sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Männäviikko

Tiistaitokossa ekalla tunnilla aiheina kaukot, luoksetulo, perusasento ja tietysti paikkis. Paikkiksessa Taavi oli mulla pitkässä liinassa, kavereina kaksi pikkukoiraa. Pikkukoirat eivät vielä pysy paikallaan, joten heidän ohjaajansa seisoivat aivan koiriensa vieressä ja käskyttivät ja palkkasivat tiheään eli hyvää häiriötä meille. Mä olin jokusen metrin päässä Taavista. Ohjaaja vielä lisäksi käveli koiria ympäri. Taavi oli hyvä!

Treenattiin niin, että hallissa oli koko ajan kaksi koiraa. Kaukoissa Taavi toimii läheltä hyvin, mutta matkan lisääntyessä ei noussu maasta istumaan. Tähän kokeiltiin lelupalkkaa eli pieni hetsaus, maahan-käsky ja vähän kauempaa istumaan nosto ja jos nousee, niin heti lentää lelu. Tätä pitää kokeilla omassa rauhassa. Hyvin kuitenkin Tapsa keskittyi, vaikka viime viikolla hillunut briardi oli sen treeniparina hallin toisella laidalla.

Perusasentoja tehtiin häirittynä. Kyllä Taavi yrittää ihan hirveästi, mut vaikeeta on. Liikkeelle lähdöissä meillä on aina ollut ongelmana se kontaktin tippuminen ekalla askeleella. Tähän kokeiltiin kanssa lelua avuksi. Heti hyvästä kontaktista liikkeessä lentää lelu, kolmannella toistolla pysyi jo kontakti alusta asti! Luoksetuloissa eteen tuloa vahvistettava, muuten meni kivan vauhdikkaasti. Taavin keskittymiseen olin tosi tyytyväinen, luoksetulojen aikana hallissa haukkui raivokkaasti porokoira ja Tapsu malttoi hienosti tehdä vain meidän omia juttuja. Ollaan siis vihdoin pääsemässä siihen tilanteeseen, että voin treenata Tapsu vapaana, vaikka paikalla olisi muitakin.


Seuraavan tunnin kaveritoko aloitettiin paikkamakuulla, Taavi taas liinalla varmistettuna. Taavi kahden koiran välissä ja toisella puolella se "hirmuinen" sakemanninarttu. Tällä kertaa ehkä paras paikkamakuu ikinä. Olin kyllä vajaan matkan päässä, mutta kuitenkin. Häiriötä oli tarjolla edellisen ryhmän puidessa vielä juttuja hallin nurkassa koirien takana ja sakemannikin vähän kiemurteli. Taavi vaan tuijotti mua, välillä vähän vilkas äänen tai liikkeen suuntaan, mutta palautti katseen heti. Näitä lisää!

Kuva Kepo Ristola:



Tehtiin vielä koiran jättöjä ja koiran luo paluita, koska liikkurin käskyt on muillekin välillä vähän vaikeita. Niin kiva, kun saa näitä liikkuroituja treenä, tottuu tuo häiriöherkkä pyrrin pirulainenkin siihen, että riittää kun keskittyy vaan minuun.

Treenattiin Taavin kanssa noutojuttuja. Ensin kokeiltiin vieraan kapulan pitoa ja tällä kertaa pidossa ei juurikaan ollut ongelmaa, vain pieni haistaminen ennen suuhun ottoa. Tässäkin huomattiin, että se liikkurin apu on hirmu tärkeä harjoituksissa, koska Taavihan meinas ensin ottaa kapulan jo liikkurin kädestä ja sitten kun mä sain kapulan käteeni, niin Tapsa oli jo hyppimässä siihen kiinni. Pidon jälkeen vain heittelin omaa kapulaa ja Taavi sai hakea sitä. Se on tosi innokas noutamaan ja oli ihan hassun näköistä kun kapula pyöri menemään pitkin kentän lattiaa ja Tapsa juoksi siinä ihan perässä suu auki. Mulla siis käytössä pk-puolen kahdeksankulmainen 650 g kapula, joka pyörii tuollaisella alustalla 'kivasti' pitkiä matkoja...
Sitten Taavi istumaan ja kapula mein väliin ja käskyllä Taavi toi kapulan mulle. Hyvin meni, vaikkei olla tehty mitään noutojuttuja varmaan puoleen vuoteen.

Muut yrittivät myös opettaa mulle lelupalkkausta seuraamisen yhteydessä, mutta ei siitä kyllä oikein tullut mitään. Täytyy sulatalla lelupalkka-asiaa vähän itekseen ja treeniä jotain pientä omineen, niin pääsee ehkä tähän hommaan vähän sisään. Tän illan perusteella sanoisin, että kainalopalkka ei toimi meillä, mutta oikeasta kädestä lentävä palkka toimii. Katotaan miten jatkossa. Täytyy kyllä sanoa, että meidän seuraaminen on kaikkinensa levinny tän kesän ja syksyn aikana. Siitä on tullut ihan kamalaa ja jossain vaiheessa jo ihan mallikas seuraaminen on kadonnot totaalisesti. Jotain uutta ja kivaa pitäis keksiä, jotta sais homman taas toimimaan.


Perjantaina kävin omineen hallilla tokoilemassa. Kivaa oli olla sisällä kuivassa ja lämpöisessä, kun ulkona vihmoi vettä. Vähän taisin myös innostua liikaa hyvästä treenipaikasta. Piti tehdä vain luoksetulon loppuasentoa, ruutua ja seuruuta, mut tein sit niiden lisäksi vielä hyppyä, merkin kiertoa ja liikkeestä seisomista ja metallikapulan noutoa. Paikkamakuutreeniä tuli Taavin odotellessa mun rakentaessa ruutua ja estettä sekä niitä purkaessa.

Seuraamisesta ei meinannut tulla mitään, ihan kamalaa. Tein sitten ruutua namialustalle ja se onnistui hyvin, pari toistoa. Hyppyä tehtiin myös muutama toisto ja nekin meni hienosti. Metallikapulaa heittelin myös pitkin hallia ja Taavi pinkoi sitä hakemaan. Ote on metallista vähän hentoinen mutta reippaasti Taavi sen ottaa suuhunsa.

Tein seuraamista uudemman kerran ja nyt Taavi seurasi hirmu hyvin. Ihan älytön ero. Mun tarvis selvästi keksiä joku hyvä keino, miten saisin viriteltyä Taavin innostumaan alusta asti noin hyvin.

Liikkeestä seis oli ok, vähän piti varmistella ettei Taavi liiku mun kävellessä sitä kohti. Luoksetulon loppuasennot olikin sitten taas melkoista ennakointia sivulle tulosta. Merkin kierrossa vauhtia sinne merkille päin voisi olla enemmän, mutta vastapainoksi Taavi ei jäänyt tönöttämään sinne merkille vaan tuli reippaasti mun luo.


Sunnuntaina kahden lajin päivä haun ja jäljen merkeissä. Päivä alkoi pk-treeneissä haastavalla kallioisella ja hyvin monimuotoisella radalla. Taaville neljä ukkoa ja tyhjä pressu. Ensimmäinen ukko etukulmassa valmiina avoukkona. Hyvä suora pisto hienolla ilmaisulla. Toinen umpipiilossa ja sekin meni hienosti.

Kolmannella pistolla vuorossa oli se tyhjä pressu, joka oli viriteltyä pienen puun päälle. Taavi juoksi pressun luo,  hyppäsi vähän sitä vasten, haukahti muutaman kerran vähän epävarmasti ja jatkoi sitten matkaansa eteenpäin. Oikein hyvä tyhjä pisto ja hienointa oli se, että Taavi älysi jättää sen pressun tuon kummemmin ilmaisematta ja jatkoi siitä matkaansa. Neljännellä pistolla avoukko, hieno löytö ja hyvä ilmaisu. Viimeiselle ukolle  tehtiin niin, että ensin oli pressu pikkupuun päällä ja maalimies sitten takarajalla samassa linjassa pressun jälkeen. Taavi lähti vauhdilla pressun luo, tutki sitä hetken, haukahti kahdesti ja jatkoi matkaansa tehden löydön. Olin hurjan tyytyväinen tähän treenien kaikin puolin. Olinhan aivan varma, että pressut aiheuttavat kunnollisen ilmaisun. Taas Taavi yllätti fiksuudellaan, vaikka pressut pientä epävarmuutta aiheuttivatkin.


Päivä jatkui jälkitreeneillä. Jälkien vanhetessa vähän tottisteltiin useampi koira yhtä aikaa kentällä ja Taavi oli tosi hyvä! Seuraaminen oli tosi hyvää. Millä kummalla saisin siitä tasalaatuisempaa?! Tehtiin myös paikkamakuuta ja muutama jättävä sekä luoksetulo. Kyllä oli kiva tehdä, kun koira on täysillä mukana!

Kuvat Katja Peni/Tiina Suurone:




Taavin jälki vanheni reilun tunnin, siellä oli kuusi keppiä, kulmia ja taisi olla vähän harhajälkiäkin. Jälkiä tehdessämme metsästä tuli kaksi ihmistä kahden koiran kanssa ja taisi siinä vähän Tapsan jälki saada lisämaustetta.

Jana oli melko hyvä, kymmenisen metriä ja heti oikeaan suuntaan. Eipä tuon suunnan kanssa mitään ongelmia ole viime aikoina ollutkaan. Alku lähti hyvin, mutta melko pian taisi tulla muita hajuja, koska jäljestys muuttui sekavammaksi. Palautin Taavin jäljelle ja kun pääsimme ekasta kulmasta häiriöttömämpään maastoon, muuttui jäljestyskin varmaksi. Kaikki kepit nousivat kuitenkin matkan varrelta, vaikka alkupään olikin vähän mitä sattuu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti