Vuosi 2017

Vuosi sitten mietteet olivat tällaisia:

• Paljon kivaa yhdessäoloa ja pitkiä metsälenkkejä
• tämä tavoite saavutettiin =)
• Mahdollisesti luonnetestiin osallistuminen syksyllä
• luonnetestiin osallistuttiin vähän extempore jo keväällä
• Rally-tokossa voisi korkata kisauran
• kisaura korkattiin ja saavutettiin jopa RTK1
• Peha-B
• tätä yritettiin pari kertaa, mutta kun ei niin ei
• Jäljellä harhajäljistä selviäminen kuntoon
• jäljellä keskityttiin enempi jäljen nostoihin yms. kun en päässyt juurikaan treenaamaan ryhmän kanssa
• Pejä-A, jos edellinen saadaan kuntoon
• no ei saatu
• Tokossa yksi alo1 -tulos jos vinkumisongelma saadaan johonkin kuosiin (vaikka maku vähän tähän lajiin kilpailumielessä onkin mennyt, niin ehkä me yritetään ensivuonnakin). Avon ja voin liikkeiden opettelua.
• ykköstulos taskussa ja avon ja voin liikkeet edelleen treenin alla
• Katotaan mitä muuta uutta kivaa keksitään!?
• Kosti nyt ainakin tuli uutena juttuna meidän laumaan ja sen myötä olen saanut opetella paljon uusia asioita
• Taavin ihanaiset tyttäret syntyivät helmikuussa ja olen saanut seurata niiden kasvua ja elämää ihanien omistajien myötä ja kaikki paitsi Kyllin olen nähnytkin myös luovutuksen jälkeen.
• Terveyttä, terveyttä, terveyttä!!!
• Kosti kuvattiin joulukuussa epävirallisesti luustoltaan terveeksi, vaikkakin takapää sillä tuntuu olevan vähän jumissa.
• Jos ei huomisiltaan mennessä satu mitään, niin ollaan tämä tavoite suoritettu. 

Tälle vuodelle ei ollut suunnitelmissa osallistua juurikaan näyttelyihin, mutta mitenkäs sitten kävikään. Toukokuussa Taavi kävi Oskun kanssa Viipurista "hakemassa" Venäjän muotovalion arvon ja kesäkuun erkkarissa Taavi oli ROP!! Syyskuussa vuoden kohokohta Ranskan erkkarissa, huikee reissu ja hyvä arvostelu sekä matkanvarrella Belgiasta rop. Marraskuussa Tanskan reissun tuliaisina oli Tanskan muotovalion sekä Pohjoismaiden muotovalion arvot. Joulukuussa Messarissa meni paremmin kuin hyvin ja Taavi molempina päivinä ROP ja uudet tittelit Pohjoismaiden Voittaja 2017 ja Voittaja 2017. Tänä vuonna sain Taavista arvostelun sekä Norbert Gainchelta että Elina Haapaniemeltä, tuomareilta joiden mielipiteen olen halunnutkin kuulla. Molemmat tykkäs, onhan Taavi ihan Uskomaton! Kostikin korkkasi Messarissa näyttelyuransa saaden Pohjoismaiden Juniorivoittaja 2017 tittelin.


Suurin mullistus menneenä vuonna koettiin Kostin muuttaessa keväällä meille. Pentu oli pitkään toivottu ja haluttu ja Murukin oli heltynyt ajatukselle toisesta Pyreneitten perkeleestä. Jännitin tietysti kovasti, miten selviän kahden kanssa ja miten Taavi ottaa tulokkaan vastaan. Kaikki on kuitenkin mennyt tosi hyvin ja vaikka Taavi on välillä vähän sitä mieltä, että tuo riiviö voisi painua jonnekin, niin on ne sitten kuitenkin niin hellyttävä pari yhdessä touhutessaan ja välillä Taavi jopa heltyy nujupainiin. Toivottavasti Kostin aikuistuessa poikien välit pysyvät yhtä hyvinä! Kostin ruoka-agrekin on jo taaksejäänyttä ja muutenkin pikkupentuvaiheen jälkeen elo ja olo on hakenut omat uomansa ja soljuu mukavasti eteenpäin. Kosti tuntuu olevan luonteeltaan melkoinen vekkuli ja sillä on aina silmäkulmassa pieni ilkikurinen pilke. Totaalisen rakastettava riiviö, vaikkakin ihan hirveä ruokavaras ja tuholainen. Kosti on niin täynnä elämäniloa ja rakkautta, ettei siitä voi olla pitämättä ❤️!


Normaalista poikkeavien työvuorojemme vuoksi koirat tarvitsivat menneenä vuonna hoitopaikan/lenkittäjän päiville, jolloin olimme molemmat töissä. Valtavan iso kiitos ja kumarrus porukoille Taavin hoitamisesta ja Seijalle ja Oskulle Kostin kaitsemisesta. Varsinkin Kostille nuo hoitopäivät tekivät varmasti hyvää sosiaalistamisen ja itseluottamuksen kasvun kannalta. Kiitos myös ystävilleni lenkitysavusta niinä päivinä, kun hoitopaikkaa ei ollut saatavilla! Siskonikin pääsi nauttimaan menneen vuoden aikana Kostin kujeista muutaman viikon ajan. Ilman teitä kaikkia olisi ollut paljon hankalampaa yrittää olla hyvä ja vastuullinen koiranomistaja.


Reissujakin tehtiin vuoden aikana useampi sekä koti- että ulkomaille. Taavihan on osoittautunut jo aikaisemmin huippureissaajaksi ja Kostikin pärjäsi menossa mukana hienosti. Hyvä reissukoira siitäkin kasvaa, vaikka tulevana vuonna tuskin juuri reissataan koirien kanssa.





Ensi vuodelle en taida suurempia tavoitteita asetella. Töissä muuttuu kuviot taas vuorosta päivään ja mä voin sen myötä laittaa elämäni tulevaksi vuodeksi hyllylle... Koitetaan nyt kuitenkin jatkaa pitkiä metsälenkkejä ja nauttia elosta ja olosta sekä toivotaan taas terveyttä meillä kaikille!


Taavi: Rally- ja normitokossa avo luokan korkkaus olis jo ihan huippusaavutukset. Tietty lisenssiuudistus vähän vaikuttaa ja voi olla, että kokeita ei ole tarjolla entiseen malliin, katotaan mitä tuleman pitää. Jos pelastuskoirahommien uusista säännöistä ottaa jonkun tolkun ja pääsee sisälle muuttuneisiin juttuihin, niin voihan sitä kokeessakin käydä. Motivaatio sääntömuutoksen jälkeen vielä vähän hakusessa. Ei näyttelyitä, ainakaan montaa. Hakua ja jälkeä jatketaan.


Kosti: tavaroiden tuhoamisen lopettaminen ja perustottelevaisuusliikkeet haltuun. Ja jos hihnassa opittais kulkemaan... Parissa näyttelyssä vois käydä. Hakua ja jälkeä treenataan ja paimentamaan halutaan! Taipparikin pitäis ensi kesänä suorittaa, jos sen aikoo tehdä.

Kiitos treenikamuille menneestä vuodesta, jatketaan ensi vuonna!

Taavin luonnetesti

Taavi kävi Lahden seudun mäyräkoirakerhon järjestämässä luonnetestissä Hollolassa, tuomareina Mia Möller ja Lea Yli-Suvanto. Suuri kiitos Anulle mukaan tulosta ja testin videoinnista!!

Kennelliiton sivuilla luonnetestistä:

Luonnetestin tarkoitus on arvioida ja kirjata koiran käyttäytyminen tilanteessa, joissa sen hermosto joutuu rasitetuksi. Testitulosta voidaan hyödyntää koiran luonnekuvan määrittämiseen ja koulutuskelpoisuuden arviointiin. Testitulos antaa myös viitteitä koiran jalostuskelpoisuudesta rotujärjestöille ja kasvattajílle.
Mitä on luonnetesti?
Luonnetesti on koiran luonteen virallinen testaus ja siten se on ainutkertainen ja vain tietyin edellytyksin uusittavissa.Se ei ole koe eikä kilpailu. Vaikka lopputulos on pisteytetty, on tärkeämpää katsoa lomakkeesta se, mitä koirasta kerrotaan. Testin loppupistemäärä on merkitsevä vain, jos testi on rodulle valionarvon edellytys tai jos se on vähemmän kuin +75 pistettä, jolloin testin saa uusia.
Testi mittaa toimintakykyä uhan alla (kelkka, puolustushyökkäys ja terävyys) ja hämärässä huoneessa ilman uhkaa. Sillä saadaan myös arvokasta tietoa temperamentista ja keskittymiskyvystä, hermorakenteesta, luoksepäästävyydestä ja kovuudesta/pehmeydestä sekä laukauksien sietämisestä. Myös koiran taipumuksesta reagoida asioihin aggressiolla saadaan informaatiota. Luonnetta voidaan ajatella joukkona erilaisia ominaisuuksia ja pistelaskusysteemissä on ajateltu, että jos koiralla jollain osa-alueella on puutteita (esim. pehmeys), sitä voi kompensoida jollain toisella puolella (esim. hyvällä taistelutahdolla), mikä auttaa koiraa eteenpäin hankaluuksista huolimatta.
Liiallinen temperamentti tekee koirasta säheltäjän, joka kuormittaa hermostoa ja hidastaa oppimista, ideaali käyttökoira on vilkas eli havainnoi asioita nopeasti, keskittyy oleelliseen ja sopeutuu tilanteisiin helposti. Seurakoiralle on tärkeää, että koira on tasapainoinen ominaisuuksiltaan. Tasapainoinen, pienellä määrällä kaikkia ominaisuuksia varustettu seurakoira on iloinen ystävä, joka turvaa mielellään laumaansa ja viihtyy sen parissa. Harrastuskoiralta voidaan kuitenkin odottaa enemmän luonteen vahvuutta ja silloin tärkeimpiä ominaisuuksia ovat hyvät hermot, toimintakyky ja tasapainossa oleva vilkkausaste eli temperamentti.
Luonnetestin taustaa
Luonnetesti on aikanaan Suomessa kehitetty Ruotsin armeijan sotakoiratestistä palveluskoirien käyttöominaisuuksien arviointimenetelmäksi. Se on käyttökelpoinen luonteen arviointiin muillakin roduilla, etenkin kun halutaan tietoa koiran reaktioista tilanteessa, jossa sen hermostoa kuormitetaan. Testin arviointiasteikko on rakennettu hyvää suojeluun soveltuvaa koiraa ajatellen ja siksi arvosanoja ja pisteitä muihin käyttötarkoituksiin kehitetyille roduille tulee soveltaa niiden käyttötarkoitusta vastaavaksi.
Millä roduilla on osallistumisoikeus?
Osallistumisoikeus on Kennelliiton tai sen hyväksymään koirarekisteriin merkityillä puhdasrotuisilla koirilla, jotka ovat vähintään kahden ja alle seitsemän vuoden ikäisiä sekä Kennelliiton määräysten mukaisesti rokotettuja ja tunnistusmerkittyjä. Kivesvikainen uros saa osallistua testiin.
Mikä on testin tarkoitus?
Luonnetestin tarkoitus on arvioida ja kirjata koiran käyttäytyminen tilantessa, joissa sen hermosto joutuu rasitetuksi. Testitulosta voidaan hyödyntää koiran luonnekuvan määrittämiseen ja koulutuskelpoisuuden arviointiin. Testitulos antaa myös viitteitä koiran jalostuskelpoisuudesta rotujärjestöille ja kasvattajílle.
Luonne on koiran keskeisin ominaisuus. Hyväluonteinen, kaikin tavoin rodunomainen koira on jokaisen kasvattajan tavoite – tai ainakin pitäisi olla. Hyväluonteisen koiran kanssa voi harrastaa, tehdä töitä tai muuten vaan elellä ja elämä on mallillaan. Jos koiran luonne kuitenkin sisältää epämiellyttäviä ominaisuuksia, esimerkiksi liikaa aggressiivista reagointia ympäristöön päin, ei elämä sellaisen koiran kanssa ole hauskaa eikä tyydyttävää.
Luonnetestissä saadaan tietoa koirayksilön käyttäytymisestä sille suoritettujen erikoiskokeiden kautta. Saatua tietoa voi hyödyntää koiran koulutukseen, tietoa voi verrata rodun omaan luonneprofiiliin ja tietoa voi käyttää jalostusyhdistelmiä suunniteltaessa. Rotuyhdistyksillä on paljon tehtävää luonnetestitulosten arvioinnissa ja luonneprofiilien laatimisessa, mutta työ kannattaa, jos halutaan saada tietoa suomalaisen koirapopulaation luonnekuvasta ja sen mahdollisista muutoksista.
Testitulosten tulkinta luonnetestisääntöjen mukaan
Toimintakyky: Toimintakykynä pidetään luonteen ominaisuutta, joka saa koiran ilman ulkopuolista pakotetta pitämään puolensa todellista tai kuviteltua vaaraa vastaan. Voidaan hyvin ajatella, että se, mitä pidetään toimintakykynä, on monen ominaisuuden yhdessä muodostama reaktio. Lähin vastaava inhimillinen vastine toimintakyvylle on rohkeus. Toimintakyky on koiran kyky hallita tekojaan huolimatta siitä, että se on joutunut pelon valtaan. Toisin sanoen koira pystyy pelostaan huolimatta toimimaan oikealla tavalla ja tarvittaessa voittamaan pelkonsa päästäkseen päämääräänsä. Koiran käsitys tilanteesta perustuu perimään ja kokemuksiin. Toimintakyky ei ole mikään muuttumaton ominaisuus, joka pysyisi samana kaikissa tilanteissa huolimatta siitä, että laukaisijoina toimivat ärsykkeet olisivat samat. Kiihkeys vaihtelee eri yksilöiden välillä ja samallakin yksilöllä eri tilanteissa. Kaikilla reviirikäyttäytymisen omaavilla eläimillä oman alueen ja ennen kaikkea sen keskuksen läheisyys vaikuttaa käytökseen. Huolimatta yksilön normaalista toimintakyvystä koirat ovat toimintakykyisempiä lähellä kotiaan. Myös perheenjäsentensä seurassa koira on vähemmän peloissaan, tai on ainakin halukkaampi voittamaan pelkonsa, mikä perustuu koirien laumaviettiin.
Terävyys: Terävyys on ominaisuus, joka saa koiran reagoimaan aggressiivisesti sen tuntiessa itsensä uhatuksi. Terävyysaste on kääntäen verrannollinen ärsytyskynnyksen korkeuteen. Mitä pienempi ärsyke tarvitaan herättämään aggression, sitä korkeampi on terävyysaste.
Puolustushalu: Puolustushalulla tarkoitetaan koiran synnynnäistä taipumusta hyökkäyksen tai hyökkäysyrityksen avulla aktiivisesti puolustaa itseään, laumaansa (ohjaaja) tai reviiriään. Puolustushalu vaihtelee tilanteiden, ympäristön ja koiran mielialojen mukaan. Testissä tarkkaillaan koiran käyttäytymistä tilanteissa, joissa uhan aiheuttaa tuntematon henkilö tai koiran kuvittelema ärsyke.
Taisteluhalu: Taisteluhaluksi kutsutaan koiran synnynnäistä taipumusta nauttia taistelusta itsestään ilman, että se perustuisi aggressioon. Käytöstä voidaan kutsua tietynlaiseksi leikkihaluksi – leikiksi, jonka olennaisin osa on taistelu. Taisteluhalu on koiralle moottori, liikkeelle paneva voima.
Hermorakenne: Hermorakenteella tarkoitetaan koiran synnynnäistä heikko- tai vahvahermoisuutta sen joutuessa voimakkaisiin ja vaihteleviin sisäisiin jännitystiloihin. Hyvällä hermorakenteella tarkoitetaan kykyä hallita jännitystiloja ilman luonnotonta uupumusta, hysteriaa tai muita merkkejä sisäisen tasapainon järkkymisestä. Hermostuneisuuden oireita koiralla ovat mm. voimakas rauhattomuus, kehon värinä, kohonnut pulssi, joka ei johdu ruumiillisesta rasituksesta, lisääntynyt nieleskely, aiheettomat ja epätarkoituksenmukaiset liikkeet, turvan etsiminen (pyrkiminen ohjaajan luo), ripuli tai oksentelu.
Temperamentti: Temperamentilla tarkoitetaan käyttäytymisen vilkkautta, huomiokyvyn nopeutta (tarkkaavaisuutta) sekä kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin ja ympäristöihin. Suurin osa hyvin sopeutumiskykyisistä koirista on vilkkaita. Vilkas koira on tarkkaavainen ja se vastaanottaa nopeasti uusia ympäristön ärsykkeitä ja tottuu niihin ja niiden merkitykseen. Erittäin vilkkaat koirat vastaanottavat suuren määrän vaikutteita ympäristöstään, ja seurauksena on liian suuri hajaannus ja pitempi sopeutumisaika. Tämä on vielä korostuneempaa häiritsevän vilkkaissa koirissa, sillä ne ovat lähes kykenemättömiä keskittymään ja olemaan paikallaan. Näillä koirilla sopeutuminen vaikeutuu myös fyysisestä väsymyksestä, jonka ne aiheuttavat itselleen olemalla koko ajan liikkeellä.
Kovuus: Kovuudella tarkoitetaan koiran taipumusta muistaa tai olla muistamatta epämiellyttäviä kokemuksia.
Luoksepäästävyys: Luoksepäästävyydellä tarkoitetaan koiran suhtautumista vieraisiin henkilöihin. Koira on luoksepäästävä, kun se mielellään ja oma-aloitteisesti hakeutuu muidenkin tapaamiensa ihmisten seuraan kuin ohjaajansa. Koiraa, joka selvästi välttää tutustumista tai joka osoittaa selvää vastenmielisyyttä joutuessaan kosketukseen vieraiden kanssa, kutsutaan pidättyväksi. Hyväntahtoinen on koira, joka osoittaa hyökkäävyyttä vain uhkaavissa tilanteissa. Hyväntahtoisuus riippuu paljon koiran terävyydestä. Terävän koiran tarkkaavaisuus pieniäkin uhkaärsykkeitä kohtaan aiheuttaa sen, että se tekee virhearvioinnin helpommin kuin vähemmän terävät koirat. Avoimuus tarkoittaa sitä, että koiran todellinen mieliala selvästi ilmenee sen käyttäytymisestä riippumatta siitä, onko tuo käyttäytyminen ihmisen kannalta myönteistä vai kielteistä. Luoksepäästävyyden arviointiin ei tarvita mitään erikoiskoetta, vaan arviointi perustuu täysin testituomareiden havaintoihin koiran käyttäytymisestä sen kohdatessa ihmisiä.
Laukauspelottomuus: Laukausvarmaksi nimitetään koiraa, joka käyttäytyy täysin välinpitämättömästi laukauksiin tai joka on niistä vain normaalilla tavalla kiinnostunut. Koirat, jotka ensimmäisen laukauksen jälkeen käyttäytyvät rauhattomasti, mutta jotka selviävät nopeasti levottomuudestaan ja joille toistetut laukaukset saavat aikaan yhä pienemmän reaktion, luokitellaan laukauskokemattomiksi, ei laukausaroiksi. Koiraa, joka reagoi laukauksiin epänormaalin kiihkeästi esim. haukkumalla, hyökkäämällä kohti ampujan suuntaa tai on muuten kiihkeän innostunut ympäristön tapahtumista ja haukkuu, mutta joka ei osoita hermostuneisuutta, kutsutaan paukkuärtyisäksi. Laukausalttiiksi luokitellaan koira, joka reagoi selvästi, suunnilleen samalla tavalla jokaiseen laukaukseen rauhoittumatta tai hermostumatta enempää ja jonka sisäinen jännite ei nouse sellaiseen asteeseen, että selviä hermostuneisuuden oireita näkyisi. Laukausaraksi nimitetään koiraa, joka laukauksen jälkeen reagoi selvän hermostuneesti ja jolla on vaikeuksia mielentasapainonsa palauttamisessa ja joka ammunnan toistuessa osoittaa yhtä suurta tai suurempaa hermostuneisuutta.
+++ Laukausvarma: Koira, joka käyttäytyy täysin välinpitämättömästi laukauksiin tai joka on niistä kiinnostunut vain luonnollisella tavalla.
++   Laukauskokematon: Koira, joka reagoi ensimmäisiin laukauksiin, mutta kuultuaan useamman laukauksen levottomuus pienenee.
+     Paukkuärtyisä: Koira, jolle ampuminen aiheuttaa selviä aggressiivisia reaktioita äänen suuntaan.
–     Laukausaltis: Koira, joka osoittaa melko selvästi epänormaalia, mutta ei hermostunutta käyttäytymistä. Reagoi suunnilleen samalla tavalla jokaiseen laukaukseen.
– –  Laukausarka: Koira, joka jokaisen laukauksen jälkeen reagoi hermostuneesti osoittaen yhtä suurta tai suurempaa hermostuneisuutta. Koiralla on vaikeuksia mielen tasapainonsa palauttamisessa.

********************************************************************************************************************************

Yritin vähän kaivella testattujen koirien määrää ja löysin koiranetistä 2013 vuoden jälkeen neljä ennen Taavia testattua lyhytkarvapyrriä, vuosina 1997-2011 lyhytkarvoja on ilmeisesti testattu 10 kappaletta. Eli ihan hirveitä määriä ei tätäkään testiä ole tälle rodulle tehty. Pyreneittenpaimenkoiran jalostuksen tavoiteohjelman mukaan seuraavat tulokset ovat rodunomaisia:

• Toimintakyky (kerroin 15):  +1 on varsin rodunomainen tulos. Paimenkoiralla kuuluisi olla tietty määrä rohkeutta ratkaista tilanteita.

• Terävyys (kerroin 1):  +1 ja +3 ovat rodunomaisia tuloksia. Paimenella ei kuuluisi olla tarvetta käyttäytyä aggressiivisesti uhattuna, myös nopea palautuminen on suotavaa. 

• Puolustushalu (kerroin 1): +1 on varsin rodunomainen tulos. 

• Taisteluhalu (kerroin 10): (Taisteluhalu, tai paremminkin sen puute kerää rodulla eniten miinustuloksia luonnetestissä. Tulokseen voi vaikuttaa jossain määrin rodun varautuneisuus vieraisiin ihmisiin, mikä ilmenee vieraan kanssa leikkimisessä. Toisaalta vaikka pyreneittenpaimenkoira on leikkisä koira, ei esineestä taistelu itsessään välttämättä ole se koiran suosikki leikki.) Toivottava tulos olisi +2 kohtuullinen. 

• Hermorakenne (kerroin 30):  +1 on rodunomainen tulos. Paimenen on kyettävä hallitsemaan itsensä myös paineen alla. 

• Temperamentti (kerroin 15): +1 ja +3 ovat erittäin rodunomaiset tulokset. 

• Kovuus (kerroin 8):  +1 ja +3 ovat toivotuimmat tulokset. Liika pehmeys näkyy pelokkuutena, joka ei ole suotavaa paimenelle. 

• Luoksepäästävyys:  +3 ja +2 ovat erittäin rodunomaiset tulokset. 

• Laukauspelottomuus: Paimenen toivotaan säilyttävän toimintakykynsä äkillisistä, kovista äänistä huolimatta. +++ laukausvarma ja ++ laukauskokematon toivottavimmat tulokset.

Taavin luonnetesti, kuvaajana toimi Anu Nevanoja:

Aavistuksen ehkä Tapsassa näkyi Kostin tulon aiheuttama väsymys, mutta ei nyt mitään isoja yllätyksiä ollut kuitenkaan. Ehkä suurin yllätys mulle oli, että kelkkaan kesti aika kauan tottua ja pimeässä huoneessa Tapsu ei käyttänyt nenää kunnolla. Videolla näkyy myös kuinka surkea olen leikkimään =). Seinään teljettynä Taavi näyttää ihan siltä, kuin joku öttiäinen kiusais sitä...

Taavin aika lailla rodunomaiset tulokset:

Toimintakyky: -1 pieni
Terävyys: +1a pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu: +1 pieni
Taisteluhalu: +2b kohtuullisen pieni
Hermorakenne: +1b hermostunein pyrkimyksin
Temperamentti: +2 kohtuullisen vilkas
Kovuus: +1 hieman pehmeä
Luoksepäästävyys: +2a luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen

Laukauspelottomuus: +++ laukausvarma

Loppupisteet 110

Jälkihommia ja Kostin tutustumista elämään

Mulla työjaksot vie elämästä aina neljästä viiteen päivää, jolloin en käy kotona kuin nukkumassa, tai no ennen ekaa yötä yritän jotain aina puuhastella koirien kanssa, mutta enimmäkseen vaan yritän nukkua kotona. Nämä päivät kaatuvat koiranhoidollisesti Murun niskaan ja yhden päivän joutuvat koirat aina olemaan hoidossakin. Muru on kyllä hyvin ottanut tämän homman haltuun! Tälläkin viikolla Kosti on oppinut uusia temppuja ja päässyt mm. kävelylle Helsingin keskustaan ja yhdeksi illaksi autokorjaamolle maskotiksi! On mulla vaan mahtava kepo!!

Suuren maailman hajuja

Keksiviikkona käytiin Kostin kanssa tutustumassa rauniorataan ja Kosti ajoi myös ekan jälkensä. Jälki oli hiekkatielle tehty n. 150 askelta pitkä namijälki, joka vanheni vain parikymmentä minuuttia. Kyllä se koiran nuuskutus on vaan ihanaa kuunneltavaa! Kaikkia nameja ei Kosti jäljeltä syönyt (oli jo kyllä saanut aamuruuan ja namina oli "vain" pentunappulaa...), vaikka aika tarkasti kävi lähes joka askeleen läpi. Muutaman kerran vähän ajatus katkesi, mutta uudella "lähettämisellä" homma taas jatkui ja lopussa odottanut namikasa meni parempiin suihin. Käytiin myös nuuskimassa taas uutta ihmistä.

Kostin eka jälki

Taavi teki tottista. Liikkeestä seisomaan jääminen on edelleen tosi hankala, tarvii apuja. Mulla varmaan ääni aina siinä jotenkin erilainen, kun on niin hankala. Istu on korkea ja maahan on matala käsky, mutta tuo seiso on sit aina jotain siltä väliltä... Seuruuta myös ja luoksetuloa tehtiin hyvin. Lopuksi eteenmenoa apparin kanssa; viisi toistoa, joista neljäs ilmaa lätkää maahan-käskyllä. Kyllä nyt oli vauhtia, kun oli apuri jelppimässä.


Taavi kävi myös jäljellä, joka oli reilun kolme tuntia vanha ja noin kilometrin mittainen. Kuiva vähätuulinen keli ja maastonvaihteluita kosteasta sammalmetsästä kuivaan heinikkoiseen kankaaseen ja sattui sinne vähän ryteikköäkin. Janalla oli mittaa parikymmentä metriä ja se meni aika hyvin, pieni tarkistuslenkki ja sitten oikeaan suuntaan. Jäljellä oli viisi tien ja kaksi ojan ylitystä sekä kaksi kivimuurin yli menoa, jotka menivät hyvin. Esineet ei tällä kertaa oikein nousseet, vain kolme kuudesta löytyi. Muutenkin tuntui tällainen vanhempi jälki olevan selkeesti vaikeampi jäljestettävä tuoreempiin verrattuna; hitaampi vauhti ja enemmän tarkistuksia. Vähän meinasin taas itsekin ruveta jäljestämään, hyi mua!

Perjantaina Pieta kävi tyttöjen kanssa meillä. Ensin Kosti pääsi tutustumaan rauhalliseen Focaan ja sen jälkeen myös vähän vauhdikkaampaan Femmeen. Käytiin koko sakin kanssa myös lenkillä ja hienosti meni Kosti letkan jatkeena.

Kuvia Pietan kamerasta:

Kosti, Taavi, Foca ja Femme

Ja sit mun kamerasta (jossa vanha sisäkuvauksessa toimiva putki...):

Sainpas kaikki neljä samaan kuvaan! 😀

Lauantaina Kostin ohjelmistossa oli veneilyyn tutustuminen ja Piki-pomeranianin ja tämän perheen kanssa leikkiminen. Reippaasti Kosti kävi tyttöjen kädestä syömässä namia ja alkujännityksen jälkeen rupesi leikkimään melkoisen Pikin kanssa. Piki on kovin suuri koira pienessä paketissa ja aluksi se kävikin melko voimallisesti vaikkakin ystävällisesti Kostiin tutustumassa. Kosti osasi kuitenkin pitää puolensa ja tämä teki hyvää myös Pikille, kun ei voinutkaan mennä naamalla suin päin hyppimään. Samalla reissulla nähtiin myös hevonen ja se oli kyllä aika jännä, kun kapealla hiekkatiellä käveli meistä ohi.

pihavahdit

Rakas ihana murmelini Taavi Tapetsu Lärppä tänään jo neljä vuotta. Onnea karvahirmuni!!! ❤❤

Aika menee hurjaa vauhtia, toivottavasti meillä on vielä monen monta huisia vuotta yhdessä edessä. Taavi on opettanut mulle niin paljon koirista, itsestäni ja ihmisistä, sen kanssa on mahtavaa elää!