Tokohommiksi on ihan vallan mennyt viime viikot

Viime viikolla alkuviikon pakersin vielä töissä pari pidempää päivää ja kun saatiin pata kasaan, niin loppuviikon etäilin ja painuttiin saareen. Tuli niin tarpeeseen pieni irtiotto, ihan liikaa on joutunut olemaan sosiaalinen viimeisen parin kuukauden aikana ja lepo on jäänyt olemattomiin pitkien työpäivien ja vähien vapaiden vuoksi.

Saari on mulle vähän vaikea paikka, kun ei siellä kunnon lenkkejä pääse tekemään, mutta onneksi kuitenkin jonkun verran on mahdollisuus käpsytellä ja kelit suosi kivasti.

Aamun valo oli kaunis

Toisella hullua päässä ja toinen on perusjuro

Aina uimassa

Perjantaina alkoi VOI-tokokurssi. Aloitettiin heti paikkiksella ja Sinnihän oli melkoisella räyhätuulella. Oikeastaan kaikki osallistujat on Sinnille vieraita ja pitkäkarvainen sakemanni oli Sinnille ihan liikaa. Käveltiin ns. kehään jonossa, eikä tullut mieleenkään päästää Sinniä vapaaksi, kun oli sen verran pahansisuinen. Se on viime talven näyttelytreenien jälkeen ollut näissä peräkanaa kävelyissä vähän haastava, mutta kesän kehätreeneissä se on kuitenkin mennyt ihan kivasti, joten tää tuli vähän puskista mulle. Nyt tietty on takana melko pitkä jakso ilman, että se on nähnyt muita koiria ja muutenkin se on ollut aika hunningolla esim. hihnakäytöksen osalta. Täytyy taas alkaa vaatimaan siltä enemmän hyvää käytöstä. Mutta on tässä talveksi meille työsarkaa tai tokokokeille voi heittää hyvästit.

Riviin kun päästiin, niin siinä sitten ei ollut mitään ongelmia ja kahden minuutin paikkis mun piilotellessa ja liikkurin häiriköidessä meni oikein hyvin. Tehtiin sitten vielä toisena toistona jättö ja paluu. Sinni meinaa melko helposti nousta ylös vieruskaverin käskystä, jos ollaan rivin loppupäässä.

Aiheina oli paikkiksen lisäksi ruutu ja seuruu. Ruudussa on Sinnin kanssa jouduttu palaamaan aika alkuun, mutta harjoitellaan ja koitetaan saada aikaiseksi paljon onnistuneita toistoja. Nyt tuntui, että esineruututreenit on sekoittaneet neidin pään ja ruudussa ollut targetti noudettiin mulle kauniisti. Otetaan parin viikon tehotreeni ruudusta ja katsotaan mitä saadaan sillä aikaiseksi. Jos Sinni lähtee ja löytää ruutuun, niin voi-liikkeen loppuosa kyllä onnistuu.

Seuruussa pitää muistaa palata palkkaamaan myös perusasennoista ja liikkeelle lähdöistä. Peruutusta pitää harjoitella paljon lisää, sillä Sinni lingertää. Ohjureita ruvetaan käyttämään apuna ja täytyy testailla millainen akelpituus ja nopeus on tässä Sinnille helpoimmat.

Sunnuntaina aloitettiin aamu uinnilla. Ihan parasta liikuntaa papparaiselle ja Sintun lonkille ja kuinka kivasti tuo väsyttääkää koiria =)

Illalla alkoi hallikausi vähän uudistuneella epämääräisellä porukalla. Sinni teki aluksi vapaana kehään tulon, eikä siinä ollut ongelmia. Kyllä siitä näki, että vähän edessä ja etenkin takana kulkija ahdistaa, mutta nätisti meni. Lopputreenistä sitten ottikin koiskeet mustalle sakemannille, mutta Sinni oli silloin hihnassa. Vähän mua mietityttää kuin iso ero on hihnassa ja vapaana olossa...

Muuten tehtiin ruutua ja seuruuta. Ruutuun saatiin iloisia juoksuja vain pienellä epävarmuudella toisesta koirasta ja pari kertaa Sinni oikein varasti ruutuun. Sai sen nyt tehdä, kun haetaan taas uutta intoa tähän liikkeeseen. Ilman targettia Sinni jää aika eteen ja jostain syystä maahan mennessään ottaa vielä pari askelta kuin varmistaakseen nauhan päälle menon.

Seuruut aika kivoja. Palkkasin paljon lähtöjä ja perusasentoa. Olipa taas kiva aloittaa talven ison hallin treenit.

Taavi kävi jumppa-alueella vähän tekemässä jumppaa ja pientä tottista mielen virkistykseksi.

Maanantaina Sinni kävi taas fyssarilla. Oli varmaan ekaa kertaa edes hetken aikaa kokonaan rento käsittelyn aikana, silmät ummessa ihan rentona. Vasemman puolen sisäreisi oli kyllä aika jumissa ja silloin ei ollut rento. Hyvin saatiin käsiteltyä kuitenkin tämäkin koipi. Vähän kyllä herätti huolta, että näinköhän on lonkkien tilanne mennyt huonompaan suuntaan. 😭😭😭

Keskiviikkona meillä oli tokossa täydelliset treenit! Aluksi harjoiteltiin kehään menoa ja Sinni kulki hienosti vapaana, toki koirat oli sille tuttuja. Paikkiksessa illan ainut kauneusvirhe, kun Sinni tarvi kaksi käskyä maahan menoon. Tätä on nyt viime aikoina ollut jonkin verran... 

Tehtiin ruutua ja ohjattua niin, että ekaksi ruutun lähetys, joka onnistui hyvin. Targetti ruudun takalaidassa. Sitten ohjattu nouto ilman alun seuruuosuutta ja noudettiin oikea kapula. Sitten taas ruutu targetilla, mutta kokonaisena liikkeenä ja sen jälkeen ohjattu pienellä seuruuosuudella vasen kapula noutaen. Kaikki meni hienosti! Jopa vasemman kapulan nouto, vaikka ruutu oli siinä pienesti houkuttamassa ihan hollilla ja sinne oli vielä jäänyt targettikin. Mutta niin vain HintunTinttu pikkuisen vilkaisi ruutua ja painui sen jälkeen varmasti hakemaan vasemman kapulan. Maltoin myös jättää treenit siihen. Wuhuu!

Onpa ollut touhukasta, vaikkei mitään pitänyt ehtiä...

Viime viikolla keskiviikkona ehdin tokotreeneihin, muutenkin oli töiden puolesta vähän kevyempi viikko. Tehtiin ohjattua, eka toisto hyvä, toisella Sinnin ajatus katkesi, mut korjattiin.

Jäävät meni hyvin. Luoksetulossa toinen hallissa oleva koira vähän jänskätti ja Sinni tuli vähän luimussa. Syvälle on jäänyt viime talvinen häpsäkkä Sinnin muistiin.

Perjantaina oltiin kentällä tottistelemassa. Tokopaikkis, mut muuten pk-B-tottista. Ilmoittautumisessa Sinnillä lähti ihan mopo tassuista, mut muuten meni kivasti. Hihnaseuruuseen pitää jatkossa muistaa ottaa näyttelyhihna.

Kuvat Anne S. ja Kirsi K.

Lauantai oli uintipäivä! Muru oli mukana kuvaamassa.

Sunnuntaina aamusta esineruututreeneissä. Oli ihan oikeen kokonen ruutu. Sinni teki kaksi kierrosta ja yhden haun per kierros. Ekalla kierroksella esine hetsattiin. Olin iloinen, kun vähän epämukava ja jo parin muun koiran suussa ollut esine tuli melkein käteen asti.

Tokalla kiekalla meidät laitettiin tekemään ihan valmis ruutu ja Sinnipä yllätti lähtemällä innolla, vaikkakaan ei niin kovaa kuin hetsattuna, ja tekemällä kivasti töitä ja tuomalla mulle pienen kengän. Wuhuu!

Lisäksi saatiin kokeneilta kisakonkareilta hyviä vinkkejä ja huomioita meidän tekemisestä. 

Videot Tarja M.

Kotimatkalla poikkesin vielä pikapikaa hallille tekemään kiertohyppyhässäkkää ja erikseen pysäytyksiä. Paappakin hömpötteli mukana.

Maanantaina pitkästä aikaa kimppalenkki Taren kanssa. Oltiin oikein hurjia ja päästettiin parivaljakko irti, kun niitä niin kovasti leikitytti.

Tiistaina ruokiksella pikatreeni kiertohyppyhässäkkää, ruutua ja pysäytyksiä. Hässäkkä menee miten menee, vaikeeta on. Ruutua tehtiin nyt pallolle ja saatiin intoa takaisin. Pysäytykset omana treeninä toimii kohtalaisesti, mutta muihin liikkeisiin yhdistettynä niistä ei Sinnillä vielä ole hajuakaan.

Taavi-paappa teki oman paappatreenin.

Alkuillasta Sinnille sateinen jälki. 500 m, ikää tunti, keppejä kuusi. Nosto oli haparoiva, kuten aina. Kun jälki löytyi, niin sitten kyllä mentiin varmasti. Eka keppi kuitenkin jäi, siinä mentiin vähän sivussa jäljestä, muuten aika lailla jäljen päällä gps-jäljestä poiketen. Mikä parasta, niin Sinni reagoi vahvasti keppeihin (jotka oli nyt kunnolla hajustettu taskussa noin puoli tuntia ennen jäljen tekoa) ja parille jopa palasi muutaman askeleen mentyään niistä ensin ohi. Viisi viimeistä keppiä varmasti ylös. Aikaa meni n. 16 minuuttia palkkauksineen kaikkineen. Kyllä tästä vielä hyvä tulee!

GPS sakkaa taas, vihreä jälki ainakin loppupään osalta oikeampi

Tiistaina illalla kuuntelin vielä Palveluskoiraliiton koulutusluennon uusista rally-tokon säännöístä, jotka astuvat voimaan ensi vuoden alusta. Paljon muutoksia ja varmasti jatkossa selviää, muuttuuko laji meille mahdottomaksi vai nykyistä helpommaksi. Erityisesti mietityttää uusinnan poistuminen ja jumituksista aiheutuvat pistevähennykset. Näiden perusteella vaikuttaa, että me ei tulla enää koskaan saamaan tuloksia. Toisaalta jatkossa saa käyttää enemmän apuja, mut ne tuntuu itselle ainakin vielä vierailta, varsinkaan kun ei tiedä kuinka paljon niitä oikeasti saa käyttää.

Keskiviikon toko ei ollut meidän päivä. Kokeiltiin tunnaria ja kaukoja sekä ohjattua noutoa. Tunnarista ei hallissa mitään hajua, vaikka kotona tää on pihalla onnistunut jo ihan kohtuullisesti. Kaukoista ei meinannut tulla mitään, kun Sinnin häntä vatkasi niin paljon, ettei sillä ollut mitään mahdollisuuksia pysyä paikallaan ja ohjatussa se oli menossa ruutuun.

Liikkeet on kaikkinensa vielä koko voittajan osalta niin kesken, että Sinni ei kestä häiriöitä oikeastaan ollenkaan. Tunnarin lähellä ollut hyppy vei huomiota, ohjatun nouto häilävyntyi ruutuun, kaukot muihin ihmisiin jne. Mut ajan kanssa, kai...

Lauantaina molemmille kilsan jäljet. Kiva aurinkoinen pikkuisen tuulinen keli.

Sinnin jälki vanheni puolitoista tuntia. Nostossa käveli jäljen yli, mutta palasi ilman apuja jäljelle ja lähti jäljestämään oikeaan suuntaan.

Koko jälki meni Sinnimäisen huolettomasti, terävä kulma tuotti vähän ongelmia, mutta Sinni ratkaisi sen kuitenkin hyvin. Loppujäljellä yhdestä kulmasta ohi ja siitä avustettuna takaisin jäljelle. Kepeistä nousi toinen, neljäs ja kuudes. Vauhtikin oli nippa nappa riittävä, kilometriin meni aika lailla tasan puoli tuntia. En tiedä miten tuosta saisi tarkempaa, kun Sinnin tyyli on vähän huoleton. Tämä oli eka pidempi jälki Sinnille ja se oli kiva huomata, että jaksoi loppuun asti ja kyllä se kaikesta huolettomuudesta huolimatta pysyy ihan kohtuullisesti jäljelläkin...

Taavi nosti jäljen varmasti ja jäljesti hienosti koko kaksi tuntia vanhan jäljen. Söi tosin aika paljon mustikoita matkalla ja eka keppi jäi, mutta muut kepit nousi varmasti. Kanttarellien kohdalla päästin Taavin irti ja juoksin sen sitten kiinni. Paappajälki on parasta, niin rentoa ja varmaa.

Hellettä, mökkiä, Kostin vierailu ja vähän lisää hellettä

Kesäloma alkamaisillaan ja hellettä pukkaa. En tiedä tykkäänkö vai en.

Joka tapauksessa oltiin keskiviikkona tokon kehätreeneissä, niin parasta. Sinnin kanssa opetellaan uusia juttuja, mutta vieras koirahäiriö on aina loistavaa, kun Sinni pikkasen varoo toisia liikkeissä, jossa on kaukana musta. Nyt tehtiin hyppyjen kiertoa välistä ja sit yritettiin saada Sinni palaamaan seiltä hypyn kautta, mut tämä ajatus ei vielä ole ihan valjennut Hinnustiinalle.

Tehtiin myös pari pitkää juoksua ruutuun pallolle. Oli kiva huomata, että kovasta helteestä huolimatta Sinni teki innolla useita toistoja.

Torstaina jatkettiin samalla kaavalla; hellettä ja Sinnin saamista hypylle kierrolta. Mutta ei sitten millään, ei niin millään saatu Sinniä hyppäämään paluussa. Mietin, että onko tämä peruja siitä, kun aluksi meni hypyn kautta kierrolle ja sehän ei ollut sallittua, niin nyt ei sitten halua millään palatakaan hypyn kautta. Jatketaan yrittämistä, vaikka aika montaa konstia kokeiltiin tänäänkin.

Mut vastapainoksi ohjattu nouto onnistui ihan kokonaisena liikkeenäkin ja ruutu ekan haistelukiekan jälkeen kokonaisena liikkeenä. 

Superiso plussa hellekestosta Sinnille. Taavin lämpötilaraja kun tottishommissa oli noin 20 °C, niin HintunTinttu painaa innolla vielä + 30 °C lämmössä.

Perjantaina oli uimapäivä, kun en jaksanu lähteä helteeseen lenkittämään koiria ja sinilevääkin on taas ollut.

Maanantaina jatkettiin helleteemalla, laji vain vaihtui jälkeen. Tein Sinnillee n. 500 m pitkän jäljen lyhyellä nostillo ja kuudella kepillä. Jälki vanheni himpan alle kaksi tuntia ja lämpötila oli kutakuinkun 30 °C ja kosteutta ilmassa aika reilusti.

Sinni nosti jäljen taas niin, että mun oli ihan tosi vaikea lukea sitä, mut hyvin se silti nousi. Kutakuinkin koko jälki mentiin kohtuullisen hyvin, pari kertaa kiinnostus vaihtui hetkeksi johonkin hiireen tai sisiliskoon, mut mulla on tunne, että silti koko ajan Sinni tiesi missä jälki on. Kepeistä tosin nousi vain kolme. 

Mun pitäis myös muistaa se, että Sinnillä on häntä, josta voisi jäljellä ehkä lukea jotain. Mut niin syvällä on koiran lukeminen vain sen päästä, etten edes tajua jäljellä että Sinnillä on häntä. 

Keskiviikon tokossa keskityttiin kiertohyppyhässäkän hyppyosioon, joka on tuottanut päänvaivaa. Nyt tehtiin niin, että menin itse enemmän hypyn taakse ja saatiin onnistumisia ja Sinnin epävarmuus karisi toisto toistolta. Tällä linjalla varmastikin jatketaan. Vähän seuruuta ja luoksetulo myös. Kaukot ei onnistunu vielä yhtään ilman targettia.

Torstaina ajelin koirien kanssa mökille ja saimme Kostin ja Tiinan vieraiksemme pariksi päivää. Pojat piti tietty pitää erillään, mutta Sinnillä ja Kostilla oli hauskaa, vaikka armoton helle karsikin suurimmat menohalut. Järvessä lilluminen oli mieluisaa ja keliin sopivaa puuhaa.

Kiälimiäs

Hinni Pinspanen ja Kosti-Muru

Sinni oli lähössä Kostin mukaan

Kostin ja Tiinan lähdettyä jäätiin vielä muutamaksi päiväksi. Hirmuiset helteet jatkuivat ja uitiin paljon. Tein Sinnille yhden jäljenkin.

Sinni ajoi sen vapaana. Ikää jäljellä oli pari tuntia, keppejä kuusi. Janalta Sinni otti takajäljen, mutta pyynnöstä vaihtoi suuntaa. Jäljesti ihan kivasti, mutta silti kaksi keppiä jäi matkan varrelle.

Mökiltä ajeltiin suoraan tokon kehätreeneihin. Aloitettiin voin paikkiksella. Kaksi minuuttia meni hienosti mun piilotellessa. Liikeosuuksissa mulla oli liikkurina ihan uusi lajin harrastaja, joten en saanut ihan sitä mitä olisin toivonut, mutta saatiin kuitenkin tehtyä vähän kiertoa ja ruutua. Ohjatun nouto ei onnistunut, mutta syytän osittain pitkää heinää, josta kapulat ei näkyneet ja liikkuria, joka osasi sössiä liikettä ihan kohtuudella. Mut jostainhan se on jokaisen aloitettava.

Keskiviikon tokossa korjailtiin sitten ohjattua noutoa ja saatiin se hullusta helteestä huolimatta onnistumaan ihan kivasti. Ei tehdä vielä kokonaisena liikkeenä, pelkkää noutoa vaan.

Liikkeestä istuminen oli unohtunut, muut onnistui ja istuminenkin löytyi lopulta.

Kiertohyppyhässäkässä Sinni olisi kiertänyt vain hyppyä... Iso ylläripyllärionnistuminen oli tunnari, jossa appari vei kapulat ja Sinnipä se sieltä poimi oman kapulan! Ei tässäkään vielä oteta mitään loppuasentoja tms. kunhan saisi oman kapulan löytymisen varmaksi.

Ennätyksellinen 21 päivää yli 30 astetta helleputki tuli päätökseensä ja pari viikkoa on lomaakin vielä edessä!