Huhtikuu hujahti

Lähes kuukauden takaisesna keskiviikon tokossa alkuun ryhmähäiriöliikkeitä edellisen ryhmän parin koirakon kanssa. Sinni meni useamman kerran kaverin käskystä maahan... Piilopaikkiksessa Sinnin vieressä ollu koira haukkui ja se pelotti Sinniä, mut makasi silti kiltisti paikallaan. Tehtiin useampi lyhyt paikkis.

Kiertohyppyhässäkkä toimi kuin rasvattu! Super! Kaukot sit onkin semmonen murheenkryyni, ettei mitään rajaa.

Torstaina kävin tekemässä tokon voin kokeenomaisesti, paitsi kaukot jätettiin tekemättä.

Alkuun paikkis oikein hyvä. Vieruskaveri hirvitti vähän ja Sinni ratkaisi tilanteen sulkemalla sen totaalisesti pois.

En vahingossakaan katso vasemmalle

Liikkeet meni aika hyvin. Huomautettavaa oli jäävien seisomisessa, jossa pyörähti mukaan liian aikaisin ja lyhyt seuruu tehtiin myös ja se oli vähän laamailua. Ruutu tais menmä takalaidasta yli, mut se nyt tuskin on iso ongelma. Ja tunnarin Sinni tiputti jalkoihin. Muuten olin kaikkiin oikei  tyytyväinen.

Taavi rupes ontumaan, ei pahasti mut kuitenkin. Mitään selvää kipukohtaa ei löytynyt ja kuvata ei ihan heti viitsitä, kun sydän kuitenkin heikko. Kipulääkekuurilla mennään nyt ja sit jos ei mee ohi, niin kuvataan.

Perjantaina käytiinnuimassa ja Taavikin sai olla kevennetysti mukana. Ei ainakaan pahentanut tilannetta.

Sunnuntaina olin Sinnin kanssa Jenni Suden rallyvalkussa. Meillä oli aiheena mun kädet mua kiertävissä liikkeissä.

Liikkeessä mun kierto pitää treenata ensin paikallaan teputtaen ja sit pikku hiljaa askelta pidentäen. Takaa puolen vaihdossa ois ehkä hybä olla eri kästy kuin edestä mua kiertävissä liikkeissä, mut hitto kun ei kykene. 

Edessä puolen vaihto ois myös hyvä opetelle ensin paikallaan pitkää targettia hyväksi käyttäen.

Hitto, että tykkään Jennin koulutuksista! Oon jo ihan lopettamassa rallyn ja sit aina kun käy jossain tällasessa, niin taas rupee homma kiinnostamaan.

Tiistaina käytiin Taren kanssa lenkkillä. Ihana kaksikko ❤️

Kaiken tän jälkeen on blogin päivitys ihan unohtunut, kun on ollut elo semmoista haipakkaa ja vähän huolta Taavin kunnosta, vaikka ihan reippaana ja hyvävointisena se on ollut ainakin 90 % ajasta.

Ollaan käyty ehkä kaksi kertaa vieraan tekemällä jäljellä. Nyt on ajeltu jälkiä pannasta ja vauhtia on tullut paljon lisää. En tiedä onko kiinni vauhdista vai siitä, että olen pyytänyt jäljentekijöiltä uusia koeohjeen mukaan hajustettuja keppejä uusiokäyttökeppien sijaan, niin on kepit aika lailla jäänyt nousematta. Kaksi tai kolme keppiä on noussut, vaikka jälki ollaan kyllä ajettu aika lailla tarkasti. 

Pannasta en viitsi juuri jarrutella, että ehkä on taas kuitenkin palattava valjaisiin.

Esineruutua on tehty ehkä kerran ja se meni kyllä aika kivasti. Kaverilenkillä on käyty Ainon ja Topin kanssa ja sitten on koitettu hinkata aivan mahdottomia kaukoja. Sinni kyllä osaa vaihdot, mut joskus se on jostain syystä ihan pihalla ja tulee ihan mitä sattuu asentoja tai ei mitään. Ja ilman targettia se ei kyllä pysy paikallaankaan. Olen jo ihan toivoton näiden suhteen. Mitkään kepakot tai laatikot tai muut rimajutut ei toimi ollenkaan tuohon paikallaan olemiseen. 

En malta odottaa kevättä

Viime viikon lauantaina käytin koirat uimassa. Paappaa piti vähän rajoittaa, kun se uisi ihan hulluna, enkä uskalla antaa sen uida ihan niin paljoa kuin se haluaisi.

Sunnuntaina lähdettiin pienelle kotiautoreissulle lännen suuntaan. Oli kiva löytää pikkuruisen sulaa metsää, jotta pääsin tekemään Sinnille jäljen. Ei siihen lämpäreelle mahtunut kuin vajaa 300 m, mutta olipa kiva päästä korkkaamaan jälkikausi.

Nosto oli vähän hapuileva, mut muuten ihan täydellinen jälki. Kaikki neljä keppiä nousi hyvin varmasti ja Sinnillä oli selkeä tekemisen meininki. Tuli tosi hyvä mieli, voi kun kotikulmillakin lumet sulais nopsaan!

Neljän päivän reissun aikana koirille lähinnä lenkkeilyä erilaisissa ympäristöissä. Paappa on niin rento ja helppo, mut Sinni jaksaa yrittää räyhätä vähän mille sattuu.

Omatoimisesti käytiin Sinnin kanssa tekemässä rallya ja siitä ei taas meinannut tulla yhtään mitään. Pitäisi kai ihan ekaks ite opetella noi uudet kyltit kunnolla ja sit ruveta opettamaan ne kyltti kerrallaan Sinnille ilman mitään yritystäkään tehdä rataa. Moni liike vain tuntuu yksinään tehtynä ihan helpolta ja simppeliltä, mut sit radalla ne ei onnistukaan. Multa puuttuu rauhallisuus ja selkeys.

Lauantaina käytiin Lunan kanssa lenkillä, ihan superihana kaksisso.

Sunnuntain tottiksissa jäävät, ohjattu ja tunnari liikkuroituina. Rupee hommat sujumaan. Kaukoissa sit onkin tekemistä ihan helkkaristi ja nyt tuntuu, ettei saada niitä ikuna toimimaan.

Talvista touhuilua

Edellisen viikon maanantaina kävin iltapäivällä jeesimässä kamua rallytokon saloihin ja samalla molemmat koirat teki alokkaan radan, tosin ilman hihnaa. Taavi oli iloinen päästessään mukaan, vaikkei sitä tekeminen varsinaisesti ihan kamalasti kiinnostanut, kun hajuja oli niin paljon. Mut kyllä se hyvällä rutiinilla veti radan läpi. Sinnille sitten taas olikin ihan supervaikeaa, kun oli uusi ihminen hallissa häiriönä. Sinni pystyi kuitenkin tekemään ihan ehjän suorituksen.

Keskiviikon tokossa häiriötreeniä ja Sinni teki hienosti, vaikka juoksevat koirat ja lähelle tulevat ihmiset ovatkin vähän haastavia. Ruutua, luoksetuloa ja kiertoa pysäytyksillä. 

Sit tulinkin kipeeks ja oltiin viikko aika rauhaksiin. Uimassa käytiin nyt tiistaina ja ennen kipeeksi tuloa ehittiin käydä nauttimassa kauniista ihanasta talvesta jäällä. 

Keskiviikon tokotreeneissä tehtiin kaukoja ja erilaisia häiriötreenejä. Kaukot tehdään edelleen targetilla ja eteneminen on kyllä näiden suhteen ihan todella hidasta. On kuitenkin edetty ja nyt meni jo hallillakin kohtuullisesti, etäisyyttä pystyin ottamaan seitsemisen metriä. Kotona jatketaan jumppaamista ja toivotaan, että homma edistyy.

Häiriöjuttuina tehtiin erilaisia paikkamakuita ja luoksekutsuja sekä seuruuta pujotellen toisia tai tehden jääviä pareittain vastakkain. Sinnillä meni hyvin ja se oli aika rennon oloinen, vaikken itse ehkä ihan rentona pystynytkään koko aikaa olemaan. Näistä treeneistä jäi kyllä taas tosi hyvä mieli.

Torstaina kävin hallilla tekemässä molempien kanssa rallyrataa ja Sinnin kanssa ruutua, kiertohyppyhässäkkää ja tunnaria.

Rata meni Sinnin kanssa oikein hyvin ja rupes jo tuntumaan, että saadaan pikku hiljaa näistä uusista jutuista vähän kiinni. Itse kun oppisi hieman rauhallisemman tavan ohjata, niin menis varmasti paremmin.

Ruutua kokeilin pitkästä aikaa ilman targettia ja Sinnihän oli ihan täydellinen. Myös kiertohyppyhässäkkä onnistui hyvin. Tunnarikin melkein, haisteli tosi hienosti ja rauhallisesti kaikki ja valkkasi oman kapulan, mutta vaihtoi sen kuitenkin vielä väärään jonka toi. Toisella lähetyksellä tuli sitten oma kapula.

Perjantaina oltiin Sirke Viitasen rallyvalkussa ja kyllä kaikki osaaminen oli niin hukassa kuin vaan olla ja voi. Ei vaan meinattu saada rataa onnistumaan millään. Mun ympäri kiertäminen oli Sinnille ihan mahdotonta ja monta muutakin juttua oli kyllä niin hakusessa, ettei olis uskonut meidän treenanneen mitään. Mut ei auta kuin jatkaa harjoituksia. Vaikea laji kyllä kerrassaan.

Lauantaina Sinni kävi Hipun kanssa jäällä lenkillä. Hippu ois halunnu kovasti  leikkiä, mutta Sinniä ei nyt leikityttänyt yhtään. Hyvä lenkki silti.

Sunnuntain hallilla jatkettiin hyppyhässäkkää ja ruutua ja ohjattua. Kovasti oli ihmishäiriötä kentällä ja sekös on Sinnille vaikeata. Hässäkkä meni kyllä hyvin ja ruutukin targetilla, mutta ihmiskujan läpi juokseminen ruutuun ilman targettia ei ottanut onnistuakseen. Ohjatussa Sinni oli hyvä. Tosin se olis ollu heti ilman mitään seuruita lähdössä hakemaan kapuloita ja kun jouduin sitä siitä komentamaan, niin sitten vähän kärsi seuruu. Muuten meni kyllä hyvin. Tokalla toistolla sain onnistuneen korjaukesen, kun Sinni oli aluksi menossa väärälle kapulalle.

Video T. Suuronen (ja ohjaaja ei osaa sääntöjä ja joutuu kesken liikkeen kyselemään niitä...)

Hallihommia

Edellisen viikon keskiviikon tokossa tehtiin ohjattua ja tunnaria sekä vähän seuruuta. Ohjatussa ekalla yrityksellä Sinni vähän paineistui toisesta koirasta ja päätyi ruutuun. Vähän helpotusta ja kapula löytyi. Tokalla toistolla oikein mallikas suoritus toisen suunnan kapulasta (jolla sai mennä poispäin toisesta koirasta). Seuruut oli hyviä. Illan suurin ilo ja onnistuminen oli tunnari. Aiemmin se on onnistunut vain kotona. Nyt hallissa oli kolme vierasta ihmistä ja iso musta koira (mustat koirat on Sinnille pahimipia) ja silti Sinni teki lähes täydellisen tunnarin liikkeen omaisesti. Se haisteli kapulat hienosti ja varmisti oman kapulan ja toi sen mulle. Meinasin pakahtua onnesta!

Sitten olikin viikon verran taukoa kaikesta treenaamisesta, kun arki vain oli niin kiirusta eikä näin talvella muutenkaan oikein tule kauheesti tehtyä mitään...

Tän viikon keskiviikkona toko aloitettiin paikkiksella ja kun hallissa oli vain tuttuja ei-mustia koiria, niin Sinni oli vain iloinen kaikista, eikä yhtään ärhennellyt paikkisriviin mennessämme. Parin minuutin paikkis mun piilotellessa meni yhtä hyvin kuin aina ennenkin.

Varsinaisena aiheena meillä oli luoksetulon pysäytykset ja Sinni on kyllä ostanut tuon ajatuksen ihan kohtuullisesti, vaikka pysähtyminen voisi olla hieman nopeampi. Ehkä se kuitenkin nippa nappa menee siihen kolmen koiran mittaan... Halli on vähän nafti tuohon, mutta kohtuullisesti saa treenattua tätäkin, vaikka olis kyllä kiva päästä uuden luoksetulokäskyn jälkeen heittämään palkkapalloa itseni taakse eikä vaan siihen ihan viereen. Läpijuoksutkin tulee kivasti ilman pysäytyksen ennakointia.

Lisäksi tehtiin jääviä ja niissä Sinni oli tällä kertaa ihan jäätävän hyvä. Ei tullu virheitä ollenkaan ja liikkeet oli nopeita. Seisoessa tehtiin koiran kiertämistä useampaan kertaan, niin siinä ei Sinni meinannut ekaksi pysyä paikoillaan mun lähtiessä toista kertaa kiertämään sitä, mutta uusinnoilla sekin onnistui.

Perjantaina käytiin rallyn ratatreeneissä tekemässä alla oleva rata kahteen kertaan.

Eka kierros meni ihan reisille. Oikeen seuruusta ei tullu mitään ja kaikki muukin oli enempi tai vähempi sinne päin ja lisäksi vielä uusien kylttien osaamattomuuteni. Suorastaan surkeaa menoa.

Tokalla kierroksella koitin mennä rauhallisesti ja olla Sinnille selkeä ja heti meni paremmin. Suoritukseen pystyi olemaan tyytyväinen. Oikean puilen seuruuta täytyy vahvistaa kyllä vielä paljon.

Lauantaina aamusta käytiin uimassa. Harmi, kun uimala nosti hintoja kerralla yli 30 %, niin jatkossa varmaan käydään harvemmin, jos uimala edes pysyy pystyssä, kun useampi ilmoitti lopettavansa tai ainakin harventavansa käyntejä korkean hinnan takia. Harmillista. 

Sunnuntain hallivuorolla tehtiin ekaks paikkis, joka meni hyvin, paitsi odotusalueella meillä on kyllä vaikeuksia muiden koirien osalta. Sitten tehtiin superisti ruutua, melko hyvin kiertoa häiriöt huomioiden ja tunnarista ei tullut mitään, mut laitan sen kyllä Sinnin suuren rakkauden syyksi, joka treenasi meidän kanssa samaan aikaan. Sinnin pää oli täynnä hattaraa, niin ei ihan pystynyt keskittymään tunnarin vaatimuksiin. Kierron jälkeen maahan meno tarvii kanssa vielä paljon vahvistusta. Mut kokonaisuutena oikein iloiset treenit.

Rallyn uusia liikkeitä ajatellen ollaan kotona yritetty treenailla erilaisia sivuaskelia, mutta hitto kun on vaikeeta. Kaukoja myös jumppailtu kotona ja takajalat targetilla ne onnistuu jo kohtuullisen hyvin pitkästäkin matkasta, mut ilman targettia tekeminen vaatii vielä tosi paljon treeniä.

Taavin munuaisvaurio on mennyt parempaan suuntaa. Pissa ei enää haise järkyttävälle ja se pystyy pidättämään noin seitsemän tuntia. Ruokahalukin on palannut ihan normaaliksi.

Uusi vuosi käyntiin

Uudenvuoden aattona käytiin aamulla uimassa ja vielä iltapäivällä pakkasta uhmaten pitkä lenkki. Näiden jälkeen oli hyvä rauhoittua odottamaan vuoden vaihdetta. Tänäkään vuonna koirat ei pelänneet ja mentiin nukkumaan jo hyvissä ajoin ennen puolta yötä. On kyllä kovin turhaa tuo paukuttelu, kumpa raketit kiellettäisiin kokonaan.

Viime vuoden tavoitteet Taaville oli hyvää eläkeläisen elämää. Loppuvuoden lääkevauriota lukuun ottamatta Paapalla menee hyvin. Pissajutut jatkuu edelleen, öisin käydään ulkona. Vielä selvitellään oisko mitään tehtävissä vai onko vain odotettava ja katsottava mihin tilanne etenee. 

Sinnin tavoitteena oli kehittyä rallyssa ja tokossa ja päästä treenaamaan esineruutua ja jälkeä. Kaikkissa positiivista kehitystä, vaikka jälkeä ja esineruutua olisin halunnut tehdä enemmän. Tokossa Sinni yllätti täysin saavuttamalla AVO1 tuloksen jo ekalla yrittämällä ja rallyssakin alkutakkuilun jälkeen saatiin RTK3 kasaan toukokuussa. Terveyspuolella lonkkia on hoidettu parhaan kykymme mukaan ja tilanne on edelleen ihan hyvä.

Tälle vuodelle toivotaan tietty Taaville hyvää vointia, mutta kyllä takaraivossa jo kolkuttaa ajan rajallisuus.

Sinnin kanssa koitetaan saada rallyn uudet kyltit ja säännöt haltuun ja jos kisat pääsis mes-luokassa korkkaamaan, niin ois kiva ja RTK4 jollain aikavälillä, mut tuskin tänä vuonna. Tokossa voittajan liikkeiden suoritusvarmuuden rakentelua ja ehkä joku koe, jos sattuu lähelle sopivasti sitten kun on liikkeet saatu paremmalle tolalle. 

Pk-jälkeäkin olis kiva käydä kokeilemassa, mut koepaikkoja on ilmeisen vähän tarjolla.

Vuoden ekat treenit oli rallyn ratatreeni. Mentiin ihan vaan kokeilemaan ja hakemaan treeni-intoa. Ratana oli edellispäivänä olleiden kisojen rata.

Meillä meni Sinnin kanssa yllättävän hyvin. Tokosta on kyllä tässä lajissa paljon apua (ja tästä haittaa tokoon 😅). Oikean puolen seuruuta pitäisi taas muistutella, mut olin kyl tosi poaitiivisesti yllättynyt, ettei mennyt ihan säätämiseksi vaan näytti aika lailla rallylta. Hirveeati pitäis jaksaa opetella uusia sääntöjä ja onhan noissa paljon uutta opetettavaa Sinnillekin. Täytyy jotain kisoja käydä katelemassa, että pääsee jyvälle uusista jutuista.

Lauantaina talvinen lenkki Taren kanssa.

Sunnuntaina hallivuorolla kiertohyppyhässäkkää, ruutua, ohjattua ja peruutusta. Ruutu oli oikeastaan ainut mikä onnistui ja sielläkin mennään edelleen targetille. Kiertokin onnistuu, kunhan saa Sinnin lähtemään tötsille. Hyppyosuudesta se jotenkin tykkää ihan kamalasti ja tulee ihan täpöllä hypyille. Myös pysäytykset on ruvennu toimimaan hienosti. Ohjattu ei ottanut onnistuakseen sitten millään. En tiedä onko mun kapulat liian vaaleat, ettei ne erotu tarpeeksi, mut oli muutenkin koko liike selkeesti Sinniltä unohtunut. Parin yrityksen jälkeen löytyi kapulakin.

Viime perjantaina oltiin Sirke Viitasen rallykoulutuksessa ja kyllä oli taas hyvä koulutus. Meillä nää uudet jutut on siis vielä ihan alkutekijöissään, mutta tehtiin mes-rataa ja sieltä Sirke sitten aina poimi virheet ja neuvoi miten korjataan. Tiesinkin jo etukäteen, että sivuaskeleet koiraa päin ja edessä otettavat sivuaskeleet on meille vaikeita. Hyviä vinkkejä niihin saatiin. Lisäksi käytiin läpi uusia sääntöjä ja kyllä niiden sisäistämisessä on tekemistä, kun on aika paljon pois oppimista vanhasta.

Sunnuntaina hallilla alkuun voi-paikkis ja kiertohyppyhässäkkää, joka meni edellistä kertaa paremiin, vaikka kyllä Sinni aina jotain omia kuvioitaan saa ujutettua väliin. Myös ohjattua noutoa tehtiin ja se onnistui nyt tosi hyvin. Liikkeestä seisomista ja seuruuta muutenkin. Oikein hyvät treenit taas.

Vähän valoa harmauden keskellä

Tiistaina Sinnillä oli uimapäivä. Taavi ois tietty tahtonu mukaan, mut en arvannu ottaa pissajuttujen takia. Sinni oli vähän vaisu uimari yksinään.

Keskiviikkona tokossa ruvettiin harjoittelemaan kiertohyppyhässäkän pysäytystä maahan. Olin ihan tyytyväinen näin ekaan yritykseen, vaikka maahan meno vaatikin kaksi käskyä. Ei tehty kovin montaa toistoa ja tehtiin kiertoa myös ilman pysäytystä, koska taas Sinni meinas ruveta jumittamaan tötsien taaksi.

Tunnarissa kovasti maistelua, mut lopulta se oma kuitenkin löytyi. Nyt tehdään tätä pari kertaa kotona rauhassa ja sit jätetään vähäksi aikaa hautumaan. Ruutu oli vaikea, kun ketällä oli myös kiertotötsät, ei onnistunut ruudun löytäminen ilman isoja apuja. Mut eipä taas puuttunut vauhtia ja iloa Sinnin menosta.

Torstaina pikainen esineruutuharkka ja nyt ei kyllä ollut meidän päivä. Kaksi esinettä Sinni toi valmiista ruudusta, mutta kovasti oli verkkaista menoa. 

Perjantaina oli voi-tokokurssin vika kerta ja me tehtiin seuruuta, joka oli ihan sairaan hienoa, paitsi ehkä peruutus on vähän sinne päin. Sitten haastettiin Sinni HintunTintun aivonystyröitä ruudun ja kierron erottelulla. Ei ollu helppoa, mut hienosti Sinni hoksas jutun juonen. Lopuksi vielä tehtiin kehään meno ja paikkis ja siinä Sinni oli hyvä.

Sunnuntaina jatkettiin hallivuorolla erottelutreeniä ja siitä ei tällä kertaa tullut oikein mitään, ruutu veti nyt niin kovasti Sinniä, että päätyi melkein joka kerta sinne isoista avuista huolimatta. Lisäksi ohjattua, joka onnistui ihan kivasti ja vähän sitä seuruun peruutusta, jossa Sinni kyllä väläytteli tosi hyviä pätkiä vaikka välillä meni pomppimiseksi. Paappakin oli mukana hömppätokoilemassa.

Ihan tolkuttoman pitkän harmaiden ja synkkien kelien jakson katkaisi pari kaunista pakkaspäivää ja me koitettiin ottaa niistä kaikki ilo irti ulkoilemalla paljon ennen kuin synkkyys ja vesisateet valtaa taas säätilan.

Taavin tilanne jatkuu aika lailla samanlaisena. Se on virkeä ja energinen, juo ja pissaa kuitenkin edelleen jonkin verran normaalia enemmän ja juoksuttaa öisin mua ulkona. Välillä kuitenkin tuntuu, että sille on vaan nyt jäänyt tämä yöjuoksu tavaksi ilman sen suurempaa tarvetta. Ruuan suhteen on myös kovin valikoiva ja jos ei ole mieleistä ruokaa, niin jättää syömättä. Hyviä ruokia syö kyllä hirmuisella halulla, kunhan vain tietäis mikä on minäkin päivänä sitä hyvää ruokaa... 

Tokoa ja vanhuutta

Perjantain tokokurssilla aiheena luoksetulon pysäytys ja ohjattu. Luoksetulon pysäytys kestää pallolla tehtynä toistoja, mutta on siinä hommaa ennen kuin saan Sinnin oikeesti pysähtymään sinne minne haluan.

Ohjatussa pitää ruveta tekemään treenejä myös niin, että molempien kapuloiden läheisyydessä on ihminen "liikkurina", koska Sinni selkeästi väistää ihmistä ja sen puolen kapulan hakeminen on vaikea. Tehtiin noutoa ihmisrivin edestä ja sitä ei Sinni aluksi pystynyt tekemään, mutta toistojen kautta tuli itsevarmuus ja hyvät noudot.

Lauantaina käytiin uimassa

Sunnuntain hallivuorolla treenattiin ohjattua niin, että molempien kapuloiden läheisyydessä oli ihminen. Vasen puoli ei josain syystä meinannut onnistua millään. Luoksetulon pysäytyksiä tehtiin myös ja niissä tarvii vaan ihan sikanaan toistoja, mut kai se sieltä joskus tulee. Jäävät meni kohtuullisen hyvin. Istu ja maahan oli tällä kertaa varmoja, mut seisominen meni useamman kerran istumiseksi.

Tehtiin myös vapaana kehään meno ja siellä käveltiin useampi rinki ympyrää. Mulla oli syke varmaan 200 siinä vaiheessa, kun irrotin Sinniltä hihnan kehän ulkopuolella. Mut kyllä se vaan hienosti meni. Ihan kamala silti, enkä tiiä uskallanko koskaan koetilanteessa sitä tuossa kehään menossa päästää vapaaksi.

Video Jattis

Tiistaina kävin omineen hallilla tekemässä hyvän mielen treenin. Sinni teki kaksi kiekkaa, ekalla luoksetulon pysäytyksiä ja ruutua, tokalla kiertohyppyhässäkkää ja jääviä. Lisäksi seuruun alkuja ja loppuja.

Ruudussa targetti valmiina ja hienosti Sinni meni ruutuun ja muutenkin liike meni hyvin, seuruuseen tulo vaati kaksi käskyä. Luoksetulon pysäytyksissä iso harppaus eteenpäin ja onnistuttiin useamman kerran. Nyt kuitenkin pysäytys ehkä vähän liian lähellä mua, tätä pitää pian ruveta tekemään kauempana musta.

Tokalla kiekalla Sinni teki useamman toiston kiertoa, eikä kertaakaan kiertänyt hyppyesteitä, kerran yritti. Sain kerran koko liikkeen onnistumaan seisomisella. Maahan menoa ei olla vielä oikeestaan harjoiteltu enkä nyt ehkä halua sotkea sitä mukaan, kun treenataan tota luoksaria. Mut toisinaan Sinni juoksee vaan ilman mitään reaktiota pysäytyskäskyihin ja tällöin saattaa jopa ite valita paluusuunnassa jomman kumman hypyn. Mut jos saan sen pysähtymään, niin tässä treenissä ainakin oikean hypyn valinta on onnistunut sataprosenttisesti. Jäävissä erottelu on edelleen vaikeaa. Kokonaisuutena treenistä tuli pitkästä aikaa fiilis, että jotain on taas loksahtanu Sinnillä oikeaan suuntaan ja päästään eteenpäin. 

Taavi hömpötteli pariin otteeseen omia paappatokoilujaan innolla ja äänellä.

Keskiviikon tokossa tehtiin ohjattua noutoa, tunnaria ja luoksetulon pysäytyksiä.

Ohjattua kolme toistoa, molemmilla kapuloilla ihminen ja kaikilla Sinni toi halutun kapulan. Ekalla tosin teki jonkinmoisen kunniakierroksen, mut ilman lisäkäskyjä kaarsi takaisin ja haki halutun vasemman puolen kapulan.

Tunnari kokeenomaisesti ja Sinni toi oikean. Maisteli ehkä yhtä väärää, mut valitsi kuitenkin oman. Jipii! Tää oli jo lähes koetason suoritus.

Luoksarin pysäytyksissä on vielä tekemistä.

Loppuun paikkis, joka meni kaikin puolin hyvin.

Piilosta otettu salakuva

Torstaina oli Taavi-paappasen sydänkontrolli ja tulokset ei ole kaunista luettavaa, vaikkei vaiva Taavissa juuri näykkään. Meno on toki hidastunut jonkin verran juoksulenkeillä, mut muuten virtaa on riittänyt. Jännä nähdä, miten uudet lääkkeet tulee vaikuttamaan. Edellisvuonna mikään ei vielä ollut vakavaa ja arvot oli normaalin rajoissa.

Auskultaatiossa sydämessä systolinen sivuääni astetta 4/6 (murina hankaloittaa auskultaatiota). Rytmi tasainen. Hengitysäänet normaalit.

Ultraäänitutkimuksessa todetaan sydämen molemmissa eteis-kammioläpissä rappeumamuutosta. Vasemmassa eteis-kammioläpässä vakava prolaps sekä asteeltaan vakava pyörteinen vuotovirtaus. Oikeassa eteis-kammioläpässä kohtalainen prolaps sekä asteeltaan lievä vuotovirtaus. Sydämen supistuvuus lievästi korostunut. Sydämen vasen kammio ja eteinen vakavasti laajentuneet. Aortan ja keuhkovaltimon virtausnopeudet normaalin rajoissa. Vasemman eteis-kammioläpän virtausprofiili osoittaa painetta vasemmassa kammiossa (E/A restrictive pattern).