Senioritarkki esiseniorille

Viime tiistaina pimeetä hakutreeniä vajaan kolmen hehtaarin alueella kahdella seisovalla maalimiehellä. Tuuli oli oikein ihanteellinen, vettä satoi vähän.

Taavi oli taitava oma itsensä. Nyt ei edes noussut seisovia maaleja vasten, vaan oli ollut oikein korrekti. Molemmilta pitkät ilmaisut, kun kävelin paikalle. Eka nousi noin seitsemästäkymmenestä ja toka sadasta metristä, joten ihan kunnon pitkät ilmaisut tuli molemmilta. 

Treenien aikana tuli useampi viesti siitä, miten eri seurat peruvat taas kaikki treenit koronatilanteen pahetessa. Loppuvuosi treenaillaan siis omineen ja pienissä porukoissa. Tuntuu aika raskaalta synkän pimeyden keskellä taas nämä koronatoimet. Ja treenien tauolle meno on pieni ja mitätön asia, mutta kun kaikki elämä tuntuu taas loppuvan kerta heitolla kieltojen, sulkujen ja kaiken hysterianlietsonnan keskellä. Tulis edes lunta, niin ei olis koko ajan niin pimeää!

Vaikka korona taas lopetti ohjatut treenit, niin hallilla voi onneksi vielä käydä omineen, joten keskiviikkona aamulla käytiin tekemässä rallyrataa. Rallyn treenit olen nyt ajatellut toteuttaa niin, että tekniikkaa ja yksittäisiä liikkeitä hiotaan kotona ja hallilla käydään tekemässä rataa. Yksittäisinä liikkeinä suurin osa tehtävistä menee hyvin, mutta radalla Taavi kiihtyy.

Hallin pienuuden vuoksi mes-rata on sinne vähän hankala mahduttaa, mutta soveltamalla mennään. Alla kuva tämän treenin radasta. Oikean puolen seuruu radalla on huonompaa kuin muualla tehtynä ja tehtävässä, jossa koira tulee eteen ja siitä takakautta takaisin oikealle sivulle oli tällä kertaa haasteita. Myös oikealla peruuttaminen on vielä haastava ja kovasti kiihdyttävä. Muuten rata meni kohtalaisen hyvin.

Hallilta suoraan metsään pitkään etsintätreeniin, alue oli 27 hehtaaria. Kamu oli mennyt piiloon ja suunnitelmana parin tunnin etsintä, ns. rajojenhakutreeni. Alun partion tiheään ihan vain ajan kuluttamiseksi, jottei löytö olisi tullut liian nopeasti. 

Puolentoista tunnin tyhjän etsinnän jälkeen Taavi selvästi turhautui hieman ja jos mulla olisi ollut kartturi, niin olisin laittanut sen piiloon välipalkatakseni Taavin. Edellisissä pitkissä treeneissä maali on löytynyt selvästi aiemmin ja etsinnän kokonaisaikakin on ollut lyhyempi. Tosietsinnöissä on aina ollut laittaa kartturi maaliin alueen etsinnän lopuksi.

Treeni kesti aika tarkkaan kaksi tuntia ja löytö tuli aika läheltä, tuulta ei kyllä ollut paljoakaan. Matkaa metsässä mulle kertyi kuusi kilometriä, Taaville vähän enemmän.

Juomatauki

 

Torstaina käytiin aamusta hammaskiven poistossa ja samalla reissulla tehtiin seniori-iän lähestyessä täystarkki. 

Ennen nukutusta kuunneltiin sydän, josta ei kuulunut mitään epänormaalia. Naislääkäristä taisi tulla meidän uus lemppari, kun Taaville ei tarvinnu laittaa edes koppaa päähän pöydällä tutkimisen ajaksi, niin kivasti käyttäytyi. Se myös nukahti paremmin kuin koskaan, mikä voisi kertoa siitä, että ei jännittänyt tilannetta kovinkaan paljoa. Ja herättyäänkin Taavi olis kävellyt suoraan lääkärin luo, ei ollu kiire ulos ollenkaan.

Hampaat oli tosi hyvässä kunnossa. Hammaskiveä oli kertynyt vähän, poistetun hampaan puolelle vähän enemmän, muttei mitenkään ylettömän paljoa sinnekään. Jäljellä olevassa isossa takahampaassa pieni kiillevaurio, muttei mitään vakavampaa. Yksikään hammas ei heilunut.

Hammashoidon lisäksi tutkittiin aamupissasta otettu näyte, josta ei löytynyt mitään poikkeavaa, kuten ei myöskään verikokeesta. Myös kilppariarvot tutkittiin ja niidenkin osalta Taavi sai terveen paperit.

Kuvattiin luustoa lonkkien, kyynärien ja selän osalta. Lonkat edelleen hyvät ja siistit, ei nivelrikkoa. Kyynärät lääkärin mukaan täydelliset ja selkäkin oli erittäin hyvässä kunnossa. Selässä ei merkkiäkään spondyloosista tai mistään rappeumista. Kaularangassa yhdessä nikamassa pientä alkavaa kulumaa, mutta oli kuulemma pantaa käyttävän koiran kaularangaksi todella siisti. Ehkä meidän pelastus on ollut vapaana lenkkeily. 

Polvet tutkittiin taivuttelemalla, eikä niissäkään ollut mitään huomautettavaa. Polvet näkyvät myös lonkkakuvissa ja ovat siistit ainakin edestäpäin kuvattuina.

Eturauhanen tutkittiin sekä kopeloimalla että ultralla ja se oli normaali.

Perjantai aamuna hallilla rallyrataa. Rata oli kiva, eikä siinä ollut mitään mikä ei olisi onnistunut. Kiljukaulasta vaan lähtee ihan liikaa ääntä. Vasta kolmas kierros rataa oli hiljainen... 

Radan jälkeen hinkattiin oikean puolen seuruuta ja käännöksiä. Jätättää taas ihan hirveesti oikealla puolella.

Sunnuntaina hakuiltiin kokeenomainen reilu kolme hehtaaria. Tais olla sotapojat käyny alueella suunnistamassa, kun hajuja tuntui olevan paljon ja vauhti sen mukainen. Kolme maalia löytyi kuitenkin vartissa ja kaksi niistä yli sadasta metristä, joten haukuistakin tuli pitkät. 

Maanantaina pientä rallyn tekniikkatreeniä ja paikkisharjoitus Hildehäiriöllä. Hilde oli käymässä kylässä ja treenattiin vähän yhdessä. Oli ihan super paikkis, kun Taavi oli paikkamakuussa ja koska Hilde ei nuoren ikänsä puolesta ihan vielä ole täysin hallinnassa, niin sepä kävi kesken kaiken nuolemassa Taavin naamaa. Mitä tekee Taavi?? Makaa vaan rauhassa paikkiksessa, vaikka huusin sille vapautuskäskyn, koska koin tämän häiriön olevan niin suuri, etten voi vaatia makuuta siinä. Mut ei haitannut Tapsaa, kun homma oli kesken ja siellä se vain pötkötti tyynesti.

Muutenkin Taavin sydän suli Hildelle tällä vierailulla ja kaksikko sai kivasti leikkiä aikaiseksi. Vauhdissa Taavi jää auttamattomasti jälkeen ja se vähän tuntuu harmittavan, mutta muuten leikkivät oikein kivasti. 

Tänään tiistaina käytiin aamupäivällä ajamassa 16 tuntia vanha 1,2 kilometriä pitkä jälki. Pakkasta - 2 °C ja 6 m/s etelätuulta. 

Jäljen nosto vapaana ja nousi takajälkenä. Aina takajäljiltä on tuullut voimakkaasti, kuten nytkin... muuten koko jälki meni varsin mallikkaasti. Erityisen tyytyväinen olen kulmiin ja tien ylityksiin. Ekassa tien ylityksessä tietä pitkin käveli juuri ennen meitä joku, joten häiriötä ainakin oli. Kaikki neljä esinettä löytyi.