Näytetään tekstit, joissa on tunniste laukaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste laukaus. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 26. lokakuuta 2022

Syysretki ja jälkipainotteista puuhastelua

Sunnuntaina aamupäivällä Sinnin kanssa raunioilla. Ennen varsinaista treeniä vähän ammuskeltiin. 6 mm startti ei aiheuttanut mitään reaktiota, 9 mm ekalla kerralla leikin loppumisen ja äänen suuntaan katsomisen, mutta saman tien jatkui naminjahtausleikki ja muutamalla seuraavalla laukauksella jokaisella aina pienemmät reaktiot. Ammuttiin aika kaukaa.

Raunioilla oli kolme maalimiestä sellaisissa piiloissa, joihin Sinni pääsi, mut joutui menevään sisään aina johonkin ahtaaseen paikkaan. Suorapalkalla mentiin.

Sinni liikkui kivan järkevästi, ei alusta-arkuuksia eikä ihan kamalasti turhaa kaahotusta. Sinni joutui kaikille ukoille tekemään töitä ja teki kyllä hyvin. Mahtava puuhamaapäivä Sintturalle!




Illalla hallilla molempien kanssa. Sinni treenas malin ja vauhdikkaan lapsen kanssa samaan aikaan ja oli kyllä aika hyvä. Tehtiin lähinnä seuruuta. Henkilöryhmä oli taas vähän vaikea.

Taavi teki vähän seuruuta ja vähän rallyjuttuja. Se oli taas aika äänekkäällä päällä...


Käytiin muutaman päivän syysreissulla Hailuodossa ja Kalajoella. Huikeet ulkoilumaastot molemmissa paikoissa! Kotimatkalla poikettiin katsomaan Kostia. Ne on Sinnin kanssa ihan superhyvä pari, viihtyivät pihalla leikkimässä keskenään vaikka kuinka kauna ja molemmat ovat samalla tavalla aika fyysisiä leikkijöitä, niin meno oli tasaväkistä. Ehkä joskus uskalletaan jollain puolueettomalla maaperällä kokeilla kimppalenkkiä myös niin, että Taavi on mukana... tai sitten ei.


Oulun kauppatorin laidassa Aitta-kahvila oli koiraystävällinen paikka. Jos tää ois tiedetty, ois Hinttu lähteny mukaan.





Sinnin opduktioharjoitukset




Lauantaina aamusta Sinnille lyhyt merkattu jälki kolmella esineellä. Jälki oli vanhenemassa aamulenkin ajan ja koska Sinni reagoi siihen tai johonkin voimakkaasti ohi kulkiessamme, niin päätin ottaa pitkästä aikaa noston mukaan. Jälki oli noin tunnin vanha ja tuulta oli kovasti, nosto vastatuuleen ja Sinni nosti jäljen tosi hyvin. Jäljellä oli pieniä häiriöitä, kuten jonkin eläimen kynintäpaikka ja kakalla merkattu jäniksen jalka... Nämä saivat Sinniltä vähän huomiota, mutta molemmilta se jatkoi matkaa hyvin omalle jäljelle. Kokonaisuutena jälki oli hyvä. Kulmissa pientä hakemista lenkin kautta. Kaikki esineet nousi. Ilmaisu Sinnillä esineille on hyvin rauhallinen. Se jää vaan esineelle paikoilleen ja saattaa sen joskus nostaa suuhunsa, jos mulla kestää liian kauan palkkaamisessa.







Maanantaina Sinnille kaksi tuntia vanha kuusisataa metriä pitkä kuusi kulmaa ja viisi esinettä sisältävä testijälki, jossa vähän kaikkea mahdollista ja sit vielä lisäylläribonus. Nostomatka vähän vajaa viisikymmentä metriä. Omatalloma jälki, mutta en merkannut sitä. Lisäksi vielä riistarikas maasto.

Nosto meni tosi hyvin. Pieni tarkistus takajäljelle ja siitä oikeaan suuntaan varmasti ensimmäiset vajaa sata metriä. Sitten tuli ilmeisesti riistan jälkiä ja eka kulma pitkäksi ja sen jälkeen meinas riista viedä kokonaan. Eka esine jäi nousematta, vaikka Sinni kulki melkein suoraan sen yli. Taisi olla jokin muu haju silloin vahvempana nenässä. Vähän ennen toista kulmaa Sinni sai taas jäljestä kiinni ja jäljestikin tosi hyvin aina neljännelle kulmalle, josta ihan jäljen vierestä lähti jänis. Tämä sai tietenkin aikaan jonkinlaista sinkoilua, mutta olin yllättynyt, ettei kuitenkaan mitään ihan totaalista sekoamista. Hetki hengähdettiin ja seisoin itse vain ihan rauhallisena paikallaan ja lopulta Sinni valitsi itse jatkaa meidän jälkeä. Loppu mentiin enemmän tai vähemmän jäljellä.

Ihan sika vaikeaa on nyt tuo jäljestäminen. Tarvisin selkeesti jotain uutta ideaa tai jotain, kun tuntuu ettei homma etene ollenkaan. Miten ihmeessä opin koskaan lukemaan Sinniä ja miten ihmeessä saan jäljestä sille niin mielenkiintoisen ja kivan, ettei se hairahdu aina riistan jäljille!? 


Puin jälkiahdistusta yhden kaverin kanssa ja päädyin siihen, että teen nyt hetken aikaa vaan pieniä tekniikkatreenejä ja aloitin ne heti tiistaina. Tiistaina aamusta tein kuvan mukaisen harjoituksen, jossa oli lyhyt pätkä jälkeä ja sitten kulmassa niin pitkä hyppy kuin vain haaroistani sain irti eli ei siis kovin pitkä... ja sitten pienen matkan päässä namipurkki.


Vaikka harjoitusta tehdessä välimatkat tuntuivat sopivan pitkiltä, niin sitten ne kuitenkin oli liian lyhyet ja jouduin pitämään Sinnin tosi lyhyellä liinalla ja siten pidätin sitä liikaa. Tästä huolimatta oli ihan hyvä treeni ja Sinni haki heti aktiivisesti jäljen hukkuessa sen jatkumista. 

Jäi kuitenkin lyhyet välit häiritsemään sen verran, että tein iltapäivällä samalla ajatuksella toisen harjoituksen pidemmillä väleillä. Nyt pystyin pitämään Sinniä melko pitkässä liinassa ja homma sujui selkeästi paremmin, kun Sinni sai lähes täysin vapaasti itse päättää kulkunsa ja hyvin haki yhtä lukuun ottamatta kaikki kulmat katkoksen jälkeen. Tuossa yhdessä kulmassa sitä olisi lähtenyt joku muu haju viemään. Veikkaan riistaa.



Oli hyvä pikkutreeni ja jotenkin tykkäisin oppia treenaamaan enemmän näitä pieni täsmätreenejä kuin aina vaan tehdä normeja jälkijälkiä.


Tiistaina illalla vielä Sinnille hakutreenit pimeässä. Tuulta oli hyvin, kaikki neljä maalimiestä olivat sille entuudestaan vieraita. Tämä kerta mentiin irtorullilla, kun halusin varmistaa Sinnin käyneen tarpeeksi lähellä maalimiestä. Alue oli pari hehtaaria ja aikaa meillä meni 16 minuuttia kaikkien nostoon. 

Hirmuisen hyvin Sinni haki kaikilta rullan ja vei mut hyvin näytölle. Rupeaa pikku hiljaa jo onnistumaan näytölle menon jälkeen kohtuullisen rauhallinen maalimiehen kohtaaminenkin. Ja vitsit, että oli vaikea pimeässä sateen liukastamassa metsässä yrittää pysyä liinassa mukana Sinnin menossa.

torstai 8. syyskuuta 2022

Syksy tulee

Edellisen viikon perjantaina Lintukotoon viettämään viikonloppua Tottakai-päivien merkeissä. Menoa ja meininkiä riitti koko viikonlopun! Molemmat koirat hakuili (hyvin molemmat omalla tasollaan) ja osallistui pyrrimestaruuskisoihin (hienosti meni molemmilta alustatehtävät, kantamiset ja tanssiosuudet). Taavi nosetti (huone-etsintä oli Taavin mielestä superhauskaa ja se oli siinä aika hyvä!) ja Sinni teki esineruutua (ei paljon jaksanut kiinnostella). Ja sit enempi tai vähempi vallatonta menoa.

Tapsun kanssa voitettiin mestaruuskisat ja palkintona saamme järkätä ens vuoden kisat, apuva! 

Oli taas superhauska viikonloppu, kiitos kaikille! Erityisen ihanaa oli nähdä Kostia, on se vaan superihana tapaus kaikessa omintakeisessa olemuksessaan 💗💗

Sinni ja Sanni

Kajsa ja Taavi

Hulabaloo

Sinni oli järvessä noin vartin välein...

Taavi ui vähän harvemmin




Kosti ja Sinni, nää niin tykkää toisistaan ❤️

Taavi nosettaa, kuvat Tiina Lundan

Tapsu oli aika hyvä huone-etsinnässä.


Sinni mestaruuskisoissa

Sinni kisaamassa

Tapsun kisasuoritusta

Tyylinäyte meidän koiratanssiosuudesta



Sunnuntaina ajelin vielä illalla mökille koirien kanssa. Saunaa ja uimista pitkän kaavan mukaan lämpöisessä järvessä. Kamala hätä tulee koirille, kun menen uimaan, mut kyllä ne sitten hokas itekin tulla.

Maanantaina Sinnille parin tunnin ikäinen lyhyt suora jälki, jolla ei ollut esineitä. Yön oli satanut, lämpötila 16 astetta, kosteutta 66 % ja tuulta 7 m/s. Ei nostoa.

Vaikkei varsinaista nostoa otettukaan, niin hyvin Sinni reagoi jälkeen jo tieltä ja ehkä meidän tekeminen vähän on taas parantunut. Kerran Sinni harhahtui jäljeltä kunnolla, mutta muuten hyvää ja tarkkaa jäljestystä.



Taavi teki tottisjuttuja, melkein ainakin meni hyvin.



Tiistaina parituntinen jälki Sinnille, pituutta sata metriä enemmän kuin edellisenä päivänä, muuten melko samoilla spekseillä mentiin. Meni paremmin kuin edellinen!


Taavi tottisteli ja se teki kyllä tosi kivalla innolla hommia.

Uitiin myös paljon.




Keskiviikkona Sinnille jälki ja Taaville tottista, uintia. Jälki meni ehkä vielä paremmin kuin edelliset. Tällä jäljellä oli kaksi esinettä ja molemmat Sinni ilmaisi ihan kohtuullisen hyvin.

Kyllä jälkien merkkaaminen tuo sen verran varmuutta mulle, että on tässä vaiheessa hyvä asia, vaikken siitä noin yleisesti tykkääkään. Mutta jää se turha arpominen ja epävarmuus pois, kun koiranluku on Sinnin kohdalla vielä niin hataralla pohjalla.


Keskiviikon iltalenkillä käytiin Isojärven kansallispuistossa, yöksi mentiin telttailemaan omaan salaiseen paikkaan =). Onneksi luin vasta torstaina uutisen, että susi oli muutamaa päivää aiemmin syönyt mökkipihasta koiran lähistöllä... en ehkä Sinnin pimeyteen suuntautuviin iltamurinoihin olisi osannut niin rennosti suhtautua, jos tuon olisin tiennyt.






Kaunis ilta

Teltassa oli lämmin, vaikka yö ulkona oli kylmä


Torstaina lenkin yhteydessä esine-etsintää. Taavi on tässä haka ja Sinnikin sai vähän jutun juonesta kiinni.

Ihan mahtavan ihana ja rentouttava mökkireissu.


Kukaan meistä ei arvosta joutsenia mökkijärvellä




Lauantaina oltiin Sinnin kanssa paimentamassa Suomen Pyreneläisten paimennuspäivillä Woollandiassa ja voi miten huikeita edistysaskeleita Sinni otti!

Oltiin eka kierros isossa tarhassa pienen lauman kanssa ja siellä jo Sinni väläytteli hyviä pätkiä kuljetuksia, mutta erityisesti toinen kierros oli mahtava. Oltiin isolla pellolla ison lauman kanssa ja Sinnillä oli hommassa tukena kokenut pitkäkarva Gere. Ja niin vain kuljetteli Sinni isoa porukkaa pitkin peltoa kuin enemmänkin hommia tehneenä. Pari kertaa se lähti sillai nätisti lapasesta kiertäen koko lammasporukan vauhdikkaasti, mutta se oli juuri sitä mitä hieman liian sievästi aiemmin käyttäytyneeltä Sinniltä haluttiin. Koko ajan sen käytös lampaita kohtaan oli kuitenkin nättiä. Toisella kierroksella tehtiin aika pitkä pätkä ja Sinni jaksoi hyvin ja oli koko ajan kiinnostunut lampaista. Itselleni laji on ihan kamalan vaikea, mutta niin hauskaa ja mielenkiintoista hommaa!

Rentoiluharjoitusta omaa vuoroa odotellessa




Sunnuntaina käytiin Taavin kanssa tutustumassa doboon. Kotona on jonkin verran tullut jumppailtua ja tasapainotyynyt ja -pallo oli Taaville tuttuja juttuja. Opittiin kuitenkin uusia liikkeitä ja saatiin lisää ideoita kotijumppaamiseen. Taavi rakastaa jumppajuttuja ja oli koko vajaan tunnin kestäneen treenin supertohkeissaan, eikä muut koulutustilassa olleet koirat kiinnostaneet sitä ollenkaan. Oli superkiva tutustumisjuttu lajiin ja itsellekin tuli vähän hiki.





Iltapäivällä Sinnin kanssa haun ilmaisutreeni. Ensin tehtiin kolme ilmaisua pitkästä matkasta, ehkä joku 70 m, maalimiehen antaessa ensin avun huutamalla Sinniä. Kaikki kolme toistoa oli tosi hyviä.

Tauon jälkeen tehtiin vielä kaksi toistoa muuten samoin, mutta matkat oli nyt vähän lyhempiä, ehkä nelisenkymmentä metriä. Toisella pissatauko rullaa tuodessa aiheutti rullan tippumisen, tältä uusi haku ja se onnistui hyvin. 


Treenin jälkeen käytiin vielä lyhyellä käpsyttelyllä Ainon ja Kapun kanssa. Kapu oli ekaksi vähän pelottava, mutta nopeasti löytyi yhteinen sävel, joka tosin loppulenkistä muuttui Kapun hieman liian tuttavalliseksi toiminnaksi. Hyvä yhteislenkki joka tapauksessa.





Maanantaina vähän ammuskeltiin 9 mm startilla. Sinnille on tullu ammuttua ihan liian vähän, mut eipä sitä onneksi paljon puristele. Ekaan laukaukseen reagoi kääntymällä äänen suuntaan ja kolmeen seuraavaan laukaukseen reaktiot oli jokaiseen pienemmät kuin edelliseen.


Illalla Sinnillä taas ilmaisutreeni ihan uusien ja vieraiden ihmisten kanssa. Sen tekemiseen ei onneksi näytä yhtään vaikuttavan, onko maalimies tuttu vai ei, mies vai nainen, tupakoitsija vai ei... Kolme toistoa tehtiin taas pitkästä matkasta maalimiehen alkuavulla. Kaikki toistot tosi hyviä.


Tiistaina aamupäivällä Taaville tottistelua. Seuruussa se odottaa eteenmenokäskyä ja keuli vähän sen takia. Paikkiksesta nousi edeltävän koiran pissahajulle nostamaan koipea rontti. Paikkis uusiksi ja se meni hyvin. Eteenmenoissa tarvi yhden lisäkäskyn ja ihan kuin ei ois koskaan kuullutkuun pysäytyskäskyä....

Tottiksen jälkeen reilu tunnin vanha 600 metrinen vieraan tekemä jälki. Nosto takajälkenä, mut osasin lukea sen, oli niin määrätiedotonta menoa Taavilta. Muuten jälki hienosti ja kaikki esineet hyvin merkaten.



Keskiviikkotokossa Sinni väläytteli seuruussa pientä edistymistä. Hitto kun jaksais hinkata sitä, niin vois tulla hyväkin.

Myös ruutua ja merkkien kiertoa tehtiin namipallon avulla. Lopuksi paikkis.