torstai 25. toukokuuta 2023

jälkiä, pitkää treeniä ja tottista

Viime viikon keskiviikkona Sinnille jälki ja BH-treeniä, Taaville tottista.

Sinnin jälki meni periaatteessa ihan hyvin, mut tekeminen oli kuitenkin joten löysää ja huolimatonta. Ajoittain oikein tosi hyvää ja sit välillä taas vähän sinne päin. 

BH-treeni taasen meni oikein mallikkaasti. Mun pitäis ehkä lukea säännöt, että tietäis mitä siinä nykyään pitää oikeesti tehdä.


Iso musta koira vähän hirvitti


Taavin tottis oli varsin mallikas, seuruussa vähän hapuilua.


Torstaina oli pitkien treenien päivä ja Sintturalla pitkä etsintä. Ensin alle tunti tyhjää ja sitten tultiin maalille. Tyhjän aikana meinattiin kävellä hirvenvasan yli ja pari kertaa Sinni otti riistajäljen ja kuppi meinas mennä nurin. Positiivista kyllä, tuli molemmilla kerroilla parin käskyn jälkeen pois riistalta. Ton saman vimman kun sais näihin ihmispuolen juttuihinkin, niin Sinttu ois pitelemätön!

Maalimieheen hajuun reagoi hyvin, ei siis huolta, etteikö pitkänkin tyhjän jälkeen olisi innokas etsijä. Ilmaisussa taas rullan pudotus vähän liian aikaisin, mut en jaksanut nipottaa. 


Se mitä haettiin, eli reagointi pitkän tyhjän jälkeen, saatiin. Mahtitreeni siis. Seuraavaks pitää varmaan siirtyä rullanillityksiin.

Kuvia Helin kamerasta:








Perjantaina käytiin Taavin kanssa moikkaamassa eläinlääkäriä ikätarkastuksessa ja sitten mentiin fyssarille. Lääkäriltä puhtaat paperit. Fyssarilla vasemman takajalan asentotuntorefleksi (vai mikä se nyt on) aavistuksen oikeaa hitaampi, mut kuitenkin edelleen normaali. Oliko jumia vai jotain muuta... saatiin kuitenkin kaikki jumit auki ja asentotuntoa testaillaan taas seuraavalla kerralla.



Lauantaina piti tehdä Taaville tottistreeni ja Sinnille rallya, mut olin aamupäivällä juoksulenkillä vain Sinnin kanssa ja kohdattiin kyy vähän turhan läheltä, niin loppupäivän suunnitelmat meni sit uusiksi. Oltiin neljän kilsan päässä kotoa, kun törmättii kyyhyn, enkä ollut varma osuiko vai ei. Sinni juoksi edellä ja kyy jäi jalkoihin. Sähisi ja kimpoili siinä hetken ja Sinnikin meni sitä vielä uudestaan katsomaan ennen kuin sain hihnan kirittyä tiukalle ja kiskottua Sintun pois käärmeen luota. 

Neljäs kamu, jolle soitin, oli kotosalla ja pääsi kyyditsemään meidät kotiin. Iso kiitos tästä ❤️❤️❤️!!! Oli muuten Sinttu painava kantaa autoa vastaan pinemmältä tieltä kohti isompaa ehkä noin puolisen kilsaa! Pitää opetella hartioilla kantaminen!

Elliltä saatiin ohjeet seurata koiran vointia, kun osuma ei ollut varma. Kotiin päästyämme suihkuttelin Sinnin etujalat ja rinnan, kun sillai näin ihon paremmin, en löytänyt pistojälkeä. Istuin sen kanssa sitten kaksi tuntia kylppärissä seuraamassa tilannetta. Mitään oireita ei ilmaantunut, joten selvittiin säikähdyksellä. Mut olipa epämiellyttävä ja kuumottava tilanne! Nyt tuntuu siltä, etten halua mennä metsään ollenkaan 🙈.


Sunnuntaina sit tottisteltiin Tapsun kanssa. En tiedä mihin meidän seuruu on taas kadonnut... mut noin niin kuin muuten menee hyvin.


Maanantaina vein Sinnin Seijalle. Taavi on pari päivää ollut ylen kiinnostunut Sinnin ahterista ja mahdollisista suvunjatkohommista, vaikkei Sinnillä mun mielestä ole juoksut edes vielä alkaneet. Merkkailee ja ruopii kyllä todella paljon, muttei muuta.

Katotaan nyt rauhoittuuko Tahvo ja alkaako Sintulla juoksut oikeesti vai ei. Kesä - heinäkuun taitteessa niiden vasta pitäis olla, jos väli ois ollu sama kuin viimeksi.


Illalla Tapsulle tottista ja vierasta jälkeä ukkosen säestyksellä hautovassa kelissä. Tottis meni muutamasta kauneusvirheestä huolimatta ihan hyvin. Seuruu ei ole hyvää, muuten ok.

Kuvat Tiina S.




Jälki meni myös hyvin kuumasta (eka hellepäivä) ja kuivasta kelistä huolimatta. Nostossa Taavi sai jo hajun ekasta esineestä ja siksi se oli vähän vaikea lukea, kun pää oli pystyssä. Loppujälki meni hyvin, vaikka olin ennen treeniä jäljestä tietämättäni käynyt siinä vähän kusettamassa Taavia 😆. Tapsu nosti silloin jo jäljen jostain sen puolivälistä ja siinä kohtaa kävi mielessä, että näinköhän olen jäljen luona. Oltiinhan me, kahteen kertaan olin kävellyt sen yli, mut eipä tuo haitannu varsinaista jäljestystä yhtään.



Maanantaina kävin tekemässä vielä Taavin kanssa tottistreeniä ja meni kyllä hyvin. Oltiin myös häiriönä BH-kokeekeen valmistautuvalle koirakolle. Paikkiksessa Taavi ei ois malttanut pysyä yhdessä asennossa, vaan vaihteli asentoa, mutta pysyi kyllä paikallaan. Seuruut ja muut meni ihan ok. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti