeen käytiin Fionan kanssa pitkällä lenkillä.



Lauantain hakutreeneissä Taaville kolmen löydön ja yhden tyhjän rata. Meni ihan kivasti, vaikka lunta oli kyllä vähän liikaa mun makuun.

Taavin pennut kasvavat kovaa vauhtia ja ovat kovin söpöjä pötkelöitä.

Kuvat Tanja Salomies

Viime viikkon treenit ja pentu-uutisia

Maanantaina käytiin omineen hallilla vähän hyppimässä ja tokottamassa.

Ruudun kävin aluksi näyttämässä Taaville ja sitten ilman muita apuja lähetys. Tämä meni tosi hyvin! Toinen toisto tehtiin myöhemmin jossain välissä treeniä ja silloin Taavi juoksi kyllä hienosti ruutuun, mutta rupes ettimään josko olis äskeisen lähetyksen palkoista jäänyt jotain johonkin... Olis taas pitänyt tehdä vain se yksi toisto tai sit seuraavalla olla ainakin lätkä.


Merkin kiertoa yritettiin, mutta siihen en vain onnistu saamaan Taaville kunnollista menovauhtia. Taannoin meille neuvottu kahdeksikko ei ole ainakaan vielä tuottanut mitään tulosta, tosin ei se kyllä toimi oikein muutenkaan vähäisestä harjoittelusta johtuen.


Kapulalla leikittiin tänään kovasti ja yritettiin malttaa istua aloillaan sen aikaa, että kapula on heitetty... Kovin on innokas kapulan perään tuo pikkumies.

Ja sitten sitä seisomista. Muutama kerta jo onnistuttiin siten, ettei Tapsa lähtenyt pyörimään tai muuten liikkumaan mun palatessa. Vahvistellaan tätä nyt kuurina kovasti.



Keskiviikkona yövuorojeni jäljiltä tuossa elukassa oli taas virtaa enemmän kuin tarpeeksi ja rallytreenit oli sen mukaiset. Taavi teki ainakin kolme liikettä sekunnissa ja kun mä kävin öiden jäljiltä hitaalla, niin alkoi komentamaan mua. Kahta radanpätkää tehtiin ja saatiin ne kohtuudella läpi, vaikka kaikenmaailman härväämistä ja ääntä oli ihan likaa.


Perjantain tokotreenit aloitettiin kokeenomaisella paikkamakuulla. Mä tosin jäin lähelle Taavia, kun se on nyt muutaman kerran noussu seisomaan mun palatessa. Nyt sitten halusin varmistaa ettei näin pääse enää käymään. Nätisti pötkötteli ja oli hiljaa, totteli omia käskyjä ja kaikin puolin jees. Toisella toistolla menin sit kauas ja hyvin onnistui sekin.

Tehtiin myös häirittyä paikkista ja seuruuta; kaksi koiraa paikkikseen naamat vastakkain siten, että niiden väliin sivusuunnassa jäi muutama metri. Tästä välistä sitten seuruutettiin koiraa. Paikkiksessa tein sekä makuuta että istumista, ei mitään ongelmia, vaikka oli selän takanakin koiria tekemässä omiaan.

Seuruu meni muuten hyvin, mutta hitaassa kävelyssä lähellä toisia koiria rupes Taavia hirvittämään ja se alkoi haukkua mulle. Laitettiin homma seis ja tehtiin pari maaha-istu vaihtoa ja taas pystyi pyrri keskittymään.

Odotteluvuorolla treenattiin peruuttamista ja rentoutumista. Loppuun tehtiin vielä lisää häirittyä seuruuta tötsiä kiertelemällä. Ohjaaja käveli meidän vierellä ja muut koirakot teki häiriötä treenaamalla omiaan vieressä. Nyt meni tosi hyvin, mutta ei otettu hidasta kävelyä. Kotiin juostiin häiriökujan läpi luoksetulo.

Kotimatkalla poikkesin pikaisesti ampumatreenin merkeissä kentälle. Ihan vaan seuruussa laukaukset 6 mm ja 9 mm starteilla.


Lauantaina EK-porukalla tottista. Ei ole ollenkaan mun juttu tottistella lumihangessa ja pakkasessa. Kävely on väkisinkin lyllertämistä ja palkkaus ihan tumpeloa. Tapsa teki vähän seuruuta ja eteenmenon. Seuruu oli tosi huonoa, pistän mun lyllerryksen syyksi, eteenmeno yhdessä viedylle namipurkille oli hyvä.


Nuttu porukoineen oli sunnuntain ja maanantain kylässä. Ihana kaksikko tykkää niin toisistaan. Maanantaina käytiin vähän nauttimassa kauniista kelistä jäällä.

<3 <3 Tiistaina 7.2. Taaville ja Iitalle syntyi viisi narttupentua Salokannel-kenneliin. Pennuista kolme on töpöhäntäisiä ja kaksi pitkähäntäisiä, väritykseltään mustia ja brindlejä. En malta odottaa, että pääsen nunnuttamaan näitä palleroita! <3 <3

Kuvat Tanja Salomies:

✰Taavi valittiin Suomen Pyreneläisten vuoden 2016 palveluskoiraksi (pelastuskoirakokeet palveluskoiraliiton alaisia) ja KPH:n vuoden 2016 näyttelykoiraksi.

Tavoitteet haltuun

Lauantaina lunastettiin ensimmäinen tälle vuodelle asetetuista tavoitteista ja osallistuttiin Vantaan Racinel Areenalla Hakunilan Seudun Koiraharrastajien rally-tokokilpailuihin, tuomarina Tiia Hämäläinen. Perinteiseen tapaan annoin aamupalan ylen, mutta noin niin kuin muuten jännittäminen ei ollut lähestkään niin pahaa kuin se olisi voinut olla. Edistystä? Aloluokkaan osallistui 43 koirakkoa, joten päivä oli pitkä.

Kisarata oli paljon käännöksiä sisältävä, mutta aika helppo. Mukana oli kuitenkin se meidän kompastuskivi "koira eteen, oikealta sivulle". Rataan tutustumisessa kävin radan muutamaan kertaan läpi ja muutaman kohdan tarkistin tuomarilta. Omaa vuoroa saikin sitten odottaa jonkin aikaa, vaikka alo porukka oli jaettu kahteen ryhmään. Vähän kipristeli mahan pohjassa kun astuttiin Taavin kanssa kehänauhojen sisään, mutta Taavi oli kivasti kuulolla. Se oli muutenkin tosi rauhallinen odotellessamme vuoroamme, vaikka koiria oli kovasti joka puolella.

Olin päättänyt keskittyä tekemään radan reippaasti mutta rauhallisesti. Hitsi kun se rata meni sit sikanopeesti, enkä jotenkin pysynyt yhtään mukana mitä teen. Lisäksi Taavi kuulosti ihan possulta. Olin kuitenkin tosi tyytyväinen meidän tekemiseen, Taavi oli niin messissä! Jännä kun radan jälkeen oli ihan sellainen oli, etten ollut ollenkaan varma olinko suorittanut oikeat liikkeet oikeilla kylteillä. Mulla on vaikeuksia erottaa oikea ja vasen toisistaan, niin sekin tuottaa lisävaikeutta tuon jännittämisen lisäksi.

Oman hyvän fiiliksen lisäksi myös tuomari oli sitä mieltä, että meillä meni ihan hyvin. Saatiin 98/100 pistettä. -2 tuli kokonaisvaikutelmaan ääntelystä. Lisäkommenttina oli "osaava koirakko". Onnistuttiin siis siinä meille hankalassa liikkeessä! Oltiin lopun pelin sitten koko kisan kolmosia!! Huikeen hieno aloitus tällä saralla =)

kisarata

palkintopoika

Sunnuntaina pääsin vierailemaan HePeKon raunioradalla, kiitos tästä mahdollisuudesta! Tehtiin kaksi treeniä ja molemmilla kerroilla Taaville oli kolme ukkoa piilossa. Kyllä se nenäänsä osaa käyttää ja työskentelee kivan itsenäisesti. Tokalla kierroksella oli kaksi vaikeaa ukkoa. Ensimmäinen maanalaisessa sokkelossa, jonne pääsi sisään vain yhdestä kohtaa, mutta haju pääsi ulos useamman reitin kautta. Taavi ilmaisikin ensin yhden ilma-aukon kohdalla, sinänsä siis aivan oikein, mutta 'uhrin' luo ei sieltä päässyt. Taavi ei meinannut antaa periksi, kun kutsuin sen sisääntulon luokse. Sisään piti mennä pitkää viemäriputkea pitkin ja etsiä maalimies sieltä jostain, onnistui.

Toinen haaste oli ylhäällä oleva maalimies. Taavi kierteli kauan laajaa ympyrää selvästi jotain haistaen, mutta hajulähteen tarkennus vei aikaa. Taavillehan ei noita ylhäällä olevia maalimiehiä ole juurikaan ollut. Lopulta tämäkin paikallistui ylös ja hieman hölmistyneenä Taavi sen ilmaisi.


Kameran takana olivat ainakin Henriikka Hovi, Henri Utriainen ja Aino Ahlfors

Kukkuu!

Tiistaina superhyperhieno esineruutu. Muru oli jelppimässä, niin saatiin Tapsulle muistikuvina vietyä kolme esinettä, ruutu oli 50 m syvä ja 30 m leveä. Muru vei siis kolme esinettä aivan takarajalle ja me Taavin kanssa seurattiin tarkasti mitä tapahtuu. Ekalla lähetyksellä Taavi haki ekaksi viedyn esineen hyvin. Ekassa esineessähän ei ongelmia viime aikoina juurikaan ole ollut. 

Toka lähetys ja Tapsa jäi hetkeksi siihen muutaman metrin päähän nuusaamaan, mutta sitten sillä syttyi joku lamppu ja se juoksi, siis oikeesti juoksi toiseen takanurkkaan ja toi sieltä viimeisenä viedyn esineen.

Kolmas lähetys onnistui alusta asti hyvin, töitä Taavi joutui vähän tekemään esineen löytämiseksi, mutta nyt tuntui motivaatio olevan kohdallaan! Tänään vaadin kunnon luovutuksetkin. Jokohan tää rupeis pikku hiljaa sujumaan, vastahan tätä on kolme vuotta harjoiteltu...

Kyllä Taavi luovutuksenkin osaa, kunhan se siltä vaaditaan.

Mulle palkka nyt heti äkkiä!

Keskiviikon rallytreeneissä kaksi pientä radanpätkää. Harjoiteltiin lähinnä lähtöjä ja uusimista. Ja mitäpä muuta me uusittais kun niitä koira eteen.... -tehtäviä. Taavi on vaan ihan liian nopea 😃😃.

Lähdöt oli meillä hyvin hanskassa ja uusimisen periaateki  on omaksuttu. Tarvitaan ripeää rauhallisuutta tekemiseen, niin hyvä tulee. Ei taas näiden treeniä perusteella olis uskonut, että ollaan muutama päivä sitten suoritettu lähes täydellinen kisarata!

Treenin jälkeen käytiin lenkillä Oton ja Helgan kanssa, kiitos!


Torstaina aamulenkki Runtu-sakemannin kanssa. Niin loistavia nää kimppalenkit!

Ilta vietettiin Lahdessa ulkomuototuomareiden koulutustilaisuudessa esimerkkinä erinomaisen laatuarvosanan koirasta. Kiva kun tällainen järjestettiin, ymmärtääkseni ensimmäistä kertaa oli pyrrit mukana. Lyhytkarvat on kuitenkin harvinainen rotu ja aika harva tuomari niitä on paljoa nähnyt ja kun ne voivat olla niin kovin monen näköisiä ja kokoisia ja silti yhtä erinomaisia. Ei meitä lyhytkarvoja nytkään ollut paikalla kuin kaksi, mutta Suomen populaatiosta tuokin on kai aika hyvin ottaen huomioon, että koulutus oli keskellä viikkoa melko myöhään illalla. 


Perjantain tokotreeneihin mennessäni jo tiesin, ettei ole meidän paras päivä. Mä olen ollut vähän flunssainen ja kunnon lenkki oli tältä päivältä jäänyt tekemättä. Siihen nähden ihan kivasti meni. Alkuun paikkamakuu ja -istuminen kokeenomaisesti. Paikkiksesta Taavi nousi seisomaan mun palatessa. Mikä kumma sitä vaivaa? Vieruskaveri kyllä jumppas koko paikkiksen ajan, mut onhan se tuollaisen kestänyt ennen. Tietää mitä treenata... Istuminen meni sitten kovin hienosti. Molemmissa tosin vähän vinkumista. 

Ruutua tehtiin ekaa kertaa ilman lätkää. Ohjaaja kävi näyttämässä ruudun ja Taavi lähti hyvin, mutta etsi selkeesti lätkää. Kutsuin sen pois ja uusi yritys ilman mitään apuja, hieno suoritus. Tarvii vaan muistaa tarpeeksi jämäkkä seis käsky!

Seisomista treenittiin lopuksi, Taavi ei kestä mun paluuta. Tää on nyt mein kotiläksy, jos parin viikon päästä pystyis palaamaan koiran vierelle sen seistessä hyvin, ilman mitään steppailuja.