lauantai 24. heinäkuuta 2021

Mökkeilyä ja treenailua

Lomareissun jälkeen viime lauantaina kukonlaulun aikaan nurmelle jälkeilemään. Sinnille oli 250 askeleen ja neljän kulman jälki. Hyvin se jäljestää, mut pitäis keksiä joku juttu millä saisin merkattua kulmat nurmelle, kun haluisin tietää tarkasti missä ne on... taitaa olla mahdoton tehtävä tai sitten kokeilen talkkia.

Taaville 150 metrin suora peltojälki, kun pidempää ei mahtunut, kahdella kepillä. Ajettiin puolituntisena. Alku oli vähän hapuileva, mutta kun sai jäljestä kunnolla kiinni, niin puksutti hienosti ja nosti molemmat kepit.



Puolilta päivin rauniotreeneihin ja koska oli tosi kuuma taas, niin tehtiin vain pienet treenit. Aluksi sosiaalisuus- ja luoksepäästävyystreeni, jossa mukana oli Sinni. Se ois vaan halunnu kaikkien muiden koirien kanssa leikkimään ja kaikki ihmisetkin oli vaan tosi ihania. Kopeloinut iso mies oli ihana, vaikka sitä piti vähän jännittääkin.

Sinnille kolme haamua, jotka kaikki sille ennalta vieraita ihmisiä. Hienosti meni.

Taaville suunniteltiin yhden ukon treeni, jossa ensin vähän tyhjää ja sit löytö. Mut Taavipa sai hajun melkein heti ja paineli betonikasan alle haukkumaan. Tehokasta!

Illaksi ajeltiin loppulomaksi mökille ja uimaan. Sinni on semmoinen läträ, että sille kasvaa kohta varmaan kidukset. Onneksi se ei ihan koko aikaa ollut järvessä vaikka usein kävikin ihan omineen uimassa. Harjoiteltiin myös uimaan kaikki kolme yhdessä ja alun kaoottisuuden jälkeen kimppauinnitkin rupesivat onnistumaan.



Sunnuntaina Taaville 3,5 h vanhan vieraan jäljen nosto. Ihan todella loistava nosto! Pieni tarkistelu suunnasta ja sitten varmasti jäljelle. Koska jälki ei ollut siellä, missä sen oletin olevan, kutsuin Taavin pois, jotta jatkettaisiin eteenpäin. Taavipa ei tullut pois ja minäkin onneksi uskoin sitä. Hanska löytyi lyhyen jäljestyksen jälkeen.



Keskiviikkona aamulla Sinni kävi hallilla tottelemassa. Alun juoksentelun jälkeen se pystyi jo vähän keskittymään tekemiseen. Harjoiteltiin seuruuta. Miten ihmeessä sen opettaminen voi olla niin vaikeaa? Leikittiin myös kahden lelun leikkiä ja se rupeaa jo onnistumaan. Noutokapulallakin vähän leikittiin.




Illalla oltiin Taavin kanssa rallyn ylituomari Hannele Pirttimaan rallyvalkussa. Ei olla tehty oikein mitään tottelemisjuttuja tosi pitkään aikaan ja kun oli vieras paikka ja vieraita ihmisiä, niin hommasta ei kyllä meinannut tulla mitään. Taavi laamaili ja haukkui, mutta kaikki tehtävät kyllä onnistui. Jostain ois nyt kaivettava taas motivaatio tähänkin hommaan, jotta saatais ittemme talveksi kisakuntoon...

Kuvat Mari Alajääski:


Tää kuva jotenkin tiivistää illan fiiliksen hyvin =D


Lauantaina aamusta vähän hakuilua. Taaville kaksi ukkoa kolmen hehtaarin alueella. Eka löytyi juoksuhaudasta nopeasti. Hetki tästä, niin kovasti teetti joku haju töitä ja lopulta maasta löytyi kompassi! Ihan superia, kun esinejutut ei ole olleet meidän vahvin ala. Olin tosi tyytyväinen! Toinen ukko löytyi myös, mutta jotenkin Tapsun tekeminen oli vähän laiskan puoleista loppua kohden, vaikka ei ollut edes mitenkään erityisen lämmin. 



Sinnille neljä ukkoa haamuina tai peräänajoina. Vauhtia ja intoa riitti ja maalimiesten naamat piti noilla kunnolla. Jossain vaiheessa mulla on edessä melkoinen savotta tuon maalimieskäytöksen kanssa, mutta nyt saa vielä rakastaa kaikkia sydämensä pohjasta.

Lopuksi pienet pentutreffit. Pieni Eevi ei uskaltanut vielä oikein mukaan, kun isommat riekkui.








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti