perjantai 4. syyskuuta 2020

Tunteikas viikko

Viime viikon torstaina käytiin tottistelemassa pienellä porukalla. Mukana oli myös parsoninarttu, mikä oli Taaville jotenkin vaikea. Se jäi siihen ihan kiinni. Ei mitään räyhäämistä tai muuta, mut ei vaan pystynyt luopumaan siitä. Erikoista. Ehkä syy oli pieni koko, äkkinäiset liikkeet ja aika äänekäs meno? Muutoin oikein hyvää tekemistä seuruun muodossa ja pari pidempää paikkamakuuta.




Tiistaina huippu hakutreeni. Alue noin neljä hehtaaria, kolme maalimiestä piilossa montuissa/koloissa, ideana maalien oleminen maan pinnan alapuolella. 

Eka maalimies teetti töitä, kun oli piilossa kallionkolossa tai pienessä luolassa. Kauan Taavi pyöri ja hyöri, ennen kuin paikallisti hajun lähteen. 



Melko pian ekan ukon jälkeen Taavi sai hajun toisesta ja painui lähes sadan metrin päähän haukkumaan. Hyvä haukku montussa taas kerran. Kamut oli tehny pienen killerin ja kolmas maalimies oli vain muutaman metrin päässä tästä toisesta omassa montussaan kuusen alla. Mä olin ihan muina naisina lähdössä palaamaan sinne, mistä tokalle ukolle lähdettiin, mutta Taavipa ei mennytkään halpaan, vaan loikkasi monttuun ja haukkui kolmannenkin ukon. Hirvikärpäsinvaasiosta huolimatta jäi mahtifiilis, loistavat hieman haasteita sisältävät treenit osaavalle koiralle!

Lopuksi vielä vähän totisteltiin ja se oli kaikkea muuta kuin mahtavaa. Juoksujaan lopetteleva narttu oli ihan liikaa Taavin sietokyvylle ja seuruu oli mahdotonta. 


Keskiviikkona ajeltiin Savonlinnaan Pelastuskoiraliiton jälkikokeeseen. Koska meidän peruskoe on vielä voimassa ja loppukokeessa jäljen suunta on tiedossa, eikä peikoksi muodostuneesta takajäljestä tarvi huolehtia, niin kokeiltiin loppukoetta. Jäljen loppukoe on 3 - 4 tuntia vanha n. puolitoistakilometriä pitkä jälki neljällä esineellä. Loppujäljen kulmat on jyrkempiä kuin peruskokeessa ja se suoritetaan pimeässä, janan pituus on 100 - 150 m. 

Sosiaalisuusosuus meni hyvin ja Taavia ei kiinnostanut tippaakaan, vaikka vieressä ollut kultsunarttu vähän murisi. Miten kultsunarttu edes voi murista?!?! No nuori koira kyseessä, joten pientä epävarmuutta kai. Mut Tapsu oli mahtava!

Miestestaajakin sai rapsutella ja taputella Tahvoa ihan rauhassa. Hallintaosuuden seuruu ei sitten ollut ihan niin mun makuun. Taavi kulki hyvin mukana, mutta oli kamalan väljä ja kontaktia ei paljon ollut. Mut sääntöjen mukaan ihan hyväksyttävä suoritus. Paikkamakuu olibsitten taas loistava.

Jäljelle Taavi lähti hyvin ja nosti jäljen heti oikeaan suuntaan. Alussa muutama pieni tarkistus ja saatiin liina sotkeutumaan sen verran, että jouduin pysäyttämään Taavin ennen tarkastajan pysäytyskäskyä. Ei tarvinnu enää uudestaan pysäyttää ja sitten puksuteltiin kivassa, mutta mäkisessä maastossa koko jälki tasaisen varmasti. Kaikki esineet löytyi ja aikaa meni 33 minuuttia. Ei ainakaan haittaa ollut siitä nenäpunkkihäädöstä.




Kiitos Savonlinna loistavasti järjestetystä kokeesta!


Torstai kului Kostin kanssa, joka oli tullut lomailemaan lähistölle. Tunteikas päivä. En kyllä olisi voinut parempaa kotia Kostille löytää, kiitos Tiina ❤❤❤




Viikonloppuna olisi Tottakai-päivät, mutta mä olen töissä, enkä pääse osallistumaan kunnolla. Lauantaina menen illaksi aamuvuoron jälkeen moikkaamaan tuttuja.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti