sunnuntai 22. joulukuuta 2019

Vuoden viimeiset treenit

Oltiin pari viikkoa liesussa ja Taavi oli sen aikaa kasvattaja-Seijalla hoidossa. Tais saada enemmän lenkkeilyä siellä kuin koskaan kotona ja oli muutenkin viihtynyt oikein hyvin. Sohvi oli pessy Taavin naaman joka päivä ja Taavi oli pessy Seijan naaman =). Iso kiitos Seijalle ja Oskulle Taavin hoidosta!


Kaupunkilenkeillekin maalaispoika pääsi

Uni maistui hyvin

Ellin, Focan ja Femmen kanssakin Tapsu oli päässyt kimppalenkille ja esittelemään itseään rodusta kiinnostuneelle.
Studiokuvaankin Taavi oli päässyt, kuvaajan nimeä en teidä.




Viime sunnuntaina käytiin raunioilla kolmen ukon verran. Taavi oli vauhdikas ja kipusi oma-aloitteisesti niin kontin katolle kuin rakennustelineiden päällä olleen maalin luo. Tuo rakennustelineille kiipeäminen oli jo aavistuksen liian oma-aloitteista ja vähän hirvitti, mut eipä sillä mitään ongelmia tuntunut olevan. Kaikki maalit löytyivät nopsaan ja Tapsa oli liekeissä.

Tehtiin lopuksi vielä pieni tottistreeni, jossa Taavi seuras henkilöryhmässä ja muutenkin ehkä parhaiten ikinä. Pitääkö olla aina kaks viikkoa pois kotoa, että saa huipputottista?


Maanantaina aamusta käytiin testailemassa jäljestyksen rajoja. Tarjolla oli noin 18 tuntia vanha reilun kilometrin mittainen jälki. Sää ei ollut meidän puolella, kun jo jälkeä tehdessä maa oli vetinen parin viikon sateiden jäljiltä ja koko yön satoi vettä niin, että paikoin vesi vaan lilli metsän pohjalla ja kallioisemmilta paikoilta se oli varmasti huuhtonut jäljen kokonaan pois.



Jäljen nostomatkaa kertyi puolisen kilometriä ja Taavi reagoi jälkeen hyvin ja lähti tutkimaan sitä heti oikeaan suuntaan tarkistellen paljon lyhyitä matkoja sivusuunnassa. Kokonaisuutena jälki oli vaikea eikä varmasti vähiten runsaan sateen vuoksi. Kuivemmilla kohdilla jäljestys oli parempaa, ajoittain ihan tosi hyvää ja märissä kohdissa välillä melkein mahdotonta. Jos en olisi tiennyt missä jälki menee, olisi se varmasti jäänyt kesken. Isona plussana Taaville sinnikkyys jatkaa töitä haasteista huolimatta ja riistansietokyky, kun jänis lähti parin metrin päästä siitä kuusen juurelta ja Taavi oli kiltisti lähtemättä sen perään.

Viimeistä paria sataa mertiä lukuun ottamatta Taavi oli vapaana. Liinassa pito tuntui hankalalta, kun Taavin tekemät tarkistuslenkit oli aika isoja, mutta toisaalta vapaana ollessa se saattoi myös harhautua ehkä liiankin pitkälle. Metsästä löytyi myös esineitä, jotka ei ollut mun jättämiä, mutta jotka Taavi kuitenkin kävi nostamassa. Näiden kohdalla mietin, että palkatako vai ei, mutta päädyin palkkaamaan. Osaltaan varmaan tosi vaikea jälki sai Taavin tarttumaan kaikkiin hajulähteisiin, koska kunnolla jäljellä ollessaan se ei merkkaa muuta kuin jäljentekijän hajuiset esineet.

Häiriötä oli siis tarjolla monenlaista. Täytyy tuota liinassa oloa harkita ja treenata näillä vanhemmillakin jäljillä, että kumpi tapa olisi sitten oikeasti parempi. Ja ylipäätään tehdä näitä vanhojakin jälkiä, koska jäljestys on erilaista kuin tuoreemmilla jäljillä, joten mun täytyy opetella lisää Taavia.

Löysin tämmösen, anna palkka!



Iltapäivällä käytiin vielä hallilla treenaamassa rallyn nettikurssin ratatreeniä. Tekniikkatreenit on nyt tietty jääneet vähän vähiin, mutta halusin kokeilla ekan kerran mes-tasoista rataa, vaikkei nuo kurssin radat ihan sääntöjen mukaisia olekaan. Tähän rataan oli kyllä saatu useampi kovin haastava kohta ja tuli selväksi, että putki ja houkutus, johon tietenkin olin laittanut superhoukuttimet, olivat melkoisen vaikeita Taaville.

Putken suun edessä tehtävä puolenvaihto edessä ei meinannut onnistua sitten millään. Taavi oli kovasti menossa koko ajan putkeen ja ihan mahdotonta oli keskittyä tehtävään ennen sitä. Treenilistalle päätyy siis putken edessä tehtävät temput. Miten vaikeaa tää on aksakoirille, kun ehkä kymmenen kertaa elämässään putken läpi menneelle koirallekin oli hirmu vaikeeta!!?



Sarjahypyn jälkeen näkyvä hyppyeste ei houkuttanut Taavia, mutta edessä näkyvä houkutus senkin edestä. Ensiyrittämällä Taavi ampaisi sarjahypyn jälkeen suoraan houkutukseen täysin ilman korvia. Uusilla toistoilla ja napakoilla käskyillä sain sen tulemaan viereen sarjahypyn jälkeen, vaikka ihan kokonaan se ei houkutuksesta pystynyt luopumaan.



Yllättäen putkea kohti tehtävä merkin kierto ei ollut ongelmallinen ja Taavi kiersi merkin hyvin. Tää oli eka kerta kun kokeillaan rallyn merkkiä. Haastavaa siinä on merkin erottelu kaikkien kylttitelineiden ja esteiden seasta, mutta se meni ainakin nyt ihan hyvin. Treeneissä en aio pysäyttää Taavia merkille, vaan se saa tehdä sen ihan vain kiertona. Vain kisoissa sitten pysäyttelen ja uskon sen kyllä toimivan.



Torstaina aamulenkillä pientä esineruudun tynkää ja sen jälkeen hallille tekemään putkensuulla juttuja. Merkin kiertäminen onnistui joka kerta hyvin, mutta putki oli hankalampi. Saatiin kuitenkin homma toimimaan ja tehtiin paljon kierron ja putken erottelua ja putkea kohti seuruuta.

Tässä pari videota onnistumisista:



Merkin kierto seuruusta


Merkin kierto putkihäiriöllä


Puolenvaihto edessä putkea kohti seuraten


Sunnuntaina oltiin hakuilemassa. Taaville myötätuulitreeni, jotta saatais vähän haastetta. Ei paljon haitannu Taavia vaan kaksi maalia löytyi pian.



Mä huolehdin jouluna, että teillä lämpiää sauna ja paistuu kinkku, mutta hyvää ja rauhallista joulua kaikille, jotka sitä pääsevät viettämään!

2 kommenttia:

  1. Rentoa joulua voimalanaiselle!

    VastaaPoista
  2. Kiitti Jouluvaloista Jenni aattona ja Hyvää Uutta Vuotta koko teiän porukalle !

    VastaaPoista