Paimennusta

Keskiviikkona käytiin aamusta pikaisesti hallilla vähän treenaamassa. Kaikki alon liikkeet käytiin läpi, osa kisamaisemmin, osa vähän vähemmän. Pikkuisen oli tällä kertaa ääntelyä, toivotaan, että johtui vain ihan pikkuisen ylivirtaisesta eläimestä. Tehtiin myös merkin kiertoa, johon on jostain ihan itsestään ilmestynyt vauhtia myös menosuuntaan! Nenäkin pysyi hienosti irti maasta, vaikka eihän se treeneissä meillä juurikaan ole ollut ongelma.


Keskiviikkona käytiin myös fyssarin vastaanotolla. Epäilin jo etukäteen, että vieraassa paikassa käsittely ei onnistu ihan niin hyvin kuin kotona. Taavi läähätteli aluksi aika voimakkaasti ja pariin kertaan yritti käsittelyn aikana myös väkisin ylös. Rentoutui se kuitenkin aina välillä ja käsittely saatiin tehtyä hyvin. Mitään erikoisempia löydöksiä ei fyssari tehnyt, lomareissun mäkien kiipeily kuulemma näkyi vähän pakaroissa ja selän keskikohta aavistuksen jumissa. Jumppaillaan kotona ja uusi käsittely sitten joskus 3 - 4 kk päästä jos ei mitään ihmeellistä tule ennen sitä.


Perjantaina köröteltiin Kuopioon Suomen Pyreneläisten paimennusleirille. Illalla Maisa kävi juoksuttamassa Taavia, ihanat sisarukset!

Lauantaina käytiin lampailla kolmesti. Ekalla kerralla Taavi haki lampaat aholta ja kuljetti ne välipellon kautta isolle pellolle. Tilan oma Li-uros lähti meidän mukaan vähän kai siltä varalta, jos lampaat lähtee ihan omille teilleen ja ekaks mä vähän mietin mitä siitä tulee, mutta kun koirat laskettiin pellolle vapaaksi, niin homma meni oikein hyvin. Se olen siis selkeesti minä ja hihna, kun saadaan Taavi ärräämään.

Taavi siis kuljetti lammaslauman aholta isolle pellolle. Matkalla kaksi porttia ja isolla pellolla sitten kuljeteltiin laumaa. Taavi oli niin rauhallinen ja ihanasti kuulolla!

Toisella kerralla käytiin kuljettamassa laumaa isolla pellolla ja taas oli Tapsa ihan mahtavassa mielentilassa, rauhallinen ja kuuliainen, pysäytyskäskyt meni hyvin perille ja liikkuminen oli rauhallista. Lopuksi kuljetettiin lauma takaisin portille odottamaan aholle vientiä. Välipellolla oli toinen lauma ja kun lampaat näkivät toisensa, muodostivat ne ikään kuin yhden lauman, aita vain oli välissä. No Hannu sitten pyysi meitä irrottamaan ison pellon lauman aidasta ja siinäkin Taavi onnistui ja pysyi rauhallisena, vitsi että olin tyytyväinen! Kuljetettiin lampaat takaisin portille ja jäätiin odottamaan Hannun lähtiessä hakemaan Litä. Taavi makasi rauhassa ja odotteli. Lopuksi vielä Hannu pyysi meitä hakemaan toisen lauman imussa väärään suuntaan lähteneet lampaat takaisin portille. Ja mehän haettiin, ihan ite!

Kolmas kerta oltiin metsässä kahdella koiralla. Meidän parina oli Rilla-pyrri. Metsässä ei lampaita suuremmin kuljeteltu, siirrettiin vain pieniä matkoja. Koirien rentoutuminen ja rauhoittuminen päätavoitteina. Taavi sai lauman hienosti liikkumaan ja oli jännä nähdä, miten aamupäivällä hieman kierroksia ottanut Rilla tukeutui Taaviin ja oli itsekin kovin rauhallinen. Toisen koiran kanssa yhdessä työskentely toi omat haasteensa ja ajoittan Taavi olisi mieluummin halunnut päästä leikkimään Rillan kanssa ja pelkkä paikallaan olo oli sille hieman turhauttavaa. Metsässä myös näki lampaiden käytöksestä uuden puolen, nuorien koirien muodostama pari ei saanut lampaita liikkumaan mihinkään, enempi näytti välillä siltä kuin lampaat olisivat paimentaneet koiria ja kokeneempi koira osasi sitten taas hienosti viedä laumaa vaikeammassakin maastossa.


Päivän jälkeen Tapsa lenkkeili vähän aikaa kolmen pitkäkarvanartun kanssa ja sitten käytiin vielä pienellä lenkillä Maisan ja Rillan kanssa. Lenkki oli pakko jättää aika tyngäksi, kun myrsky yltyi kaatamaan puita ympäriltämme.

Sunnuntaina käytiin kaksi kertaa isolla pellolla. Eka kerta edellisen päivän tapaan poispäinajoa ja hienoa rauhallista työskentelyä. Toisella kerralla kokeiltiin kuljetusta mun ollessa lauman edessä ja Tapsu siellä perällä. Alkuun Taaville tuli vähän hätä mun luokse, lampaita oli kuitenkin useampi kymmenen, mutta pian se kuitenkin rauhoittui sinne työskentelemään. Tokan kerran loppuun Hannu laittoi meidät taas tekemään omineen vähän kuljetusta, onnistuttiin.

Vikana tehtävänä oli viidenkymmenen lampaan lauman kuljetus pitkän radan läpi. Rata sisälsi erilaisten merkkien kiertoja ja kaksi portista vientiä. Taavi oli radan ajossa vähän kierroksilla, taisi väsy paimaa jo. Saatiin kuitenkin homma hoidettua ja loppua kohti Taavikin rauhoittui.

Koiranotko on kyllä uskomaton hyvänmielen paikka, isäntäpari on asiansa osaava ja koirat ja ohjaajat treeneissä huomioon ottava, lampaista pidetään erittäin hyvää huolta ja tunnelma on aina mukava. Kiitos myös kaikille mukana olleille, kyllä meillä oli taas hauska, opettavainen ja rankka viikonloppu!