Mökkeilyä ja Sinnin jälkikoulutus

Edellisen viikon lauantaina aamusta ennen hakutreenejä Sinnille jälki. Nameina mulla oli tällä kertaa kuivanappulan sijaan Naturiksen makkaraa pieninä paloina ja se ei ehkä ollut ihan nappivalinta, kun liiskaantui kengänpohjiin, mutta toisaalta sitten tuli niitä namittomia askelia ihan luonnostaan =)

Jälki oli varmaan sen noin 70 askelta ja tosiaan namittomia askelia oli välissä tarkoituksella ja osa sitten nameista jäi mun kengänpohjaan. Sinni jäljesti hyvin. Nyt ei ollut mitään häiriöitä, niin koko jälki meni alusta loppuun hienosti.

Taavin kanssa tein peko-t tottiksen ja se meni kaikkinensa ihan hyvin. Seuruu voisi edelleen olla parempaa, mutta on se kyllä parantunut siitä mitä oli.

Hakutreenit aloitettiin tottiksella ja siellä Taaville seuruuta ja paikkis kolmen muun koiran tehdessä yhtä aikaa hommia. Hyvin meni, vaikka juoksuinen narttu vähän kiinnostelikin.

Sinni treenas hakua neljän haamun voimin ja kaikille meno oli vauhdikas ja iloinen.

Makuupäivän ratoksi ajelin maanantaina koirien kanssa mökille. Sinni on välillä voinut vähän pahoin autossa, niin nää pitkät automatkat tekee varmaan ihan hyvää. Nyt ainakaan ei ollut yhtään pahoinvoivan oloinen autossa. Ja mökkireissun aikana Sinni jopa oppi menemään itse autoon sen sijaan, että juoksisi karkuun.

Tiistaina Taavi avasi uimakauden, Sinni ei uskaltanut, se tunki vain naamaa veden alle...

Keskiviikkona Sinnin aamuruoka jäljeltä. Nyt oli useamman askeleen tyhjiä pätkiä muutama. Täytyy jatkossa vaan uskaltaa laittaa enemmän tyhjää, menee ihan hyvin.

Taavi teki tottista ja oli oikein tohkeissaan. 

Iltapäivällä Taaville vielä lisää peko-tottista ja tunnin vanha jäjen nosto. Ilma oli hautovan helteinen, mutta onneksi metsän siimeksessä ei ollut niin tukalaa. Taavi taisi haistaa jäljen jo tielle, hyvä nosto ja varmasti lyhyt jälki loppuesineelle. 

Käytiin vielä uimassakin. Sinni ei tajua uimista yhtään, se vain tunkee päätään veden alle rannassa.

Mökkireissulla myös paukuteltiin pyssyjä pariin otteeseen, 6 mm sekä 9 mm, enkä olis ollenkaan huolissani Sinnistä. Kuulee kyllä, mutta ei paljon hetkauta. Videolla ekat 9 mm laukaukset. Seuraavana päivänä leikki Taavin kanssa ja reagoi ammuntaan vielä vähemmän.

Perjantaina 100 askeleen jälki kovaan myötätuuleen. Muutama kymmenen askeleen namiton pätkä ja lisäksi muutamia lyhyempiä pätkiä. Jälki meni hyvin. Pitkät namittomat pätkät meinasivat vähän kiihdyttää vauhtia. Pystyn jo olemaan pystyssä hieman Sinnin takana, hyvin keskittyy jälkeen.

Perjantaina oli myös ensimmäiset seuran yhteistottostreenit sitten koronan alun. Tai saattaa siitä olla vieläkin pidempi aika. Kentällä yhtäaikaa reilu kymmenen koiraa, suurin osa oli muuten sakemanneja. Ekaks käytiin Sinnin kanssa kentän laidalla ja yritettiin vähän keskittyä toisiimme. Sinni ois pylly keikkuen vaan halunnut mennä katsomaan kaikkia. Saatiin kyllä muutama hyvä kontaktin pitokin. Ja sitten piti kiivetä parin ihmisen syliin...

Taavi kävi myös häröilemässä kentällä. Tekeminen ei ollut mitenkään täydellistä, mutta tykkäsin kuitenkin Taavin rentoudesta muiden koirien läsnäollessa ja vähän vieraamman ihmisen kopeloinnin rentoudesta. Hyviä seuraamispätkiäkin saatiin. Ihan loistavat tämmöiset kimppatreenit piiiitkästä aikaa!

Viikonloppuna piti on Kaakkien kevätleiri, mutta koska korona, niin ei ollut. Onneksi oli kuitenkin koulutuspäivät. Lauantaina siis ensimmäinen peltojälkipäivä Tarja Riikosen opissa ja oppilaana mun lisäksi Sinni. Aamupäivällä tehtiin  semmoinen jälki kuin mitä ollaan tehty ja mä tein 100 askeleen suoran myötätuuleen. Jäljellä oli pari kymmenen askeleen tyhjää ja muutama lyhyempi tyhjä pätkä. 

Tarjan mukaan Sinni jäljestää rauhallisen keskittyneesti eli oikein hyvin ja että se on oikein hyvänenäinen koira. Tyhjät meinaavat vähän kiihdyttää vauhtia, joten jatkossa palataan vähän lyhyempiin tyhjiin, mutta niitä voi olla tiuhempaan. Ja koska tämä jälki meni niin hyvin, niin saatiin ohjeeksi tehdä toiselle jäljelle kulma! Mä olin itse ajatellut, että tampataan suoria myötätuulijälkiä koko kesä, mutta Tarjan mukaan eri tuulen suunnat on hyvä ottaa ajoissa mukaan, ettei niistä myöhemmin muodostu ongelmia ja kulmat voi myös ottaa mukaan, koska Sinni jäljestää niin  rauhallisesti ja syvällä nenällä.

Iltapäivällä siis toinen jälki, jossa ensimmäinen suora oli 50 askelta sivutuuleen ja kulman jälkeen oli 24 askelta myötätuuleen. Kulmaa edeltävä askel oli tyhjä ja kulman jälkeisellä ekalla askeleella oli nami. Muuten lyhyitä namittomia pätkiä pitkin jälkeä. 

Sinni jäljesti tosi hyvin ja kulma ei olisi voinut mennä paljon paremmin! Nää koulutukset on kyllä niin hyviä, ilman tätä oisin hinkannu niitä myötätuulisuoria koko kesän ja oisin varmasti aiheuttanut ongelmia meille jatkoa ajatellen. Lisäksi virisi pieni ajatus, että josko Taavin kanssa kokeilis joskus fh-jäljeä... niitä treenipeltoja pitäis vaan saada jostain.

Jälki kokonaan

                                                                                    Kulma

Sunnuntaina toinen päivä pellolla. Sinnille vain yksi jälki, koska selkeästi edellinen päivä vähän painoi. Jälki oli samanlainen kuin eilinen kulmajälki. Häiriötä vain oli paljon enemmän perässä kulkevan seuraajajoukon ja vieressä kulkevan tien muodossa sekä lähellä olleessa autossa haukkuivien koirien muodossa. Kaikista näistä häiriöistä huolimatta Sinni keskittyi jälkeensä hyvin, mutta namit meinas jäädä syömättä. Kulma meni tosi hyvin. 

Kuvat Tanya Tarkiainen:

Jatkossa tuulensuunnasta välittämättä jälkiä, joissa kaksi kulmaa ja tyhjiä 1 - 4 askelta. Tyhjien osuuksien tiheyttä kasvatetaan pikku hiljaa ja tätä kautta jäljet pitenevät. Pidettävä huoli keskittymisestä, rauhallisuudesta ja tarkkuudesta. Esine pitäisi tuoda myös pian mukaan, mutta mikä ilmaisu??? En haluaisi sulkea vielä mitään lajia pois, joten sen puoleen esineen tuonti olisi luontevin, vaikkakin peko-puolella ei se toivotuin. Haukku olis paras pekossa ja se kävis kai myös pk-jäljelle, mutta jos innostunkin peltojäljestä, niin siellä se ei käy. En tiedä, mut pian pitäisi päättää, että sais sen myös mukaan... vai oisko mahis opettaa niin, että ilmaisun alussa tuijottaa tovin ja vasta sitten alkaa haukkua? Menee varmaan mahdottomaksi... 

Kiitos Kaakeille järjestämisestä ja Tarja oli kyllä mahtava kouluttaja, mielelläni menisin uudestaan hänen oppiin!

Koulutuspäivillä olin myös tosi tyytyväinen Sinnin autokäytöksestä. Se veteli rauhassa sikeitä, vaikka akkalauma piti leiriä avoimen paksin takana. Lisäksi viime aikojen ajelujen myötä autopahoinvointi on ilmeisesti selätetty kokonaan.

Maanantaina Taavin kanssa treenaamassa peko-kokeen hallintaosuutta ja jäljen nostoa. Hallintaosuudessa provosoitiin kusettamalla paria koiraa juuri ennen Taavin vuoroa tienpenkkoihin ja niinhän siinä kävi, että Taavin tekeminen oli ihan täyttä paskaa, kun ois pitänyt olla kuseksimassa koko ajan itsekin siellä puskissa. Seuruu oli väljää, mutta siinä paransi loppua kohti. Eteenmenot oli kyllä hyvät, vaikka tarvikin kaksi käskyä pysäytyksessä ja taisi se kyllä ehkä kerran käydä pissimässä puskaan jossain välissä. Mutta paikkamakuu!! Taavi nousi ainakin kolme kertaa sieltä ylös ja mun perkkeleet ei sitä kyllä hetkauta yhtään... 

Jäljen nostot sentään meni hyvin. Vastatuuli ja vähän reilu tunnin vanhat jäljet. Molemmat nousi oikeaan suuntaan ja esineet löytyivät hyvin.

Jossain välissä ehdittiin Viimankin kanssa pienelle metsähöntsäilylle.