Vesileikkejä ja RTK2

Eteläistä Suomea on muutaman vuoden tauon jälkeen hellinyt kunnon talvi. Kovan pakkasen takia on osa treeneistä peruttu ja lenkitkin on kauniista auringon paisteesta huolimatta jääneet normaalia vähäisemmiksi ja lyhyemmiksi. Koiria on aktivoitu sisällä erilaisilla jutuilla, kuten naminpiilotusleikeillä ja olohuonetottiksella. Keskiviikkona oli uintipäivä ja Kosti meni muutaman kerran itse uimaan!! Vaikka on se kyllä niin varovainen ja harkitsevainen himouimari-Taaviin verrattuna. Taavi rynnii altaaseen vaikka Kostin yli, eikä millään malta odottaa lelun heittoa ja varastaa Kostinkin lelut.

Järkyttävän monta kuvaa uimareista, kun ne on niiiiiin ihania ja söpöjä ja hassun näköisiä:

Torstaina uhmattiin pakkasta ja käytiin Taavin kanssa pienissä hakutreeneissä. Alkuun otettiin luoksepäästävyys ja kevyt tottis. Oltiin Taaville ihan vieraiden koirien kanssa ja vähän sitä arvelutti, mutta hienosti istui rivissä ja antoi kopeloida itsensä kahden eri ihmisen toimesta.

Yritettiin taas saada aikaan haastava treeni ja siinä onnistuttiinkin ihan mukavasti. Alueelle oli heitelty myös muutama hanska ja hattu. Esineilmaisuja haun yhteydessä ei olla oikeestaan treenattu ja niitä on harjoituksissa mukana satunnaisesti. Jos koira reagoi, niin ihan superia, mutta jos esine jää huomaamatta, niin siihen ei kiinnitetä huomiota. Pääasia on kuitenkin ihmisten löytäminen.

Ekalta ukolta Taavi nappasi jäljen ja olikin jo pian haukkumassa maakellarin ovella. Sieltä löytyi kaksi maalimiestä yhdessä. Homma jatkui ja hatun ohi Taavi juoksi vauhdilla, oli kuitenkin hyvin ohjattavissa ja ulkorappusilla olevan hanstaparin luo sain sen menemään. Taavi sai selkeesti hajun, mutta kun ihmistä ei porrastasanteella ollut, haukkui Taavi muutaman epävarman haukun ovea kohti. Itsekin oli selkeästi hämillään ja pienellä avustuksella hokasi hanskat rappusilta. Tästä viisastuneena seuraava reitille osunut hanska tuotiin mulle niin tohkeissaan!!

Ulkovaraston oven alla on sen verran kookas rako, että Taavi mahtuu siitä sisälle ja siellä se oli haukkumassa maalimiestä ennen kuin mä ehdin sisälle rakennukseen. Palkan saatuaan Taavin käytös oli sellaista, että epäilin varastossa olevan vielä toisenkin maalimiehen. Ja niinhän Tapsa kohta haukkui alhaalla ylös parvelle, jonne ei koira pääse. Siellä ei kuitenkaan ollut ketään. Kovasti teki pyrri töitä ja kävi haukkumassa parven vielä toisenkin kerran. Maalimies löytyi lopulta palven edessä olevan tavararöykkiön keskeltä. Niin ne vaan sisällä rakennuksessa hajut kuljee erilailla kuin ulkona ja koira saa tehdä tosissaan töitä. Ihan loistavia tällaiset ja näkee, että motivaatio on koiralla kohdallaan.


Perjantain tokoiluissa Taavi loisti! Alun paikkaistumisessa olis kyllä ollu vähän toivomisen varaa, kun haisteluun piti puuttua pari kertaa. Vieruskaverit tosin aiheuttivat häiriötä ihan riittämiin, joten varmaan meni vähän senkin piikkiin tuo sijaistoimintohaistelu.

Omatoimiosiossa tehtiin jättäviä, luoksetuloja ja seuruun askelsiirtymiä. Liikkeestä seisomisessa olen vaihtanut käskysanan, jos se vaikka parantaisi onnistumisprosenttia. Alku on ainakin näyttänyt lupaavalta. Etupalkalla koiran kiertäminenkin onnistuu hyvin. Luoksetulo suoraan sivulle alkaa myös hahmottua niin Taaville kuin mullekin. Askelsiirtymiin ja seuruuseen yleensäkin kaipaisimme hieman rauhallisuutta. Taavilla on intoa vaikka muille jakaa ja keskittyminen vähän kärsii. Peruutukset oli loistavia tällä kertaa.

Ohjattuna ensin ruutua lätkällä ja ilman ja välillä käskettiin maahan ja välillä ei. Joka kerta Taavi laukkasi ruutuun ja sen pysähtyminen on niin hieno! Tehtiin varmaan kuusi tai seitsemän toistoa kahdesta eri suunnasta. Nouto oli myös mahtihieno, laukka pysyi koko ajan useammassa toistossa ja pienellä käsiavulla Taavi tulee sivulle. Kapulan pois ottamista mun pitää vielä harjoitella lisää, etten kumartele liikaa koiran ylle. Koska meille jäi vielä aikaa, koutsi sai houkuteltua meidät tekemään vielä merkin kiertoa ja sekin onnistui.


Kosti treenas omalla tunnillaan maasta perusasentoon nousuja. Tarkoitus oli laittaa koira maahan ja mennä sen sivulle ja joko palkata maahan tai käskeä perusasentoon. Meillä oli vähän haastavaa, kun Kosti hakeutui aina maahan-käskyllä mun sivulle ja meni vasta siinä maahan. On tuo perusasento menny hyvin jakeluun. Istumaan nousuun tarvii käyttää vielä käsiapua, mutta nousu on kyllä nopea hypähdys.

Harjoiteltiin myös hyppyä ja siin kompastuskivenä oli eteen tuleminen perusasennon vetäessä niin kovasti Kostia puoleensa. Hyppy sinänsä onnistuu liikkeenä hyvin, tuota loppuosuutta täytyy tehotreenata.


Lauantaina olin ensin aamusta Kostin kanssa EK-porukan hakutreeneissä. Neljä haamua tehtiin ja pistot oli hyviä ja ilmaisukin onnistui ihan hienosti.

Iltapäivällä oltiin molempien kanssa hakutreeneissä ja Kostille oli kaksi haamua, valmis ja peräänajo. Kaikki onnistuivat hyvin ja ilmaisukin onnistui. Ilmaisussa Kosti vaatii vielä vähän kannustusta, mutta aloittaminen onnistuu pääsääntöisesti ilman apuja.

Taaville pintahakua kahdella maalimiehellä, joista toinen umpparissa. Ensin lähetin sen tyhjälle pistolle, jonka se tekikin hienosti. Sen jälkeen jatkettiin pintahakua ja melko nopeasti löytyi molemmat maalit. Kun maasto oli avointa ja näkyvyys hyvää, annoin Taavi edetä itsenäisesti ja sehän meni mahottomasti. Irtaantuu vähän liikaakin.

Treenien päätteeksi Kosti pääsi taas rallattamaan neljän muun nuoren koiran kanssa ja kyllä oli penskoilla kivaa!

Sunnuntaina käytiin Taavin kanssa Porvoossa rally-tokokisassa metsästämässä RTK2:sta. Tuomarina Kirsi Petäjä, joka on mun kokemuksen mukaan tiukka ja tarkka ja sakottaa erityisen paljon ääntelystä. Tämän ja ahtaan odotustilan takia mietin pari kertaa ilmoittaudunko vaiko enkö, mutta päätin kuitenkin lähteä kokeilemaan, kun ei tuolla kisakalenterissa oikein ollut muita omaan aikatauluun sopivia kisoja tyrkyllä.

Tehtävät, joissa koiran piti tulla sivulta eteen, olivat tällä kertaa vaikeita ja toisen niistä jouduin uusimaan. Saksalainen käännös piti myös uusia, kun Taavi kiersi ekalla kerralla myös kyltin. Taisin olla itse siis liian lähellä. Tältä tehtävältä uusimisen lisäksi myös - 1 ohjaajavirhe ja -3 epätarkasti suoritettu tehtävä. Kummankaan syytä en osaa sen enempää analysoida. Istu-seiso-kierrä koira oli vaikeassa paikassa, kun tuomari ja sihteeri seisoivat ihan siinä vieressä, mutta se meni mun mielestä ihan loistavasti, siitä kuitenkin jostain syystä -1 piste ohjaajavirhe. Kyltin 11, jossa koiran piti tulla eteen, meni uusittavaksi ja siitä lisäksi -10 rintamasuunnasta. Muuten meno oli ihan mallikasta ja mikä parasta, Taavi oli hiljaa! Pari pientä äännähdystä siltä pääsi, mutta yleisvaikutelma oli hiljainen ja se oli muutenkin mahtavasti messissä. Mun pitäis itseni saada paljon lisaa rauhallisuutta tekemiseen, kissassa on jotenkin niin hätä olevinaan. Lopputuloksena 77 pistettä, kun yleisvaikutelmasta nuo pari pientä ääntä veivät vielä kaksi pistettä. Saimme siis koularin RTK2 kommentilla "Taitavaa menoa!". Voittajaluokan korkkaamiseen voikin sitten mennä jokunen vuosi, kun tuo oikealla seuraaminen ja puolen vaihdot on vielä ihan kokonaan harjoittelematta.

Kaikenlaista ja lisäksi vielä Kostin eka serti ja tokosemma

Viime viikon keskiviikkona käytiin Sannan, Pupin ja Redin kanssa hallilla tokottamassa. Taavi yritti suoriutua ruutuun ja näytetylle lätkälle se onnistuikin vallan mainiosti. Lisäksi leikittiin kapulan kanssa vähän hyppynoutoa. Sen se osaa ja ilmeisesti tuo hyppy tuo liikkeeseen vauhtia, vaikka kyllä se tasamaallakin meni omaan tyyliinsä laukkaillen molempiin suuntiin. Mä unohdan aina, että sen palautus olisi tarkoitus vaihtaa edestä sivulle ja varmasti sotken koiran ajatusmaailmaa tämän suhteen omalla sekoilullani. Ajan kanssa ja hiljaa hyvä tulee =). Kokeiltiin jättävien seisomisen paikallaan pysymiseen etupalkkaa ja sehän toimi!

Kosti sai häiriökseen Puppanan ja eihän me olla vielä jouksevaa koiraa häiriönä kokeiltu ja se olikin vähän liikaa pienelle. Leikkimään olisi pitänyt päästä, mutta yhden erehdyksen jälkeen Kosti pysyi hienosti mun luona, vaikka tarkkailla kyllä piti kovasti hallin toisen laidan tapahtumia. Kosti treenas perusasentoa ja kontaktia sekä jättäviä. Myös Kostin kanssa kokeilin etupalkkaa ja se toimi silläkin. Pystyin kiertämään seisovan koiran ilman, että se hievahtikaan paikaltaan.


Lauantaina Taavi kävi etsimässä muutaman kadonneen. Yritettiin tehdä sille haastavia piiloja niin sisälle rakennukseen kuin uloskin, mutta kyllä se vaan kaikista paikoista löysi maalimiehen. Sillä on kyllä niin hyvä draivi noissa pintahaulla suoritettavissa treeneissä, että on vain ilo katsella sen tekemistä!


Sunnuntaina käytiin Kostin kanssa Lahdessa SSKY:n 95-vuotis juhlanäyttelyssä. Lyhytkarvoja oli vain kaksi, Kostin lisäksi Taavin tytär Milli. Tuomarina Paula Heikkinen-Lehkonen, joka oli koon suhteen hyvin tarkka ja mittasi useamman pienikokoisen koiran seuraamistani roduista. No meillä ei onneksi tuota ongelmaa ole ja onneksi Kostia ei mitattu ison kokonsa vuoksi, Kosti kuitenkin menee selkeästi rotumääritelmän rajoihin.

Kehässä juniori käyttäytyi oikein mallikkaasti ja antoi hienosti katsoa hampaat, eikä ollut moksiskaan, vaikka töpöhäntä sai kovasti mielenkiintoa ja tunnustelua osakseen. Kostihan ei noin niinkuin yleensä ihan hirveästi tuosta koskettelusta tykkää ja häntä on yks herkimmistä paikoista. Kosti myös juoksi hienosti, vaikka kehä olikin ihan tolkuttoman pieni. Seisotuksetkin onnistuin muuten hyvin, mutta en saanut sitä seisomaan siihen kulmaan tuomariin nähden kuin olisin halunnut. Tämä ongelma on ollut joka kerta myös harjoituksissa. Mut hei, se ei istunut koko aikaa!!

Arvostelu kuului näin:

Erittäin hyvin kehittynyt nuori uros, jolla hyvät mittasuhteet. Erittäin hyvä rakenne. Reipas käytös. Oikea karvan laatu. Hyvä pään muoto. Kiinteä suora selkä. Hyvä rintakehän syvyys ja tilavuus. Aivan lyhyt luonnontöpö. Liikkuu hyvin. Esiintyy iloisesti.

Kostin laatuarvosana erinomainen ja eka serti! Lopulta myös ROP!


Jäätiin isoihin kehiin, joita näissä karkeloissa olikin meille tarjolla kaksi; ROP-juniori ja varsinainen ROP -kehä. Molemmissa Kosti esiintyi tosi hienosti, mutta sijoitusta ei tullut. Päivä oli taas pitkä ja hyvin jaksoi pieni koko päivän, sekin on oppinut rauhoittumaan häkkiin.

Kuvat Jukka Kaijansinkko:

Torstaina käytiin hallilla Taavin kanssa rallyilemassa ja Kostin kanssa tokoilemassa. Taavi teki alla olevan radan ensin kisamaisesti ja sitten mentiin muutaman kyltin saljoissa läpi hyvällä palkalla. Houkutusta treenattiin vielä lopuksi useampi kerta, kun se vie keskittymisen.

Tuohon rataan oli saatu mahdutetuksi kaikki avon hankalat liikkeet, jotka nyt kuitenkin onnistuivat hyvin. Voin kyllä sanoa, että juosten suoritetun spiraalin jälkeen oli pää pyörällä vielä monen kyltin ajan!

Kostin kanssa seurattiin ja se on oikeesti löytänyt takapäänsä! Vasemmalle käännökset tuntuu hienoilta, pitäis kuvata että näkis näyttääkö ne myös. Vielähän tuo herpaantuu välillä ja suorat seuruut ei voi olla kovin pitkiä, mutta suunta on hyvä! Luoksetuloja tehtiin pari ja ne oli supervauhdikkaita, toisella jopa törmäs minuun kovasti. Eteen tuleminen rupeaa myös pikkuhiljaa onnistumaan. Kapulan pitoa harjoiteltiin ja se vaatii kyllä vielä paljon lisätreeniä. Mälvääminen on kyllä vähentynyt, mutta muuten on vähän sinnepäin tekemistä. Yksi hyppykin otettiin ja onnistui sekin hyvin.

Perjantain tokotunneilla Tapsan ryhmä aloitti paikkiksella. Taavi haisteli pariin kertaan maata ja nousi seisomaan mun kiertäessä sen takaa, muuten ok. Varsinaisina aiheina liikkeestä seisominen, joka meni lähes joka kerta istumiseksi. Syy oli varmaan mun käskyssä... tai sit jossain ihan muussa. Etupalkalla koiran kiertäminen onnistui hyvin. Toisena liikkeenä meidän murheenkryyni, merkin kierto. Mutta kas, jokainen toisto oli hyvä! Tehtiin läheltä ja kaukaa, yhdellä tötsällä ja kasikkoa kahdella tötsällä. Välillä olin koiran luona lähettämässä, välillä lähellä tötsää ja aina Taavi laukkas molempiin suuntiin.

Omatoimiajalla kaukojen seiso - maahan vaihtoja läheltä, luoksetulo ja seuruuta, hienosti meni.

Kostin tunnilla treenattiin aluksi kehääntuloja. Näyttelyistä varmaan ollu apua tähän ja Kosti oli rauhallinen ja antoi kopeloida itsensä hyvin. Tunnin varsinainen aihe oli luopuminen ja perusasennot sekä kaukojen maahan - seiso vaihdot ja paikkiksen alku ja loppu. 

Luopumiset meni hyvin, onhan niitä treenattu. Vaikeaa oli olla perusasennossa, kun koutsi kulki ohi ja mennessään kävi laittamassa meidän edessä olevalle targetille lisää namia. Ihminen varmasti se suurempi häiriö kuin namit. Me tarvitaan ihan älyttömän paljon lisää häiriötreeniä, vaikka olenkin tässä tosi tyytyväinen Kostin keskittymiseen. 

Kaukojen vaihdot menee nenä namissa ja hallilla kohtuullisen kovassa häiriössä en edes vielä muuta halua yrittääkään. Seisomisesta tapahtuvat vaihdot on kyllä haastavat ja tarvitaan miljoona treeniä ennen niiden varmaa suoritusta. Tähänkin vois ehkä kokeilla etu- tai takapalkkaa.

Paikkistreenissä treenattiin siis sivulta maahan menoa ja siitä istumaan nousua. Kosti menee hyvin, tosin aika rauhallisesti maahan ja pysyy siellä hyvin. Joskus saattaa vähän ennakoida ja liikkuri hieman häiritsi myös. Istumaan nousuun tarvii käsiavun ja silti meinaa jumittaa maahan. Kosti vaihtaa myös helposti lonkalle ja sieltä istumaannousu on tietty vielä vaikeampi. Jatkossa täytyy ehkä korjata tuota lonkka-asentoa. Istumaan nousuja ollaan kyllä treenattu hirmu vähän, kun pelkään Kostin rupeavan ennakoimaan sitä.

Lauantaina oltiin Kostin kanssa Riikka Pulliaisen tokovalmennuksessa. Perusasentoa katsottiin läpi ja kapulan pitoa. Perusasentoon tulo on Kostilla tosi hidas ja siihen saatiin neuvoksi tehdä 180 asteen käännöksiä ilman mitään käskyjä. Koiran on tarkoitus vaan koko ajan pyrkiä pitämään paikka. Nami avuksi ainakin alkuun. Paikka ei tässä treenissä niin tarkka, keskitytään nopeudesta palkkaamiseen. 

Kontaktin pitoon häiriössä vinkkinä naksun, käskyn ja namin kombinaatio; namikäsi ylhäällä ja kontakti, tästä käsky ja naksu, sitten nami ja käsi ylös ja samalla käsky ja naksu ja taas nami. Naksu tietty vaan jos kontakti pysyy. Moooonta toistoa. 

Kapulan pitoon mulle lisää rauhallisuutta. Mä hätäilen kapulan pois ottamista ja se häiritsee Kostia. Treenattiin kapulan antamista tarpeeksi alhaalta, ettei taevi kurottaa ylöspäin. Näin kapulan saa parempaan paikkaan suuhun ja mälvääminen loppuu. Kapulan pois ottoa treenattiin niin, että vein käsiä kapulalle, otin pois ja vein taas takaisin. Pidin myös rauhallisesti kapulasta pitkään kiinni ennen irrotuskäskyä. Tuntui toimivan. Häiriötreeniä paljon lisää, sen jo tiesinkin. Vaikka ihan superhienosti Kosti teki!

Kamerani takana taisi olla Heli Roimola:

Kontaktia häiriöihmisillä

Oisko täällä namia?

Peruutuksen treenaamiseen tuli päivän aikana ihan uusi idea! Koira peruuttaa oikealla puolella itse kävellessä suoraan. Kun se onnistuu, siirretään liike vasemmalle puolelle.

Peruutustreeni

Käännösten tiiviimmäksi saantiin Riikka neuvoi 360 -käännöksiä kesken suoran seuruun ja noudon nopeuttamiseen hypyn lisäämistä matkalle.

Foca oli meillä hoidossa keskiviikkoillasta maanantaiaamuun. Pojat oli ihan tohkeissaan, mut pian löytyi paikka laumasta ja meillä oli oikein mukavaa. Päästiin jäällekin nauttimaan ihanista talvikeleistä muutamaan otteeseen.

Taavi tienas itselleen kuukauden ilmaiset treenit, kun se palkittiin viime vuonna vahvistetun C.I.E:n johdosta.

Kosti on jo vuoden!

Tiistain tokotunnilla tehtiin taas Taavin kanssa hyvällä sykkeellä. Ruutu oli aivan loistava, samoin nouto onnistui hyvin sekä tasamaalla että hypyn kanssa! Laipallinen kapula ja leikkiminen sen kanssa ovat tuottaneet tulosta. Nytkään ei nillitetty perusasennoista tai muista pikkujutuista, pääasia oli vauhdikas noutaminen. Merkin kiertoakin kokeiltiin ja se meni taas paremmin kuin pitkiin aikoihin.

Kaukojen seisomisen harjoittelu on nyt aloitettu ja voi kun se tuntuu vaikealta. Takajalat meinaa stepata väkisin ihan aavistuksen. Toinen takajalka yleensä pysyy paikallaan, mutta toinen tuppaa liikkumaan. Ja tuon elukan nopeus tekee tän treenaamisesta mulle vielä sata kertaa vaikeampaa, kun se ehtii vaikka ja mitä ennen kuin ehdin kissaa sanoa.

Treenien jälkeen Kosti pääsi tekemään vähän seuruun alkeita. Pystytään nyt seuraamaan ehkä noin kaksi askelta hyvin. Eteentuloja vähän otettiin kanssa ja noutoa myös. Kostilla pitää olla vähän painavampi kapula, niin ei mene niin  helposti pureskeluksi.


Keskiviikkona köröteltiin taas uimaan. Taavi on ihan hulluna tuohon hommaan ja huutaa melkein koko muun ajan kun ei ole altaassa. Eikä se meinais lopettaa millään. Hullu pieni vesipeto! Ja hullua on myös Taavin leluhulluus vedessä ja Kostin eileluhulluus, kun kuivalla maalla se on ihan toisinpäin.

Kosti ei tunnu syttyvän uintiin ollenkaan. Tällä kertaa se oli vähän enemmän vastahakoinen kuin edellisellä kerralla, vaikka nytkin ui hienosti pienen veteen menon avustuksen jälkeen. Sitä selkeesti ahistaa pelastusliivit, kun vähän väliä piti käydä hinkkaamassa itseään allasosaston aitoihin. Vielä olis uimakortissa kolme kertaa jäljellä, jos ei Kosti niiden aikana intoudu uimaan, niin homma saa toistaiseksi olla.

Perjantain tokoiluissa Taavin porukka oli ihan härötuulella, kaikki koirat enempi tai vähempi ulalla. Alkuun paikkis, joka oli huonoin pitkiin aikoihin. Taavi istui ja oli ihan kohtuullisen hyvä. Vieruskaveri lähti pari kertaa liikkeelle ja toisellakin puolen noustiin makuusta ja muuta sellaista. Kävin välipalkkaamassa pariin kertaan, kun oli niin paljon häiriötä, mut liikaa vilkuilua Taavilta.

Liikkeinä tällä kertaa jättävät ja merkin kierto. Kierto edelleen hukassa ja jättävätkin oli vähän mitä sattui. Taavi ei vaan ollut kuulolla näissä treeneissä ja teki kaiken vähän sinne päin.

Kostin tokotreenit oli parhaat ikinä!! Oisin voinu pitää sen vaikka vapaana, niin loistavassa mielentilassa se oli. Olen yrittänyt palkata paljon aktiivisuudesta mua kohtaan ja toivottavasti se on toiminut. Meitä oli myös vain viisi koirakkoa ja pahimmat äijäilijät puuttuivat, joten silläkin varmaan vaikutusta rentouteen.

Tehtiin kapulan pitoa ja noukkimista sekä merkin kiertoa. Molemmat sujui meiltä hyvin. Nyt käytössä painavampi kapula, jota Kosti ei pureksi ihan niin paljoa. Se on oppinut tarjoamaan asioita ja noukkiminen oli ihan  huippu juttu. Merkin kiertoakin Kosti tarjoaa hyvin. Molemmissa liikkeissä olen itse vielä polvillani maassa ja ihan lähellä. Mut toi fiilis!!! Huh miten upeeta!

Treenin lomassa onnistui jo rento köllöttelyhetkikin!

Sunnuntaina oli hallilla pienimuotoiset näyttelytreenit ja mehän pungettiin Kostin kanssa niihin mukaan. Paikalla oli vajaa kymmenen erikokoista koiraa ja saatiin ihan hyvää juoksuharjoitusta. Kyllähän tuokin meinaa sitä kontaktia ruveta tarjoamaan ja silloin kääntyy kroppa vähän mutkalle, mutta näillä mennään nyt. Toistaiseksi mulla ei aika ja motivaatio riitä kouluttamaan Kostille omaa erillistä käskyä näyttelyjuoksuun.

Kopelointiakin harjoiteltiin kolmee eri otteeseen, joista eka ja vika meni hyvin ja keskimmäinen oli ihan kamala. Keskimmäinen kopeloija oli mies, joka ei kyllä tainnut oikein tietää mitä oli tekemässä... Mut onneksi saatiin kuitenkin loppuun vielä onnistuminen, niin jäi hyvä mieli.
Pönöttäminen oli aika vaikeaa, kun istuminen ja maahan meno olis paljon kivempia....


Illalla hallilla treenas sekä Taavi että Kosti, kun meitä oli vain kolme immeistä paikalla. Taavin kanssa pohdittiin tuota merkin kierron menovauhtin puuteongelmaa, eikä kyllä siihen oikein löydetty ratkaisua. Vinkkejä??

Seuruuta tehtiin pitkät pätkät liikkuroituna ja ihan kohtuullisen hyvin se meni. Pari kertaa viskoin myös kapulaa ja laukalla onnistui noudot joka kerta.

Kostin kanssa opeteltiin seuruun käännöksiä ja sain loistavan vinkin, joka tuntui toimivan jo ihan heti; pari asekelta seuruuta, käännös ja seis. Käännökset rupesivat sujumaan huomattavasti paremmin ja edelleen oon ihan onnessani tuon pennelin kontaktista!


Maanantaina oli pakko kotona kokeilla merkin kiertoa Taavin kanssa, kun se oli sunnuntaina niin toivotanta. Kyllä se kotona osaa. Onhan se tommonen löysän laukan tyyppi, mut se on sen luonto ja olen tuollaiseen laukkaan enemmän kuin tyytyväinen tällä hetkellä.

Kosti, Kostimus, Kostiliini, Kostinen, Kostiainen, Riiviö, Rääpäle, Huijari, Hemppara täytti vuoden 8. helmikuuta. Pienestä riiviöstä on kasvanut iso riiviö, melkein jättiriiviö (pitäis ihan mitata se joskus). Mun yleisin lause on viimeisen vajaan vuoden aikana ollut varmasti "Mitä Kosti syö?" tai "Mitä Kostilla on suussa?" =P =P. Kosti on kaiken tihutyöintonsa lisäksi ihan mahdottoman hellyyttävä. Se ei paljon kysele tai varo, kun se rojahtaa suoraan syliin nuolemaan naamaa. Sen suudelmat ovat niin täynnä tunnetta, että meinaa pusujen kohteelta loppua happi ison kielen lipoessa naamaa. Toisaalta se on myös koira, joka itse päättää milloin hellyydenosoitukset on jees ja milloin taas oma rauha on tarpeen. Mielenkiinnolla odotan, mitä tulevat vuodet tuovat tullessaan. Onnea Kostiseni <3 <3 <3

Tokoa ja talvea

Keskiviikkona pikavisiitti hallille; Kosti treenas eteentuloja ja vauhdikkaita luoksetuloja, joissa lelu lensi mun jalkojen välistä taakse. Tää homma rupeaa pikku hiljaa pelittämään ja penneli osaa ohjautua mua päin, eikä ohi. Noutokapulaakin viskottiin taas ja sekin tulee jo mua päin ja toisinaan käy peppu maassakin. Mälväystä on vielä kovin paljon, mutta hirveesti hyvääkin!

Enää vaan aavistuksen vino.



Taavi teki ruutua lätkälle kahdesta eri suunnasta ja se oli paljon parempi kuin pitkiin aikoihin. Ekalla kertaa melkein meinas varastaa ja vauhti oli kovempi kuin ehkä koskaan. Video kolmannesta lähetyksestä, joka oli jo selkeästi kaikista hitain, mutta kelpaa tuollaisenaankin mulle. En käske maahan kuin satunnaisilla kerroilla.

Merkin kierrot ei sit onnistuneet, olen saanut tän liikkeen pilattua nyt jollain. Palataan siis tässä taas alkuun ja haetaan vauhtia ja varmuutta tekemiseen. Lopuksi noutoja ja vautsivau, kun tyyppi nouti. Laukalla kapulalle ja melkein ilman ällötystä onnistui sen suuhun poimiminen ja palautus mun sivulle pienellä käsiavulla! Kapulan kanssa jatketaan leikkimistä ja yritetään pitää se jatkossakin hauskana.




Illalla Kosti pääsi äijälenkille Oton ja Kuisman kanssa. Tekee sille hyvää päästä vieraisiin porukoihin välillä ilman Taavin tukea. Otto vaan muris Kostin yrittäessä tehdä tuttavuutta, mut muuten loistolenkki ja Kosti ei onneks murinoista ota itteensä.



Perjantaisilla tokotunneilla Taavin porukka aloitti paikkiksella, me tehtiin istuminen. Kyllähän Taavi aika mukavasti istuu, mutta vieläkään en arvannut lähteä kovin kauas, ehkä semmoisen vajaan kymmenen metriä. Paikkiksen jälkeen Tapsa teki seuruuta. Erilaisia käännöksiä paikallaan ja eri vauhdeissa. Se meinaa vähän edistää, lääkkeenä tähän seuruuta vasemmalle kaartuvalla ympyrällä. Käännökset meni aika hienosti. Juostessa mun pitää juosta kovempaa, silloin Taavi seuraa paremmin. Jatkossa myös palkkaa paljon hyvästä seuruusta kesken liikkeen.

Noutoa tehtiin myös ja waude! Taavi meni ja tuli laukalla, löysällä laukalla, mutta kuitenkin laukalla. Me jatketaan nyt kapulalla leikkimistä ja yritetään tehdä siitä superkiva ja hauska juttu ja yritetään olla kangistumatta kaavoihin.

Kaukojen maahan - seiso -vaihtoja tehtiin myös, ne menee kohtuullisesti mun ollessa yhden askeleen päässä. Jättävissä yritettiin kiertää koiraa sen seistessä, tää meillä vielä kovasti vaiheessa.


Kostin porukka treenas aluksi pareittain "pallomeressä". Ohjaaja täysin passiivisena kävelee ja aina kun koira otti kontaktia, palkka!! Tätä tehtiin jonkin aikaa ja kohtuullisen nopeasti Kosti alkoi lähestulkoon seuraamaan. Toisella setillä kapulan pitoa. Kosti pitää toisinaan tosi hyvin ja toisinaan se taas pureksii kapulaa kaameen paljon. Kokeiltiin myös noukkia kapula maasta ja se onnistui hyvin, Kosti jopa vähän hakeutui palauttamaan sitä mun eteen. Pitotreeniä lisää ja tarkempi kriteeri palkasta ja muutenkin jatketaan kapulaleikkejä.


Lauantaina hakuiltiin kirpakassa pakkaskelissä. Kostille kolme haamua. Se on nyt useammassa treenissä ollu ekalla ukolla vähän pihalla ja vaikuttanut huonosti motivoituneelta. Nytkin nosti koipea ennen ukolle menoa. Kaksi seuraavaa haamua olivat kyllä mallikkaita suorituksia. Erityisen tyytyväinen tässä treenissä olin Kostin ilmaisuun ja siihen, ettei se häiriintynyt mun saapumisesta maalimiehelle. Ens kerralla pitää miettiä jotain tuolle ekan ukon ongelmalle...

Taavi teki pitkästä aikaa pk-tyyppisen pistotustreenin ja kyllä se sen homman vielä osaa. Pari hyvää tyhjääkin se teki ja viimenen ukko oli umpparissa. Hyvä draivi oli Tapsulla päällä koko treenin.

Treenin lopuksi pennelit pääsi taas juoksentelemaan, kyllä oli vauhtia!


Sunnuntaina Kosti kävi hallilla taas vähän häiriötreenaamassa. Hyvin se tekee hommia mun kanssa ja toinen koira hallissa ei juuri häiritse. Kapulan heittelyt ja äänekkäämmät palkkaukset tarvii kyllä tsekata, mutta ei ryntäile minnekään. Kokeiltiin myös leikkiikö Kosti vieraan kanssa ja kyllä se vähän innostui, sillai kainon varovaisesti. Siitä jäi sille kuitenkin jotenkin huono moodi päälle ja tokalla setillä se oli musta paljon huonommassa mielentilassa. Lopuksi otettiin vielä paikkamakuu lyhyeltä matkalta kahdella koiralla.

Leikittäjä sanoi, ettei koira sais äristä ja murista leikkiessä ja Kostihan pörisee leikkiessä ihan kunnolla. Mä olen vain ollu tyytyväinen, että se ylipäätään leikkii eikä tollanen asia ole tullu mulle mielenkään, että olis huono juttu. Mut en kyllä sitten jatkossa pysty Kostin kanssa leikkimään, jos se ei sais murrata samalla... kumpikohan nyt on sit parempi tai pahempi juttu??

Taavi tuli Suomen Pyreneläisten rally-tokotulokaskisassa toiseksi. Myös lyhytkarvojen näyttelykoirakisassa Taavi oli toinen vain kolmella näyttelykäynnillä!


Talvikin on hellinyt meitä: