Sunnuntaina aamusella jälkiryhmän treenit ja Taavi sai pitkästä aikaa vieraan tekemän jäljen ja eritoten minä koiranlukutreeniä. Alku oli mulle hankala, kun tuuli toi ilmeisesti noin tunnin vanhan jäljen hajua Taavin nenään jo vähän kauempaa ja se puski vahvasti eri suuntaan, kuin mihin olin ajatellut jälkeä lähteä nostamaan. Mutta kyllä sieltä Taavin nenän näyttämästä suunnasta se jälki nousi. Kun Taavi oli selkeästi jäljellä, oli mun myös helpompi lukea sitä, tuosta alusta en ottanut niin selvää... Jäljellä oli pituutta varmaan vähän reilu 500 metriä ja keppejä ja esineitä oli yhteensä kuusi. Kaikki löytyi.
Terävä kulma oli hieno, hyvät tarkastukset. Myös polun ylitys oli hyvä. Polulla oli aiemmin kulkenut koiria, mutta se ei aiheuttanut mitään reaktiota Taavissa. Kerran jälki hukkui totaalisesti, en tiedä syytä, mutta aika kauan teki Tapsu töitä jäljen uudelleen nostamiseksi. Mä olen kehittynyt, kun annoin sen tehdä töitä. Edelleen esineiden jälkeen on Taavilla välillä vähän vaikea saada uudestaan kiinni jäljestä. Paneudutaan tähän jatkossa.
Tiistaina Taavilla oli fyssari. Viimeksihän se oli ihan totaalisen jumissa. Nytkin oli vähän jumeja, joista osa ainakin viime kerran peruja vielä, kun kaikkia ei saatu auki kunnolla silloin. Onneksi ei kuitenkaan mitään isompaa enää ja jumit saatiin nyt hyvin kaikki auki. Taavistakin näki, ettei ollu niin kipeä kuin edellisellä kerralla vaan malttoi rauhassa maata käsiteltävänä, mitä nyt välillä vähään piti fyssaria pussailla.
Keskiviikkona tokoiltiin ja kokeiltiin taas tunnaria ja oli se parempi kuin edellinen kerta hallilla, mutta silti kaukana siitä mitä se on kotona... Aloitettiin kuitenkin paikkiksella ja Taavi on ilmeisesti ottanut paikkaistumisen "istu niin kauan kuin jaksat ja sitten voikin käydä maahan" liikkeenä. Hyvä ja rauhallinen istuminen melkein ajan loppuun asti, mutta sitten painui taas maahan. Tehtiin useampia toistoja ja lyhyemmällä ajalla ei tätä ongelmaa ole.
Seuruuta tehtiin pitkät pätkät liikkuroituna ja suurimmalti se oli oikein kivaa menoa. Haukkujakaan ei tullut kuin yksi ja pari ähinää johonkin väliin. Pitkillä suorilla meinaa vähän keskittyminen herpaantua, mutta peruutus ja askelsiirtymät meni hienosti.
Lopuksi vielä hyppyä ja siinähän ei ollut mitään sanottavaa, mahtisuoritus kovasta häiriöstä huolimatta.
Lauantaina illansuussa ensin vähän hömppäiltiin takametsässä kolmella maalimiehellä; peräänajo, valmis ja taputus. Ihana pentutreeni, joissa vauhtia aina piisaa vaikka muille jakaa.
Sitten käytiin ihan liian märässä metsässä nostamassa pari tuntia vanhoja jälkiä. Ei oikein noussut kuin se kuivimmassa paikassa ollut. Muut oli kai vesi vienyt mennessään, kun tallomisen jälkeen satoi ja olivat muutenki tosi kosteissa paikoissa.
Jostain syystä siltä ainoalta löytyneeltä jäljeltä ei noussut keppi, mutta hyvää oli mahtavan hieno ison ojan ylitys. Ojaa ei ollut edes tässä treenissä tarkoitus ylittää, mutta kun loppupalkaksi tarkoitettu keppi ei noussutkaan, niin Taavi painoi menemään hienosti ojan yli...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti