Terveysmurheita ja tokoa

Taavin uudet lääkkeet vaikuttivat niin, että meillä lakattiin nukkumasta yöllisten pissareissujen vuoksi ja työpäivän aikana pissat tulee sisälle. Jompi kumpi uusista lääkkeistä aiheuttaa lisääntynyttä juomista ja siitä seuraa tietysti lisääntynyttä pissaamista. Taavi on kovin hädissää pissajutuista, kun sisälle pissaaminen on sen mielestä ihan maailman pahin asia ja pissahätä on niin kova, että pissa vain valuu. Lisäksi se on tietysti myös kovin väsynyt, kuten minäkin, kun ei saa jatkuvan ulkona ramppaamisen vuokse levättyä kunnolla. Reilun viikon valvomisen jälkeen laitoin yön pimeinä tunteina ellille viestiä, josko jotain olis tehtävissä. Toisen lääkkeen annos puolitettiin, toivotaan tilanteen paranevan. Jos tästäkään ei ole apua, ei kai ole kauheasti vaihtoehtoja jäljellä.

Edellisen viikon sunnuntaina käytiin aamusta Ainon ja Topin kanssa lenkillä. Eka kerta, kun isoksi kasvanut pikku-Topikin oli mukana ja kolmikolla meni oikein kivasti, vauhtia riitti.

Illan treeneissä tehtiin kiertohyppyhässäkkää, jossa isoa edistymistä! Ei yhtään hyppyjen kiertoa ja kaksi kertaa onnistunut seisomaan pydähtyminenkin sekä pelkkiä vauhdikkaita kiertoja!

Ohjattukin meni aivan nappiin. Kapulat mulla on kyllä väärän väriset, vaikka niitä hankkiessa koitin selvitellä mikä väri ois paras. Ne on liian vaalean siniset ja tietyssä valossa häviävät näkyvistä. Pitää vähän tuunata niitä varmaan. Seuruuta vähän myös ja kehään menoa vapaana. Siinä iso musta uros aiheutti hieman kuumumista Sintturassa, mut hienosti meni silti. 

Tiistaina käytiin Sinnin kanssa Talviolla. Mulla oli jotenkin outo tunne ja paha aavistus, joka ei jättänyt mua rauhaan ja oli pakko mennä kontrollikäynnille vähän aiemmin kuin alun perin oltiin suunniteltu. Pahat aavistukset osoittautuivat onneksi turhiksi, Sinnin lonkat olivat ihan yhtä hyvät (tai huonot) kuin vajaa vuosi sitten. Nivelrikko ei ole juurikaan edistynyt viimeisen vajaan kolmen vuoden aikana, joten hoidot taitavat auttaa. Tälläkin kertaa verta otettiin IRAP-hoitoa varten. Täällä lisää tuosta hoidosta. Sinnin ruokavalioon on vuosien saatossa lisätty tuolla aiemmassa tekstissä mainitsemieni lisäksi boswellia serrata sekä kollageeni.

Ootellaan vuoroa

Veren imua. Sinniltä on tosi vaikea saada tarpeeksi verta.

Keskiviikon tokossa tehtiin tunnaria, ohjattua ja hässäkkää.

Tunnarissa Sinni pitkän ja hartaan kaikkien kapuloiden maistelun jälkeen toi mulle oman kapulan.

Ohjattu oli hyvä, nyt ei ollu ylimääräisiä häiriöihmisiä.

Hässäkässä Sinni meinas ekaks kiertää hypyn, mut toka yritys oli pysäytyksineen kaikkineen hyvä.

Torstaina kotona tunnaria ja eihän siinä maiselu tullu ilmi. Onko sitten enempi vielä häuriön aiheuttaman epävarmuuden tuomaa toimintaa, mut en nyt vielä ole siitä huolissani.

Perjantaina tokokurssilla aiheina oli kiertohyppyhässäkkä ja kaukot. Kiertohyppyhässäkässä olen ollut ihan vain tyytyväisen iloinen, jos kiertoa ilman pysäytystä tehtäessä Sinni on tullut takaisin omatoimisesti hypyn kautta. Tuntuu kovasti tykkäävän tuosta hyppyhommasta. Mutta tämä pitää nyt kuulemma lopettaa, ei tuollaista omatoimisuutta jos on käsketty vain kiertää, niin silloin siihen ei kuulu hyppy. Mut kun tehtiin pysäytyksen kanssa, niin kokonaisuutena liike oli ainakin mun kriteereillä oikein kiva. Tässä treenissä tuli kuitenkin parilla yrittämällä myös lähetyksessä noita hypyn kiertämisen yrityksiä, koitetaan karsia ne pois.

Kaukot ei vielä halliolosuhteissa onnistu ja tämän tiesinkin, mutta näytettiin koutsille se mitä osattiin. Sinnillä vasen takajalta kovin usein vähän liikahtaa ja mä olen antanut sen tehdä, kun koira kuitenkin pysyy paikallaa. Mut eipä sais tehdä edes tuota pientä liikettä. On muuten sitten ihan mahdoton saada tuo opetettua pois. Katotaan jaksanko hinkata vai annetaanko olla. Tällä pienellä toisen takajalan steppauksella vaihdot onnistuu lyhyestä matkasta takajalkatargetilla. Kisakuntoon näiden saaminen viekin sitten varmasti vielä paljon aikaa vaikka antaisi tuon toisen takasen vähän liikkuakin.

Sunnuntain tokoissa tehtiin ruutua targetille ja luoksetulon pysäytyksiä. Molemmat meni kivasti, pysäytys erityisesti edistyy.

Tiistaina käytiin hakemassa Sinnille IRAP-piikit lonkkiin. Tällä kertaa verestä oli saatu tehtyä lientä vain tätä yhtä hoitokertaa varten. Vähän harmitti, mut ei voi mitään. Nyt ollaan viikko levossa, sit palataan arkeen ja toivotaan parasta. Seuraava kontrolli, kun mun hermo pettää odottaa tai tulee jotain oireita, viimeistään kuitenkin ensi vuoden lopulla.

Lomat on lomailtu

Viime viikon keskiviikkona kävin omineen hallilla tekemässä Sinnin kanssa kiertohyppyhässäkkää ja ruutua sekä jäävät. Jäävät tällä kertaa täys kymppi, muissa olikin sit enemmän tai vähemmän hankaluuksia, mut kiva fiilis silti.

Torstaina Muru teki Sinnille jäljen ja oli kyl tän kesä parhaimpia jälkiä. Kepeistä 5/6 ylös ja kivan määrätietoista menoa kaikessa rauhallisuudessaan.

Taavi sai etsiä keppejä varvikosta.

Muuten koirat on olleet lähinnä Murun kanssa saaressa, kun mulla on töissä taas se aika vuodesta, etten juuri ole kotona.

Keskiviikkona koirat oli maissa ja ehdin kehätreeniin ja olipa kovin kivaa taas.

Voi-paikkis muuten varsin mallikas, mut Sinni nousi istumaan kaverin käskystä.

Omalla vuorolla tehtiin jäävät liikkeenomaisesti, seisominen hyvä, toisena istui vaikka piti mennä maahan. Seuruukin vähän laiskaa.

Ohjattu meni superhyvin. Tehtiin molemmat suunnat ja toinen kokonaisena liikkeenä.

Tunnaria yritettiin myös, mutta se meni ihan kapuloiden heittelyksi. Keskityttiin sit luoksetulon pysäytyksen harjoitteluun, Sinni kesti hyvin useita toistoja pallon heittoa.

Paappa kävi hömpöttelytreenaamassa tokoa myös.

Sinilevä tuli takasin, joten koirat piti tuoda viikonloppuna taas maihin, ärsyttävä sinilevä! Mut Sinni pääsi Ainon kanssa iltalenkkille sunnuntaina ja teki se itelleki hyvää 80 h (+ 16 h työmatkaa) työviikon jälkeen käydä ulkona kävelemässä 🤪

Hellettä, mökkiä, Kostin vierailu ja vähän lisää hellettä

Kesäloma alkamaisillaan ja hellettä pukkaa. En tiedä tykkäänkö vai en.

Joka tapauksessa oltiin keskiviikkona tokon kehätreeneissä, niin parasta. Sinnin kanssa opetellaan uusia juttuja, mutta vieras koirahäiriö on aina loistavaa, kun Sinni pikkasen varoo toisia liikkeissä, jossa on kaukana musta. Nyt tehtiin hyppyjen kiertoa välistä ja sit yritettiin saada Sinni palaamaan seiltä hypyn kautta, mut tämä ajatus ei vielä ole ihan valjennut Hinnustiinalle.

Tehtiin myös pari pitkää juoksua ruutuun pallolle. Oli kiva huomata, että kovasta helteestä huolimatta Sinni teki innolla useita toistoja.

Torstaina jatkettiin samalla kaavalla; hellettä ja Sinnin saamista hypylle kierrolta. Mutta ei sitten millään, ei niin millään saatu Sinniä hyppäämään paluussa. Mietin, että onko tämä peruja siitä, kun aluksi meni hypyn kautta kierrolle ja sehän ei ollut sallittua, niin nyt ei sitten halua millään palatakaan hypyn kautta. Jatketaan yrittämistä, vaikka aika montaa konstia kokeiltiin tänäänkin.

Mut vastapainoksi ohjattu nouto onnistui ihan kokonaisena liikkeenäkin ja ruutu ekan haistelukiekan jälkeen kokonaisena liikkeenä. 

Superiso plussa hellekestosta Sinnille. Taavin lämpötilaraja kun tottishommissa oli noin 20 °C, niin HintunTinttu painaa innolla vielä + 30 °C lämmössä.

Perjantaina oli uimapäivä, kun en jaksanu lähteä helteeseen lenkittämään koiria ja sinilevääkin on taas ollut.

Maanantaina jatkettiin helleteemalla, laji vain vaihtui jälkeen. Tein Sinnillee n. 500 m pitkän jäljen lyhyellä nostillo ja kuudella kepillä. Jälki vanheni himpan alle kaksi tuntia ja lämpötila oli kutakuinkun 30 °C ja kosteutta ilmassa aika reilusti.

Sinni nosti jäljen taas niin, että mun oli ihan tosi vaikea lukea sitä, mut hyvin se silti nousi. Kutakuinkin koko jälki mentiin kohtuullisen hyvin, pari kertaa kiinnostus vaihtui hetkeksi johonkin hiireen tai sisiliskoon, mut mulla on tunne, että silti koko ajan Sinni tiesi missä jälki on. Kepeistä tosin nousi vain kolme. 

Mun pitäis myös muistaa se, että Sinnillä on häntä, josta voisi jäljellä ehkä lukea jotain. Mut niin syvällä on koiran lukeminen vain sen päästä, etten edes tajua jäljellä että Sinnillä on häntä. 

Keskiviikon tokossa keskityttiin kiertohyppyhässäkän hyppyosioon, joka on tuottanut päänvaivaa. Nyt tehtiin niin, että menin itse enemmän hypyn taakse ja saatiin onnistumisia ja Sinnin epävarmuus karisi toisto toistolta. Tällä linjalla varmastikin jatketaan. Vähän seuruuta ja luoksetulo myös. Kaukot ei onnistunu vielä yhtään ilman targettia.

Torstaina ajelin koirien kanssa mökille ja saimme Kostin ja Tiinan vieraiksemme pariksi päivää. Pojat piti tietty pitää erillään, mutta Sinnillä ja Kostilla oli hauskaa, vaikka armoton helle karsikin suurimmat menohalut. Järvessä lilluminen oli mieluisaa ja keliin sopivaa puuhaa.

Kiälimiäs

Hinni Pinspanen ja Kosti-Muru

Sinni oli lähössä Kostin mukaan

Kostin ja Tiinan lähdettyä jäätiin vielä muutamaksi päiväksi. Hirmuiset helteet jatkuivat ja uitiin paljon. Tein Sinnille yhden jäljenkin.

Sinni ajoi sen vapaana. Ikää jäljellä oli pari tuntia, keppejä kuusi. Janalta Sinni otti takajäljen, mutta pyynnöstä vaihtoi suuntaa. Jäljesti ihan kivasti, mutta silti kaksi keppiä jäi matkan varrelle.

Mökiltä ajeltiin suoraan tokon kehätreeneihin. Aloitettiin voin paikkiksella. Kaksi minuuttia meni hienosti mun piilotellessa. Liikeosuuksissa mulla oli liikkurina ihan uusi lajin harrastaja, joten en saanut ihan sitä mitä olisin toivonut, mutta saatiin kuitenkin tehtyä vähän kiertoa ja ruutua. Ohjatun nouto ei onnistunut, mutta syytän osittain pitkää heinää, josta kapulat ei näkyneet ja liikkuria, joka osasi sössiä liikettä ihan kohtuudella. Mut jostainhan se on jokaisen aloitettava.

Keskiviikon tokossa korjailtiin sitten ohjattua noutoa ja saatiin se hullusta helteestä huolimatta onnistumaan ihan kivasti. Ei tehdä vielä kokonaisena liikkeenä, pelkkää noutoa vaan.

Liikkeestä istuminen oli unohtunut, muut onnistui ja istuminenkin löytyi lopulta.

Kiertohyppyhässäkässä Sinni olisi kiertänyt vain hyppyä... Iso ylläripyllärionnistuminen oli tunnari, jossa appari vei kapulat ja Sinnipä se sieltä poimi oman kapulan! Ei tässäkään vielä oteta mitään loppuasentoja tms. kunhan saisi oman kapulan löytymisen varmaksi.

Ennätyksellinen 21 päivää yli 30 astetta helleputki tuli päätökseensä ja pari viikkoa on lomaakin vielä edessä!

 

Kesäkuu jo pitkällä, alkukuun puuhasteluja

Pari viikkoa sitten perjantaina oli uimapäivä.

Lauantaina aamusta tokon kehätreeneissä. Koulujen päättäjäiset tarjosi ekstrahäiriötä paikkiksen aikana kuminpolton, metelöinnin ja satunnaisten ilotulitteiden(?) muodossa. 

Sinnin paikkiksen aikana kävin hetken piilossa ja lopuksi rivistä kutsuttiin yksi koira luokse. Hienosti meni.

Omalla vuorolla ohjatun suuntia namikupeille, ruutua ja kiertoa hyppyjen välistä. Jos liikkurin luo karkaamisia liikkeiden aikana ei lasketa, niin meni oikein hyvin pienet kauneusvirheet pois lukien. Vähän kokeiltiin myös luoksetulon pysäytystä. Nää isomman häiriön treenit on kyllä superhyviä! 

Iltapäivällä molemmat kävi fyssarilla. Taavilla jumia lapojen välissä, kuten aina, muuten ei mitään erityistä. Sinnillä lantiossa jumia, mutta vähemmin kuin aiemmin. Varsin oivassa kuosissa siis molemmat.

Maanantaina käytiin katsomassa pikkuista Topia ja Taavi pääsi Ainon kanssa lenkille.

Tiistaina oltiin jälkitreeneissä. Sinnille noin 500 m tunnin vanha jälki kuudella kepillä. Nostomatka oli aika pitkä, mutta jälki nousi hyvin. Muutoinkin Sinni jäljesti hyvin, vaikka vain kaksi viimeistä keppiä löytyi. Kerran yritti vaihtaa riistalle. Mä niin tarvin näitä vieraiden jälkiä!

Paappakin sai oman jälkensä ja oli niin innokas ja taitava, vaikka siltäkin jäi eka keppi.

Sitten menikin melkein viikko ilman suurempia treenejä, viikonlopun karvakorvat oli Seijalla hoidossa. 

Tiistaina Sinni ja Luna kävivät lenkillä. 

Keskiviikon tokotreeneissä kokeiltiin ekaa kertaa ohjattua noutoa ihan noutona ja Sinnihän hokas jutun aika kivasti. Nouto on sen mielestä aina ollut tosi kiva liike, joten en usko tästä tulevan kovinkaan isoa ongelmaa. Lisäksi tehtiin ruutua pilkottuna ja taas tuli esiin Sinnin halu mennä ruudussa istumaan. Jääviä myös kohtuullisella menestyksellä ja seuruuta. 

Torstain tokot aloitettiin paikkiksella. Hienosti Sinni pötkötteli, vaikka vieruskaveri tuijotteli melko intensiivisesti ja itse kävin liikkuroimassa koko rivin.

Tehtiin ohjatun nouto-osuutta liikkurin kanssa ja menipä se taas hienosti. Seuruuta myös ja ruutuun targetille juoksua pitkästä matkasta ja kerran ilman targettia koko liikkeenä. Aikas hyvällä mallilla sekin. Kukahan opettais Sinnille kaukot ja tunnarin?? Luoksetulon pysäytystä kokeiltiin myös.

Perjantai-ilta vietettiin metsässä hakuilun merkeissä. Sinnille kolme ukkoa. Ekalla oli ilmaisu vähän hakusessa, mutta kaksi vikaa meni oikein hyvin. Toinen näistä kaukaa ja toinen läheltä.

Lauantaina aamusta meille tarjoiltiin vieraan tekemää jälkeä kesän ekana hellepäivänä. Sinni nosti jäljen vahvasti takajälkenä, mutta kun suunta löytyi, niin mentiin kohtuullisen hyvin Sinnimäiseen tyyliin koko jälki.Muutamassa kohtaa muut hajut kiinnosti, mutta osasin lukea nämä Sinnistä. Eka keppi jäi, loput Sinni ilmaisi tosi hyvin.

Edelleen ihan hirmu vaikealukuinen koira, mut me opitaan koko ajan. Jäljellä oli pituutta puolisen kilsaa ja ikä tunti. Aikaa meillä meni reilu 20 minsaa eli aavistuksen hidasta menoa, mut toisaalta käytin kyllä kepeillä aikaa palkkaukseen. 

vähän vähemmän korkea nenä ois jäljellä helpompi...

Tehtiin myös esineruutua. Ekaks sienestettiin pari esinettä ja sitten Sinni haki kaksi esinettä ruudunomaisesta kuitenkin niin, että esineet vietiin yksi kerrallaan. Innolla lähti hakemaan esineitä, etsi hyvin ja toi innolla. Oli hyvä esineruututreeni!

Kesä tulee hiljalleen

Taavi aloitti viikon hammashoidolla, kun on saanut irrotettua isosta takahampaasta palan. Olin ihan varma, että se pitää poistaa, mutta olikin sen verran vähän lohjennut, että se sai jäädä. Hammaskivet poistettiin ja hampaat kiilloteltiin ja suu tutkittiin röntgenillä ja kaikki oli vallan mainiosti. Hieno purukalusto noin vanhaksi koiraksi!

Samalla reissulla otettiin verikokeita ihan vaan muuten vaan ja siellä oli kaikki oikein hyvässä kunnossa. Maksa-arvoista alt oli hieman koholla, mutta niin vähän, ettei siitä tarvi huolestua. Voidaan kontrolloida myöhemmin, mutta Taavin eläinlääkärivihan takia verikoe jouduttaisiin mitä todennäköisimmin ottamaan rauhoitettuna, joten en varmaan lähde tähän, kun ei ole mitään tuon akuutimpaa.

Tiistaina pikatokotreenit Sinnin kanssa. Jääviä, ja luoksetulon pysäytyksen alkeita. Teki kivasti kovassa häiriössä, kun koirakoululaiset pyrki jo kentälle.

Torstaina oli uintipäivä.

Perjantaina käytiin hallilla rallyilemassa molempien kanssa. Tehtiin alla olevaa rataa.

Sinnin kanssa keskityttiin lähtöön ja rauhalliseen ohjaukseen. Saatiinkin ihan tosi hyvä ja ehyt ratasuoritus, vaikka palkkasinkin välillä. Lopuksi tehtiin ihan vaan kaikenlaista rallyyn liittyvää. Tämmöisen vireen ja fokuksen kun sais joskus kisoihinkin, niin tulokset ois taattuja, mut kisatilanne on kuitenkin aina eri.

Paappa teki rataa omaan äänekkääseen tapaansa. Hyvin sillä on muuvit vielä hallussa ja into tehdä on kova.

Lauantaina koirat korkkas veneilykauden. Nyt vielä kun ei ole sinilevää, niin kiva käydä niiden kanssa saaressa.

Sunnuntai-iltana Ulla yllytti meidät lenkille, kiitos siitä.

Kaikenmoista puuhaa tällä viikolla

Viime sunnuntaina illalla käytiin pikaisesti treenimässä B-tottista BH-kokeeseen menijälle häiriöksi. Seuruun alut meillä on huonoja, muuten varsin kivaa tekemistä.

Keskiviikkona oltiin BH- ja B-tottis koulutuksessa. Oli kyllä hyvä koulutus ja selkiytti paljon sitä, mitä homma pitää sisällään. Ei ole ihan mahdoton ajatus, että jos joskus sais maaston puolesta hommia jiiriin ja tänne kulmalle Suomea saataisiin  tuomareita, joka B-tottistakin haluaisi tuomaroida, niin voisi koittaa tuotakin...

Perjantaina hakuiltiin ja lenkkeiltiin kimpassa. Kuvat Ulla R., video minä.

Lauantaina rallyiltiin Kotkan kisoissa eka tulos voittajaluokasta. Rata oli pitkä, mut oikeella seuruuta ei juurikaan ollu, liekö se meidän pelastus...

Lähdössä Sinni hamusi ajanottajan luo, mutta hyvin pysyi lopulta. Houkutuksessa mä eksyin ja korjasin kulkuani niin myöhään, että Sinni ei ehtinyt mukaan ja meni tötsän väärältä puolelta, tästä -10. En tarkoituksella uusinut, kun rata oli niin kamalan pitkä ja Sinni rallyssa aina laamailee muutenkin, niin en halunnut yhtään pidentää rataa.

Kyltillä 9 olin ekaksi kääntymässä väärään suuntaan, mutta sain korjattua ajoissa ja selvittiin säikähdyksellä. Kyltiltä 13 Sinni lähti hitaasti mukaan ja tästä -3 epätarkasta suorituksesta. Yleisön lähellä tekeminen on Sinnille vaikeaa. Kyltillä 16 Sinni jäi jumittamaan mun eteen. Tyypillistä sille aina jossain liikkeessä jäädä jumiin. Siinä se vaan istua nökötti, katto mua silmiin ja heilutti häntää, mut ei hievahtanutkaan. Minkäs teet, nauratti vaan... tästä -10 myös. Loppusaldoksi jäi 77 pistettä ja eka tulos voittaja-luokasta.

Sinnin huispuhäntä oli tuomarin mielestä niin hauska ja iloinen, että saatiin tuomaripalkinto!

 Jaana kuvasi meidän suorituksen:

Sunnuntaina aamutuimaan jäljet molemmille. Sinnille 500 metriä seitsemällä kepillä ja Taaville 400 metriä viidellä kepillä.

Sinnin jälki vanheni tunnin verran, nostomatkaa 30 metriä. Nosto oli vähän vaisu ja pyrki mieluummin takajäljelle. Muutoin yks meidän parhaista jäljistä. Kulmat ihan superhienoja ja kaikki kepit varmasti ylös. Vähän turhankin rauhallista menoa, mutta hyvä näin. Aikaa meni 17 minuuttia.

Taavin jälki vanheni vajaan pari tuntia, nosto tienvarsinostona. Taavi sai jäljestä hajun jo kaukaa ja meno oli varmaa. Yks keppi jäi suopursujen sekaan. Vähän epäilyttää karttaan piirtynyt kuljettu jälki, kun mun mielestä mentiin ihan just se jälki, minkä olin tallannut... joka tapauksessa hyvää pappajälkeä. Aikaa meni 10 minuuttia.