Mökkeilyä

Perjantaina ajeltiin illaksi mökille ja tietenkin uimaan.

Lauantain mä tein polttopuita ja Taavi vaan ui. Lauantaina olisi ollu pyrrierkkari ja olin ilmoittanut Taavin, mutta en pystynyt menemään, kun Kosti oli siellä. Olisin varmaan romahtanut ihan totaalisesti sinne. Haluaisin kyllä nähdä Kostia, mutta en tuollaisessa paikassa ja ehkä en vielä muutenkaan ole valmis siihen. Kosti kuitenkin hienosti rotunsa paras ja samalla siitä tuli Suomen muotovalio sekä Norjan muotovalio, onnea rakas!


Sunnuntaina uinnin ja pitkän lenkin lisäksi tehtiin tarkkuusruutua heinikossa (ja polttopuita). Taavi oli mahtava ja toi niin nätisti mulle pienen kankaanpalan, pikkuruisen muovioravan ja nepparin.

Maanantaina sain polttopuiden teon lisäksi vieraan tekemään Taaville jäljen. Suunnitelma oli lyhyehkö suora jälki, jossa pääsisin harjoittelemaan jäljen nostoa. Mutta kun metsään laittaa ihmisen, joka ei lue karttaa ja jolla ei ole suuntavaistoa, niin saa oikein hyvän ja todenmukaisen jäljen =D.

Lähdettiin Taavin kanssa nostamaan kolme tuntia vanhaa jälkeä kovin tuuliseen metsään. Lämpöä oli parikymmentä astetta. Taavi nosti taas takajäljen. Perse, mitä tolle voi tehdä?

Oikean suunnan löydyttyä annoin Taavin jäljestää vapaana, mutta kun tulimme ihan hirveeseen pöpelikköön, niin hukkasin Taavin. Ei auttanut kuin kutsua se takaisin ja laittaa liinaan. Onneksi ei haitannut Taavin työskentelyä, jatkoi hienosti jälkeä.

Jäljen edetessä meinasi tulla epäusko, kun jäljen tekijän kanssa oli ollut puhe suorasta jäljestä tieltä toiselle. Mutta ei auttanut kuin mennä koiran perässä, kun se niin vakaasti jäljesti. Lopulta löytyi hanska sovitusti ennen tielle tuloa. Esineiden väli oli tiellä jäljestämistä ja se oli aika haparointia, mutta halusin sitäkin kokeilla, kun tiellä jäljestämistä on tehty niin onnettoman vähän. Esine löytyi kyllä pienestä jäljestyksen hapuilusta huolimatta.

Jäljennostomatka oli 180 m, eka esine 1,2 km (!) ja jäljen koko pituus 1,5 km. Kyllä se on työkoira, ei siitä mihinkään pääse!

Taavin kulkema jälki

Punainen viiva on suunniteltu jälki, vihreä todellinen jälki

Palkaksi Taavi pääsi taas uimaan, videosta saa vähän osviittaa tuulesta, jota oli ihan tarpeeksi.

Tiistaina tietenkin uitiin, tehtiin polttopuita ja lenkkeiltiin. Lenkin lomassa löytyi taas tien varresta tavaroita. Illalla ajeltiin kotiin.

Menossa mukana oli myös 18 v. Waltsu <3

Hellekelejä

Tiistaina aamusta treenattiin jäljen nostoa kahdella jäljellä. Mä en tienny missä jäljet menee, mutta osasin lukea hyvin Taavin nostot ja jäljestyksen. Taavi jäljesti vapaana ja toisella jäljellä otin sen liinaan. Täytyy tässä kesän mittaan testailla tuota vapaana jäljestystä versus koiran kytkemistä jäljen noustua. Pelastushommissa meille kuitenkin luontaisempaa mennä koira vapaana metsässä, mutta kumpi jäljestystapa toimii paremmin?


Keskiviikkona oli eka hellepäivä ja meillä tokotreenit. Taavi teki helteeseen nähden hirmu kivasti töitä. Aiheena oli käännökset ja peräpään käyttö. Loppuun paikkaistuminen, jossa Tapsa taas painui maahan jossain vaiheessa...

Torstaina oman ryhmäni hakutreenit. Porukka tosin jäi lopulta aika pieneksi, kun helle oli melkoinen (vielä kuudelta illalla 30 °C). Tehtiin kuitenkin pienellä porukalla pienet hakutreenit. Taaville kaksi maalimiestä ja hyvällä draivilla se teki kuumuudesta huolimatta töitä ja löysi maalimiehet hyvin.

Perjantaina tehtiin taas aamusta sokkona jälkihommia parin noston verran edelleen kovassa kuumuudessa. Taavi oli taas vapaana ja nosti ekalta jäljeltä takajäljen. Tai ei se sillai vahvasti lähtenyt jäljestämään, mutta väärään suuntaan jolkotteli kuitenkin jotain vähän haistellen. Jatkettiin sitten matkaa ja tultiin kohta jäljelle uudestaan toisesta suunnasta ja sitten nousi selkeästi jälki oikeaan suuntaan. Toinen meni mallikelpoisemmin heti alusta ja mä osasin lukea molemmat nostot Taavista. Mut mitä noille takajäljille tekis??? Nyt vapaana jäljestäessään Taavi jätti myös esineet ilmaisematta selkeästi. Tarkkaan kun seurasi, niin siitä huomasi esineen paikan, mutta ihan erilainen reaktio kuin liinassa jäljestettäessä...

Koska on ollut lämmintä, on käyty uimassa melkein joka päivä. Ja käytiin Kotkassakin sivistyslenkillä ihailemassa kauniita puistoja!

Toukokuu oli ja meni

Nyt laahaa blogi pahasti, mut yritetään vähän kuroa kiinni...

Viime aikoina on lähes kaikki vapaa-aika menny yllättävän remppaprojektin kanssa, joten juuri mitään ei olla ehditty Taavin kanssa tehdä ja loppu aika on sit mennyt töissä. Nyt kuitenkin pari viikkoa kesälomaa, jos vaikka ehdittäisiin taas ruveta harrastamaan. Lisäksi on tuska ja ikävä Kostista taas ollut niin voimakas, että sekin on syönyt iloa tekemisestä ja olemisesta.


Ja koska motivaatio eri juttujen tekemiseen on ollut taas vähän hakusessa, niin olen harkinnut muutamasta treenipaikasta luopumista. Sulattelen nyt ehkä vielä kuitenkin hetken ajatusta, jos vaikka saisinkin jostain uutta intoa tekemiseen.

Uutta intoa on  maastohommiin tullut vähän, kun aloitin oman ryhmän vetämisen pienen painostuksen jälkeen. Pelottaa ja hirvittää, mutta toisaalta olen innoissani. Ekat oman ryhmät treenitkin oli jo, tehtiin jälkeä. Taaville oli jäljen nosto, jotta oppisin sitä lukemaan. Taavi oli vapaana ja se nosti jäljen hienosti ja mä osasin lukea sitä. Kutsuin sen kytkettäväksi ja esineelle mentiin hienosti.  Toivottavasti saadaan hyvä ja aktiivinen porukka kasaan ja treenit pyörimään!


Tässä välissä ollaan ehditty reissata vähän. Käytiin viikon reissu Norjassa. Pojat lähti kalaan ja me Jennin ja koirien kanssa lyöttäydyttiin matkaan mukaan. Kelit ei meitä ihan hirveästi suosinut, mutta kyllähän tuollaiset pienet irtiotot aina tekee hyvää. Poikien ollessa kalassa me patikoitiin päiväretkiä lähimaastoissa. Taavi oli taas ihan huippu matkaseuralainen ja koska kotimatkalla liikuimme samalla suunnalla kuin Taavin siskopuoli, niin toki sovimme treffit ja poikettiin katsomassa Ruotsissa asustavaa Tiikaa.

Kuva Lise Rosvald

Taavi vois ruveta tullikoiraksi

Sorsilla etuajo-oikeus

Nää kaks jaksais painaa vaikka kuinka paljon kahestaan

Taavi onnensa kukkuloilla, kun löytyi vielä lunta!

Uimassa on sentään ehditty käydä, vaikka kunnon lenkit on jääneet ihan liian vähälle:

Yksi pitkä etsintäharjoitus ollaan päästy myös tekemään, jossa alue oli noin 40 hehtaaria ja mulla oli käytössä kartturi, jonka käyttöä pitäisi harjoitella paljon enemmän. Tuuli oli aika kevyt, muuten kiva keväinen viileä keli. Tein alueesta etsintäsuunnitelman, jota lähdettiin toteuttamaan. Taavi oli tässä treenissä hyvä, minä en niinkään. Kaikkiaan tehtiin töitä parisen tuntia ja Taavi jaksoi hienosti ja lopussa se nosti jäljen ja eteni sitä pitkin maalimiehelle ja ilmaisi sen hienosti kallionkolosta. 

Mun mokat oli lähinnä huono koiranlukutaito, koska aika alussa Taavi lähti jäljelle, mutta mä en sitä älynnyt ja kutsuin sen hetken päästä pois. Sen lähtö oli niin vauhdikas, että oletin sen saaneen hajun, mutta kun haukkua ei kuulunut, niin luulin sen lähteneen hirven tms. perään. Olisin myös voinut hyödyntää kartturia ja keskittyä itse enemmän koiraan, mutta hitto kun mulle on vaikeeta tommonen. Mun pitää itse olla koko ajan kartalla enkä jotenkin osaa luottaa kartturiin, vaikka se olisi kuin hyvä.

Jälkiryhmän treeneihinkin ehdittiin tänään ja Taaville taas jäljen nostoja kaksin kappalein. Ekalla nosti takajäljen toinen meni tosi hienosti.

Taavin tytär Salokannel Hermione, Milli, saavutti Suomen muotovalion arvon toukokuun lopussa ja Viron muotovalia siitä tuli tänään, onnea! Kuva Jukka Kaijansinkko

Smart Dog -testi

Käytiin Taavin kanssa joku aika sitten Smart Dog -testissä. Testi oli mielenkiintoinen ja siitä olisi varmasti nuoren koiran kanssa tosi paljon hyötyä. Taavi on jo sen verran vanha, että aika hyvin tiedän sen tavan toimia ja mitään suuria yllätyksiä ei testi tuonut mukanaan. Oli kuitenkin kiva osallistua ja muahan kiinnostaa kaikki tämmöinen tieteellinen ja vähemmän tieteellinen ja haluan olla niissä mahdollisuuksien mukaan mukana. Taavin tuloksia en sen suuremmin pääse vertailemaan muiden pyrrien tuloksiin, kun Taavi oli vasta toinen testattu lyhytkarva.

Taavin kanssa osallistuin koko testilaajuuteen. Testistä voi myös valita vain joitain osia niin halutessaan.

Taavin testiraportti alla:

KOKONAISARVIO TESTIN PERUSTEELLA

Taavi ei ole erityisen kiinnostunut vieraasta testaajasta, mutta se lähtee aktiivisesti tutkimaan uutta tilaa. Koira on erittäin hyvin motivoitunut ruuasta, ja se keskittyy tehtäviin erinomaisesti koko testin ajan. Sylinteritestissä Taavilla on hyvä itsehillintä. Taavi lukee erittäin hyvin ihmisen eleitä, ja on niillä myös johdettavissa harhaan (huijaus-osio). Koira ymmärsi erinomaisesti kaikkia muita eleitä paitsi käsielettä, jossa on viive eleen ja koiran vapautuksen välillä. Taavi ratkaisi tilaan liittyvän ongelman pienen miettimisen jälkeen, mutta testin vaikein tehtävä, looginen päättely oli sille liian vaikea. Taavi on mahdottomassa tehtävässä enemmän itsenäinen ongelmanratkaisija, mutta se pyytää myös hieman apua tehtävän ratkaisuun. Muistitehtävässä Taavi muistaa oikein kolme aikaa neljästä, mikä on keskimääräistä parempi suoritus. Taavi pystyy selkeästi matkimaan ihmisen toimintoa sosiaalisen oppimisen tehtävässä, ja koira oppii myös koneen käytön ja tyhjentää namikoneen. Vaikka Taavi on tehtävien välillä äärimmäisen kiinnostunut tilassa olevista hajuista, se keskittyy aina tehtävän alkaessa täydellisesti. Etsintätehtävissä on hyvä muistaa koiran herkkyys ihmisen eleille. Taavin parhaita vahvuuksia ovat erittäin hyvä eleidenlukukyky, hyvä muisti ja sosiaalisen oppimisen taidot.

YKSITTÄISET OSA-ALUEET

ITSEHILLINTÄ

Itsehillintä on ominaisuus, joka on arkipäivässä hyödyllinen monella tavalla. Optimaalinen suoritus ongelmanratkaisussa tehdään usein kohtuullisen matalassa vireessä, kun taas liian kiihtynyt, tai passiivinen mielentila heikentää suoritusta. Itsehillintä on tärkeä ominaisuus luonnossa elävälle eläimelle ja se on myös osittain periytyvä ominaisuus. Hyvä itsehillintä on tärkeä myös koiran arkipäivässä sekä koulutuksessa. Koiran kyky hillitä ensimmäinen tunnereaktio ja käyttäytymismalli, helpottaa koiran hallintaa arkipäivän tilanteissa. Koira, joka kykenee kontrolloimaan omia impulssejaan, kykenee todennäköisesti paremmin  esim. pitkäjänteiseen yhteistyöhön, kuin koira, jonka on vaikea kontrolloida omia mielihalujaan. Esimerkiksi laumassa metsästäminen vaatii susilta tarkkaa koordinoitua yhteistyötä, jossa yksilön on pidäteltävä suurtakin halua rynnätä liikkeelle, jotta metsästys onnistuisi. Toisaalta olemme tarkoituksella jalostaneet rotuja, joissa haluamme koiran reagoivan nopeasti esim. saaliseläimen liikkeeseen tai uhkaan. Tällaisia ovat monet metsästyskoirat ja työkoirarodut, ja usein koira, jolla on jonkin verran impulsiivisuutta saattaa olla hyväkin harrastuskoira – toisaalta arki koiran kanssa saattaa olla haastavaa. Hyvin impulsiivinen koira saattaa olla hyvä harrastus ja kilpakoira lyhyehköihin suorituksiin, mutta pitkissä työtehtävissä, jotka vaativat keskittymistä ja rauhoittumista, tällaiset koirat eivät välttämättä ole parhaita yksilöitä.

Impulsiivisuutta mitattiin testissä sylinteritestillä sekä V-aita testillä. Sylinteritestissä koira opetettiin ensin syömään makupala päistä, ja sen jälkeen tilanne muuttui siten, että koira saikin nähdä palkkion. Hyvän itsehillinnän omaava koira pysyttelee pääasiassa juuri oppimassaan tavassa saada palkkio, kun taas koira, jonka on vaikea vastustaa impulsseja, innostuu helposti nähdessään palkkion ja pyrkii siihen käsiksi suorinta tietä lasin läpi.

Sylinteritesti ei aina kerro koko kuvaa koiran impulsiivisuudesta ja testissä tulee helpoimmin esiin voimakas, yhden tyyppinen impulsiivisuus, joka on yhteydessä koiran aktiivisuuteen sekä myös rohkeuteen. Impulsiivisuus on monitahoinen ominaisuus, niin ihmisellä kuin koirallakin.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Taavilla on hyvä itsehillintä ja impulssikontrolli sylinteritestissä. Sylinteritestissä koira toimii suurelta osin siten, kuin se juuri oppi edellisessä osiossa, (nami otetaan avoimesta päästä) eikä palkkio näköärsykkeenä häiritse koiraa ensimmäisen yrityksen jälkeen. Aikaisemmissa tutkimuksissa koirilla sylinteritestin onnistumisprosentti on ollut keskimäärin 79 % ja susilla 77 % - Taavilla tämä oli 80 %.

itsehillintä

ELEET

Eleiden lukukyky – osiossa testattiin miten hyvin koira löytää palkkion ihmisen eleiden vihjeen avulla. Koirien on yleisesti havaittu olemaan erinomaisia ihmisen eleiden lukijoita, jopa parempia kuin simpanssi, mutta tämä ominaisuus vaihtelee paljon koirien välillä. Ihmisen kommunikaation ymmärtämiseen ei aikaisempien tutkimusten mukaan vaikuta paljoakaan oppiminen tai intensiivinen koulutus, vaan se on kohtuullisen pysyvä ominaisuus, mutta tästä tarvitaan lisää tutkimuksia. Iälläkään ei ole havaittu olevan suurta vaikutusta eleiden lukukykyyn, ja jo kuusi viikkoisten pentujen on havaittu löytävän hyvin ruoan ihmisen vihjeen avulla. Eri rodut todennäköisesti eroavat toisistaan siinä miten hyviä ne ovat lukemaan ihmisen eleitä, ihmisen kanssa työhön jalostettujen rotujen on havaittu olevan keskimääräistä parempia lukemaan ihmisen eleitä. Tästä tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta, koska rotujen välisiä eroja ei ole tutkittu kunnolla.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Taavi lukee ihmisen kommunikointia erittäin hyvin saaden 90 % oikein ELEET osiosta. Hyvin harva yltää täysin virheettömään suoritukseen tässä osuudessa. Testi vaatii myös hyvää keskittymiskykyä, ja koirallasi on myös tämä ominaisuus vahvana.

eleiden luku

ONGELMANRATKAISU -  V-AITA

V-aita tehtävässä koiran oli ratkaistava spatiaalinen eli tilaan liittyvä ongelma, V-aidan sisälle laitettiin ruokaa ja koiran on tajuttava, että menemällä poispäin palkkiosta, koiran on mahdollista saavuttaa se. Tehtävä mittaa paitsi ongelmanratkaisun nopeutta, myös ongelmanratkaisutapaa ja itsehillintää. Näkyvä ruoka lähellä on houkutteleva, ja vaatii itsehillintää edetä ruoasta poispäin. Testi mittaa samalla myös ongelmanratkaisutapaa - koira voi myös tässä tehtävässä keskittyä pyytämään apua ohjaajalta, sen sijaan että ratkaisisi sen itse. Aikaisempien tutkimusten mukaan koirat ratkaisevat tehtävän keskimäärin n. 20—40 sekunnissa. Ongelmanratkaisukykyyn vaikuttaa aina myös aikaisempi kokemus ja oppiminen.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Tehtävä tuotti aluksi jonkin verran vaikeuksia Taaville, mutta se ratkaisi sen 3 min määräajan puitteissa (63 sekunnissa). Koira pyytää jonkin verran apua ihmiseltä, mutta ratkaisee tehtävän lopulta itse.

tilaan liittyvän ongelman ratkaisu

ONGELMANRATKAISU - MAHDOTON TEHTÄVÄ

Mahdottomassa tehtävässä testataan koiran ongelmanratkaisun strategiaa – itsenäinen vaiko ohjaajalta apua pyytävä. Tehtävä on aluksi helppo, mutta muuttuu mahdottomaksi ratkaista. Koiran tapaa ratkaista ongelma tarkkaillaan kahden minuutin ajan. Molemmat tavat ratkaista ongelma ovat hyviä, ja riippuukin lähinnä koiran käyttötarkoituksesta, kumpi tapa on parempi. Itsenäiseen työskentelyyn tulevan koiran olisi hyvä pyrkiä sinnikkäästi ongelman ratkaisuun. Apua pyytävä strategia on erinomainen silloin, kun koiralta vaaditaan suurta ohjattavuutta ja sitä, että se ongelmatilanteen kohdatessaan turvautuu ohjaajaan mieluummin kuin toimii itsenäisesti. Kotikoiralle apua pyytävä strategia on ehkä paras arkielämän hallittavuuden kannalta, mutta harrastuskoiralla, tai työkoiralla olisi hyvä olla edes jonkin verran itsenäistä tehtävän ratkaisua. Koulutuksella pystytään vaikuttamaan jonkin verran ongelmanratkaisu -strategiaan, esim. koiralla pystytään vahvistamaan ohjaajan apuun luottavaa strategiaa.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Taavi pyrkii ratkaisemaan mahdottoman tehtävän enimmäkseen itsenäisesti (53 %). Koiralla on kuitenkin molemmat ongelmanratkaisustrategiat käytössä, sillä se pyytää myös ohjaajalta apua ratkaisuun (32 %). Ajasta 15 % koira tekee muuta.  (Tämä muuta oli esim. rappukäytävästä kuuluvien äänien kuuntelua...)

mahdoton tehtävä

MUISTI JA LOOGINEN PÄÄTTELY

Tämä tehtävä osio sisältää testin vaikeimman tehtävän. Loogisen päättelyn tehtävässä koiran on pääteltävä tyhjän astian perusteella palkkion sijainti (negaation kautta). Tämä on erittäin haastava koiralle, ja suuri osa koirista kiinnostuu tyhjästä astiasta sen vuoksi, että siihen kosketaan viimeiseksi. Koiran omaa päättelykykyä vaikeuttaa koiran herkkyys ohjaajan eleille ja kommunikoinnille – eli tässä tehtävässä testaajan viimeksi koskettama astia saattaa olla koiralle houkuttelevin, vaikka se on tyhjä. Vain noin 30% koirista ymmärtää tehtävän.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Taavi ei ymmärtänyt loogisen päättelyn tehtävää. Tehtävä on haastava, ja vain pieni osa testatuista koirista ratkaisee sen. Taavi valitsi toistuvasti saman puolen kipoista, ja sai siten puolet oikein. Tämä on strategia, jonka iso osa koirista valitsee.

Toiset koirat luottavat ihmisen vihjeisiin ja eleisiin suunnattomasti, ja muisti vs osoitus -tehtävä mittaa tätä (tietokannassa nimellä: vihje vai oma päättely). Testaaja vihjaa koiralle namin ”väärän” sijainnin. Tässä vaikuttaa osittain koulutus.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Koirasi seurasi osaa testaajan vääristä vihjeistä, siitä huolimatta, että näki namin menevän toiseen astiaan. Koirilla tiedetään ennestään, että sen omaa päättelykykyä vaikeuttaa koiran suuri herkkyys ohjaajan eleille ja kommunikoinnille – tämä vaihtelee paljon yksilöiden välillä, ja myös rodulla saattaa olla siihen vaikutusta. Koulutuksella ja aikaisemmalla kokemuksella on myös merkitystä tähän. Koirasi on herkkä ihmisen kommunikoinnille, ja se kannattaa pitää mielessä niin koulutus kuin kilpailutilanteessa.

vihje vai oma päättely (huijaus)

Muistin kesto -tehtävässä koiran täytyy muistaa tarkalleen kohteen sijainti lähellä toisiaan sijaitsevasta kolmesta astiasta minuuttien odottelun jälkeen. Muisti- tehtävässä pisin aikaviive oli 2min 30s – käytännössä koiran muisti on paljon pidempi kuin tämä, ja se saattaa muistaa useita kuukausia, jopa vuosia tiettyjä asioita ja paikkoja – näin pitkiä viiveitä on vain hankala testata testiolosuhteissa, ja siksi vaikeus tehtävässä luotiin kolmella samankaltaisella muistipaikalla. Tehtävä on vaikea, koska samanlaisia astioita on kolme ja ne ovat lähellä toisiaan. Koiran näköyhteys peitettiin – tämä siksi, että mikäli koira pitää katsekontaktin astiaan kokoajan, tehtävä ei mittaakaan muistia, joka tarkoittaa asian palauttamista uudelleen mieleen. Testissä oikein muistaminen vaatii, että koira käsittelee spatiaalista tietoa (oikean purkin sijainti), painaa sen mieleensä, sekä noutaa tiedon tietyn aika viiveen jälkeen.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Taavi muisti oikein kolme (1 min, 2 min ja 2 min 30 s) aikaa neljästä  (1min, 1min30s, 2min ja 2min 30s) mikä on erittäin hyvä suoritus. Testi vaatii paitsi hyvää muistia myös kykyä keskittyä ja kykyä odottaa. Muisti on yksi oppimisen tärkeimpiä edellytyksiä. Keskimäärin koirat muistavat tässä tehtävässä 2 aikaa oikein.

muistin kesto

SOSIAALINEN OPPIMINEN

Koirat pystyvät oppimaan toisiltaan ja myös ihmiseltä. Tällaista toisen käyttäytymisen seuraamista ja sen matkimista kutsutaan nimellä sosiaalinen oppiminen, ja vaikka se on eläimillä yleinen oppimistapa, käytetään sitä harvoin hyväksi esim. koiran koulutuksessa. Esim. ”Do as I do” koulutustapa pohjautuu ihmisen käyttäytymisen matkimiseen. Tässä testissä koiran spontaania mallista matkimista testattiin laitteella, jossa testaaja näytti ensin viisi kertaa tavan, miten ruoka saadaan laitteesta ulos, ja sen jälkeen koira sai 3 min aikaa puuhastella laitteen kanssa.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Taavi painaa oikeaa nappulaa selkeästi ihmiseltä mallista katsoen. Koira myös oppii laitteen toiminnan nopeasti, ja tyhjentää innoissaan namikoneen.

sosiaalinen oppiminen

AKTIIVISUUS: Koiran aktiivisuus mitattiin testissä FitBark aktiivisuusmittarilla, joka antaa minuuttikohtaisen aktiivisuuden keskiarvon. Koiran aktiivisuus mitattiin keskiarvona koko testissä oloajan. Testattujen koirien välillä on paljon eroa siinä, miten aktiivisia ne ovat testissä. Aktiivisuus käyttäytymisominaisuutena on yleensä hyvin voimakkaasti periytyvä ominaisuus, mutta se voi vaihdella paljon tilannekohtaisesti. Esim. vilkaskin koira saattaa olla hyvin rauhallinen uudessa tilanteessa, mikäli se kokee tilanteen pelottavana tai mikäli se rauhoittuu keskittymään tehtäviin.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Koirasi aktiivisuus testissä oli 27. Tietokannassa voit verrata koirasi aktiivisuutta samanrotuisten sekä kaikkien rotujen yhteenlaskettuun keskiarvoon.

Jälkiä ja tokoa

Sunnuntaina aamusella jälkiryhmän treenit ja Taavi sai pitkästä aikaa vieraan tekemän jäljen ja eritoten minä koiranlukutreeniä. Alku oli mulle hankala, kun tuuli toi ilmeisesti noin tunnin vanhan jäljen hajua Taavin nenään jo vähän kauempaa ja se puski vahvasti eri suuntaan, kuin mihin olin ajatellut jälkeä lähteä nostamaan. Mutta kyllä sieltä Taavin nenän näyttämästä suunnasta se jälki nousi. Kun Taavi oli selkeästi jäljellä, oli mun myös helpompi lukea sitä, tuosta alusta en ottanut niin selvää... Jäljellä oli pituutta varmaan vähän reilu 500 metriä ja keppejä ja esineitä oli yhteensä kuusi. Kaikki löytyi.

Terävä kulma oli hieno, hyvät tarkastukset. Myös polun ylitys oli hyvä. Polulla oli aiemmin kulkenut koiria, mutta se ei aiheuttanut mitään reaktiota Taavissa. Kerran jälki hukkui totaalisesti, en tiedä syytä, mutta aika kauan teki Tapsu töitä jäljen uudelleen nostamiseksi. Mä olen kehittynyt, kun annoin sen tehdä töitä. Edelleen esineiden jälkeen on Taavilla välillä vähän vaikea saada uudestaan kiinni jäljestä. Paneudutaan tähän jatkossa.


Tiistaina Taavilla oli fyssari. Viimeksihän se oli ihan totaalisen jumissa. Nytkin oli vähän jumeja, joista osa ainakin viime kerran peruja vielä, kun kaikkia ei saatu auki kunnolla silloin. Onneksi ei kuitenkaan mitään isompaa enää ja jumit saatiin nyt hyvin kaikki auki. Taavistakin näki, ettei ollu niin kipeä kuin edellisellä kerralla vaan malttoi rauhassa maata käsiteltävänä, mitä nyt välillä vähään piti fyssaria pussailla.


Keskiviikkona tokoiltiin ja kokeiltiin taas tunnaria ja oli se parempi kuin edellinen kerta hallilla, mutta silti kaukana siitä mitä se on kotona... Aloitettiin kuitenkin paikkiksella ja Taavi on ilmeisesti ottanut paikkaistumisen "istu niin kauan kuin jaksat ja sitten voikin käydä maahan" liikkeenä. Hyvä ja rauhallinen istuminen melkein ajan loppuun asti, mutta sitten painui taas maahan. Tehtiin useampia toistoja ja lyhyemmällä ajalla ei tätä ongelmaa ole.

Seuruuta tehtiin pitkät pätkät liikkuroituna ja suurimmalti se oli oikein kivaa menoa. Haukkujakaan ei tullut kuin yksi ja pari ähinää johonkin väliin. Pitkillä suorilla meinaa vähän keskittyminen herpaantua, mutta peruutus ja askelsiirtymät meni hienosti.

Lopuksi vielä hyppyä ja siinähän ei ollut mitään sanottavaa, mahtisuoritus kovasta häiriöstä huolimatta.


Lauantaina illansuussa ensin vähän hömppäiltiin takametsässä kolmella maalimiehellä; peräänajo, valmis ja taputus. Ihana pentutreeni, joissa vauhtia aina piisaa vaikka muille jakaa.

Sitten käytiin ihan liian märässä metsässä nostamassa pari tuntia vanhoja jälkiä. Ei oikein noussut kuin se kuivimmassa paikassa ollut. Muut oli kai vesi vienyt mennessään, kun tallomisen jälkeen satoi ja olivat muutenki tosi kosteissa paikoissa.

Jostain syystä siltä ainoalta löytyneeltä jäljeltä ei noussut keppi, mutta hyvää oli mahtavan hieno ison ojan ylitys. Ojaa ei ollut edes tässä treenissä tarkoitus ylittää, mutta kun loppupalkaksi tarkoitettu keppi ei noussutkaan, niin Taavi painoi menemään hienosti ojan yli...

Hakua ja tokoa

Viime torstaina käytiin hakuilemassa ja tehtiin oikein helppo ja nostattava treeni. Neljä ukkoa, joista kahdella ekalla ja vikalla taputukset. Eka oli umpparissa. Ihan mahdoton oli vauhti Taavilla ja kaikki ukot oli hyviä ja ilmaisut loistavia. Kolmas avuton ukko oli myös todella hyvä. Kiva helppo hyvänmielen treeni makuupäivän ratoksi.


Perjantaina tokoteltiin kevään vikat hallitreenit. Alun paikkamakuu meni hyvin, vain ihan pientä vinkumista. Jäin kyllä aika lähelle.

Ohjatusti tehtiin sivulle tuloja namikasan yli. Taavi osasi hienosti luopua ja väisti nameja jonkun verran. Tehtiin myös muunlaisia sivulle tuloja eri kulmista ja seuruun askelsiirtymiä. Sain taas jalkani solmuun noissa koukeroissa... Taavi oli hyvä. Luoksetulo oli myös hyvä, mutta vikaksi tehdyssä tunnarissa keuli ihan huolella. Kalikat vaan lenteli, kun Tapsa viskoi niitä. Sillä ei ollut minkään näköistä keskittymistä tai ajatusta koko hommasta...

Itekseen tehtiin superhienoa merkin kiertoa, seuruuta, kaukoja ja luoksetulon pysäytyksiä ja Taavi oli koko ajan ihan mahtava ja mikä parasta, se oli hiljaa koko treenin ajan, paitsi halliin tullessa ja paikkikseen asettuessa.

Kotona oli sit pakko testata tuota tunnaria, kun se oli treenissä niin katastrofi. Kyllä se kotona osaa....

Lauantai-illan ratoksi Muru eksyi metsään ja me Tapsun kanssa etsittiin se. Taas toi luonto lisähaastetta ja tällä kertaa todella toivon, että meistä ei ollut liikaa häiriötä tai haittaa.

Etsintäsuunnitelmat on mulle se vaikein osa pelastushakua, aina haluaisin mennä vain vastatuuleen haravoiden, jos tuulta on tarjolla. En tiedä mikä olis oikeesti paras tapa, mut taas mentiin samalla tyylillä. Alue oli noin 25 hehtaaria ja keli oli lämmin, kahdenkymmenen asteen paikkeilla, heikko tuuli.

Oltiin edetty puolisen tuntia, kun Taavi haukahti pari kertaa parinkymmenen metrin päässä. Kuulin, että ei ollut ilmaisuhaukku, joten käskin sen luokse. Siellä oli pieni hirvenvasa, eikä emää missään. Vähän hirvitti, josko kohta saadaan hurjistunut hirvi niskaamme, joten häivyttiin paikalta pikaisesti. Hirvivauvan vuoksi jätettiin alueen keskeltä isompi alue käymättä läpi, jottei häiritä sitä enempää ja emä uskaltaisi palata sen luo, toivottavasti näin myös kävi!

Jatkoimme siis hommia ja vähän vajaan tunnin kohdalla Taavi nosti jäljen ja sen avulla lähemmäs maalia ja loppu meni varmaan vähän maa- ja ilmavainun yhdistelmällä. Muru löytyi ison siirtolohkareen päältä. Kovasti yritti Tapsu sinne kiivetä, mutta ei päässyt. Ilmaisu taas hyvä.

Sunnuntaina käytiin smart dog -testissä, siitä ehkä oma postauksensa joskus. Oli hauska kokemus.

Maanantaina hakutreeneissä ihanassa kangasmaastossa, jossa vieno tuuli kuljetti hajua hyvin. Alueella kaksi maalia ja me lähdettiin partioimaan vastatuuleen. Tien laitaa kulkiessamme Taavi lähti kerran jonnekin syvemmälle alueelle, mutta tuli sieltä kuitenkin hetken päästä pois, siitä pieni vekki kuvassa näkyvään jälkeeni. Taavilla oli hyvä draivi päällä ja ekan ukon se bongasi toiselle lenkille lähtiessämme n. 130 metrin päästä. Palasimme takaisin jatkamaan matkaa ja alueen toiselta laidalta Taavi sai hajun toisesta maalimiehestä ja pinkoi sinne haukkumaan. Hyvät ilmaisut molemmilla ukoilla. Hyvä pikkutreeni.

Tiistaina tokoiltiin ja Taavi oli ihan kivalla tuulella. Haukkuja tuli vain merkin kierrossa menomatkalla. Pasmat tosin sekosi, kun Taavi huomasi koutsin taskussa olevan keitettyä naudan munuaista. Sen jälkeen olikin vaikea tehdä muuta kuin tuijotella koutsin taskuja ja karkasi se pari kertaa jopa tökkimään koutsia namin toivossa...

Tehtiin ruutua, jossa Taavi hakeutui etumerkin taakse. Seuruu oli tosi hyvää, jopa peruuttaen tehdyt käännökset. Luoksetulo ja jättävät onnistuivat myös. Paikkiksessa Taavi painui maahan lopussa. Treenin lopuksi häröiltiin kaikki neljä koirakkoa yhtä aikaa hallissa omiamme ja tykkäsin Taavin minuun keskittymisestä, vaikka vieressä touhusikin pelottava beussi.

Perjantain tokotreenit on jatkossa loppukauden keskiviikkoisin ja ulkona. Aiheena oli kukot ja jättävät. Aloitettiin kuitenkin paikkiksella ja taas Taavi painui kesken istumisen maahan. Tehtiin toinen lyhyempi paikkis perään, että Taavikin sai palkan istumisesta.

Kaukot m-i vaihdot meni aluksi täydestä matkasta hyvin, mutta kun tehtiin useampia toistoja, niin Taavi jymähti maahan. Lyhyemmällä matkalla sitten taas nousi istumaankin. Jättävät tehtiin liikkeenomaisesta L:nä ja ihan täyden kympin suoritus seiso ja maahan liikkeillä. Ei tehty samaa virhettä kuin kaukoissa ja jätettiin siihen. Erikseen sitten vielä erottelua ja ne meni mallikkaasti, jopa meille vaikea istuminen onnistui joka kerta hienosti. Lopuksi vielä piiitkän matkan luoksetulo.

Omatoimisesti seuruuta askelsiirtymin ja peruuttaen sekä vähän rallyn kuvioita mielenkiinnon ylläpitämiseksi. Hyvät treenit ja mikä parasta, Taavi oli loistavalla vireellä ja hiljaa koko treenin.

Kevätretki ja pitkästä aikaa hakuhommiakin

Käytiin kevätretkellä kotiautolla saariston rengasreitillä Turun lähellä. Reitti ei näin aikaisin keväällä ole vielä kokonaisuudessaan kierrettävissä, mutta melkein kuitenkin. Kiva reissu ja sää suosi! Punkit ja käärmeet vähän etukäteen hirvitti, mut ei nähty kumpiakaan, Taavin tietty myrkytin punkkeja vastaan ennen lähtöä.

Lossikyytejä oli monta

Finbyn jatulintarha

Leirintäalueella köllöttelyä

Autovahti

Keskiviikkona käytiin aamusta vähän tottelemassa Runtun kanssa, eka kerta ulkona tänä vuonna. Ennen Runtun tuloa ehdin tehdä vähän ruutua ja merkin kiertoa, molemmat oli melko laamailua. Runtun saavuttua häiriöksi, alkoi Taavikin skarpata ja seuruut ja muut oli varsin kivalla vireellä ja mikä parasta, koko treenin ajan ihan hiljainen koira. Paikkamakuuta tein pk-tottistyyliin ja jostain syystä Taavi on ruvennut nousemaan tuolta. Vähän kuin olis omasta mielestään jo maannu tarpeeks ja vois sit lähtee tekeen jotain kivempaa... pitää yrittää saada häiriössä paikkamakuita, että muistuis Tapsalle mieleen sekin homma.

Illaksi tein jäljennostotreenin, jossa kaksi jälkeä. Lähdettiin hommiin vasta puoli kymmenen jälkeen eli pimeällä. Taavi oli vapaana ja eka jana oli 250 m pitkä ja jälki 4,5 h vanha. 

Jäljen luo tullessamme Taavi lähti tarkistamaan jälkeä takajäljelle. Kutsuin sen luokse, kytkin liinaan ja pyysin uudestaan jäljelle. Nyt lähti oikeaan suuntaan ja jäljesti muutaman kymmenen metrin matkan sukalle. Palkan jälkeen koira irti ja lähdimme siirtymään seuraavan janan luo. Sillä oli pituutta n. 150 m ja jälki oli reilu kaksi tuntia vanha. Periaatteessahan Taavi oli töissä myös tuon siirtymän, mutta itse jotenkin helpompi hahmottaa kahtena eri tehtävänä.

Melko pian näin Taavista, että nyt on metsässä jotain, ihminen tai riistaa. Ja niinhän siitä meidän edestä lähti kauris ja Tapsa perään. Ehti juosta ehkä 50 metriä, ennen kuin sain komennettua sen takaisin. Kierrokset oli tietty aika korkeat ja pyysin sen hetkeksi maahan. Uudestaan liikkeelle lähtiessämme vire oli mun makuun edelleen ihan liian korkealla ja en olisi ollut yllättynyt, vaikka keskittyminen hommiin olisi ollut mahdotonta. Mutta niin vain Taavi nosti jäljen heti oikeaan suuntaan ja puksutti kepille. Ihan loistavaan paikkaan sattui kyllä tuo sorkkaeläin, mahtava treeni! Ja miten tuo pimeys rampauttaakaan ihmisjäsentä, ei ole ollenkaan yhtä helppo lukea koiraa otsalampun häilyvässä valokeilassa.

Perjantaina pääsiäisen kunniaksi tokotreenit olikin jo aamusta. Aloitettiin pihalla auringon helliessä meitä. Tehtiin paikkamakuuta ringissä, Taavi taas nousi seisomaan ekaks hetken päästä... maahan palautuksen jälkeen pysyi hienosti. Seurattiin häiriössä ja sen Taavi osasi hyvin.

Sisällä tehtiin lisää paikkista häirittynä. Taaville on ollut vaikeampaa hiljaisessa hallissa yksittäiset häiriöt, kun taas iso häiriömäärä sen on ollut helpompi kestää. Aluksi siis hiljainen halli harvakseltaa tulevilla häiriöillä. Pihatreenin jälkeen tämä meni hienosti, eikä Taavia haitannu häröt. Sitten laitettiin kunnon sirkus päälle. Lentävät lelut ja ympäri pyörivät ja hyörivät outoja huutelevat ihmiset eivät Taavia hämänneet. Vieraan ukko-käsky sai Taavin haukkumaan, niin vahva on hakukäsky., mutta muuten suurin häiriö oli mun taskuun menevä käsi. Lopuksi vielä henkilöryhmää, jossa seuruu keuli taas ihan huolella, mutta kontakti ja Taavin fiilis oli loistava!

Tokotreeneistä kurvattiin suoraan hakuharkkoihin. Taajamatyyppistä etsintää kahdessa setissä. Ekalla kierroksella maalimiehet oli ritilärappusten päässä parvekkeella ja talon toisella puolen parvekkeen alla pusikossa. Ihan pikkuisen oli intoa pyrriäisessä ja vauhti oli sen mukaista. Molemmat ukot löytyi hienosti ja ylhäällä olevan ukon löytöä oli erityisen hieno seurata; Tapsalla oli haju, mutta mistä se tulee ja miten sinne pääsee? Parvekkeen alla oli ovi ja vieressä tikapuut ja toisella puolella sitten nämä rappuset. Hetken Taavi haki reittiä ja sitten hokas rappuset, kipusi ne ylös ja haukkui maalin. 

Toisella setillä maalit oli pihapiirin reunoilla. Joen rannan maali löytyi hienosti, mutta pihan toisen laidan ison kuusen juurella ollut maali oli hankala. Tuuli kävi niin, että hajun saanti oli vaikea, mutta kyllä sekin lopulta löytyi

Lauantaina myös hakutreenit ja ne oli kyllä ehkä huonoimmat ikinä. Tehtiin pk-hakua kolmella maalimiehellä. Taavi vaan nuusas ja kuseskeli, eikä työmoodi ollut ollenkaan kohdallaan. Ukot kyllä löytyi ja jos jotain hyvää treenissä oli, niin ilmaisut, mutta muuten ihan kuraa koko homma... ei ollut edellispäivän motivaatiosta ja työinnosta tietoakaan. No, aina ei voi onnistua ja eihän me olla pitkään aikaan tehtykään pistotustyylisesti hakua, mut silti.