Huikea vuosi!

Vuosi sitten oli tälle vuodelle mietteet tällaisia ja näin niiden kanssa kävi:

• MH ja/tai luonnetesti
• MH suoritettiin oikein mallikkaasti!
• petotestiä olen myös miettinyt
• Karhua käytiin moikkaamassa ja hyvin meni
• paimentamaan halutaan tänäkin vuonna
• Muutamalla paimennusleirillä käytiin, siellä on aina niin kivaa!
• jäljellä tarkkuutta kulmiin ja janalähtöjen pidennystä
• Kulmat vaatii kyllä edelleen tarkkuutta, mutta janalähtöihin on tullut pituutta.
• hakumetsässä edelleen lisää hallittavuutta
• hallinta on aika lailla kunnossa, mutta eipä sitä voi koskaan treenata liikaa
• tokossa alo ja avo luokan liikkeet haltuun ja paikkamakuussa mun pitäisi oppia luottamaan Taaviin
• luotto paikkikseen saavutettu! Aloluokan liikkeitä hinkattu jo tylsistymiseen asti, avon liikkeet ihan hyvällä mallilla.
• näyttelyissä voisi käydä kerran tai pari jos hyvä näyttely saattuu aikatauluihin ja kohtuullisen matkan päähän tai sitten kiva ulkomaanreissu, johon näyttelyn vois ympätä
• pari kertaa eksyttiin ulkomaille hyvin tuloksin (Kiitos Pieta vielä huikeesta Tallinnanreissusta!! Ja Muru, oli kiva että lähdit mukaan Ruotsiin viettämään syntymäpäivääsi koiranäyttelyssä!)
• paljon kivaa ja rentoa yhdessä tekemistä ja terveyttä
• hot spotia lukuun ottamatta säilyttiin terveinä ja kivaa meillä oli koko vuoden!

Alkuvuodesta en olisi osannut kuvitellakaan kuinka huikea vuosi tästä oli tulossa! Alkuvuonna meillä oli edelleen luotto paikkamakuuseen aivan hukassa, vaikka se oli jo ihan hyvällä mallilla ja kaikki kilpailu ja koesuunnitelmat oli haudattu hyvin syvälle. En olisi millään uskonut, että voisin tämän vuoden aikana selailla koekalentereita ihan tosimielessä. Pitkin kevättä treenailtiin ahkerasti ja joskus huhtikuun aikana alkoi muhia ajatus BH-kokeeseen osallistumisesta. Suunnitelmissa oli tahkota niin monta koetta, että saadaan tämän vuoden aikana tuo koettelemus läpi. Mun suureksi yllätykseksi ja helpotukseksi BH meni hienosti läpi ensimmäisellä yrityksellä aivan karmeasta jännittämisestä ja vappuaattosäästä huolimatta!


Tokokokeissakin käytiin useamman kerran taltuttamassa mun tolkutonta koejännitystä. Koejännitys on toivottavasti hieman karissut, mutta tuloksilla ei juuri juhlittu. Tuloksia tärkeämpää meille oli kuitenkin saada luotto tuohon paikkamakuuseen vielä paremmaksi ja kartutettua kisakokemusta. Monessa kokeessa oli paljon hyvää ja vain pieniä virheitä, joista tulokset lopulta jäivät kiinni. Viimeisten kokeiden suurimmaksi ongelmaksi muodostui vinkuminen. Siihenkin on jo kuitenkin jotain vinkkejä saatu ja ehkä pientä edistymista hiljaisempaan suuntaan on tapahtunut.


BH:n jälkeen suurimpina saavutuksinamme pidän ehtottomasti uskallustani osallistua pelastuskoirakokeisiin. Jälkikokeessa suoritimme aivan huikean hyvän tottisosuuden. Metsäosuus ei onnistunut, mutta siitäkin opin hirveän paljon ja ensi kerralla olemme varmasti paljon valmiimpia. Haun A-kokeen saimme suoritettua hyväksytysti läpi ja olemme yhden askeleen lähempänä mahdollista pelastuskoirakoksi tulemista. Koesääntöjen muuttuminen vuoden päästä tulee kyllä varmasti sotkemaan näitä suunnitelmia omalta osaltaan, mutta katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan!


Näyttelyrintamalla olimme melko laiskoja, mutta tulokset olivat sitäkin hienompia. Kaksi näyttelyä ja tuloksena Viron muotovalio, Viron Voittaja 2016, Ruotsin muotovalio, Ruotsin Voittaja 2016 ja kansainvälinen näyttelyvalio tittelit. Ei huonosti ollenkaan!


Muutenkin reissattiin aika paljon ja Taavi oli mitä parhain matkaseuralainen. Eiköhän me tulevanakin vuonna jatketa reissulinjalla.
Lisäksi osallistuttiin useamman Tottakai-joukkueen voimin roturace juoksukilpailuun, tästä olisi hienoa saada perinne! Myös Tottakai-päivillä oltiin, totta kai!! Koirakavereita olemme muutenkin tavanneet aina kun on ollut mahdollista.


Loppuvuodesta menin vielä hurahtamaan rally-tokoon, joka tuo vähän uutta vaihtelua meidän kaavoihin kangistuneisiin treeneihin ja mikäli kokeisiin asti uskaltaudun, niin auttaa varmasti jännittämiseeni.


Aivan hirvittävän iso kiitos kaikille meitä auttaneille ja meidän kanssa treenanneille!! Vaikka suurin työ koiran kanssa tehdäänkin usein omineen, on toisten avuilla, neuvoilla ja seuralla aivan mielettömän suuri merkitys. Ihan yksin ei kukaan pärjää.


Jos ei muuta, niin tämä vuosi todistaa kaiken olevan mahdollista, kunhan vain jaksaa uskoa ja tehdä töitä tavoitteiden eteen!



Ensi vuotta ajatellen mietteet ovat tällaisia:

• Paljon kivaa yhdessäoloa ja pitkiä metsälenkkejä
• Mahdollisesti luonnetestiin osallistuminen syksyllä
• Rally-tokossa voisi korkata kisauran
• Peha-B
• Jäljellä harhajäljistä selviäminen kuntoon
• Pejä-A, jos edellinen saadaan kuntoon
• Tokossa yksi alo1 -tulos jos vinkumisongelma saadaan johonkin kuosiin (vaikka maku vähän tähän lajiin kilpailumielessä onkin mennyt, niin ehkä me yritetään ensivuonnakin). Avon ja voin liikkeiden opettelua.
• Katotaan mitä muuta uutta kivaa keksitään!?
• Terveyttä, terveyttä, terveyttä!!!

Kaiken lisäksi jos kaikki menee hyvin, on helmikuun alkupuolella odotettavissa pikkutaaveja Salokannel -kenneliin. ♡

LOISTAVAA TULEVAA VUOTTA KAIKILLE!