Kauheesti on taas tehty. Jälkikausi korkattu ja Sintturalle käyty kisailemassa RTK1

Edellisen viikon sunnuntaina aamulla Sinnin kanssa Mari Leiviskän tokovalkussa. Olipa ihana kouluttaja, selkeät yksinkertaiset ohjeet ja ohjeet myös siihen miten jatketaan, kun asiaan liittyvä eka steppi on saatu toimimaan. Tykkäsin kovasti!

Me katottiin kaukoja, peruutusta ja seuruuta. Kaukoissa kyllä tiesin itsekin, että targetti on varmasti Sinnille toimivin ja nyt kun vaihdettu kaukot etujaloilta takajaloille, niin ei auta kuin hinkata. Hyviä vinkkejä namin suunnasta ja erityisesti seisomisen opettamisesta. 

Peruuttaessa Sinni on vahvasti vasenjalkainen ja tähän ei saatu ainakaan heti toimivaa ratkaisua, mutta hyviä vinkkejä kuitenkin sekä edessä että sivulla peruuttamiseen. Harjoiteltiin myös perusasennosta seisomaan nousemista ja sen Sinni tajusi hurjan nopeasti takatargetin avulla. 

Seuruun lähtöjä voisi kokeilla parantaa alkuun tehtävällä käsitargetilla, josta olisi sitten mahdollisilla koekentilläkin hyötyä.

Tiistain rallytokossa edestä sivulle tuloja molempia kautta. Suoraan sivulle on Sinnille helpompi kuin takaa kiertäen. 

Maahan menoja liikkeestä ja sivulta ja kaikenlailla. Nää on Sintulla hyvin hallussa.

Loppuun vielä häiriköityä perusasentoa. Mahtavan hienosti stemppasi Sinni kontaktin kanssa, vaikka koutsi häiriköi ja pyysi luokseen.

Keskiviikkona molemmille jälkikauden avaus, vaikkei metsässä vielä sulaa juuri olekaan. Mut en voinut malttaa enää kauempaa.

Aluksi Sinnille pätkä seuruuta metsätiellä ja paikkis.

Paikkis meni hyvin

Sinnille 400 metriä, 2,5 tuntia vanha neljä esinettä sisältävä jälki, joka kulki lähes koko matkan lumella. Lyhyt nosto.

Sinni kyllä reagoi jälkeen, muttei kuitenkan lähtenyt sitä kunnolla jäljestämään. Pieni lenkki takaisin ja uudella yrityksellä lähti ihan hyvin. Sinni jäljesti koko matkan kohtuullisen hyvin. Hidas se on ja eka esine jäi täysin huomiotta, mutta mentiin koko jälki aika hyvin ihan jäljen päällä. Välillä muut hajut kiinnosti, mutta niiltä Sinni palasi omatoimisesti ennemmin tai myöhemmin takaisin jäljelle. Sulat kohdat selvästi vaikeampia kuin lumi.

Taaville myös neljäsataa metriä pitkä kolme tuntia vanha jälki neljällä esineellä. Melkein koko jälki sulalla. Olipa vaikea. Lumiset kohdat meni helpommin. Kaikki esineet ylös, mutta moneen kertaan joutui Taavi hakemaan jälkeä uudestaan. Tuo alue on todella täynnä kauriiden jälkiä, mutta silti oli kyllä haastavampaa menoa kuin mitä osasin odottaa. Mutta tästä se taas lähtee.

Illalla Sinnin kanssa tokoilemassa. Harjoiteltiin kaukojen istu-maahan-istu vaihtoja targetilla. Ne meni oikein hyvin. Tehtiin myös seuruun lähtöjä ja ruudun alkeita. Paikkis myös. Hyvä treeni.

Torstaina korkattiin hakukausi sulassa metsässä. Ei se iso sula lämpäre ollut, mutta sen verran suuri kuitenkin, että saatiin ihan oikea treeni tehtyä. 

Mallailin Sintulle kotona Kostin vanhaa norskirullaa. Josko se olisi pidemmillä näyttömatkoilla ja kuumalla kelillä läähättäessä helpompi kuin toi ruotsalainen, mut mennään nyt toistaiseksi vielä ruotsalaisella versiolla... 

Oisko säädöt kohdallaan?

Miltä tää norski maistuu

Neljä valmista ukkoa kiintorullalla. Ekalta toi rullan, mut oli niin täpinöissään, että juoksi vielä toisen kerran ukolle rulla suussa ennen kuin toi sen mulle ja mentiin näytölle. Toiselta oli poiminut rullan reilun kymmenen metrin päässä, mutta näytölle vei hienosti perille asti. Kaksi viimeistä melkoisen mallikkaasti. Rullan luovutusta pitäisi hioa vielä paljonkin.

Taavi teki tottista ja harjoiteltiin sirun lukua. Eteenmenoihin pitää taas luoda lisää uskoa, mut eiköhän ne rupea pian toimimaan. Muut meni hyvin.

Perjantaina aamusta hallilla molemmille rallyn avorata.

Taavi oli ihan mahtava. Teki niin hienosti ja hiljaa.

Sinnille olikin sitten paljon vaikeita juttuja. Houkutuksessa vaihtoi seuruun puolta, hyppy ei onnistunut ei sitten millään ja pyörähdys oli myös täysin mahdoton.

Treenattiin erikseen hyppyä, joka saatiin jotenkin toimimaan, mutta pyörähdyksessä ei onnistutta. Nami kädessä se menee, mutta muuten ei millään.

Tehtiin myös seuruun lähtöjä ja kaukojen istu-maahan vaihtoja alustalla. Nää meni hyvin.

Lauantaina käytiin Iiris Harjun tuomaroimissa rally-kisoissa hakemassa ohjaajalle ahdistus. Rata meni siihen asti hyvin, kunnes hallin ovella kävi kunnon koiratappelurähäkkä ja Sinni jäi siihen ihan kiinni. Pystyi hirveellä tsempillä tekemään vielä muutaman liikkeen, mutta kolmessa vikassa liikkeessä Sinni päätti kohdistaa epäilyksensä kehäaidan takana seisoneeseen yksittäiseen ihmiseen ja näistä kaikista - 10 rintamasuunnasta. Mut noin niin kuin muuten meni hyvin... Ärsyttää ihan sikana! Virhepisteitä kertyi 37 ja ei siis tulosta. Tuomarikommetti "Ohjaajalla erinomaiset koiranlukutaidot" lämmitti mieltä paljon.

Onneksi päästiin heti kisan loputtua käymään vähän hallissa ja Sinni tuntui siinä tosi kivalta tehdessä. Toisista koirista otti kyllä tosi kovat kierrokset.

Sunnuntain Taaville jälki. Ehti vanheta noin kolme tuntia, sulahkoa maata riitti reiluun 300 metriseen jälkeen. 

Nosto oli ihan superhieno, muutaman askeleen tarkistus suunnasta ja varmasti oikeaan suuntaan. Ihan ei vielä päästy siihen junamaiseen puksutustyyliin, mutta edelliseen jälkeen verrattuna kovin varman oloista työskentelyä. Kaikki neljä esinettä hyvin ylös. Taavin kanssa jäljestys on vaan parasta ❤️

Maanantai-ilta kului Korialla rallykisoissa. Onneksi tuli toiset kisat heti näin pian, niin pääsin purkamaan lauantain kisasta jäänyttä ahdistusta. Olin kyllä radalla jäykkä kuin rautakanki ja tekeminen tuntui todella jäykältä. Sinnikin oli jotenkin kankea, mutta johtui varmaan mun epänormaalista toiminnasta. Tuomarina oli Taru Leskinen ja rata näytti tältä.

Tehtäviltä viisi, kuusi ja seitsemän kultakin - 1 pistettä puutteellisesta yhteistyöstä, kutoselta myös - 1 kontrollin puutteesta. Kasilla sain taluttimen kiristymään - 1 pisteen verran. Olipa muuten hankala rata, kun tuomari ja sihteeri seisoivat niin keskeisellä paikalla lähellä montaa tehtävää ja niitä olisi ollut niin kiva mennä katsomaan! Tuo suora, jolta noi virheet tuli, oli ilmeisen hyvän hajuinen monen koiran siellä haistellessa oikein antaumuksellakin. Lisäksi onnistuin saamaan maahan menon yhteydessä tehtävällä viisi meidän lyhyen hihnan Sinnin tassun alle ja siksi koiran kiertäminen näyttää vähän hassulta. Luojan kiitos Sinttu sai tassun hienosti pois hihnasta, muuten ois voinut meidän matka loppua siihen. Tuomarikommenttina " Iloisesti häntä heiluen läpi radan". Ei kyllä itsestä tuntunut yhtään meidän omalta iloiselta tekemiseltä, mutta kiva jos edes vähän näytti siltä. Pisteitä 95 ja RTK1!

Video Tiina Suuronen:

Kisoissa oli kuvaamassa Aava Koljonen, tässä pari hänen otostaan:

Lähdössä

Tiistaina aamusta Taaville tottista. Seuruu ihan ok, paikkis muuten hyvä, mutta nousi istumisesta seisomaan. Istui kuitenkin heti ekasta käskystä uudestaan ja istui nätisti neljä minuuttia. Eteenmenot oli melkoisen mallikkaat, palloille mentiin.

Iltapäivällä ahkeroitiin vielä Sinnin kanssa kevyet rallytreeni seisomisen, hypyn ja pyörähdyksen merkeissä. Paljon palkkaa ja kiva rento fiilis. Hienon rennosti Sinni otti treenitilan kaksi muuta koiraa.

Rallysta suoraan hakumetsään ja siellä alkuun pieni koirien sosiaalisuusharjoitus, joka teki Sinnille ihan tosi hyvää. 

Alueena 2,5 ha, neljä maalia valmiina, mulle sokkotreeni. Yksi maalimiehistä seisoi, Sinnille uusi asento. Kiintorullalla mentiin.

Ekaksi löytyi tuo seisova ja Sinni tomerasti vain istui sen vieressä ja odotti palkkaa. Irrotin sitten rullan sen kaulasta ja pyysin maalimiestä antamaan sen Sinnille ja saatiin lyhyt rullan tuonti. Seisovia siis paljon lisää. Toinen ukko oli ihan superhieno! Haki rullan hyvin noin 60 metrin päässä olleelta maalilta ja toi rullan mulle asti vaikeassa kallioisessa maastossa, jossa joutui vähän hyppimään. Kolmas löytö tuli tosi läheltä mua ja siinä vähän huono ilmaisu. Luulen, että mun läheisyys vaikutti heikentävästi. Viimeinen löytyi taas vähän kauempaa ja sieltä hyvä rullan haku, mutta matkalla tapahtui jotain ja rulla putosi suusta. Omatoimisesti Sinni kuitenkin haki rullan uudestaan, vahvistin vielä tuo-käskyllä. Näytöt kaikilla hyviä. 

Pikku hiljaa eteenpäin, mutta on kyllä ihan hitokseen vielä tekemistä. Haukku ois varmaan jo ilmaisuna valmis, mutta jotenkin tää rullan opettaminen on kiehtova juttu.

Taavin poistetun patin patologinlausuntokin tuli ja patti oli jokin hikirauhasen toimintahäiriöön liittyvä juttu. Ei kasvainta tai mitään muutakaan, mistä pitäisi huolestua.