sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Näytillä

Keskiviikkona käytiin mätsärissä. Taavin käytös odotellessa oli todella hyvää, se on nyt jostain löytänyt sisäisen rauhan ja muut koirat saivat olla rauhassa tai sitten niitä mentiin iloisesti katsomaan, rähjäystä ei ollut juuri ollenkaan.

Itse kehä meni sitten vähän niin ja näin, kun samaan aikaan viereisessä kehässä oli Tapsan kaveri ja sinnehän Taavi oli koko ajan menossa. Antoi kyllä tuomarin kopeloida hyvin ja seisoikin ihan nätisti, mutta ravista ei taas tullut mitään, viereiseen kehään olisi ehdottomasti pitänyt päästä leikkimään. Tuloksena sininen nauha.

Sinisten ryhmäkehä meni Taavin esiintymisen osalta tosi hyvin. Seisoi nätisti ja ravasi ekaa kertaa ikinä koko kaksi kierrosta nätisti =) Tästä huippusuorituksesta huolimatta emme sijoittuneet.



Tänään olin elämäni ensimmäistä kertaa koiranäyttelyssä, KV näyttely Hamina Bastionissa. Mua jännitti niin, että aamupala ei pysynyt sisällä ja koko viime yön näin unta, jossa unohdan Taavin autoon... muuten hyvä fiilis! Kyllä sai pää pyörällä katella kaikenkarvaista sakkia :) Mentiin paikalle jo hyvissä ajoin, jotta Tapsa ja minä keritään rauhoittua.

Taavi oli tosi kiltisti ja tuttuja ja tuntemattomiakin käytiin nuuhkimassa. Keli oli tosi kiva, sopivan viileä, muttei kuitenkaan satanut. Rauhoituimme Taavin kanssa hetken kierreltyämme ja katseltuamme vuoroamme odotellessa. Taavi oli tänään ainut rotunsa edustaja.

Kuvat Hanna Pasinen




Kehä meni vähän sinne päin. Taavi antoi hyvin kopeloida itsensä ja hampaatkin näytti ihan ok. Hajut maassa vaan olivat niin kovin kiinnostavia, että nenä ei meinannut millään pysyä ylhäällä :/ Ees taas ravaus meni kokonaan nenä maassa, ympyrää juostessa pää oli jo vähän ylhäällä. Seisotus ei aluksi meinannut onnistua, kun Tapsa vaan pyöri ja hääri ja haisteli niin kiihkeästi, että mun namit ei kiinnostanut ollenkaan. Pitäis keksiä joku tosi haiseva ja Taavia kiinnostava nami, joka voittaisi kaikki muut hajut. Sitten kun sain sen seisomaan, niin seisoi ihan hyvin, vaikka jouduttiinkin seisomaan tosi kauan.

Luokkana juniorit, tuomarina Irina Poletaeva ja tuloksena ERI, sertin olisi kuulemma saanut, jos olisi osannut käyttäytyä paremmin :P

oikean tyyppinen ja mittasuhteet. Erinomainen luusto. Hyvä pää ja ilme. Oikea hampaisto. Korvien kanto voisi olla parempi. Hyvä kaula ja ylälinja. Rintakehä riittävän kehittynyt ikäisekseen. Hyvät kulmaukset. Ulkonevat etukäpälät. Esiintyminen ja liikkuminen voisivat olla paremmat. Hyvä karva.


Kuvat Hanna Pasinen









lauantai 10. toukokuuta 2014

Vili vieraana

Tänään Tapsaa kävi ilahduttamassa muutamaa kuukautta vanhempi tanskalais-ruotalainen pihakoira Vili. Yhteinen sävel löytyi heti ja vauhtia piisasi.

Kameran asetukset taas päin sitä itteään, mutta tässä näitä nyt kuitenkin:


















Harmitusta ja hakua

Torstain pelastushakutreenit peruuntuivat vähäisen osanottajamäärän vuoksi. Harmitti niin vietävästi. Toivottavasti porukka on oikeesti sitoutunutta, että saadaan pidettyä ryhmä kasassa!

Lähdin sitten Tapsan kanssa lievittämään harmitusta metsään, aiheena esineruutu. Esineruutu on meillä ihan alkutekijöissään ja olen sitä tehnyt vain muutaman kerran omineen. Tallasin noin 30 x 40 m alueen ja laitoin Tapsan alueen reunaan kiinni siksi aikaa, kun vein sen lelun alueen takalaitaan samalla heilutellen sitä. Palasin Taavin luo ja otin sen sivulle lähetysasentoon. "Etsi" ja Taavi lähti tosi hyvin esineelle asti, siinä sitten vähänaikaa pyöri ja katteli ympärilleen. Poimi kuitenkin lelun lopulta suuhunsa ja juoksi suoraan mun eteen. Lelu tosin putosi puolentoista metrin päähän minusta. Palkkasin kuitenkin ja sitten otettiin pari kertaa lelun pitoa ja luovutusta.

Jokainen lelu on näytettävä Taaville erikseen. Yhteensä neljä lelua, joista kolmas oli jotenkin vaikea sille. Jouduin lähettämään pari kertaa uudestaan, mutta jostain syystä Taavi ei vain tuonut lelua mulle, vaikka pyöri kyllä ihan siinä lelun luona ja varmasti sen löysi. Käytiin se sitten yhdessä hakemassa ja otettiin luovutus. Neljännen lelun se sitten etsi taas hyvin ja toi jo ihan melkein mulle asti. Paras esineruutuharjoitus tähän asti!


Eilen oltiin pk-hakutreeneissä, sääherra helli meitä kaatosateella ja ukkosella.
Taaville kuusi ukkoa, viisi haamuina ja viimeinen peräänajona. Kaikille meni taas hyvin, parin kohdalla joutui vähän tekemään töitäkin. Ehkä se nenä sieltä löytyy ja silmillä etsiminen vähenee... Sadeviitatkaan eivät pelottaneet Tapsaa, vaikka radalle tultaessa se niitä kävi vähän varoen haistamassa.

Taavi kiskoo radalle mentäessä ja keskilinjalle palatessa aivan kamalasti. Pelkään, että se vahingoittaa itseään, kun sillä on aivan järjetön kiire etsimään niitä ihania ukkoja, joilta saa aina jotain hyvää. Vaikka hallintaa ei tässä vaiheessa vielä tarvitsekaan olla ja olen jopa kuullut sen syövän aloittelevan koiran motivaatiota, niin kyllä mun on pakko yrittää tehdä tolle hirveälle vetämiselle jotain. Ekan tai toikan ukon jälkeen Taavi kyllä yleensä vähän rauhoittuu ja malttaa jo keskittyä minuunkin. Tokan ukon jälkeen älysin ottaa namit käyttöön ja tuoda sen niiden avulla jonkinlaisessa kontrollissa keskilinjalle.


perjantai 2. toukokuuta 2014

Viikon varrelta

Sunnuntaina olimme mätsäreissä, keli oli kohdillaan. Taavi esiintyi tyylilleen uskollisena riekkuen, vaikka mun mielestä paremmin kuin aikaisemmilla kerroilla. Hampaatkin se näytti tuomarille paremmin kuin ennen. Olimme parikehän punainen, mutta sen jälkeen ei tullut sijoitusta. Kuvat Mia Petroff.





Maanantaina jälkikauden virallinen aloitus treeniporukan kanssa. Tosi kova takatuuli. Taaville tehtiin n. 100 m pitkä, suora peltojälki, jossa nameja vaihtelevalla tiheydellä. Kyllä se aika tarkasti menee! Ensi kerralla kokeillaan ehkä esineitä. Kuvat Tiina Suuronen.





Tiistaina pelastushakutreenit metsässä pienessä vesisateessa, ihanan raikas keli! Tapsalle neljä ukkoa, joista eka haamuna, toka valmis. Haamulle juoksi suoraan, valmiille Taavi kiersi varmaan kilsan lenkin, kun tallottu raita vei sen mennessään ihan alueen loppuun asti, mutta kovasti se teki töitä ja lopulta se ukkokin löytyi! Kolmannen ukon metsään meno näytettiin Tapsalle ja sitten se vietiin vähän matkaa pois ja maalimiehen piilouduttua takaisin. Töitä sai tällekin ukolle vähän tehdä, mutta pirun hyvin se lähtee. Tällä ukolla tuli yksi haukkukin. Neljäs ukko oli valmis lähellä ja sille Taavi meni lähes suoraan. Tämä kokenut maalimies sai Taavin taas haukkumaan hyvin. Ihan loistotreeni tänään, vaikka hallinnasta ei aluksi ollut tietoakaan, kun tuo pieni pyrriäinen on niin tohkeissaan tästä hommasta, että korvat jää autoon... :)


Keskiviikkoaamu alkoikin sitten silmä turvoksissa. Taavi piti toista silmäänsä kiinni ja ihan kuin luomet olisi ollut vähän turvoksissa... Saatiin lääkäri iltapäiväksi, jolloin Taavi onneksi jo piti silmää aukikin, tosin siristeli aika lailla. Silmän keskeltä löytyi n. 2 mm pituinen haava. Taavi sai heti kipupiikin, jonka alettua vaikuttaa loppui siristelykin. Nyt sitten kymmenen päivää aamuin illoin rasvaus + kipulääkitys tarpeen mukaan.




Torstaina käytiin mätsäreissä, kun silmäkin näytti ihan hyvältä. Tulos oli sama kuin sunnuntaina. Taavi tosin esiintyi paremmin, ravaaminen sujui jo melko hyvin. Hyvä reissu; Taavi oli tosi paljon rennompi ja rähjäsi vain vähän =) Nähtiin Pakki-isukkikin.

Illalla käytiin vielä pikatottistelemassa jälkiporukan kanssa. Seuraamista, perusasentoa ja kontaktia muutaman muun koiran ollessa kentällä. Meni hirveen paljon paremmin kuin mini takapihatottikset, mitä olen yrittäny tehä tässä pitkin viikkoa pihahommien lomassa (siis oikeesti tosi vähän, mut yrittäny kuitenkin...). Seuraaminen varsinkin oli tänään jotenkin tosi hyvää, vaikka alkuviikosta meinasin heittää pyyhkeen kehään koko homman kanssa. Kontaktin pito on edelleen ajoittain tosi vaikeeta, muut koirat vie huomion. Samalla reissulla päästiin vähän nuuhkimaan landseerin ja flätin pentuja <3


Tänään käytiin kentällä kimppatottiksessa neljän muun koiran kanssa. Tehtiin ohitusharjoituksia ja pujottelua. Meillä oli kontakti lähes koko ajan!! Sivulletuloja tehtiin myös ja ne meni hyvin ja Taavi seuraa ilman namia hyvässä kontaktissa!! Yhden askeleen verran etenin kerrallaan ja me oltiin niin loistavia! Sitten vielä maahanmenoja ja istumisia, lopuksi vauhdikas luoksetulo toisen kiinnipidosta. Tänään oli kyllä niin meidän päivä!