Hallihommia

Edellisen viikon keskiviikon tokossa tehtiin ohjattua ja tunnaria sekä vähän seuruuta. Ohjatussa ekalla yrityksellä Sinni vähän paineistui toisesta koirasta ja päätyi ruutuun. Vähän helpotusta ja kapula löytyi. Tokalla toistolla oikein mallikas suoritus toisen suunnan kapulasta (jolla sai mennä poispäin toisesta koirasta). Seuruut oli hyviä. Illan suurin ilo ja onnistuminen oli tunnari. Aiemmin se on onnistunut vain kotona. Nyt hallissa oli kolme vierasta ihmistä ja iso musta koira (mustat koirat on Sinnille pahimipia) ja silti Sinni teki lähes täydellisen tunnarin liikkeen omaisesti. Se haisteli kapulat hienosti ja varmisti oman kapulan ja toi sen mulle. Meinasin pakahtua onnesta!

Sitten olikin viikon verran taukoa kaikesta treenaamisesta, kun arki vain oli niin kiirusta eikä näin talvella muutenkaan oikein tule kauheesti tehtyä mitään...

Tän viikon keskiviikkona toko aloitettiin paikkiksella ja kun hallissa oli vain tuttuja ei-mustia koiria, niin Sinni oli vain iloinen kaikista, eikä yhtään ärhennellyt paikkisriviin mennessämme. Parin minuutin paikkis mun piilotellessa meni yhtä hyvin kuin aina ennenkin.

Varsinaisena aiheena meillä oli luoksetulon pysäytykset ja Sinni on kyllä ostanut tuon ajatuksen ihan kohtuullisesti, vaikka pysähtyminen voisi olla hieman nopeampi. Ehkä se kuitenkin nippa nappa menee siihen kolmen koiran mittaan... Halli on vähän nafti tuohon, mutta kohtuullisesti saa treenattua tätäkin, vaikka olis kyllä kiva päästä uuden luoksetulokäskyn jälkeen heittämään palkkapalloa itseni taakse eikä vaan siihen ihan viereen. Läpijuoksutkin tulee kivasti ilman pysäytyksen ennakointia.

Lisäksi tehtiin jääviä ja niissä Sinni oli tällä kertaa ihan jäätävän hyvä. Ei tullu virheitä ollenkaan ja liikkeet oli nopeita. Seisoessa tehtiin koiran kiertämistä useampaan kertaan, niin siinä ei Sinni meinannut ekaksi pysyä paikoillaan mun lähtiessä toista kertaa kiertämään sitä, mutta uusinnoilla sekin onnistui.

Perjantaina käytiin rallyn ratatreeneissä tekemässä alla oleva rata kahteen kertaan.

Eka kierros meni ihan reisille. Oikeen seuruusta ei tullu mitään ja kaikki muukin oli enempi tai vähempi sinne päin ja lisäksi vielä uusien kylttien osaamattomuuteni. Suorastaan surkeaa menoa.

Tokalla kierroksella koitin mennä rauhallisesti ja olla Sinnille selkeä ja heti meni paremmin. Suoritukseen pystyi olemaan tyytyväinen. Oikean puilen seuruuta täytyy vahvistaa kyllä vielä paljon.

Lauantaina aamusta käytiin uimassa. Harmi, kun uimala nosti hintoja kerralla yli 30 %, niin jatkossa varmaan käydään harvemmin, jos uimala edes pysyy pystyssä, kun useampi ilmoitti lopettavansa tai ainakin harventavansa käyntejä korkean hinnan takia. Harmillista. 

Sunnuntain hallivuorolla tehtiin ekaks paikkis, joka meni hyvin, paitsi odotusalueella meillä on kyllä vaikeuksia muiden koirien osalta. Sitten tehtiin superisti ruutua, melko hyvin kiertoa häiriöt huomioiden ja tunnarista ei tullut mitään, mut laitan sen kyllä Sinnin suuren rakkauden syyksi, joka treenasi meidän kanssa samaan aikaan. Sinnin pää oli täynnä hattaraa, niin ei ihan pystynyt keskittymään tunnarin vaatimuksiin. Kierron jälkeen maahan meno tarvii kanssa vielä paljon vahvistusta. Mut kokonaisuutena oikein iloiset treenit.

Rallyn uusia liikkeitä ajatellen ollaan kotona yritetty treenailla erilaisia sivuaskelia, mutta hitto kun on vaikeeta. Kaukoja myös jumppailtu kotona ja takajalat targetilla ne onnistuu jo kohtuullisen hyvin pitkästäkin matkasta, mut ilman targettia tekeminen vaatii vielä tosi paljon treeniä.

Taavin munuaisvaurio on mennyt parempaan suuntaa. Pissa ei enää haise järkyttävälle ja se pystyy pidättämään noin seitsemän tuntia. Ruokahalukin on palannut ihan normaaliksi.

Uusi vuosi käyntiin

Uudenvuoden aattona käytiin aamulla uimassa ja vielä iltapäivällä pakkasta uhmaten pitkä lenkki. Näiden jälkeen oli hyvä rauhoittua odottamaan vuoden vaihdetta. Tänäkään vuonna koirat ei pelänneet ja mentiin nukkumaan jo hyvissä ajoin ennen puolta yötä. On kyllä kovin turhaa tuo paukuttelu, kumpa raketit kiellettäisiin kokonaan.

Viime vuoden tavoitteet Taaville oli hyvää eläkeläisen elämää. Loppuvuoden lääkevauriota lukuun ottamatta Paapalla menee hyvin. Pissajutut jatkuu edelleen, öisin käydään ulkona. Vielä selvitellään oisko mitään tehtävissä vai onko vain odotettava ja katsottava mihin tilanne etenee. 

Sinnin tavoitteena oli kehittyä rallyssa ja tokossa ja päästä treenaamaan esineruutua ja jälkeä. Kaikkissa positiivista kehitystä, vaikka jälkeä ja esineruutua olisin halunnut tehdä enemmän. Tokossa Sinni yllätti täysin saavuttamalla AVO1 tuloksen jo ekalla yrittämällä ja rallyssakin alkutakkuilun jälkeen saatiin RTK3 kasaan toukokuussa. Terveyspuolella lonkkia on hoidettu parhaan kykymme mukaan ja tilanne on edelleen ihan hyvä.

Tälle vuodelle toivotaan tietty Taaville hyvää vointia, mutta kyllä takaraivossa jo kolkuttaa ajan rajallisuus.

Sinnin kanssa koitetaan saada rallyn uudet kyltit ja säännöt haltuun ja jos kisat pääsis mes-luokassa korkkaamaan, niin ois kiva ja RTK4 jollain aikavälillä, mut tuskin tänä vuonna. Tokossa voittajan liikkeiden suoritusvarmuuden rakentelua ja ehkä joku koe, jos sattuu lähelle sopivasti sitten kun on liikkeet saatu paremmalle tolalle. 

Pk-jälkeäkin olis kiva käydä kokeilemassa, mut koepaikkoja on ilmeisen vähän tarjolla.

Vuoden ekat treenit oli rallyn ratatreeni. Mentiin ihan vaan kokeilemaan ja hakemaan treeni-intoa. Ratana oli edellispäivänä olleiden kisojen rata.

Meillä meni Sinnin kanssa yllättävän hyvin. Tokosta on kyllä tässä lajissa paljon apua (ja tästä haittaa tokoon 😅). Oikean puolen seuruuta pitäisi taas muistutella, mut olin kyl tosi poaitiivisesti yllättynyt, ettei mennyt ihan säätämiseksi vaan näytti aika lailla rallylta. Hirveeati pitäis jaksaa opetella uusia sääntöjä ja onhan noissa paljon uutta opetettavaa Sinnillekin. Täytyy jotain kisoja käydä katelemassa, että pääsee jyvälle uusista jutuista.

Lauantaina talvinen lenkki Taren kanssa.

Sunnuntaina hallivuorolla kiertohyppyhässäkkää, ruutua, ohjattua ja peruutusta. Ruutu oli oikeastaan ainut mikä onnistui ja sielläkin mennään edelleen targetille. Kiertokin onnistuu, kunhan saa Sinnin lähtemään tötsille. Hyppyosuudesta se jotenkin tykkää ihan kamalasti ja tulee ihan täpöllä hypyille. Myös pysäytykset on ruvennu toimimaan hienosti. Ohjattu ei ottanut onnistuakseen sitten millään. En tiedä onko mun kapulat liian vaaleat, ettei ne erotu tarpeeksi, mut oli muutenkin koko liike selkeesti Sinniltä unohtunut. Parin yrityksen jälkeen löytyi kapulakin.

Viime perjantaina oltiin Sirke Viitasen rallykoulutuksessa ja kyllä oli taas hyvä koulutus. Meillä nää uudet jutut on siis vielä ihan alkutekijöissään, mutta tehtiin mes-rataa ja sieltä Sirke sitten aina poimi virheet ja neuvoi miten korjataan. Tiesinkin jo etukäteen, että sivuaskeleet koiraa päin ja edessä otettavat sivuaskeleet on meille vaikeita. Hyviä vinkkejä niihin saatiin. Lisäksi käytiin läpi uusia sääntöjä ja kyllä niiden sisäistämisessä on tekemistä, kun on aika paljon pois oppimista vanhasta.

Sunnuntaina hallilla alkuun voi-paikkis ja kiertohyppyhässäkkää, joka meni edellistä kertaa paremiin, vaikka kyllä Sinni aina jotain omia kuvioitaan saa ujutettua väliin. Myös ohjattua noutoa tehtiin ja se onnistui nyt tosi hyvin. Liikkeestä seisomista ja seuruuta muutenkin. Oikein hyvät treenit taas.

Vähän valoa harmauden keskellä

Tiistaina Sinnillä oli uimapäivä. Taavi ois tietty tahtonu mukaan, mut en arvannu ottaa pissajuttujen takia. Sinni oli vähän vaisu uimari yksinään.

Keskiviikkona tokossa ruvettiin harjoittelemaan kiertohyppyhässäkän pysäytystä maahan. Olin ihan tyytyväinen näin ekaan yritykseen, vaikka maahan meno vaatikin kaksi käskyä. Ei tehty kovin montaa toistoa ja tehtiin kiertoa myös ilman pysäytystä, koska taas Sinni meinas ruveta jumittamaan tötsien taaksi.

Tunnarissa kovasti maistelua, mut lopulta se oma kuitenkin löytyi. Nyt tehdään tätä pari kertaa kotona rauhassa ja sit jätetään vähäksi aikaa hautumaan. Ruutu oli vaikea, kun ketällä oli myös kiertotötsät, ei onnistunut ruudun löytäminen ilman isoja apuja. Mut eipä taas puuttunut vauhtia ja iloa Sinnin menosta.

Torstaina pikainen esineruutuharkka ja nyt ei kyllä ollut meidän päivä. Kaksi esinettä Sinni toi valmiista ruudusta, mutta kovasti oli verkkaista menoa. 

Perjantaina oli voi-tokokurssin vika kerta ja me tehtiin seuruuta, joka oli ihan sairaan hienoa, paitsi ehkä peruutus on vähän sinne päin. Sitten haastettiin Sinni HintunTintun aivonystyröitä ruudun ja kierron erottelulla. Ei ollu helppoa, mut hienosti Sinni hoksas jutun juonen. Lopuksi vielä tehtiin kehään meno ja paikkis ja siinä Sinni oli hyvä.

Sunnuntaina jatkettiin hallivuorolla erottelutreeniä ja siitä ei tällä kertaa tullut oikein mitään, ruutu veti nyt niin kovasti Sinniä, että päätyi melkein joka kerta sinne isoista avuista huolimatta. Lisäksi ohjattua, joka onnistui ihan kivasti ja vähän sitä seuruun peruutusta, jossa Sinni kyllä väläytteli tosi hyviä pätkiä vaikka välillä meni pomppimiseksi. Paappakin oli mukana hömppätokoilemassa.

Ihan tolkuttoman pitkän harmaiden ja synkkien kelien jakson katkaisi pari kaunista pakkaspäivää ja me koitettiin ottaa niistä kaikki ilo irti ulkoilemalla paljon ennen kuin synkkyys ja vesisateet valtaa taas säätilan.

Taavin tilanne jatkuu aika lailla samanlaisena. Se on virkeä ja energinen, juo ja pissaa kuitenkin edelleen jonkin verran normaalia enemmän ja juoksuttaa öisin mua ulkona. Välillä kuitenkin tuntuu, että sille on vaan nyt jäänyt tämä yöjuoksu tavaksi ilman sen suurempaa tarvetta. Ruuan suhteen on myös kovin valikoiva ja jos ei ole mieleistä ruokaa, niin jättää syömättä. Hyviä ruokia syö kyllä hirmuisella halulla, kunhan vain tietäis mikä on minäkin päivänä sitä hyvää ruokaa... 

Tokoa ja vanhuutta

Perjantain tokokurssilla aiheena luoksetulon pysäytys ja ohjattu. Luoksetulon pysäytys kestää pallolla tehtynä toistoja, mutta on siinä hommaa ennen kuin saan Sinnin oikeesti pysähtymään sinne minne haluan.

Ohjatussa pitää ruveta tekemään treenejä myös niin, että molempien kapuloiden läheisyydessä on ihminen "liikkurina", koska Sinni selkeästi väistää ihmistä ja sen puolen kapulan hakeminen on vaikea. Tehtiin noutoa ihmisrivin edestä ja sitä ei Sinni aluksi pystynyt tekemään, mutta toistojen kautta tuli itsevarmuus ja hyvät noudot.

Lauantaina käytiin uimassa

Sunnuntain hallivuorolla treenattiin ohjattua niin, että molempien kapuloiden läheisyydessä oli ihminen. Vasen puoli ei josain syystä meinannut onnistua millään. Luoksetulon pysäytyksiä tehtiin myös ja niissä tarvii vaan ihan sikanaan toistoja, mut kai se sieltä joskus tulee. Jäävät meni kohtuullisen hyvin. Istu ja maahan oli tällä kertaa varmoja, mut seisominen meni useamman kerran istumiseksi.

Tehtiin myös vapaana kehään meno ja siellä käveltiin useampi rinki ympyrää. Mulla oli syke varmaan 200 siinä vaiheessa, kun irrotin Sinniltä hihnan kehän ulkopuolella. Mut kyllä se vaan hienosti meni. Ihan kamala silti, enkä tiiä uskallanko koskaan koetilanteessa sitä tuossa kehään menossa päästää vapaaksi.

Video Jattis

Tiistaina kävin omineen hallilla tekemässä hyvän mielen treenin. Sinni teki kaksi kiekkaa, ekalla luoksetulon pysäytyksiä ja ruutua, tokalla kiertohyppyhässäkkää ja jääviä. Lisäksi seuruun alkuja ja loppuja.

Ruudussa targetti valmiina ja hienosti Sinni meni ruutuun ja muutenkin liike meni hyvin, seuruuseen tulo vaati kaksi käskyä. Luoksetulon pysäytyksissä iso harppaus eteenpäin ja onnistuttiin useamman kerran. Nyt kuitenkin pysäytys ehkä vähän liian lähellä mua, tätä pitää pian ruveta tekemään kauempana musta.

Tokalla kiekalla Sinni teki useamman toiston kiertoa, eikä kertaakaan kiertänyt hyppyesteitä, kerran yritti. Sain kerran koko liikkeen onnistumaan seisomisella. Maahan menoa ei olla vielä oikeestaan harjoiteltu enkä nyt ehkä halua sotkea sitä mukaan, kun treenataan tota luoksaria. Mut toisinaan Sinni juoksee vaan ilman mitään reaktiota pysäytyskäskyihin ja tällöin saattaa jopa ite valita paluusuunnassa jomman kumman hypyn. Mut jos saan sen pysähtymään, niin tässä treenissä ainakin oikean hypyn valinta on onnistunut sataprosenttisesti. Jäävissä erottelu on edelleen vaikeaa. Kokonaisuutena treenistä tuli pitkästä aikaa fiilis, että jotain on taas loksahtanu Sinnillä oikeaan suuntaan ja päästään eteenpäin. 

Taavi hömpötteli pariin otteeseen omia paappatokoilujaan innolla ja äänellä.

Keskiviikon tokossa tehtiin ohjattua noutoa, tunnaria ja luoksetulon pysäytyksiä.

Ohjattua kolme toistoa, molemmilla kapuloilla ihminen ja kaikilla Sinni toi halutun kapulan. Ekalla tosin teki jonkinmoisen kunniakierroksen, mut ilman lisäkäskyjä kaarsi takaisin ja haki halutun vasemman puolen kapulan.

Tunnari kokeenomaisesti ja Sinni toi oikean. Maisteli ehkä yhtä väärää, mut valitsi kuitenkin oman. Jipii! Tää oli jo lähes koetason suoritus.

Luoksarin pysäytyksissä on vielä tekemistä.

Loppuun paikkis, joka meni kaikin puolin hyvin.

Piilosta otettu salakuva

Torstaina oli Taavi-paappasen sydänkontrolli ja tulokset ei ole kaunista luettavaa, vaikkei vaiva Taavissa juuri näykkään. Meno on toki hidastunut jonkin verran juoksulenkeillä, mut muuten virtaa on riittänyt. Jännä nähdä, miten uudet lääkkeet tulee vaikuttamaan. Edellisvuonna mikään ei vielä ollut vakavaa ja arvot oli normaalin rajoissa.

Auskultaatiossa sydämessä systolinen sivuääni astetta 4/6 (murina hankaloittaa auskultaatiota). Rytmi tasainen. Hengitysäänet normaalit.

Ultraäänitutkimuksessa todetaan sydämen molemmissa eteis-kammioläpissä rappeumamuutosta. Vasemmassa eteis-kammioläpässä vakava prolaps sekä asteeltaan vakava pyörteinen vuotovirtaus. Oikeassa eteis-kammioläpässä kohtalainen prolaps sekä asteeltaan lievä vuotovirtaus. Sydämen supistuvuus lievästi korostunut. Sydämen vasen kammio ja eteinen vakavasti laajentuneet. Aortan ja keuhkovaltimon virtausnopeudet normaalin rajoissa. Vasemman eteis-kammioläpän virtausprofiili osoittaa painetta vasemmassa kammiossa (E/A restrictive pattern).

Tokohommiksi on ihan vallan mennyt viime viikot

Viime viikolla alkuviikon pakersin vielä töissä pari pidempää päivää ja kun saatiin pata kasaan, niin loppuviikon etäilin ja painuttiin saareen. Tuli niin tarpeeseen pieni irtiotto, ihan liikaa on joutunut olemaan sosiaalinen viimeisen parin kuukauden aikana ja lepo on jäänyt olemattomiin pitkien työpäivien ja vähien vapaiden vuoksi.

Saari on mulle vähän vaikea paikka, kun ei siellä kunnon lenkkejä pääse tekemään, mutta onneksi kuitenkin jonkun verran on mahdollisuus käpsytellä ja kelit suosi kivasti.

Aamun valo oli kaunis

Toisella hullua päässä ja toinen on perusjuro

Aina uimassa

Perjantaina alkoi VOI-tokokurssi. Aloitettiin heti paikkiksella ja Sinnihän oli melkoisella räyhätuulella. Oikeastaan kaikki osallistujat on Sinnille vieraita ja pitkäkarvainen sakemanni oli Sinnille ihan liikaa. Käveltiin ns. kehään jonossa, eikä tullut mieleenkään päästää Sinniä vapaaksi, kun oli sen verran pahansisuinen. Se on viime talven näyttelytreenien jälkeen ollut näissä peräkanaa kävelyissä vähän haastava, mutta kesän kehätreeneissä se on kuitenkin mennyt ihan kivasti, joten tää tuli vähän puskista mulle. Nyt tietty on takana melko pitkä jakso ilman, että se on nähnyt muita koiria ja muutenkin se on ollut aika hunningolla esim. hihnakäytöksen osalta. Täytyy taas alkaa vaatimaan siltä enemmän hyvää käytöstä. Mutta on tässä talveksi meille työsarkaa tai tokokokeille voi heittää hyvästit.

Riviin kun päästiin, niin siinä sitten ei ollut mitään ongelmia ja kahden minuutin paikkis mun piilotellessa ja liikkurin häiriköidessä meni oikein hyvin. Tehtiin sitten vielä toisena toistona jättö ja paluu. Sinni meinaa melko helposti nousta ylös vieruskaverin käskystä, jos ollaan rivin loppupäässä.

Aiheina oli paikkiksen lisäksi ruutu ja seuruu. Ruudussa on Sinnin kanssa jouduttu palaamaan aika alkuun, mutta harjoitellaan ja koitetaan saada aikaiseksi paljon onnistuneita toistoja. Nyt tuntui, että esineruututreenit on sekoittaneet neidin pään ja ruudussa ollut targetti noudettiin mulle kauniisti. Otetaan parin viikon tehotreeni ruudusta ja katsotaan mitä saadaan sillä aikaiseksi. Jos Sinni lähtee ja löytää ruutuun, niin voi-liikkeen loppuosa kyllä onnistuu.

Seuruussa pitää muistaa palata palkkaamaan myös perusasennoista ja liikkeelle lähdöistä. Peruutusta pitää harjoitella paljon lisää, sillä Sinni lingertää. Ohjureita ruvetaan käyttämään apuna ja täytyy testailla millainen akelpituus ja nopeus on tässä Sinnille helpoimmat.

Sunnuntaina aloitettiin aamu uinnilla. Ihan parasta liikuntaa papparaiselle ja Sintun lonkille ja kuinka kivasti tuo väsyttääkää koiria =)

Illalla alkoi hallikausi vähän uudistuneella epämääräisellä porukalla. Sinni teki aluksi vapaana kehään tulon, eikä siinä ollut ongelmia. Kyllä siitä näki, että vähän edessä ja etenkin takana kulkija ahdistaa, mutta nätisti meni. Lopputreenistä sitten ottikin koiskeet mustalle sakemannille, mutta Sinni oli silloin hihnassa. Vähän mua mietityttää kuin iso ero on hihnassa ja vapaana olossa...

Muuten tehtiin ruutua ja seuruuta. Ruutuun saatiin iloisia juoksuja vain pienellä epävarmuudella toisesta koirasta ja pari kertaa Sinni oikein varasti ruutuun. Sai sen nyt tehdä, kun haetaan taas uutta intoa tähän liikkeeseen. Ilman targettia Sinni jää aika eteen ja jostain syystä maahan mennessään ottaa vielä pari askelta kuin varmistaakseen nauhan päälle menon.

Seuruut aika kivoja. Palkkasin paljon lähtöjä ja perusasentoa. Olipa taas kiva aloittaa talven ison hallin treenit.

Taavi kävi jumppa-alueella vähän tekemässä jumppaa ja pientä tottista mielen virkistykseksi.

Maanantaina Sinni kävi taas fyssarilla. Oli varmaan ekaa kertaa edes hetken aikaa kokonaan rento käsittelyn aikana, silmät ummessa ihan rentona. Vasemman puolen sisäreisi oli kyllä aika jumissa ja silloin ei ollut rento. Hyvin saatiin käsiteltyä kuitenkin tämäkin koipi. Vähän kyllä herätti huolta, että näinköhän on lonkkien tilanne mennyt huonompaan suuntaan. 😭😭😭

Keskiviikkona meillä oli tokossa täydelliset treenit! Aluksi harjoiteltiin kehään menoa ja Sinni kulki hienosti vapaana, toki koirat oli sille tuttuja. Paikkiksessa illan ainut kauneusvirhe, kun Sinni tarvi kaksi käskyä maahan menoon. Tätä on nyt viime aikoina ollut jonkin verran... 

Tehtiin ruutua ja ohjattua niin, että ekaksi ruutun lähetys, joka onnistui hyvin. Targetti ruudun takalaidassa. Sitten ohjattu nouto ilman alun seuruuosuutta ja noudettiin oikea kapula. Sitten taas ruutu targetilla, mutta kokonaisena liikkeenä ja sen jälkeen ohjattu pienellä seuruuosuudella vasen kapula noutaen. Kaikki meni hienosti! Jopa vasemman kapulan nouto, vaikka ruutu oli siinä pienesti houkuttamassa ihan hollilla ja sinne oli vielä jäänyt targettikin. Mutta niin vain HintunTinttu pikkuisen vilkaisi ruutua ja painui sen jälkeen varmasti hakemaan vasemman kapulan. Maltoin myös jättää treenit siihen. Wuhuu!

Onpa ollut touhukasta, vaikkei mitään pitänyt ehtiä...

Viime viikolla keskiviikkona ehdin tokotreeneihin, muutenkin oli töiden puolesta vähän kevyempi viikko. Tehtiin ohjattua, eka toisto hyvä, toisella Sinnin ajatus katkesi, mut korjattiin.

Jäävät meni hyvin. Luoksetulossa toinen hallissa oleva koira vähän jänskätti ja Sinni tuli vähän luimussa. Syvälle on jäänyt viime talvinen häpsäkkä Sinnin muistiin.

Perjantaina oltiin kentällä tottistelemassa. Tokopaikkis, mut muuten pk-B-tottista. Ilmoittautumisessa Sinnillä lähti ihan mopo tassuista, mut muuten meni kivasti. Hihnaseuruuseen pitää jatkossa muistaa ottaa näyttelyhihna.

Kuvat Anne S. ja Kirsi K.

Lauantai oli uintipäivä! Muru oli mukana kuvaamassa.

Sunnuntaina aamusta esineruututreeneissä. Oli ihan oikeen kokonen ruutu. Sinni teki kaksi kierrosta ja yhden haun per kierros. Ekalla kierroksella esine hetsattiin. Olin iloinen, kun vähän epämukava ja jo parin muun koiran suussa ollut esine tuli melkein käteen asti.

Tokalla kiekalla meidät laitettiin tekemään ihan valmis ruutu ja Sinnipä yllätti lähtemällä innolla, vaikkakaan ei niin kovaa kuin hetsattuna, ja tekemällä kivasti töitä ja tuomalla mulle pienen kengän. Wuhuu!

Lisäksi saatiin kokeneilta kisakonkareilta hyviä vinkkejä ja huomioita meidän tekemisestä. 

Videot Tarja M.

Kotimatkalla poikkesin vielä pikapikaa hallille tekemään kiertohyppyhässäkkää ja erikseen pysäytyksiä. Paappakin hömpötteli mukana.

Maanantaina pitkästä aikaa kimppalenkki Taren kanssa. Oltiin oikein hurjia ja päästettiin parivaljakko irti, kun niitä niin kovasti leikitytti.

Tiistaina ruokiksella pikatreeni kiertohyppyhässäkkää, ruutua ja pysäytyksiä. Hässäkkä menee miten menee, vaikeeta on. Ruutua tehtiin nyt pallolle ja saatiin intoa takaisin. Pysäytykset omana treeninä toimii kohtalaisesti, mutta muihin liikkeisiin yhdistettynä niistä ei Sinnillä vielä ole hajuakaan.

Taavi-paappa teki oman paappatreenin.

Alkuillasta Sinnille sateinen jälki. 500 m, ikää tunti, keppejä kuusi. Nosto oli haparoiva, kuten aina. Kun jälki löytyi, niin sitten kyllä mentiin varmasti. Eka keppi kuitenkin jäi, siinä mentiin vähän sivussa jäljestä, muuten aika lailla jäljen päällä gps-jäljestä poiketen. Mikä parasta, niin Sinni reagoi vahvasti keppeihin (jotka oli nyt kunnolla hajustettu taskussa noin puoli tuntia ennen jäljen tekoa) ja parille jopa palasi muutaman askeleen mentyään niistä ensin ohi. Viisi viimeistä keppiä varmasti ylös. Aikaa meni n. 16 minuuttia palkkauksineen kaikkineen. Kyllä tästä vielä hyvä tulee!

GPS sakkaa taas, vihreä jälki ainakin loppupään osalta oikeampi

Tiistaina illalla kuuntelin vielä Palveluskoiraliiton koulutusluennon uusista rally-tokon säännöístä, jotka astuvat voimaan ensi vuoden alusta. Paljon muutoksia ja varmasti jatkossa selviää, muuttuuko laji meille mahdottomaksi vai nykyistä helpommaksi. Erityisesti mietityttää uusinnan poistuminen ja jumituksista aiheutuvat pistevähennykset. Näiden perusteella vaikuttaa, että me ei tulla enää koskaan saamaan tuloksia. Toisaalta jatkossa saa käyttää enemmän apuja, mut ne tuntuu itselle ainakin vielä vierailta, varsinkaan kun ei tiedä kuinka paljon niitä oikeasti saa käyttää.

Keskiviikon toko ei ollut meidän päivä. Kokeiltiin tunnaria ja kaukoja sekä ohjattua noutoa. Tunnarista ei hallissa mitään hajua, vaikka kotona tää on pihalla onnistunut jo ihan kohtuullisesti. Kaukoista ei meinannut tulla mitään, kun Sinnin häntä vatkasi niin paljon, ettei sillä ollut mitään mahdollisuuksia pysyä paikallaan ja ohjatussa se oli menossa ruutuun.

Liikkeet on kaikkinensa vielä koko voittajan osalta niin kesken, että Sinni ei kestä häiriöitä oikeastaan ollenkaan. Tunnarin lähellä ollut hyppy vei huomiota, ohjatun nouto häilävyntyi ruutuun, kaukot muihin ihmisiin jne. Mut ajan kanssa, kai...

Lauantaina molemmille kilsan jäljet. Kiva aurinkoinen pikkuisen tuulinen keli.

Sinnin jälki vanheni puolitoista tuntia. Nostossa käveli jäljen yli, mutta palasi ilman apuja jäljelle ja lähti jäljestämään oikeaan suuntaan.

Koko jälki meni Sinnimäisen huolettomasti, terävä kulma tuotti vähän ongelmia, mutta Sinni ratkaisi sen kuitenkin hyvin. Loppujäljellä yhdestä kulmasta ohi ja siitä avustettuna takaisin jäljelle. Kepeistä nousi toinen, neljäs ja kuudes. Vauhtikin oli nippa nappa riittävä, kilometriin meni aika lailla tasan puoli tuntia. En tiedä miten tuosta saisi tarkempaa, kun Sinnin tyyli on vähän huoleton. Tämä oli eka pidempi jälki Sinnille ja se oli kiva huomata, että jaksoi loppuun asti ja kyllä se kaikesta huolettomuudesta huolimatta pysyy ihan kohtuullisesti jäljelläkin...

Taavi nosti jäljen varmasti ja jäljesti hienosti koko kaksi tuntia vanhan jäljen. Söi tosin aika paljon mustikoita matkalla ja eka keppi jäi, mutta muut kepit nousi varmasti. Kanttarellien kohdalla päästin Taavin irti ja juoksin sen sitten kiinni. Paappajälki on parasta, niin rentoa ja varmaa.