sunnuntai 29. toukokuuta 2022

Metsäjuttuja ja paimennusta

Edellisen viikon tiistaina päivällä käytiin kentällä tottistelemassa. Sinni oli ehkä vähän haahuilevalla tuulella, mutta huomattavasti paremmin sen kanssa meni kuin edellisten juoksujen aikaan treenihommat. Jos se nyt siis tekee juoksuja... Mut ei tehty paljon mitään, vähän seuruuta. Enemmänkin oltiin vain tutustumassa uuteen paikkaan.

Taavi oli häiriönä Tarelle ja Tapsun kanssa tehtiin seuruuta ja vitsi kun se meni kivasti! Ei ääntä ja oli muutenkin kivassa mielentilassa. Muutama luoksetulo myös ja paikkis. Kuten kuvasta näkyy, niin palokunta oli meille häiriönä.



Illalla Sinni kävi taas treenailemassa kiintorullan tuontia ja kyllä se on sen vaan hokannut. Maalimiehillä oli käsi alhaalla kuten aiemminkin, mutta sen voi kyllä jatkossa jättää pois. Taaskaan ei Sinni varsinaisesti etsinyt ketään, vaan maalit oli näkyvillä metsässä vajaan viidenkymmenen metrin päässä. Puhtaasti tekniikkatreeni siis.

Ekalle reipas meno, rullan itsenäinen poiminta ja tuonti mulle. Edelleenkään Sinni ei osaa tuoda käteen asti mitään, joten ei voi rullaakaan vaatia. Mutta pudottaa sen onneksi vasta melko lähellä, metrin päässä ehkä. Näytölle meno innokas.

Toisella ukolla Sinnin suuhun olikin tullut keppi rullan sijaan. Juoksi siis keppi suussa melkein mun luokse, kunnes pudotti kepin ja palasi maalille. Oli vähän sen oloinen, että palkkaa pitäis saada, mutta kun sitä ei kuulunut, niin otti rullan ja toi sen mulle. Näyttö hyvä. Jos ois kepin tuonut mulle asti, niin olisin sen hyväksynyt tietenkin, mutta kun pudotti sen kaukana, niin eihän sitä voinut hyväksyä. Tosi tyytyväinen olen kyllä tuohon, että jos ei palkkaa heru, niin ottaa rullani itsenäisesti uudestaan. Vois kuvitella, että jos sitten joskus pudottaa rullan vaikka vaikean maaston takia tai muuten, niin se ei muodostu ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi...

Kaksi viimeistä ukkoa meni myös hyvin. Tosi tyytyväinen olen Sinnin toimintaan. Jokohan sitä uskaltaisi kokeilla rullanilmaisua ihan pikkuruisella etsinnällä?


Keskiviikkona ajeltiin yhden yön reissulle Tampereelle. Kyllä oli maalaiskoirien päät pyörällä ison kaupungin meiningistä, mutta voi miten hienosti ne osasi siellä kulkea. Nähtiin yhden lenkin aikana enemmän koiria kuin kotona koko vuonna ja lisäksi ohitettaviin lukeutuivat myös pyöräilijät, lastenvaunut, sähköpotkulaudat, puliukko, oravat ja jänikset. Erilaisia työkoneita oli myös paljon ja kaikistä tää kaksikko meni ohi kuin olisivat tottuneet kaikenlaisiin outouksiin, paitsi Sinni oraviin. Tais emäntä olla enemmän huolissaan oudoista asioista kuin koirat =)

Kotimatkalla koukattiin tervehtimään Kostia. On se vaan komea ja rakastettava poika, eikä se ole onneksi meitä unohtanut <3



Sinni ja Kosti kävivät lenkillä ja niillä oli oikein hauskaa keskenään.






Lauantaina oltiin Sinnin kanssa paimennuspäivällä Woollandiassa. Päästiin kaksi kertaa lamapaille ja Sinttura oli aikasta kiva. Eka kierros mentiin liinassa lampaiden perässä ja hyvin Sinni fokusoi lampaisiin. Pari kertaa meinas vähän ryntäillä, mutta oli aika kivasti kuitenkin kuulolla.

Toisella kierroksella Sinni oli jo vapaana ja minä lampaiden edessä. Vähän Sinni oli hämillään jutusta, mutta hyvin kuljetti lampaita takana ja oli ihan äärimmäisen hyvin kuulolla. Totteli hidastamiskäskyä (mitä ei ole edes opetettu) tosi hyvin. Muutaman kerran kun en pysynyt lampaiden tahdissa, laitoin Sinnin istumaan ja palasin itse lampaiden eteen. Näistä tilanteista Sinnin oli vaikea lähteä uudestaan liikkeelle. Ihan kuin se ei olisi ollut varma, että saako nyt liikkua vai ei. Oli tosi kiva päivä! Toivottavasti päästään vielä tänä kesänä uudestaan.

Kuvia otti Teija Sonni:








Omat kuvat

Oman vuoron odottelua

lambakset

Toffe ja Sinni



Sunnuntai-iltana Sinni kävi hakemassa neljä kiintorullaa maalimiehiltä. Alkaneista juoksuista huolimatta se pystyi aika kivasti tekemään hommia. Eka maalimies meni tosin ihan plörinäksi, mutta toiselta se vähän autettuna haki rullan ja kolme vikaa meni sitten jo oikein tyylikkäästi. Nyt oli vähän pidempi matka kuin viimeksi.


Helatorstaina pidettiin pitkien etsintöjen treeni perinteisesti huonossa kelissä. Taavi teki vajaan kolmenkymmenen hehtaarin etsinnän, josta aika alkuvaiheessa nousi jälki ja löytyi reppu. Jälki meni kuitenkin meidän alueen ulkopuolelle, joten sitä emme voineet jatkaa. Jatkoimme siis partiointia ja kun etsintää oli takana vajaa puolitoista tuntia, nosti Taavi jäljen ihan superupeasti. Se sai jäljestä hajun ja hienosti ilmavainulla jäljen luokse ja siitä nenä maahan ja varmasti maalille. Loistava harjoitus!



Etsintäreitti

Jäljellä


Lopuksi vielä tottista




Perjantaina yritettiin Sinnin kanssa jälkeä, mutta se meni ihan haahuiluksi. Illalla Taren kanssa lenkillä.




Lauantaina Hyvinkäällä pyrritapaamisessa RotuRacessa. Kiva ja vauhdikas päivä!

Kimppakuvan otti Maria Runonen


Vähän harmittaa, kun ei saatu Taavin kanssa jälkikoepaikkaa. Tosi huonosti sattuu kokeet taas mun työvuoroihin ja näillä polttoaineen hinnoilla ei viitti ihan hirveen montaa sataa kilsaa ajella kokeeseen, niin meillä menee hälyluvat vanhaksi syksyllä ennen kuin on kohtuullisen matkan päässä koe, johon edes voisi yrittää saada paikkaa. Viime vuonnakaan ei saatu yhtään koepaikkaa tai sitten kokeet peruttiin, joihin meillä oli paikka... Olin jo aiemmin miettinyt Taavin mahdollista eläköitymistä, mutta nyt näyttää vahvasti siltä, että pakko sanelee eläkkeelle jäännin syksyllä. 




4 kommenttia:

  1. Oli kyllä superkiva lenkki perjantaina!

    Toivottavasti vielä koepaikka aukeaa, Taavi on kovassa kunnossa ikäisekseen!

    VastaaPoista
  2. On se kyllä harmi, että Suomessa ei saada koiria pysymään oikeissa töissä kun kokeita ei järjestetä riittävästi. Tämä kommentti ei nyt ole pelkästään Taaville ja Jennille vaan sama ongelma on monella koirakolla. Pääseminen oikeisiin tehtäviin vaatii niin paljon, ettei meillä ole kohta ollenkaan testin suorittaneita koiria. No ei hätää, dronet taitaa tämänkin homman hoidella :-(

    VastaaPoista
  3. Hei.
    Eikö Virta ole kuitenkin vuoden loppuun asti voimassa? Eli kunhan jälkikokeen suorittaa vielä tänävuonna niin Virtaa ei tarvitse uusia. Toki sinä aikana kun jälkikoe on vielä suorittamatta ei etsintöihin voi osallistua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on, mutta kun seuraava työvuoroihin sopiva koe kohtuullisen matkan päässä on syyskuussa, ei jää hirveesti varaa millekään vastoinkäymiselle. Ja silloinkin olis se paikka saatava kokeesta, että pääsis edes yrittämään.

      Poista