Tokoa Oili Huotarin opissa ja järjetön määrä kuvatuksia

Keskiviikkona aamusta käytiin omineen hallilla tekemässä pikku treeni. Vähän hyppytekniikkaa ja siihen päälle ruutua. Ensin pari toistoa alustalle ja sitten kolmas ilman. Hyvin meni kaikki, Taavi hakeutuu aika takalaitaan, joten alustaa ei voi viedä ruudun keskilinjaa taaemmas. Ilman alustaa tehdyssä ruudussa Tapsa hakeutui lähelle toista sivua.

Merkkiä kierrettiin kaksi toistoa, tällä kertaa sekä meno- että paluuvauhti olivat samanlaiset, tosin melko hitaat... Seuruussa tehtiin lähtöjä ja käännöksiä sekä askelsiirtymiä. Nyt onnistui oikeallekin askeleet. Taavi oikein painoi reiteen, mitä ei ole koskaan aiemmin tehnyt. Lopuksi vielä otettiin 85 cm umpiestettä. Taavi hyppää hienosti, kun jätän sen istumaan ja menen itse esteen toiselle puolelle ja vapautan sen sieltä hyppäämään. Koitin myös perusasennosta, mutta siinä Taavi vähän epäröi kai sitä mitä sen pitää tehdä, varsinkin kun tokohyppykin on nykyään niin, että koira hyppää ohjaajan luokse. Kyllä se tuon oppii, kunhan harjoitellaan silloin tällöin.


Lauantai vietettiin Oili Huotarin tokoseminaarissa. Kyllä oli taas antoisa päivä!
Taavin osuudessa keskityttiin kaukojen opetukseen ja seuruuseen. Kaukoissa istu - maahan - istu -vaihdot sujuvat meiltä teknisesti hyvin ja Oili jopa kehui Taavin suoritusta. Seisomisen opettaminen onkin sitten ollut ihan tuskaista tuon valoakin nopeamman eläimen kanssa. Olen treeninyt sitä samoin kuin noita muitakin vaihtoja nami nenässä liikeratoja hinkaten. Mutta, mutta... Kun se nami on niin valtavan hyvää ja seisomisessa koiran paikallaan pysyminen ja namin kiivas tavoittelu nyt eivät vaan ole tuottaneet muuta tulosta, kuin kovasti eteenpäin pyrkivän koiran, on meidän harjoittelu tämän osalta ollut aika karmeaa ja vähäistä.

Tähän ongelmaan Oililla oli hyvinkin yksinkertainen ratkaisu: luopuminen! Kun muutettiin liikkeen harjoittelu niin, että namit oli maassa Taavin vieressä ja mulle ei ollut kädessä mitään ja silti kädellä autoin oikean liikeradan, oli Taavi kuin eri koira. Teki todella rauhallisesti ja keskittyneesti, ei lainkaan sähellystä! Palkkaus luopumisen kautta eli hyvän suorituksen jälkeen otin maasta namin ja Taavi sai luvan ottaa sen mun kädestä vasta kun oli ensin luopunut siitä. Onneksi ollaan treenattu luopumista aika paljon ja Taavi tiesi mistä oli kyse. Saatiin tosi hyvä treeni ja mä oivalsin miten jatkan eteenpäin.

Oili neuvoi myös koiran tuuppimisharjoituksia, joissa koira opetetaan muistamaan oma takamuksensa. Koira seisomaan ja sitten mennään tönimään/työntämään sitä kevyesti takapuolesta sivulle. Jos koira liikahtaa, voivotellaan että eihän nyt noin voi tehdä! Koiran hokatessa homman, rupeaa se vastustamaan liikettä ja seisomisesta tulee todella vahva liike. Samaa voi tehdä myös makuulla ja istuen. Koiran vastustaessa liikettä, kehutaan sitä kovasti.

Ensin tehtiin nami nenässä säheltäen

Ensin tehtiin nami nenässä säheltäen

Sitten laitettiin namit maahan ja keskityttiin tekniikkaan

Taavi teki todella rauhallisesti, kun joutui luopumaan nameista

Koiraa työntämällä sitä autetaan hahmottamaan takapää ja haluttu toiminta

Taavi ei sitten millään pysynyt paikallaan, mutta kyllä me opitaan

Näin luovutaan herkuista!

Muita kaukoihin liittyviä treenivinkkejä:

• Käsi/riisipussi tms. takatassulla vaihdoissa auttamassa koiraa hahmottamaan jalkansa 
• rima joko etu- tai takajalkojen edessä
• koiran pyrkiessä liikkumaan sivusuunnassa, auttaa matonreunalla treenaaminen, jalan mennessä lattialle kauhistellaan, ettei noin voi tehdä
• rauhallisia toistoja paljon (liikkeen oppiminen vie 3 - 4 kk jos harjoittelee 2 kertaa päivässä)
• eri käskysanat kuin normaaleissa istu, maahan ja seiso -liikkeissä
• tekniikkaa harjoitellaan niin kauan ohjaaja ihan koiran edessä, että liike osataan varmasti, vasta sitten voi treenata etäisyyttä
• sanalliset käskyt niin varmoiksi, että kokeessa käsimerkit ovat vain lisäapu
• sitten kun koira osaa, on hyvä treenata myös selkä koiraan päin. Näin selviää osaako koira oikeasti

Seuruuosuudessa törmättiin taas siihen, että tietääkö Taavi oikeasti mikä on perusasento. Ensin seisottiin aika pitkä aika perusasennossa ja siinä Taavi valuu alaspäin, ikäänkuin rupesi roikkumaan. Kontakti kyllä pysyi hyvin, mutta koko koira oli ihan mutkalla ja kenossa. Oilin mielestä se odottaa kamalasti jotain tapahtuvan, vaikka pelkkä perusasennossa olo pitäisi olla rauhallista ja miellyttävää, hyvässä mielentilassa tapahtuvaa toimintaa. Koiran kuuluisi olla aktiivinen, auki ohjaajaansa kohtaan, suorassa ja korvat höröllä. Koira pitäisi saada kohottamaan itsensä.

Mä joudun siis peilikaupoille, jotta pääsen kotona treenaamaan tätä. Palkkaus suoraan ylhäältä, jotta koira joutuu "nousemaan" ylöspäin, ei saa kuitenkaan hyppiä tai pomppia namin perässä. Rauhallinen palkkaus siis. Tässäkin luopuminen hyvä tapa palkata ja treenata asiaa: nami vasempaan käteen ja käsi irti reidestä sivulle. Pyydetään koira perusasentoon ja sen tulee olla avoin ohjaajalle, ei tavoitella namia vasemmalta. Kun koira on hyvässä ryhdissä ja keskittyy ohjaajaan, palkataan se rauhallisesti suoraan ylhäältä.

Tehtiin melkoinen pätkä seuruuta Oilin liikkuroimana ja liikkeessä ollessamme Taavin paikka ja asento olivat hyviä. Paljon siis lisää perusasentotreeniä ja siihen voisi lisätä ihan oman käskysanan, esim. "katso", jolla koiran tulisi kohottaa itsensä hyvään ryhdikkääseen asentoon oikeassa miellentilassa. 

Roikkuva koira

Kädellä avustusta oikeaan asentoon

Tässä muutama kuva muiden harjoitteista samaan perusasento-ongelmaan:

Kädet levällään koira sivulle:

Alkuasento

Ei näin

Nyt on perempi!

Sama homma kädet selän takana:

Hienosti meni!

Palkkaus suoraan ylhäältä kohottaa koiran hyvään asentoon

Namista luopumista, ohjaajalla nakki vasemmassa kädessä ja koiran on silti tultava hyvään perusasentoon.

Ryhmäliikkeinä tehtiin ensin kokeenomainen paikkamakuu. Taavi meni vieruskaverin käskystä maahan, mutta muuten olin oikein tyytyväinen. Paikkamakuu oli rauhallinen ja Taavi oli hiljaa. Rivimakuun jälkeen tehtiin ringissä istumista ja maahanmenoja sekä kuono kohti keskipistettä että peppu keskelle. Me keskityttiin lähinnä pysymään istumassa, vaikka muut käskivät koiriaan maahan. Taavi vaan menee niin kovin herkästi muiden käskyistä maahan...

Oilin muut treenivinkit sekailaisessa järjestyksessä:

• Aktiivisuutta ohjaajaa kohtaan voi lisätä harjoitteella, jossa heitetään nami koiran haettavaksi ja käännetään sille selkä. Kun koira palaa ohjaajan eteen odottaen uutta tekemistä, palkitaan se hyvästä ilmeestä
• Noudossa pitää palkata alussa kapulan pitämisestä, ei irrottamisesta!
• Kapulan puremisesta kielletään napakasti (koiran parempi olla tässä vähän väsynyt) jolloin koira vähän hätkähtää ja on hetken purematta ---> Bileet!!
• Pureskelevalle koiralle voi toimia myös harjoite, jossa laitetaan namia maahan ja koiralle kapula suuhun. Käsillä voi vähän pitää kuonosta kiinni. Pureskelemattomuudesta vapautetaan palkalle.
• Ruudussa kannattaa opettaa koiralle paikka ja seisottaa koiraa siellä paljon ja kehua kovasti oikeassa paikassa seisomisesta. Näin koira tajuaa ruudun olevan se juttu, ei matka sinne.
• Matkaa, vauhtia ja motivaatiota ruutuun treenataan erikseen ja paikkaa ruudussa erikseen
• Palkkaus namilla luopumisen kautta rauhoittaa koiraa ja auttaa sitä keskittymään itse tekemiseen, ei pelkkään palkan tavoitteluun.
• Merkille menoon vauhtia voi hakea juoksemalla sinne koiran kanssa kilpaa ja jos voittaa koiran, nappaamalla merkin itselleen -> palkan mahdollisuus katoaa
• Merkin opetus: Ohjatun noudon kapulat aina mukaan treeniin! Kapula - merkki - kapula rivissä. Näin merkistä tulee tärkeämpi kuin kapuloista eikä koira karkaa suoraan kapuloille. Koira viedään merkille ja kehutaan ja vahvistetaan sitä. Osaavamme koiralle voidaan heittää kapulaa ja sitten käskeä merkille. Koiran olisi hyvä oppia vastapainossa oleminen ohjaajaan nähden. Eli ohjaajan liikkuessa ympyrän kehällä, jonka toisela laidalla merkki on, liikkuu koira samaan aikaan vastakkaiseen suuntaan ollen koko ajan suorassa linjassa ohjaajaan nähden. Treenaaminen aloitetaan aina tosi läheltä, käskysanana esim. "piste" erotukseksi muista samantyylisistä käskysanoista. Vauhtia ja motivaatiota pitkästä matkasta pisteelle menoon harjoitellaan viemällä palkka merkin/pisteen taakse. Koiran tulee pysähtyä pisteelle oikeaan kohtaan ja siitä vapautus palkalle.

• Treeneihin yllätyksellisyyttä. Kaavat rikottava, jotta koiran mielenkiinto säilyy
• Koiralta pitää vaatia samanlaista toimintaa, ei voi hyväksyä erilaista toimintaa eri päivinä
• Peruuttamista kannattaa harjoitella tolpparivin vieressä. Näin koira joutuu enemmän ajattelemaan tekemistään. Seinän vieressä peruutettaessa koira voi törmäillä seinään eikä ajatus silti välttämättä ole mukana. Vinoon menemisestä torutaan voivotellen

• Tarkkuutta seuruuseen, varsinkin apu edistämiseen: koira perusasentoon ja se saa liikkua vain vasemman jalan liikkuessa. Ensin kumarrellaan perusasennossa, sitten otetaan askel oikealla. Koira ei saa liikkua! Jos liikkuu, "oivoi, ei noin" ja palautus perusasentoon. Kun koira on hokannut tämän, voidaan lähteä liikkeelle ja siinä tehdään pysähdyksiä kesken askeleen. Eli ei pysähdytä perusasentoon, vaan siten, että ohjaajan jalat jäävät vasen taakse ja oikea eteen. Koiran on tässä pidettävä paikkansa vasemman jalan vieressä.

Kumartelua

Kesken askeleen pysähtyvä liike

• Luoksetulon pysäyttäminen: heitetään nami koiran taa ja koiran palatessa namilta pysäytetään se. Jos pysähtyy hyvin, palkataan heti heittämällä nami koiran taakse. Jos pysähtyminen huono, "voivoi" ja uusiksi. Välillä vaan heitellään namia ja pysäytyksiä silloin tällöin. Palkka heti pysähtymisestä. Pysäytyskäskyn kanssa samanaikaisesti kädellä pieni liike koiraa kohti. Koiran on osattava ensin pysähtyä kunnolla ennen kuin siltä voidaan vaatia luoksetulon pysäytyksiä

• Jäävien erottelua: jos koira tekee väärän liikkeen, korjataan se oikeaan asentoon uudella käskyllä ja tarvittaessä käsin auttamalla. Koira ei saa liikkua yhtään väärän ja korjatun liikkeen välillä. Oikeaa käskyä vahvistetaan toistamalla käskyä monta kertaa peräkkäin. Kun koira osaa oikeasti eri liikkeet jäävinä, voidaan ruveta harjoittelemaan liikkeenomaista Z:taa, ei aiemmin ettei liike mene pelkäksi korjaamiseksi
• Kaukoja maton reunalla ja jos tassu putoaa matolta "oioioi, hirveetä! Ei lattialle voi osua tassulla". Matto parempi kuin fyysiset esteet, joiden kanssa koiran ei niin tarvitse ajatella itse

Tottelevaisuutta ja erilaista hakua

Taavi oli reilun viikon porukoilla hoidossa meidän lomaillessa. Taavi sai kovasti kiitosta hyvästä käytöksestä ja helppoudesta, terapiakoiraksikin sitä tituleerattiin. Kummallisinta hoidossa oli se, että Taavi oli syönyt kaiken mitä kuppiin oli laitettu ja se oli samaa ruokaa kuin kotonakin. Taidan jatkossa viedän Tapsan aina porukoille syömään, kun kotona ruoka jää niin usein kuppiin :)


Sunnuntaina käytiin sakemanniuroksen kanssa lenkillä. Ensin pojat saivat riekkua vapaana ja lopuksi tehtiin vielä pieni hihnalenkki. Kiva, että on uroksia joiden kanssa Taavi saa leikin aikaiseksi.

Illalla jälkiporukan tottistreeneissä Taavi taas loisti. Ensin seurattiin perusasennossa olevaa lansunarttua ympäri ja ämpäri. Taavi piti kontaktin tosi hyvin, vaikka mentiin ihan läheltä. Kierreltiin ja kaarreltiin koirakkoa hetki ja sitten mentiin paikkamakuuseen. Olin selin Taavin hallin toisella laidalla ja lansu teki häiriötä; seuruuta läheltä ja kaukaa, luoksetuloja, palkkauksia. Lopuksi lansu Tapsan viereen makuuseen ja siitä luokse. Pientä vinkumista Taavilla oli, mutta kyllä se oli super!

Kapulalla leikittiin myös ja ihan kun siihen olisi tullut vauhtia. Yksi kokonainen liike tehtiin, muuten oli kapulahömppää eri muodoissa ja into kapulaan oli kyllä meidän tekemiseksi hyvää. Lelupalkkakin toimi melko hyvin, vaikka kyllä Tapsa sitä namia vähän hamuaa ja sitä käytinkin pääasiassa.

Lopuksi olimme häiriönä picardiurokselle. Yritin tehdä jättävien erottelua ja teinkin, mutta Tapsa ei ihan aina ymmärtänyt mua. Seisominen menee helposti istumiseksi, muuten aika hyvä. On vaan jostain syystä hirveän vaikea saada käskyt kuulostamaan aina samalta ja jättävissä se meillä kostautuu selvästi. Seuruuta tehtiin melko pitkiä pätkiä palkatta, paljon käännöksiä ja vauhdin vaihteluja ja Taavi teki tosi hyvin, läheltä picardia mennessä piti ihan vähän vilkaista, mutta kyllä oli kontakti ja tekemisen riemu niin kohdillaan. Loppuun vielä luoksetulo ja leikkiä.


Tiistaina oli todella upea talvipäivä ja mehän mentiin tietenkin metsään nauttimaan tästä ihanuudesta. Useampi tunti vierähti luonnon helmassa. Vauhtia ja valoa riitti:

Tiistaitokossa ekalla tunnilla seuruuta, seuruuta ja seuruuta. Lähdöt oli hyviä, käännökset hyviä, täyskäännös oikealla hyvä, suorastaan erinomainen pienellä ääni-innostuksella ja heti käännöksen jälkeen etuviistoon oikealle lentävällä palkalla, seuruu juoksussa hyvää, käännökset paikallaan hyviä, sivuaskeleen vasemmalle hyviä. Mutta se mikä ei tänään onnistunut, oli askeleet oikealle. Perusasennosta askel oikealle ja koira oli mittansa edellä ja vielä vinossa. Tätä sitten hinkattiin oikein urakalla, mutta haastavaa oli. Tein askeleita hieman etuviistoon, jotta se olisi vähän helpompi Taaville, mutta ei tuntunut auttavan. Huonosta "ei noin, höh" -palaute ja korjaus oikeaan paikkaan. Näki oikein kun Tahvo mietti, että mitä hittoa tuo akka mun nyt haluaa tekevän. Muutama hyvä suoritus ja niistä superpalkka (joo, olen tosi surkea näissä superpalkoissa, mutta palkka nyt kuitenkin). Jatkossa(kaan) sinne päin olevia suorituksia ei saa hyväksyä ollenkaan, palkka vaan hyvistä suorituksista.

Loppuun tehtiin paikkamakuuta aika pienessä kuuden koiran ringissä. Taavi oli isovilla- ja briardiurosten välissä. Villis hirvitti Taavia. Naamat ringin keskelle ja ohjaajat siihen ryppääseen. Tapsa oli hiljaa ja hienosti, villiksen puoleinen korva vinksallaan. Sitten vaihdettiin perseet kehän keskelle päin ja makuu uusiksi. Koirille oli selvästi hankalampaa olla niin, että niiden selän takana oli muita. Taavi oli hienosti, vaikka selvästi sitä jännitti. Nää rinkitreenit on ihan huippuja, paljon vaikeempia koiralle kuin yksin makaaminen muiden häiritessä tai rivissä olo, näitä lisää!


Kaveritunnilla yksi liikkuroitu hyppy. Hypyn jälkeen eteen tulo vähän vino, muuten oikein mallikas suoritus. Ruutua tehtiin kaksi toistoa lätkälle niin, että hyppyeste oli vähän houkuttimena lähetyslinjan sivussa. Eka oli ihan superhyvä, ei mitään korjattavaa, tokakin muuten huippu, paitsi mennessä piti melkein käydä esteellä, mut ei sit kuitenkaan eli vähän kiero linja ruutuun.

Sitten oli vuorossa 'näin kiusataan pyrriä' -osuus. Taavi paikkamakuuseen ja kaverit härnäämään ja houkuttelemaan sitä. Kerran saivat penteleet namipurkilla ja hypyllä houkuteltua Taavelon lähtemään, muuten pysyi pientä nykimistä lukuun ottamatta melko mallikkaasti paikallaan. Viimeseksi vielä ihan tavan paikkamakuu kolmen koiran rivissä pariin otteeseen paikkoja vaihdellen. Taavi oli hiljaa.

Näin kiusataan koiraa. Toisella lelu ja toisella namipurkki, kyllä olivat ilkeitä!

Keskiviikkona aamusella päiväporukalla hakuilemassa. Taavi jatkoi kusiteemalla eli tarkoitus oli saada vauhtia niin, ettei äijä kerkeä kusta. Haamu, haamu, peräänajo, tyhjä, pinkasu yliheitolla ja haamu. Tuollaisella setillä mentiin, eikä kusi lentänyt. Tyhjällekin lähtiessä oli vauhtia niin paljon, ettei ole varmaan ikinä ollut. Palkkaus 15 - 20 haukun jälkeen rauhallisesti syötellen. Ukoilta keskilinjalle paluu hihnassa, ettei pääse kusemaan. Nää oli hyvät treenit ja tällä kaavalla jatketaan nyt ainakin muutama kerta.

Torstaitokot taitaa kuivua kasaan ja muutenkin seuran toiminta vähän kismityttää. Olin siis hallilla yksin (harmitti, koska toisten koirien aiheuttaman häiriön alla treenaaminen on ainut syy, miksi kyseiselle kurssille olen ilmoittautunut), kun kurssin vetäjä ei ehtinyt paikalle ja ainakin osalla kurssilaisista on maksut maksamatta tai talkoot tekemättä ja siten treenikielto päällä. En sinänsä ihmettele, koska maksu nousi 20 % vuodenvaihteessa ollen nyt aika lailla kipurajoilla ainakin mun mielestä ja talkootuntejakin vaaditaan minusta melkoisen paljon.

Kun kerran oltiin hallilla, niin tehtiin ruutua kaksi toistoa alustalle ja kolmas ilman. Todella hienot ruudut pitkästä matkasta. Merkin kiertoa tehtiin niin, että mä olin Taavin ja merkin välissä. Luin jostain, että ohjaajasta pois päin lähetyksiin saa vauhtia, kun treenaa niitä siten, että aloittaa olemalla koiran ja kohteen välissä ja siirtyy sitten pikkuhiljaa koiraa kohti treenien edetessä. Taavi siis istumaan ja minä tötsän ja Tahvon väliin. Kierrä - käskyllä Taavi rynni mun luo, mutta pikku opastuksella kiersi tötsänkin. Näitä pari ja sit tehtiin kyllä ihan niitä liikkeenomaisiakin. 

Kun ei ollut kavereita, niin tein paikkista peilin edessä. Ei tainnu Taavi mennä lankaan, peilikuva ei kiinnostanut yhtään. Lopuksi vielä kolme luoksetuloa. Ekalla sain päähäni kokeilla, pysähtyykö elukka kesken matkan. Pysähtyihän se hienosti seisomaan ja siitä sitten luokse. Keskimmäinen toisto suoraan luokse ja viimeisellä maahan meno kesken matkan. Ollaan lenkillä tehty näitä pysäyttäviä kaskyjä silloin tällöin Taavin juostessa jonnekin ja varmasti ne on auttaneet, kuin nää meni ihan kuin oltais enemmänkin harjoiteltu :). 

Lauantaina aamusta käytiin pikatokoilemassa. Pari ruutua tehtiin, Taavi jotenkin jumitti, eikä meinannut lähteä ruutuun ollenkaan. En keksinyt muuta syytä kuin mein selän takana oleet kaksi muuta koiraa, joista toinen äänteli voimakkaasti. Taaville nuo selän takana olevat koirat ovat hankalia, nehän voivat vaikka lähteä perään jos itse liikahtaa...

Saatiin kuitenkin se onnistunutkin ruutu ja sitten paikkamakuuta kolme settia paikkoja vaihdellen. Ekalla kerralla Taavi keskellä ja en tiiä miks, mutta mua vähän jännitti. Toiset koirat olivat meille vieraita ja valkkari oli selvästi vähän jännä Taavin mielestä ja aussi piti kovaa piipitystä koko ajan ja oli muutenkin melko levoton tapaus. Mutta hienosti oli Tahvo, ei edes piipannut.

Lopuksi vielä kiusaamisosuus. Taavi perusasentoon ja appari käski kädellä osoittaen maahan. Taavi ei vaan pysy istumassa, kun toinen vieressä komentaa maahan, ihan älyttömän vaikea juttu. Perusasennossa pystyy kyllä pitämään kontaktin kiusattaessa, mutta tuo maahan meno on mahdottoman hankala olla tottelematta...

Lauantaina käytiin myös hakuilemassa samalla kusitreeniteemalla kuin aiemminkin. Peräänajo - haamu - tyhjä - peräänajo yliheitolla ja haamu. Nyt tultiin jo ukoilta keskilinjalle ilman hihnaa ja kusematta. Muutaman kerran piti kieltää, kun nenä kävi puunrunkoa kohti siihen malliin, mutta viesti meni kuitenkin perille. Palkkaus oli 15 -20 haukun jälkeen. Ehkä vielä muutama näin ja sitten lisätään valmiita tuonne väliin.

Sunnuntaina vierailimme Kouvolan Pelastuskoirien harjoituksissa käytössä poistetussa ammattikoulussa rakennusetsinnän merkeissä. Erittäin mielenkiintoista nähdä, miten koira reagoi aivan ulkoilmasta poiketen käyttäytyviin hajuvanoihin. Rakennuksessa ilmanvaihto oli edelleen toiminnassa, joten sekin sotki omalta osaltaan hajujen kulkeutumista. Myös se oli selvästi havaittavissa, että jo käytettyyn piilopaikkaan hajut jäivät voimakkaasti. Osalla koirista pelkkä sisällä liikkuminen oli jo oma haasteensa.

Taavi teki hyvän suorituksen. Liikkui reippaasti erilaisissa tiloissa, meni rohkeasti sekä rämiseviin että pimeisiin paikkoihin, tutki huoneet omatoimisesti, ei tehnyt valeilmaisuja jo käytössä olleisiin piiloihin, vaikkakin haisteli ne erityisen tarkkaan. Iso auditorio tuotti päänvaivaa ja siellä ilmaisu auditorion ylimmällä tasanteella, kuten kaikilla muillakin koirilla. Auditorion keskellä olleen maalimiehen haju kantautui selvästi huoneen ylälaitaan, koska kaikki koirat pongasivat hajun sieltä. Kun kerroin Taaville, ettei täällä ketään ole, jatkoi se hommia, mutta palasi taas haukkumaan samaan yläkulmaan. Lopulta kuitenkin tajusi, ettei siinä ketään ole ja jatkoi etsimistä lopulta oikeaan penkkiriviväliin osuen. Tämä tila oli todella haastava kaikille, myös niille vähän kokeneemmille rakennusetsijöille. 

Taavi etsi kaikkiaan neljä maalimiestä usean sadan neliön suuruisesta sokkeloisesta koulurakennuksesta, jossa oli opetuskeittiöitä, varastotiloja ja muuta mielenkiintoista. Homma oli selvästi rankka ja äijän pää joutui tekemään kovasti töitä, koska illalla kotona oli kovin väsynyt koira. Taaville oli kuitenkin alusta asti selvää, mitä rakennuksessa ollaan tekemässä ja määrätietoisesti se teki töitä niissä vaikeammissakin paikoissa. Reipas, sitkeä ja rohkea pieni työmies <3!

Aki Kyyrö käytteli mun kameraa:

Valmiina lähtöön!

Löysin!

Tuolta se haju jostain tulee, mutta mistä?

Kukkuu!

Lenkkiseurana tällä viikolla ovat olleet myös Remu -briard ja Otto -labradori, kiitos seurasta!

Tietääkö joku miks mun kommentit tulee aina tuplana? Sekä omaan että muoden blogeihin??

Kivaa tekemistä

Tiistaina ensin karkotettiin yövuorokrapula pitkällä metsälenkillä Hipun ja Äijän kanssa. On se kumma miten hyvin metsä, raitis ilma ja hyvä seura karkoittavat makuupäivän tunkkaisen olon!

Illalla ekalla tokotunnilla hallissa kimpassa valkoisen paimenen kanssa. Liikkeestä maahan oli aluksi vähän vaikea, kun piti niin kovasti seurata valkkarin puuhia. Saatiin kuitenkin useampi hyvä suoritus. Ja koska paimen aiheutti niin selvää väistämistä, tehtiin liikkuroitua seuruuta melko läheltä paimenta. Liikkuria Taavi ei enää väistä, mutta toinen koira oli vähän haastava.

Kapulan pitoa tehtiin kaksi toistoa ja ne oli hyviä suorituksia. Taavi voisi tietysti olla lähempänä ja kapulaa pitää vähän haista ennen sen suuhun ottamista, mutta olen Taavin tekemiseen kuitenkin tyytyväinen.

Kaket oli tällä kertaa lähes loistavat. Pari kertaa piti maasta istumiseen käyttää kaksi käskyä, mutta liikeradat oli hienoja ja vaikka liikkuri oli Taavi takana huitomassa, pystyi karvaturri suorittamaan oman osuutensa.

Lopuksi paikkamakuuta kaksi toitoa. Eka oli hurjan hyvä, vaikka vieressä oli Tahvolle ehkä vähän vaikeat briard- ja porourokset. Tokalla toistolla toinen kouluttajista teki häiriöitä; käveli koiria ympäri ja hyppi ja kutsui koiria luokseen. Noutokapulan heittely sai useamman koiran nousemaan, mutta Taavi pysyi, vaikka vierestä poro nousi ylös. Ja Taavi oli koko ajan hiljaa! Voisinko enää olla tyytyväisempi!

Tokalla tunnilla Taaville tehtiin kiusaa. Ensin leikin sen kanssa ja sitten pyysin sivulle. Sivulla ollessa toiset yrittivät käskyttää Taavia maahan ja välillä se sinne painuikin. Hokasi kuitenkin homman idean, mutta toisinaan tuli kuitenkin muutamia virheitä. Samaa tehtiin Taavin ollessa maassa, toiset yrittivät saada sen istumaan. Tässäkin tuli välillä virheitä. Ajoittain vapautin Tahvon leikkimään ja sitten kiusa jatkui. Loppua kohti parannusta tuli kuitenkin selvästi. 

Treeni lopetettiin paikkamakuuseen. En voisi olla enää tyytyväisempi Tahvon suoritukseen! Kaikkinensa todelliset hyvänmielen treenit tällä kertaa!

Viime vuonna seurassamme aloitti haun päiväryhmä, joka on tarkoitettu vuorotyöläisille ja muille päiväsaikaan treeneihin pääseville. Oltiin Taavin kanssa keskiviikkona aamusta ekaa kertaa tässä porukassa. Kiva kun on mahdollisuus silloin tällöin paikkailla väliin jääviä varsinaisia treenejä ja saa vaihtuvuutta maalimiehiin.

Treenin teema oli meillä kuseskelun lopettaminen. Kaksi ekaa ukkoa yhtäaikaa muostikuvina etukulmiin sillä ajatuksella, että kuseskelu unohtuisi muistikuvien nostaessa intoa mennä maalille. Ekalla lähetyksella Tapsa kuitenki  nosti koipea melko pian lähetyksen jälkeen. Toruin ja kutsuin sen pois ja seuraava lähetys toiselle puolelle. Tämä meni hyvin ilman kuseskeluja ja ilmaisukin oli hyvä. Sitten palattiin ekan ukon lähetyspaikalle ja uusi yritys, nyt meni hyvin. Ensi kerralla alkuun pinkasu tai haamu, jos sillä unohtuis merkkailu.

Etukulmien jälkeen oli tyhjä. Tosi hyvin Tahvo upposi syvälle ja palkkasin sen keskilinjalle palattua. Kolmas ja neljäs ukko olivat valmiina. Näistä selvittiin ilman kusia, mutta ilmaisuilla Taavi ennakoi mun sivulle tuloa, vaikka en sitä edes kutsunut sivulle. Tauon jälkeen kuitenkin oikein hyvä treeni.


Iltapäivällä Foca ja Hugo tuli lenkkikavereiksi. Sen verran oli hämärää, ettei kuvista oikein tullut mitään, mutta kiva lenkki meillä oli!