Synkkää ja pimeää

Viime viikon maanantaina alkoi noseworkin nettikurssi, jonne osallistun Taavin kanssa. Kurssi kestää viisi viikkoa, mutta onneksi materiaalit ovat käytössä pidempään, koska mun loppuvuos on ihan yhtä kaaosta töiden ja muiden menojen puolesta.. 

Etukäteen olin jo hankkinut hydrolaatin, joten ekana iltana päästiin heti töiden jälkeen kokeilemaan.

Eka harjoituksena oli purkin hausteluharjoitus. Taavi yritti aluksi ottaa purkkia suuhun, koska se on sen esineilmaisu. Pian kuitenkin hokasi, että nenä pitää laittaa purkin suulle. 

Tiistaina aamusta hallilla. Taavi teki alla olevan radan ja Sinni perusasentotreeniä. Taavi teki taas aika kivasti, erityisesti oikean puolen seuruu oli aluksi ainakin ihan superhyvää. Jotenkin noi liikkeet, missä Taavin pitää kiertää mut, on tällä hetkellä sille jotenkin vaikeita. Mut kokonaisuutena musta hirmu kiva rata.

Ihan koko rata ei mahtunut kuvaruutuun, mutta ei siitä paljoa puutu.

Sinni kävi myös hakemassa viisi rullaa. Muutaman kerran meinas vähän jäädä pussailu päälle tai hajut vähän viedä, mut silti rulla pysyi suussa. Ei siis ihan huono. Näytölle menoa pitäis varmaan ruveta kohta tuohon lisäämään...

Perjantaina aamusta hallilla, Sinni teki perusasentotreenin ja Taavi rallya. Sinni keskittyi kohtalaisesti, vaikka joku haju lattiassa kiinnosti kovasti.

Taavi sitten taas teki ihan paskasti. Kaikki liikkeet, joissa koira kiertää ohjaajan, eli tosi moni liike, on jotenkin mennyt rikki. Ei vaan meinaa onnistua millään ja sit Taavia turhauttaa ja haukku lisääntyy. 

Illalla Sinni kävi vielä hakutreeneissä hakemassa pimeästä metsästä kolme ukkoa. Tuuli oli hyvä, joten tehtiin tuuliharjoituksena ja hienosti löytyi ukot ja into niille menemiseen on kyllä kohdillaan. 

Lauantaina käytiin Taavin kanssa haukkumassa taas yksi nollatulos rallysta. Vähän harmittaa, kun rataa katsoneidenkin mielestä tekeminen on varsin sujuvaa ja virheetöntä, mutta haukkumisesta rokotettiin taas rankalla kädellä, joten ei tulosta. 

En tuolle asialle osaa ja jaksa mitään enää tehdä, joten rally saa meidän osalta jäädä ainakin kisamielessä.

Sunnuntaina Sinni kävi tottistelemassa. Oma vire oli ehkä vähän hukassa, mut pari settiä Sinni teki ihan kivasti. Kokeiltiin kapulan pitoa tokaa kertaa ja sit tehtiin perusasentoa sekä luoksetuloa ja paikkista kaverin kanssa.

Maanantaina Sinnin kanssa hakutreeneissä. Tehtiin pk-radan tyylinen harjoitus. Ekalta ja kahdelta vikalta ukolta taputus, kolme keskimmäistä valmiina. Loistavat suorat pistot kaikille! Suorapalkalla mennään vielä.

Kimppalenkeillä on käyty, Ainon, Oton ja Taren sekä Veelan kanssa. Kuvia ei ole, kun koko ajan on sysipimeää.

Rallyhommat on taas kaivettu esiin

Tiistaina aamusta käytiin hallilla rallyilemassa vähän MES-rataa. Tehtiin alla olevaa rataa ensin pätkissä ja sitten kokonaisuutena. Yllättäen tuplasaksalainen oli hankala radan osana, mutta ei yksittäisenä liikkeenä. Myös hallin pienuudesta johtuva tehtävien vähän liian lähekkäin asettelu tuotti hankaluuksia esimerkiksi putken jälkeisessä pyörähdyksessä. Jouduin myös vähän soveltamaan rataa juuri tuosta ahtaudesta johtuen ja sarjahypyn jälkeen rata jatkui mulla putken ohi suoraan eli hypyt muodostivat 90 asteen kulman ei 180 astetta.

Epätarkkuutta meillä on tekemisessä paljon ja Taavi pitää ääntä, semmoista raskasta äänekästä hengitystä, joten kisoista ei varmaan mitään huippupisteitä tulla koskaan saamaan, mutta jos  nyt taas vähän aktivoiduttaisiin rallynkin saralla.

Treenin jälkeen lähdettiin juoksulenkille, mistä muodostui kyllä semmoinen surkeiden sattumusten summa, ettei tosikaan! Ensialkuun naapurin "kettinkikoira" oli päässyt irti ketjustaan ja tuli meitä vastaan. Se pomppasi metsästä tielle vähän matkan päässä meistä ja pienen hetken mietittyään lähti juoksemaan suoraan meitä kohti. Siinä vaiheessa Taavi alkoi haukkumaan voimakkaasti. Tuo naapurin kohta on jo muutenkin Taavia kiihdyttävä, kun koira siinä aina huutaa suoraa huutoa ketjun päässä yrittäen hyökkiä kaikkea tiellä kulkevaa kohti. Koira juoksi meitä kohti ja minä yritin kiskoa Taavin selkäni taakse ja huutaa ja huitoa kohti juoksevaa koiraa pois. Ihan viime hetkelä se onneksi väisti ja sain Taavin käännettyä taas poispäin siitä. Se ei onneksi lähenyt seuraamaan meitä, vaikka karvat pystyssä jäikin tielle haukkumaan. 

Loppulenkistä sitten olin ohittamassa Taavi nätisti sivulla seuraten isojen tuplarattaiden kanssa kulkevaa naista, jolla oli dopperi ja mäyräkoira hihnassa. He huomasivat meidät kyllä hyvissä ajoin ja olin juuri kertomassa heille edessä olevasta irtokoirasta, kun dopperi rimpuili itsensä irti pannasta ja tuli Taavin päälle. Sille varmasti iski joku suojeluvaisto, mutta kyllä hirvitti. Olin vähän aikaisemmin ottanut tienposkesta pitkän kepin mukaani varmistaakseni turvallisen kotiin pääsyn naapurin koiran takia, mutta nyt jouduin käyttämään sitä dopperia vastaan. En tietenkään lyönyt koiraa, mutta yritin lyödä maahan dopperin eteen, jottei se olisi päässyt Taaviin kiinni. Kaikesta huolimatta se ehti käydä pöläyttämässä Taavia, mutta todennäköisesti ei purrut, kun mitään jälkiä ei löytynyt. Koiran omistaja sai sen lopulta käskyttämällä hallintaan. 

Jossain välissä oli mäyrökoirakin tullut pyörimään Taavin jalkoihin, mutta se ei Taavia kiinnostanut. Kaikeksi onneksi dopperi oli narttu ja päädyttiin sitten kaikki yhdessä pienelle metsälenkille, jossa koirat saivat juosta vapaana. Taavi jäykisteli ja piti karvat jonkin aikaa pystyssä, mutta uskaltautui lopulta haistamaan nartun hanuria ja rentoutui sitten selvästi. Hetki siinä käveltiin metsässä kaikki yhdessä ja koko lyhyt loppumatka kotiin tultiin kimpassa, joten luulen Taavin päässeen pahimmasta yli saman tien. Toivon ainakin niin, mutta kyllä voi taas seuraavien lenkkien ohitukset olla hieman hankalia...

En voi ymmärtää miten näitä päällekarkauksia sattuu meidän kohdalle aina vaan uudestaan ja uudestaan. Jos tuokin dopperi olisi tullut isommin aggressiivisesti tosissaan päälle, niin en mä olisi siinä mitään kyennyt tekemään, kun kaikki tapahtuu aina niin nopeasti ja rähisivä kieppuva karvakasa on vaikea saada rauhoittumaan. Mä niin toivon, ettei mun enää koskaan tarvis kohdata yhtään päällekäyvää koiraa!

Torstaina päästin onneksi heti siedättämään Taavia muihin, kun käytiin Oton ja Taren kanssa lenkillä. Odotetusti Taavi kävi aluksi vähän kierroksilla, mutta rentoutui pian ja koko lenkki meni hyvässä rennossa tunnelmassa, Oton kanssa jopa pystyi haistelemaan samaa puskaa. 

Perjantaina oltiin rally-tokoylituomari Kirsi Petäjän koulutuksessa. Keskityttiin kukkasiin eli käännöksiin, jotka vaihtavat koiran seuraamispuolta. Saatiin hyviä vinkkejä, eikä meillä ollut homma niin pahasti hukassa kuin luulin. Käsimerkkiä olisi hyvä vähän pienentää ja liittää käännöksiin jokin käskysana. Nyt on menty pelkällä käsimerkillä ja jatkossa yritän opettaa Taavin mua päin kääntämisen sanalle in ja musta poispäin jollekin toiselle sanalle. 

Edestä peruutuksessa mun täytyy opettaa eteen seisominen ensin omana liikkeenään ja peruuttaminen siitä erillisenä liikkeenä.

Suorituspaikkoihin ja kulkulinjoihin on syytä kiinnittää paljon huomiota. Oikean puolen seuruusta saatiin kehuja hyvästä peräpään käytöstä, vaikka itse perusasentoon oikealle tulo ei vielä ole ihan tarpeeksi vahva. 

Lauantaina aamusta pitkästä aikaa hakutreenit valoisaan aikaan. Keli oli lähes tuuleton ja maassa valkoinen huntu lunta, lämpötila oli nollan tienoilla. 

Taavi teki pk-hakurataa kuudella ukolla. Pari tyhjää myös väliin ei niin suunnitellusti, mutta hyvin meni nekin ja tyhjien jälkeen lähti uudelle pistolle ihan yhtä innokkaasti kuin muutenkin. 

Palkan Taavi sai vaihtelevasti suorapalkasta mun paikalle tuloon ja kaikkea siltä väliltä. Radalle ja ukoilta keskilinjalle hallinnassa. Taas tykkäsin Taavista hirmusti. Pysyy ihan kohtalaisen hyvin hallinnassakin, vaikka into ukoille on kova. 

Treenin jälkeen käytiin vielä Ronja rotikan kanssa lenkillä. Aluksi Taavi oli vähän varautunut, mutta pian rentoutui. Kumpikaan koirista ei ole mitenkään leikkisä, mutta pientä kisailua saivat kuitenkin aikaan. Teki taas niin hyvää Taaville.

Sunnuntaina mun päivä meni Lahdessa pk-koetoimitsijakoulutuksessa, mutta ehdin kuin ehdinkin viideksi hallille. Taavi kyl joutui lähes suoraan sohvalta treeneihin, mut siihen nähden meni kivasti. 

Ekaks tehtiin paikkamakuuta häirittynä. Ihminen torven kanssa töräyttelemässä ja toinen koira noutohommissa. Hyvin meni. 

Tehtiin myös kahteen otteeseen rallyn kukkasia. On ne vaan vaikeita, kun ei itse tiedä mihin suuntaan on kääntymässä ja mihin koiran pitäis mennä. Mut kovasti Taavi yrittää ja muistaa aina kommentoida huonoista ohjauksesta. 

Vuoden tavoitteet saavutettu

Otsikko valehtelee sen verran, että ennen koronaa oli tarkoitus korkata myös rallyn MES-luokka tänä vuonna, mutta kevään kisakiellon vuoksi se siirtyy ainakin ensi vuoteen.

Viime keskiviikkona käytiin lenkillä Femmen kanssa ja perjantaina Viiman. Kelit on olleet ihanan aurinkoisia, joten pitkät metsälenkit kavereiden kanssa on ihan parasta.

Lauantai-iltana osallistuttiin haun taidostarkastuskokeeseen. Koska edellinen taidontarkastus suoritettiin valoisassa, oli nyt vuorossa pimeässä suoritettava koe. Koe vastaa täysin Pelastuskoiraliiton haun loppukoetta, alue on kolme hehtaaria. 

Aloitettiin siis sosiaalisuus- ja luoksepäästävyysosuudella. Kokeeseen osallistui viisi koirakkoa, joten rivissä seisottiin hieman pidempään kuin tämän kesän muissa kokeissa. Taavi oli nätisti ja ison tumman miestuomarin kopelointikin meni hyvin, eikä muut koirat kiinnostaneet liikaa. Sitten odoteltiin pimeän tuloa.

Kuvat Kotkan Pelastuskoirayhdistys

Taaville arpoutui neljäs suoritusvuoro, joten pimeän tulon jälkeen odoteltiin kolmen muun koirakon suoritukset, joista kaksi käytti täyden ajan eli 45 minuuttia. Mutta kiva oli odotella mukavassa seurassa ja oma jännityskin vähän hälveni jutustellessä mukavia.

Suoritus alkaa hallintaosuudella ja se oli meiltä kyllä tällä kertaa tosi huono. Seuruu oli väljää ja hajut kiinnosti tienreunoissa. Myös paikkiksesta Taavi nousi ennen vapautusta haistelemaan tienvierustaa. Todella ärsyttävää. Jälkikokeissa hallinta on mennyt tosi hyvin, ilmeisesti siksi kun se tehdään ns. puhtaalla tieosuudella. Nyt tuossa samassa paikassa oli ollut jo kolme peruskokeen koiraa ja kolme loppukokeen koiraa, joista ainakin osa on varmasti kuseksinut puskia ainakin radalta palatessaan. Täytyy siis treenata enemmän kusipuskien luona, kun ei treeneissäkään ole näitä nousemisia tapahtunut.

Päästiin kuitenkin maastoon ja sain alueen kartan. En tiedä mistä se oli tulostettu, mutta maastokarttaan verrattuna siinä oli todella vähän tietoa. Tieura ja pari korkeuskäyrää oli merkitty, ei muuta. Hetken pyöriteltyäni karttaa ja tutkittuani tuulen suuntaa, tein etsintäsuunnitelmani ja sen esiteltyäni tuomarille ja tuomarikokelaalle aloitimme etsinnän. Tuulta oli ihan kivasti yöolosuhteisiin nähden, joten toiveet hyvästä suorituksesta oli korkealla. 

Ensimmäinen ukko löytyi melko nopeasti, hyvä ilmaisu ja hieno sivulle tulo. Taavilla on välillä ollut vaikeuksia jättää maalimies mun käskiessä sitä pois, mutta se on kyllä saatu tosi hyvin koulutettua nyt pois ja se tulee hyvin sivulle. Kun maalimies oli saanut kerättyä alustansa ja peitteensä mukaan, jatkoimme matkaa ja alueen toiselle raunalle päästyämme sai Taavi hajun toisesta ukosta ja pian se haukkui kallion päällä ison siirtolohkareen alla ollutta maalia. Taas jatkoimme matkaa maalimiehen saatua tavarat mukaansa ja sitten Taavi irtosi pari kertaa kauemmas, mutta tuli kuitenkin aina takaisin. En päässyt etenemään  kovinkaan paljoa, kun se taas lähti ja itse yritin malttaa antaa sille aikaa. Tässä vaiheessa oli mennyt vartti ja mietin, että muutanko etsintäsuunnitelmaani ja lähden Taavi pyrkimään suuntaan vai pysynkö suunnitelmassani partioida alue laidasta laitaan. Päätin, että odotan Taavin palaavan ja sitten pysytään suunnitelmassa. Taavi kuitenkin aloitti haukun aika kaukana (130 m) ja sinnehän se oli sitten lähdettävä. Tästä sain palautetta, että etenin liian kovaa koiran luokse, vaikken omasta mielestä mennyt kovaa, vain ripeästi. Joka tapauksessa Taavi joutui ilmaisemaan pitkään, että perässäkulkijatkin ehtivät paikalle ja hyvinhän se ilmaisi tämänkin kivenkolossa olleen maalimiehen. Aikaa meni noin parikymmetä minuuttia, joten ihan kelpo suoritus. Tulos siis hyväksytty ja taas on kaksi vuotta lupa toimia pelastuskoirakkona. Tän vuoden kokeet ja kisat oli tässä, loppuvuosi otetaan vähän rennommin.

Sunnuntaina alkoi taas kaveriporukalla varaamamme hallivuorot. Me tehtiin Taavin kanssa rallya, oikean puolen seuruuta ja eri liikkeitä oikealla. 

Treenien jälkeen akeltiin vielä illalla mökille puuhommiin muutamaksi päiväksi.

Monenlaista treeniä mahtui viime viikkoon

Mulla meni juhannus töissä, joten lähdettiin maanantaina saareen. Tai Taavi ja Muru olivat menneet jo viikonloppuna ja tulivat nyt hakemaan mua.

Taavi on ruvennut omatoimisesti kahlailemaan, kohta se varmaan jo uikin milloin huvittaa. Eihän se näin levättömänä aikana haittaa, mutta sinilevän tultua ei sitä varmaan uskalla saareen viedä ollenkaan.

Kotona kovin reviiritietoinen Tapsu on saaressa aika erilainen. Naapurimökin, joka on mun makuun ihan liian lähellä, elämöinti ja siellä mellastavan kolmen koiran koplan touhut ei Taavia kiinnosta ja molempien mökkien koirat voivat olla vapaana. Aika ihanaa.

Maanataina Muru talloi Taaville pienen jäljen (800 m) saaren ryteiköihin. Lämmin kuiva kesäkeli ja reilu pari tuntia vanha jälki, jossa muutama ei juuri yhtään hajustunut keppi

Me lähdettiin nostamaan jälke sokkona vähän sivusta, kun ei tuolla ole oikein tilaa millekään pitkille janoilla. Taavi nosti jäljen hyvin ja jäljesti vapaana tarkan oloisesti löytäen kepinkin. Kalliolle tullessamme hukkui jälki ja kallion halki metsään kulkeva polku vei mennessään. Tajusin Taavin kuitenkin pudonneen jäljeltä, joten pyysin sen takaisin kalliolle etsimään jälkeä ja sieltä se löytyi ja loppumatka meni hienosti, tosin keppejä ei löytynyt. Otin Taavin myös liinaan loppumatkaksi. Ihan lopussa, missä varmaan oli vika keppikin, jälki meni aika lähellä naapurimökkejä, joissa oli porukkaa, joten sieltä varmaan tuli vahvat hajut ja ne veti vähän Taavia puoleensa. Hyvä pikkutreeni makuupäivän treeniksi.

Tässä ollaan vielä jäljellä

Tiistain tokotreeneihinkin päästiin pitkästä aikaa ja Taavi oli oikein kiva siihen asti, kun treenikamu otti kentän laidalla oman koiransa autosta ja sen toinen koira jäi paksiin haukkumaan. Taavi ei sen jälkeen pystyny keskittymään yhtään ja se pääsikin sitten takaisin autoon. Uusi yritys myöhemmin ja se meni hyvin. Lopuksi vielä seuruuta koko porukka kerralla kentällä ja paikkaistuminen. Hienosti meni, vaikkakin jonossa seuratessa Taaville oli vähän vaikeaa mennä jonon viimeisenä.


Keskiviikkona aamusta extemporee jälki- ja esineruututreenit. Taavi jäljesti hyvin ja kaikki kepit nousi, mutta otti taas takajäljen. Oli vapaana ekalle kepille ja vauhtia oli niin paljon, etten pysyny perässä, joten siitä liinaan ja loppu liinassa hienosti.

Kuva Tiina Suuronen

Esineruudussa Taavi sitten yllätti hakemalla kaksi esinettä oikein mallikkaasti. Se näki kolmen esineen viennin ja eka ja kolmas lähetys olivat hyviä. Toisella lähetyksellä se ampaisi ihan jonnekin muualle jonkin hajun perässä, eikä edes meinannut tulla takaisin... mut hyvin palautui työmoodiin kolmannelle lähetykselle. Ja oli vieraat esineetkin!

Hyvin lähtee! Kuva Tiina Suuronen

Illalla osallistuin möllitokokokeeseen. Mennessä oli kyllä semmonen fiilis, että jätänkö väliin, mut menin kuitenkin. Paikkiksen jätin kuitenkin väliin, kun olin jotenkin niin ahdistunut, enkä halunnu siirtää sitä tunnetta Tapsaan, kun paikkaistuminen ei ole sen lemppariliike.

Liikkeet oli jaettu kahteen osaan, kun kenttä on niin pieni, ettei kaikki härpäkkeet mahtunu sinne kerralla. Taavi haukkuin taas aika paljon ja ruutu ja nouto meni nollille, kun se ei niitä suorittanut. Parissa kohtaa vähän hajut haittasi, mutta muuten jäi kyllä tosi hyvä fiilis. Ei olla tehty palkattomia treenejä ja nyt oltiin kuitenkin yhdessä kentällä tekemässä hommia. Meille vaikeat liikkeiden välit onnistuivat myös hyvin. Kaukot ja hyppy ihan täydellisiä ja muutkin onnistuneet liikkeet pientä hienosäätöä vaille aikas hyvät. Mut niin kauan kuin Taavi haukkuu, ei ole mitään asiaa kokeeseen. Oltiin tuomarin suosikki Taavin täpäköiden liikkeiden ja ääntä lukuun ottamatta kivan yhdessä tekemisen vuoksi.


Torstai-ilta vietettiin hakutreeneissä itikoiden syöttinä. Taaville kaksi maalimiestä radalla. Jostain syystä nyt lyö niin tyhjää, etten ihan tarkkaan muista miten ukot oli, mut muistaakseni eka lähetys oli tyhjä, toisesta etukulmasta ukko, sit en muista oliko toinen tyhjä vai suoraan toinen ukko, joka oli aika lähellä keskilinjaa. Joka tapauksessa Taavi työskenteli taas hienosti. Nää mettähommat on niin meidän juttuja, kun koiran on itse ratkottava tilanteita.


Perjantaina oltiin raunioilla ja Taavi löysi kolme maalimiestä. Kahden ekan osalta se ei ollut mitenkään kehuttavasti ohjattavissa, vaan ukko-käskyn saatuaan lähti kuin Naton ohjus. Intoa siis ainakin oli. Kolmannella jo kuunteli vähän muakin.

Kukkuu!

Kotona iltaruoka tienattiin vielä tarkkuusruudusta mutterin ja kolikon etsimisellä. Hienosti pysyi ruudussa ja löysi esineet. Vähän ällötti ottaa niitä suuhun, mutta urheasti Taavi ne toi mulle.

Lauantaina rallateltiin vähän kotipihalla alla olevaa rataa. Oikea seuruu onnistuu välillä paremmin, välillä huonommin.. Heti ekana oleva ohjaajan kierto liike, muuttui Taavilla seuraavan kyltin kierroksi. Vissiin vähän vaikuttaa tokon merkin kierron treenit =) =), vaikka käskysana on eri ja rallyssa myös käsimerkki apuna. Oikealla seuratessa Taavi ei myöskään osaa käyttää peräpäätään, käännökset on tosi kankeita. Lisää jumppaa siis!

Koirakavereita ja monenlaista treenailua

Viime viikon keskiviikkona tokoteltiin taas ihan mukavan lämpimässä kelissä. Taavi syttyi vähän hitaasti, mut kaikkinensa oli ihan kiva. Tehtiin semmosta häiriö/kuuntelutreeniä, että esim. hypyn luona kaukoja jne. Taavilla oli kaukoissa häiriönä ihminen, johon se ei kiinnittänyt mitään huomiota, mut istumaan nousu ekalla käskyllä oli taas vähän vaikea. Seuruut aavistuksen laamaillen. Merkin kierto ekalla yrittämällä ei onnistunu, vaan iski aivokäpy ja Tapsa lähti kiertämään merkkiä väärästä suunnasta ja sit se hämäänty siitä itekin niin paljon, että homma jäi kesken. Seuraavat yritykset ok. Ruutu meni etutötsän kiertämiseksi, mutta paikan näytön jälkeen homma sujui. Luoksetulo ja hyppy mahtavia. Paikkiskin onnistui tänään tosi hienosti ja Taavi istua tönötti nätisti hiljaa koko ajan. Lopuksi veilä ringissä häiriötreeniä ja keskittyminen oli loistava.


Torstaina Martta tuli viihdyttämään Taavia iltapäivälenkille. Taavi on niin rakastunu Marttaan 😍😍

Torstaina oli myös hakutreenit, joissa Taavi teki kokeenomaisen pk-ratatreenin. Piilossa oli kolme maalimeistä, joista Taavi tietenkin nosti ekaksi toisen takakulmassa olleen ukon. Huh, kun oli pitkä matka juosta sinne, mut hyvin paukutti Taavi koko pitkän ajan. Tokalla pistolla myös maali ylös etukulmasta, sitten muutama tyhjä ja sen jälkeen viimeinenkin ukko ylös. Pitäiskö ruveta treenaamaan esineruutua, että vois mennä kokeeseen...?

Perjantaina lenkkiseurana oli Lola ja Sisko.

Illan jälkitreenissä pohdittiin takajälkiongelmaa ja päädyttiin tekemään kaksi nostoharjoitusta, joissa toin Taavi jäljelle viistossa kulmassa jälkeen nähden. Tapsu nosti molemmat jäljet hyvin, toisen erityisesti. Näitä treenejä pari lisää ja sit katotaan onko ollu apua.

Ennen jälkitreenia pienet tokosulkeiset ruudun, kierron ja noudon merkeissä. Nouto ok, merkin kiertokin oli ihan hyvä, mutta ruudussa Taavi kiersi etummaista tötsää, vaikka tehtiin ruutu ennen kiertoa. Muutama läpijuoksu namipallolle ja johan onnistui ruutukin.


Lauantaina oltiin pelastuskoirien taajamaetsintäharjoituksessa, joka pidettiin pienteollisuusalueella. Taavi teki ensimmäistä kertaa hakua liinassa. Ei kyllä haitannut sitä yhtään ja ihanan rohkeasti ja reippaasti se meni joka paikkaan erilaisista alustoista välittämättä. Ukot löyty myös hyvin. Kiva ja opettavainen päivä.

Kuvat A. Kyyrö

Illalla intouduin vielä kokeilemaan rallyn voi-rataa kotona. Ollaan vähän yritetty harjoitella sitä julmetun vaikeaa oikean puolen seuruuta, mutta mutta... 

Oikean puolen seuruu meni yllättävän hyvin, vaikkakin Taavi seuraa aika takana mun makuun ja varmaan siks vaihtaakin melko helposti vasemmalle kesken kaiken. Nyt kuitenkin pysyi oikealla melkein spiraalin loppuun asti. Ja siitä sit taas uudestaan käskin oikealle, niin loppu meni hyvin. Puolenvaihtoa jalkojen välistä ei olla treenattu ja se onnistui imuttamalla. Hurjan hankalaa oli myös miettiä, missä kohtaa itse pitää olla suhteessa kylttiin, että Taaville jää tilaa tarpeeksi. Osaamistasoon nähden ihan ok rata, joten jostain pitäis kaivaa into ja aika tuon oikean puolen seuruun opetteluun.

Sunnuntaina taas vähän rallyiltiin alla olevaa rataa, treenattavaa riittää, vaikka tykkäään kyllä Taavin fiiliksestä. 

Päivällä Seija ja Osku kävi ällöttävän hoitopennun kanssa kylässä.

Elli

Ketäs tuolla kaakattaa!?

Maanantaina käytiin tietenkin uimassa ja illalla jälkitreeneissä nostelemassa jälkiä viistosta kulmasta. Eka jälki ei noussut ollenkaan. Taavi vaan oli kuono ylhäällä menossa kovalla vauhdilla jonnekin jäljen taakse. Toinen nosto oli superhyvä. Ihan aavistuksen ristiriitaiset fiilikset jäi...

Viimeisen lomapäiväni ilta vietettiin keskiviikkona tokotreeneissä ihan helvetin kuumalla kentällä. Taavilla tais aivot vähän kiehua, kun teki ihan ihme juttuja. 

Aloitettiin ruudulla, namipallo ruudussa, loistava! Sit tehtiin ohjattua ja Taavi oli ihan jumissa ruutuun. Ekalla lähetyksellä juoksi ruutuun, toisella kapulan luo, mut vaikeeta oli. Toisen suunnan kapula oli kans ihan hirmu vaikee, kun ruutuun vaan olis pitänyt päästä.

Jättäviä tehtiin L:nä, maahan istu. Molemmissa Taavi pomppas ylös ja kääntyi minuun päin, kun olin palaamassa sen luon. Mistähän tuokin tuli, ei se tommosta ole ennen tehnyt. Korjattiin tietty molemmat ja ne oli hyvät, istuminen eritoten. Sit taas ruutu pallolle eri suunnasta ja se oli hyvä. Lopuksi vielä eteenlähetystä namitargetille, ei ongelmia.

Hetken viilennystauko autossa ja sit omatoimisesti kentälle toisen koiran häiriöksi. Taavi paljon paremmassa vireessä, mut tehtiinkin hömpöttelyjuttuja. Lopuksi vielä paikkaistuminen ja se oli kaikin puolin ihan mahtavan hieno.

Hakua ja tokoa

Viime torstaina käytiin hakuilemassa ja tehtiin oikein helppo ja nostattava treeni. Neljä ukkoa, joista kahdella ekalla ja vikalla taputukset. Eka oli umpparissa. Ihan mahdoton oli vauhti Taavilla ja kaikki ukot oli hyviä ja ilmaisut loistavia. Kolmas avuton ukko oli myös todella hyvä. Kiva helppo hyvänmielen treeni makuupäivän ratoksi.


Perjantaina tokoteltiin kevään vikat hallitreenit. Alun paikkamakuu meni hyvin, vain ihan pientä vinkumista. Jäin kyllä aika lähelle.

Ohjatusti tehtiin sivulle tuloja namikasan yli. Taavi osasi hienosti luopua ja väisti nameja jonkun verran. Tehtiin myös muunlaisia sivulle tuloja eri kulmista ja seuruun askelsiirtymiä. Sain taas jalkani solmuun noissa koukeroissa... Taavi oli hyvä. Luoksetulo oli myös hyvä, mutta vikaksi tehdyssä tunnarissa keuli ihan huolella. Kalikat vaan lenteli, kun Tapsa viskoi niitä. Sillä ei ollut minkään näköistä keskittymistä tai ajatusta koko hommasta...

Itekseen tehtiin superhienoa merkin kiertoa, seuruuta, kaukoja ja luoksetulon pysäytyksiä ja Taavi oli koko ajan ihan mahtava ja mikä parasta, se oli hiljaa koko treenin ajan, paitsi halliin tullessa ja paikkikseen asettuessa.

Kotona oli sit pakko testata tuota tunnaria, kun se oli treenissä niin katastrofi. Kyllä se kotona osaa....

Lauantai-illan ratoksi Muru eksyi metsään ja me Tapsun kanssa etsittiin se. Taas toi luonto lisähaastetta ja tällä kertaa todella toivon, että meistä ei ollut liikaa häiriötä tai haittaa.

Etsintäsuunnitelmat on mulle se vaikein osa pelastushakua, aina haluaisin mennä vain vastatuuleen haravoiden, jos tuulta on tarjolla. En tiedä mikä olis oikeesti paras tapa, mut taas mentiin samalla tyylillä. Alue oli noin 25 hehtaaria ja keli oli lämmin, kahdenkymmenen asteen paikkeilla, heikko tuuli.

Oltiin edetty puolisen tuntia, kun Taavi haukahti pari kertaa parinkymmenen metrin päässä. Kuulin, että ei ollut ilmaisuhaukku, joten käskin sen luokse. Siellä oli pieni hirvenvasa, eikä emää missään. Vähän hirvitti, josko kohta saadaan hurjistunut hirvi niskaamme, joten häivyttiin paikalta pikaisesti. Hirvivauvan vuoksi jätettiin alueen keskeltä isompi alue käymättä läpi, jottei häiritä sitä enempää ja emä uskaltaisi palata sen luo, toivottavasti näin myös kävi!

Jatkoimme siis hommia ja vähän vajaan tunnin kohdalla Taavi nosti jäljen ja sen avulla lähemmäs maalia ja loppu meni varmaan vähän maa- ja ilmavainun yhdistelmällä. Muru löytyi ison siirtolohkareen päältä. Kovasti yritti Tapsu sinne kiivetä, mutta ei päässyt. Ilmaisu taas hyvä.

Sunnuntaina käytiin smart dog -testissä, siitä ehkä oma postauksensa joskus. Oli hauska kokemus.

Maanantaina hakutreeneissä ihanassa kangasmaastossa, jossa vieno tuuli kuljetti hajua hyvin. Alueella kaksi maalia ja me lähdettiin partioimaan vastatuuleen. Tien laitaa kulkiessamme Taavi lähti kerran jonnekin syvemmälle alueelle, mutta tuli sieltä kuitenkin hetken päästä pois, siitä pieni vekki kuvassa näkyvään jälkeeni. Taavilla oli hyvä draivi päällä ja ekan ukon se bongasi toiselle lenkille lähtiessämme n. 130 metrin päästä. Palasimme takaisin jatkamaan matkaa ja alueen toiselta laidalta Taavi sai hajun toisesta maalimiehestä ja pinkoi sinne haukkumaan. Hyvät ilmaisut molemmilla ukoilla. Hyvä pikkutreeni.

Tiistaina tokoiltiin ja Taavi oli ihan kivalla tuulella. Haukkuja tuli vain merkin kierrossa menomatkalla. Pasmat tosin sekosi, kun Taavi huomasi koutsin taskussa olevan keitettyä naudan munuaista. Sen jälkeen olikin vaikea tehdä muuta kuin tuijotella koutsin taskuja ja karkasi se pari kertaa jopa tökkimään koutsia namin toivossa...

Tehtiin ruutua, jossa Taavi hakeutui etumerkin taakse. Seuruu oli tosi hyvää, jopa peruuttaen tehdyt käännökset. Luoksetulo ja jättävät onnistuivat myös. Paikkiksessa Taavi painui maahan lopussa. Treenin lopuksi häröiltiin kaikki neljä koirakkoa yhtä aikaa hallissa omiamme ja tykkäsin Taavin minuun keskittymisestä, vaikka vieressä touhusikin pelottava beussi.

Perjantain tokotreenit on jatkossa loppukauden keskiviikkoisin ja ulkona. Aiheena oli kukot ja jättävät. Aloitettiin kuitenkin paikkiksella ja taas Taavi painui kesken istumisen maahan. Tehtiin toinen lyhyempi paikkis perään, että Taavikin sai palkan istumisesta.

Kaukot m-i vaihdot meni aluksi täydestä matkasta hyvin, mutta kun tehtiin useampia toistoja, niin Taavi jymähti maahan. Lyhyemmällä matkalla sitten taas nousi istumaankin. Jättävät tehtiin liikkeenomaisesta L:nä ja ihan täyden kympin suoritus seiso ja maahan liikkeillä. Ei tehty samaa virhettä kuin kaukoissa ja jätettiin siihen. Erikseen sitten vielä erottelua ja ne meni mallikkaasti, jopa meille vaikea istuminen onnistui joka kerta hienosti. Lopuksi vielä piiitkän matkan luoksetulo.

Omatoimisesti seuruuta askelsiirtymin ja peruuttaen sekä vähän rallyn kuvioita mielenkiinnon ylläpitämiseksi. Hyvät treenit ja mikä parasta, Taavi oli loistavalla vireellä ja hiljaa koko treenin.

Kevätretki ja pitkästä aikaa hakuhommiakin

Käytiin kevätretkellä kotiautolla saariston rengasreitillä Turun lähellä. Reitti ei näin aikaisin keväällä ole vielä kokonaisuudessaan kierrettävissä, mutta melkein kuitenkin. Kiva reissu ja sää suosi! Punkit ja käärmeet vähän etukäteen hirvitti, mut ei nähty kumpiakaan, Taavin tietty myrkytin punkkeja vastaan ennen lähtöä.

Lossikyytejä oli monta

Finbyn jatulintarha

Leirintäalueella köllöttelyä

Autovahti

Keskiviikkona käytiin aamusta vähän tottelemassa Runtun kanssa, eka kerta ulkona tänä vuonna. Ennen Runtun tuloa ehdin tehdä vähän ruutua ja merkin kiertoa, molemmat oli melko laamailua. Runtun saavuttua häiriöksi, alkoi Taavikin skarpata ja seuruut ja muut oli varsin kivalla vireellä ja mikä parasta, koko treenin ajan ihan hiljainen koira. Paikkamakuuta tein pk-tottistyyliin ja jostain syystä Taavi on ruvennut nousemaan tuolta. Vähän kuin olis omasta mielestään jo maannu tarpeeks ja vois sit lähtee tekeen jotain kivempaa... pitää yrittää saada häiriössä paikkamakuita, että muistuis Tapsalle mieleen sekin homma.

Illaksi tein jäljennostotreenin, jossa kaksi jälkeä. Lähdettiin hommiin vasta puoli kymmenen jälkeen eli pimeällä. Taavi oli vapaana ja eka jana oli 250 m pitkä ja jälki 4,5 h vanha. 

Jäljen luo tullessamme Taavi lähti tarkistamaan jälkeä takajäljelle. Kutsuin sen luokse, kytkin liinaan ja pyysin uudestaan jäljelle. Nyt lähti oikeaan suuntaan ja jäljesti muutaman kymmenen metrin matkan sukalle. Palkan jälkeen koira irti ja lähdimme siirtymään seuraavan janan luo. Sillä oli pituutta n. 150 m ja jälki oli reilu kaksi tuntia vanha. Periaatteessahan Taavi oli töissä myös tuon siirtymän, mutta itse jotenkin helpompi hahmottaa kahtena eri tehtävänä.

Melko pian näin Taavista, että nyt on metsässä jotain, ihminen tai riistaa. Ja niinhän siitä meidän edestä lähti kauris ja Tapsa perään. Ehti juosta ehkä 50 metriä, ennen kuin sain komennettua sen takaisin. Kierrokset oli tietty aika korkeat ja pyysin sen hetkeksi maahan. Uudestaan liikkeelle lähtiessämme vire oli mun makuun edelleen ihan liian korkealla ja en olisi ollut yllättynyt, vaikka keskittyminen hommiin olisi ollut mahdotonta. Mutta niin vain Taavi nosti jäljen heti oikeaan suuntaan ja puksutti kepille. Ihan loistavaan paikkaan sattui kyllä tuo sorkkaeläin, mahtava treeni! Ja miten tuo pimeys rampauttaakaan ihmisjäsentä, ei ole ollenkaan yhtä helppo lukea koiraa otsalampun häilyvässä valokeilassa.

Perjantaina pääsiäisen kunniaksi tokotreenit olikin jo aamusta. Aloitettiin pihalla auringon helliessä meitä. Tehtiin paikkamakuuta ringissä, Taavi taas nousi seisomaan ekaks hetken päästä... maahan palautuksen jälkeen pysyi hienosti. Seurattiin häiriössä ja sen Taavi osasi hyvin.

Sisällä tehtiin lisää paikkista häirittynä. Taaville on ollut vaikeampaa hiljaisessa hallissa yksittäiset häiriöt, kun taas iso häiriömäärä sen on ollut helpompi kestää. Aluksi siis hiljainen halli harvakseltaa tulevilla häiriöillä. Pihatreenin jälkeen tämä meni hienosti, eikä Taavia haitannu häröt. Sitten laitettiin kunnon sirkus päälle. Lentävät lelut ja ympäri pyörivät ja hyörivät outoja huutelevat ihmiset eivät Taavia hämänneet. Vieraan ukko-käsky sai Taavin haukkumaan, niin vahva on hakukäsky., mutta muuten suurin häiriö oli mun taskuun menevä käsi. Lopuksi vielä henkilöryhmää, jossa seuruu keuli taas ihan huolella, mutta kontakti ja Taavin fiilis oli loistava!

Tokotreeneistä kurvattiin suoraan hakuharkkoihin. Taajamatyyppistä etsintää kahdessa setissä. Ekalla kierroksella maalimiehet oli ritilärappusten päässä parvekkeella ja talon toisella puolen parvekkeen alla pusikossa. Ihan pikkuisen oli intoa pyrriäisessä ja vauhti oli sen mukaista. Molemmat ukot löytyi hienosti ja ylhäällä olevan ukon löytöä oli erityisen hieno seurata; Tapsalla oli haju, mutta mistä se tulee ja miten sinne pääsee? Parvekkeen alla oli ovi ja vieressä tikapuut ja toisella puolella sitten nämä rappuset. Hetken Taavi haki reittiä ja sitten hokas rappuset, kipusi ne ylös ja haukkui maalin. 

Toisella setillä maalit oli pihapiirin reunoilla. Joen rannan maali löytyi hienosti, mutta pihan toisen laidan ison kuusen juurella ollut maali oli hankala. Tuuli kävi niin, että hajun saanti oli vaikea, mutta kyllä sekin lopulta löytyi

Lauantaina myös hakutreenit ja ne oli kyllä ehkä huonoimmat ikinä. Tehtiin pk-hakua kolmella maalimiehellä. Taavi vaan nuusas ja kuseskeli, eikä työmoodi ollut ollenkaan kohdallaan. Ukot kyllä löytyi ja jos jotain hyvää treenissä oli, niin ilmaisut, mutta muuten ihan kuraa koko homma... ei ollut edellispäivän motivaatiosta ja työinnosta tietoakaan. No, aina ei voi onnistua ja eihän me olla pitkään aikaan tehtykään pistotustyylisesti hakua, mut silti.