Rallattelua ja vaihtelua hakuun

Maanantaina käytiin tekemässä rallyn nettikurssin rataharjoitusta. On tuo vaan melko veikeä laji. Me osataan lähes kaikki mes-luokassa vaadittavat liikkeet, mutta kun ne yhdistetään radaksi, niin se ei enää olekaan niin helppoa. Lisäksi Taavin ääntely tuntuu musta lisääntyneen taas tosi paljon. Melkoisen ärsyttävää, mutta en osaa sille tehdä mitään. Kun tehdään rataa useampi kerta peräkkäin, niin Taavi hiljenee. Nyt käytiin reilu tunnin lenkkikin ennen hallille menoa, mutta ei sillä ollut mitään vaikutusta mihinkään.

Tää rata on muutamaa tehtävää pidempi kuin oikeat kisaradat. Hinkattiin rataa ja Taavi oli kehittänyt ihan oman kiemuran ohjaajan kiertoon, ei meinannut oikealla seuratessa onnistua millään, vaan aina se teki oman piruetin sinne väliin. Tätä hiottiin sitten ihan yksittäisenä liikkeenä ja peruutustakin vähän treenattiin radan ulkopuolisista liikkeistä.

Tiistaina illalla hakua tooosi pitkästä aikaa lumihangessa. Viime talvena ei lunta ollut ja sitä edellisenä sitä oli niin paljon, ettei juuri päässyt mihinkään treenaamaan. Alue ei ollut kovin iso, ehkä noin pari hehtaaria ja siellä oli kaksi maalia, joista toinen seisova ja toinen lakanan alla piilossa.

Lähdettiin kiertämään alue, että päästiin tuulen alapuolelle. Luminen Rinne oli paikoin haastava ainakin ihmisosapuolille ja Taavikin sai hyvän fysiikkatreenin etsinnän lomassa, kun lunta oli sen verran reilusti. 

Ekaksi löytyi seisova maalimies, joka oli mennyt vahingossa jonkin verran alueen ulkopuolelle. Nää on aina hauskoja yllätyksiä, mutta Taavihan ei rajoja tiedä ja hyvin löytyi tämä hienolla ilmaisulla. Eikä se toinenkaan maali tuottanut haasteita, vaan pitkä hyvä ilmaisu sieltäkin.

Keskiviikkona taas hallilla saman rallyradan kimpussa. Nyt saatiin jotain jo viedeollekin koutsille lähetettäväksi. Itseä mietityttää käännösten yhdenaikaisuus ja sitten tuota seisomisen vinouttaa on ruvettava työstämään jotenkin. 

Ja koutsin kommentit olikin, että käännökset on joko -3 tai -10 eriaikaisuudesta johtuen...

Perjantaina tehtiin alla olevaa rataa. Omasta mielestä meni ihan kivasti ja ehkä oivalsin jotain vauhdin rytmityksestä ja se ehkä auttoi Taavia. Oli selvästi rauhallisempi ja hiljaisempi. Vielä kun saisin omat ohjaukseni selkeämmiksi ja yksiselitteisemmiksi.

Illalla käytiin treenaamassa rakennusetsintää. Pitäis ehkä olla siinä jotenkin järjestelmällinen ja koira hallinnassa, mutta kun en jotenkin osaa suhtautua siihen tarpeeksi vakavasti. Rakennusetsintä on hyvää vaihtelua ja tuo treeneihin erilaista haastetta, mutta Tapsu saa mennä aika vapaasti. Ja sehän menee. Yläkerrassa, missä on tilaa, se juoksee jalat sutien ja vetää käännökset sladissa. Ja ukot löytyy nopsaan. Alakerrassa kaiken tavaran keskellä se on aavistuksen rauhallisempi. Täytyy ehkä jatkossa vähän yrittää sitä ohjatakin tuolla sisällä ja vaatia tarkkuutta ilmaisuun. 

Sunnuntaina aamupäivällä taajamaetsintäharjoitus ja Taavi oli kyllä hyvä. Tarkensi kaikki maalimiehet hienosti loppuun asti ja osasi aika kivasti käydä itsenäisesti tarkistamassa kaikki paikat. Ohjaajallehan tuo taajama on ainakin omasta mielestä huomattavasti haastavampaa kuin maasto. Kuvat Suvi Lahtinen:

Illalla hallilla vähän eteenmenoja ja rallyjuttuja. Eteenmenoissa seuruu kärsii aika paljon, kun palkka odottaa, mut onpahan vauhtia eteenmenossa. Rallyn käännöksiä vähän hinkattiin ja kyllä ne aina välilä onnistuu hyvin. Oikealla seuratessa asennonvaihdot onnistuu huomattavasti paremmin kuin vasemmalla. Koska koronarajoitukset peruivat kaikki kisat myös helmikuulta, niin harjoittelu jatkuu ilman sen suurempia kisasuunnitelmia. Kun ja jos kisoja saa joskus vielä tänä vuonna järjestää, niin niihin on varmasti niin järjetön tunku, ettei kisapaikan saanti varmastikaan tule olemaan helppoa...

Uusi vuosi, vanhat kujeet

Tammikuun alussa ajeltiin pohjoiseen kokemaan kaamos ja nauttimaan talvesta. Reilu viikko oltiin reissussa, käytiin Kiilopäällä ja Sallassa.

Sallan huipulla

Kuuraparta

Lenkkeilyä kaamoksessa

Osallistun rallyn nettivalmennukseen, jossa kouluttajana toimii Sanni Murto. Kurssi kestää kymmenen viikkoa ja joka toinen viikko tehdän rataharjoitus ja joka toinen viikko tekniikkatreeniä. Mä olen tän ekan videon kanssa reissun takia vähän myöhässä, mutta saatiin eka ratatreeni kuitenkin tehtyä. On muuten kovin hankala yksin saada kuvattua rata niin, että siitä oikeasti näkis mitä missäkin tapahtuu..

Hypyn jälkeinen peruutus oli hankala, meinas lähtee tosi vinoon. Muuten rata meni omasta mielestä kohtalaisesti. Palautteen mukaan mun pitäisi olla tarkempi ohjauksissani ja tämänhän mä jo teisinkin. Lisäski Taavi seuraa kuulemma huonosti ja tietenkin ääntelystä tuli myös mainintaa, vaikka nythän se oli ihan hiljainen =D =D. Kontaktista saatiin kuitenkin kehuja. Eli ihan toivotonta hommaa, mutta kyllä me silti yritetään.

Sunnuntaina käytiin hallilla häviämässä. Makuupäivä, niin ei ole paljon kerrottavaa.

Taavi valittiin Suomen Pyreneläisten vuoden 2020 pelastuskoiraksi. Taavi pääsi myös pyreneläisten tämän vuoden seinäkalenteriinkin kahden kuukauden pojaksi =).

Katsaus eriskummalliseen vuoteen 2020

Tammikuussa syntyivät Taavin toiset pennut. Maaliskuussa käytiin pentuja Ruotsissa katsomassa ja kovasti oli vilkasta ja luonteikasta porukkaa. Pennut ovat saaneet kivat kodit ja yksi niistä muutti Suomeen. Valitettavasti en ole päässyt tätä pentua tapaamaan, toivottavasti joskus kohdataan!

Maaliskuisen Ruotsin reissun lisäksi käytiin tammikuussa talviretkellä pohjoisessa ja kesä- sekä elokuussa Norjassa. Tälle vuodelle ei ollut sen suurempia reissusuunnitelmia, mutta korona-virus varmisti, ettei mitään päähänpistoja esimerkiksi näyttelyreissuista tullut.

Rally-tokossa meidän oli tarkoitus tänä vuonna startata MES-luokassa, mutta kevään koronasulut estivät alkuvuonna kisaamisen ja jotenkin sitten rally vaan vähän jäi. Loppuvuodesta pikkuisen aktivoiduttiin ja jos sitten vaikka ensi vuonna kokeiltas kisojakin tuossa kuninkuusluokassa, mikäli niitä jossain vaiheessa järjestetään...

Pelastuskoirahommat pyöri ainakin jollain tavalla koko vuoden ja niihin panostettiin. Vuoden aikana pidettiin useampi pitkän treenin treenipäivä ja vaikka korona perui monta leiriä, niin päästiin silti osallistumaan parille. Vuoden aikana suoritettiin molempien liittojen kaikki kokeet eli peko-t (eka pyrri ikinä) ja jäljen loppukoe ja hausta pimeä taidontarkastus. Oikeissa etsinnöissä oltiin mukana useaan kertaan.

Tokotreenit oli enemmän tai vähemmän tauolla koronan takia ja silloin, kun ne eivät olleet, niin yritettiin treenata parhaamme mukaan. 

Vähän kuin joululahjaksi Taavi sai täysin terveen paperit loppuvuonna suoritetusta laajasta terveystarkastuksesta <3.

Ensi vuonna tavoitteena olisi korkata rallyn MES-luokka, vaikka alkuvuoden kisat jo peruttiinkin ennen kuin vuosi pääsi edes käyntiin... Lisäksi voisi tavoitteeksi asettaa myös veteraanikehissä pari pyörähdystä, joista osa ulkomailla koronatilanteen sen salliessa. Pelastuskoirahommia jatketaan edelleen ykkösjuttuna ja toivotaan terveyttä ja hyvää kuntoa meille molemmille myös jatkossa. Nose work kiinnostais ihan kamalasti, mutta säästelen sitä meille eläkelajiksi.

Viime talvi käytiin ahkerasti uimalassa uimassa, mutta nyt on kaksi lähintä koirauimalaa lopettanut ja tämän hetken lähimpään uimalaan on yli sata kilometriä suuntaansa. Tänä talvena ei siis uimaan päästä, ihan tosi kurjaa. Korona vei myös vesimattokävelytreenipaikan, joka ois ollu ehkä jonkinlainen uimisen korvike.

Koirakavereita nähtiin aina tilaisuuden tullen ja tulevalle vuodelle toivomme kaverilenkkien jatkumista!

Piti mennä pohjoiseen, että pääsi pyörimään lumessa

Pelastuskoiraharjoituksessa

Jälkikasvua tapaamassa

Peko-t koe, hallintaosuus, kuva Tiina Suuronen

Norjassa vaelluksella

Taajamaetsintää, Kuva Krista Heininen

Haun taidontarkastus, sosiaalisuusosuus, kuva KPK

Taajamaetsintäharjoitus, kuva KPK

Jäljen kanssa painiskeltiin enemmän tai vähemmän

Tokohommia

Peltojälkeä

Esineitäkin löytyi metsästä

Kaverit on parasta!

Vuoden vikat treenit

Joulun jälkeen kinkkua sulateltiin pienen porukan pitkien treenien päivällä sunnuntaina. Alun perin oli suunniteltu iso yhteisharjoitus naapurikaupungin pelastuskoiraporukan kanssa, mutta tiukentuneet koronarajoitukset vetivät senkin suunnitelman vessapöntöstä alas. Ihan paskaa. 

Keli oli nollan tuntumassa, etelätuulta 7 m/s ja vähän lunta maassa. Taavin treenin tarkoitus oli saada ensin tunti tyhjää ja sitten esineeltä jäljen nosto. Meille oli varattuna reilu 30 ha.

Alueella kuljettiin siis aluksi vain aikaa tappamassa ja tiesimme kartturin kanssa missä esine on. Tunnin partioinnin jälkeen suuntasimme lähelle esinettä ja Taavi sen hienosti bongasikin. Jälki nousi myös hyvin. Taavi jäljesti vauhdilla ja en sitä käskyttänyt pysähtymään, joten se paineli jälkeä pitkin maalimiehen luo reipasta kyytiä. Ois ehkä pitäny ottaa kuitenkin liinaan... Ehti haukkua ukkoa hyvän tovin ennen kuin pääsimme kartturin kanssa paikalle. Treenin kokonaiskesto oli noin tunti ja vartti. Loistotreeni! 

Pienen kuusen juurella näkyy sininen esine, jolta Taavi nosti omatoimisesti jäljen.

Löytö!

Maanantaina iltapäivästä rallyrataa.

Tuskastelu tän lajin kanssa ei varmaan lopu koskaan. Vaikka ei edes laske Taavin ärsyttävää röhkimistä ja muuta ääntelyä, niin rata kuin rata, niin melko hankalaa saada onnistumaan ilman virheitä. Aina on jokin tehtävä, mikä ei onnistu, vaikka se oikeasti osattaiskin.

Tämäkin rata meni periaatteessa ihan hyvin, mutta joka kerta joku liike meni pieleen. Yllättäen liikkeestä istuminen oli tosi hankala ja sit noi kukkaset myös ehkä liian epätarkkoja, vaikka voi ne ehkä olla ihan ok. Kerran Taavi ei osunut putkeen, vaan lähti kiertämään sitä ulkokautta... 

Houkutus meni hyvin, kun houkuttimina oli palkintopokaali ja tyhjä ruokakuppi. 

Tiistaina heti aamusta hallille ja alla oleva rata meni ihan hirmu hyvin. Tehtiin pari kertaa läpi. Musta tuntuu, että Taavi tekee rallya paremmin silloin, kun treenataan useammin. Tätä täytyy vähän tutkia. Toinen vaikuttava tekijä voi olla mun kävelyvauhti. Yritin nyt mennä vähän hitaammin ja olla selkeämpi. Katotaan miten jatkossa menee.

Hallilta suoraan Seijan luo ja Aunen ja Nupun kanssa lenkille. 

Illalla käytiin vielä hakutreeneissä palauttelemassa sunnuntain pitkän treenin jälkeen kuuden ukon verran. Kaksi ekaa ja kaksi vikaa taputuksin, kaksi keskimmäistä valmiina. Palkat eri mittaisten haukkujen jälkeen, muttei mitään pitkiä haukkuja miltään ukolta. Ite olin koko ajan keskilinjalla ja Taavi sai juosta ukoilta mulle ja multa ukoille. 

Keskiviikkona lenkkeiltiin sateisessa säässä Novan ja Viiman kanssa ja sen jälkeen hakuiltiin.

Tehtiin rakennusetsintää ulkorakennuksessa ja Taavi bongasi molemmat maalit hienosti. Toinen oli pressun alla ja toinen ylenpänä niin, ettei Taavi päässyt luo. Kiva oli tehdä vähän erilainen treeni pitkästä aikaa.

Taas on viikko pakerrettu

Viime sunnuntaina käytiin hallilla vähän hömpöttelemässä. Mulla oli makuu, niin en jaksanut ihan hirveesti panostaa ja pääpaino oli vain siinä, että ollaan muiden koirien kanssa hallissa rennosti, kun siitä taannoisesta päällekäyntilenkistä lähtien Taavi on kuitenkin ollut hieman kireä muiden seurassa. Ekaks meidän kaverina oli nuori lakenoisuros Tare, jonka aikana Taavi oli vähän äänekäs. Ääntely oli musta kuitenkin enemmän sitä että on vain mun yövuorojen aikana päässy patoutumaan turhan paljon energiaa. Seuraavaksi oltiin malinarttu Lolan kanssa yhdessä ja siihen olen tosi tyytyväinen. Ei tehty Taavin kanssa mitään erityistä, oltiin vaan. Lola juoksi muutaman kerran palkan saatuaa tosi läheltä Taavia patukka suussa ja Taavi oli ihanan rento. Ehkä me taas noustaan tästä, kunhan korona vain menis pois ja päästäis halliin useamman kuin yhden koiran kanssa yhtä aikaa joskus...

Treenin jälkeen käytiin Taren kanssa kimpassa lenkillä.

Maanantaina kävin rallyilemassa Hannele Pirttimaan rataa. Houkutukseen laitoin tietenkin meille kaikista pahimmat houkutukset eli namipallon ja -rasian. Se tuotti Taaville tietysti vähän vaikeuksia ja ekalla yrittämällä karkasi houkutukselle suoraan hypyltä. Myös seiso, kierrä koira -tehtävällä Taavin pyöriminen johtui mun mielestä pitkälti houkutuksesta. Sitä kuinka paljon se vaikutti istumasta seisomaan nousun vaikeuteen radan lopussa, en osaa sanoa, mutta hankala oli sekin liike. 

Radan teko kiihdyttää Taavia ihan hurjasti. Kotona tekniikkaa treenatessa se pääsääntöisesti tekee tosi tarkasti ja hiljaisesti kaiken, mutta hallilla radalla se on tosi äänekäs ja tekeminen on hirveän epätarkkaa. Toki mun oma tekeminen on myös rataa tehdessä varmasti ihan kamalaa Taavin mielestä, joten aika paljon syytän itseäni siitä, etten osaa olla tarpeeksi selkeä ja yksiselitteinen radalla tehdessä. 

Tämä rata tehtiin varmaan viisi kertaa peräkkäin, että saatiin se edes jotenkin onnistumaan. Positiivista oli, että puolen vaihto edessa juuri ennen putkea onnistui jokaisella toistolla ja sivulla peruutus oli aika hiljainen. Video on jostain loppupään toistosta, neljäs tai viides kerta rataa.

Vähänhän tää on vielä toivotonta, mutta ehkä joskus...:

Tiistaina käytiin Nova ja Viima bortsujen kanssa lenkillä. Tälläkin lenkillä törmättiin johonkin räyhähenkikoiriin, mutta onneksi oli iso hakkuuaukea ja välimatkaa niin paljon, ettei tapahtunut mitään. Kovasti äänekkäästi olivat toiset koirat tulossa kohti, mutta onneksi tottelivat omistajiaan ja palasivat metsän siimekseen.

Keskiviikkona rallya. Nyt meni rata heti jo ekaks jotenkin tosi kivassa mielentilassa ja kohtuullisen hiljaa. Muutamia hankalia paikkoja oli, kuten oikealta eteen ja siitä vasemman kautta takaisin oikealle. Taavi kiepautti itsensä usein vikopäin vasemmalle istumaan. Toinen hankala oli oikealla pyörähtäminen. Niin päin Taavi on vain tosi paljon kankeampi. Mut yksittäin onnistuu nämäkin, mut radan osana olivat hankalia. Mahtavaa oli edessä peruuttamisen onnistuminen!

Torstaina hakuiltiin pimeässä. Kahden ukon lisäksi metsässä oli myös takki. Alue oli noin kolme hehtaaria ja tuulta vain pari metriä. 

Aluksi Taavi löysi takin ja haukkuikin sitä muutaman kerran, mutta ilmeisesti maalimiehen haju kantautui voimakkaana sen nenään ja se menikin maalimiehen luo haukkumaan. Maalilta palattiin tulosuuntaan ja Taavi menikin heti haukkumaan takin. Näitä esineilmasuja pitäisi muistaa vahvistaa...

Takin jälkeen pieni lenkki alueen laitaa pitkin ja tosi hyvin irtosi Taavi taas maalille melkoisen olemattomasta tuulesta huolimatta. Hyvät haukut molemmilla maaleilla.

Perjantaina aamusta hallilla rallyilemassa. Taas meni melko kivasti, mutta on noi joka suuntaan pyörimiset vaan hankalia ja mun on ihan hirveen vaikea olla tarpeeksi selkeä. Aina joku liike menee pieleen. Mut kokonaisuutena ok tekemistä.

Mentiin rata muutamaan kertaan läpi ja sitten hinkattiin muutamaa kohtaa kuten putkesta oikealle tuloa niin, ettei Taavi olis ihan vinossa ja sitten tehtiin myös noita erilaisia mun ympäri pyörimistä.

Meidän hallilla ollessa Muru oli käynyt kävelemässä melkein kolmen kilsan jäljen ja me käytiin se ajamassa pari tuntia vanhana. 

Jäljen nosto vapaana. Tarkistelua molempiin suuntiin ja lopulta valinta oikeaan suuntaan. Koko päivän oli satanut räntää, joten märkää oli ja toisin paikoin jälki oli jäänyt märän räntäkerroksen alle. Jonkin matkaa jäljestettyämme rupesin kuuntelemaan huutoa ja muistin, että tänään on RUKn kirkkojärvimarssi ja metsä täynnä vihreitä miehiä kisaamassa keskenään. Noh, ei auttanut kuin jatkaa ja katsoa kuinka käy. 

Ja hyvinhän meille kävi. Taavi keskittyi jälkeensä todella hyvin ja joukkueiden juostessa meidän ohi tai editse, Taavi vain nosti päätään, katsoi varusmiehiä hetken ja jatkoi heistä välittämättä hommia. Muutamassa kulmassa se näköjään vähän oikoi, mutta liinan päässä ne tuntuivat ihan hyvältä menolta. Välillä kyllä epäilyttää karttaohjelmien tarkkuuskin, mutta ei se kyllä yleensä noin paljoa eroa.

Jäljen yli menneet harhat eivät haitanneet yhtään ja yhdessä kohdassa jälki oli jäänyt pidemmältä matkalta marssijoiden alle, mutta siitäkin Taavi bongasi jäljen hyvin sen irtaannuttua varusmiesten jäljistä. Kaikki viisi esinettä löytyi. Haastavaa oli hakkuuaukean vieressä kulkevalla metsäautouralla menevä jälki, kun tuuli kävi aukealta päin. Painoi selvästi hajua metsän puolelle. Meillä ei myöskään juurikaan ole ollut noin pitkää matkaa tieuralla menevää jälkeä, joten voi johtua siitäkin, että Taavi haki hieman jälkeä metsän puolelta. 

Siinä se meidän jälki jossain menee...

Vesiesteet ei hidastaneet menoa

Tieura oli paikoin hieman haastava

Lauantain lenkillä en olisi voinut olla tyytyväisempi, kun Taavi yhtäkkiä kiskoi määrätietoisesti tieltä metsään ja nosti sieltä mulle hanskan! Hanska oli lumen peitossa, joten se oli ainakin eiliseltä ja se oli useamman metrin päässä tiestä.

Kato mitä mä löysin!!!

Sunnuntaina hakuiltiin n. 10 hehtaarin alueella. Kaksi maalimiestä ja yksi rinkka. Tuulta oli hyvin, noin 7 m/s lounaasta. 

Taavi nosti ensin molemmat maalimiehet, kaukaa molemmat, noin kahdestasadasta metristä. Lopuksi käveltiin niin, että myös rinkasta oli mahdollista saada haju. Nyt oli jo vähän varmempi ilmaisu kuin torstain treeneissä takkiin.

On mahdollista, että aika alkuvaiheessa Taavi oli menossa rankalle, mutta kutsuin sen pois. Esineet eivät ole sille niin vahvoja, etteikö jättäisi niitä kutsusta toisin kuin maalimiehet. 

Rastit maalimiehiä, mylpyrä rinkka