Valiomuru

Työt ovat vähän haitanneet harjoituksia ja niinpä pehaharkatkin jäivät taas tältäkin viikolta väliin. Tein sitten iltalenkillä pari eskaruutuharjoitusta, jottei heittäydytä ihan tekemättömiksi. Ensimmäisen tein aika alkulenkistä, talloin kaistaleen ja sinne kolme esinettä. Näytin esineet Taaville ennen niiden vientiä. Lähetin Taaviksen alueelle kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla se toi mulle esineen, hitaasti, mutta toi kuitenkin. Vauhti on kyllä niin kadoksissa tuosta hommasta ettei mitään rajaa, mutta positiivisena puolena Tapsu ettii ne esineet, tekee oikeesti töitä ja tuo ne innolla mulle.

Toisen harjoituksen tein vähän myöhemmin, nyt vanhalle traktoriuralle vain edestakainen kävely ja sinne eri etäisyyksille kolme esinettä. Ensimmäiselle Taavi lähti hyvin ja eka esine tuli nopsaan mun luo. Toinen ja vielä kolmaskin esineen haku olivat hyviä. Vauhtia oli huomattavasti enemmän kuin kaistaleharjoituksissa olen tottunut näkemään. Jos tällaisilla polkutyyppisillä harjoitteilla sais sitä vauhtiakin lisää.


Tokoa on vähän treenattu kotipihalla, kun kauemmaksi ei olla ehditty. Kokeilin hankkimaani tokohäirikkö -levyä ja meille se toimi, ainakin näin ekalla kerralla. Levyltä tulee erilaisia häiriöääniä puheesta ja käskyistä haukuntaan ja puhelimen sointiin. Aluksi Tapsu kuunteli ääniä tarkastikin, mutta sain sen vaadittua keskittymään tekemiseen ja se oikein pinnisteli välillä, ettei kääntäisi päätään äänien suuntaan =).

Kaikkia aloliikkeitä on tehty ja niiden lisäksi merkin kiertoa ja ruutua. Hypyssä joudun antamaan useamman käskyn, Taavi on nyt jumittanut siinä istuma-asennossa niin vakaasti, ettei sieltä meinaa lähteä ollenkaan liikkeelle. Hypystä sivulle tuloa hiotaan edelleen ja ehkä vähän mietitäänkin, koska kerran luoksetulossa Taavi tuli suoraan sivulle. Merkin kierrossa Taavi jää jostain kumman syystä merkille jököttämään. Mistä kummasta se on sellaista saanut päähänsä? Myös merkille menosuuntaan saisi tulla lisää vauhtia.

Ruutu on edelleen alkeissa, namille mennään. Kapulan pitoa on tehty sekä puisella että metallisella kapulalla, molemmat menee ihan hyvin, metallisessa vähän vielä puista hennompi ote. Ja sitten on se seuraaminen. Perusasennossa on vähän petrattu kontaktia, mutta liikkelle ei vielä päästä. Tai jos liikutaan, niin ensimmäisillä askeleille katse putoaa ja sitten vähän matkan päästä taas palautuu. Kaukojakin pitäisi jaksaa hinkata vielä rutkasti, vaikka 95 % alokaukoista menee superisti. Ja me on opittu vähän leikkimäänkin ja pystyn ajoittain joistain liikkeistä palkkaamaan lelulla. Leluksi tosin kelpaa vain lypsykoneen tissikumi...


Pk-hakutreenien Taavin harjoitus: vasen etukulma muistikuvana, oikea valmis, tyhjä oikealle, vasemmalle läpsy ja viimeinen valmiina vasemmassa takakulmassa. Keli +18 C ja kevyt vesisade, ehkä pieni tuulenvire.

Ekalle lähti hyvin, mutta oli maalimiehellä häärinyt hetken omiaan ja kusaissutkin ennen haukun aloitusta. Haukkukin oli vähän huono. Toinen lähetys alkoi hyvin, mutta matkalla Tapsu jäi nuuskimaan edellisen koiran(narttu) pissapaikkaa. Löysi se kuitenkin maaliin asti ja nyt haukku oli hyvä. Tyhjälle Taavi lähti hyvin ja teki tosi laajan piston tullen takaisin melko kaukaa edestäpäin rataa. Olin tyytyväinen, se ei kääntynyt heti lähetyksen jälkeen mihinkään ja oli kovin innokas. Ei tuo mikään mallillaatikkopisto ollut, mutta Tapsu ainakin työskenteli eteenpäin ja kävi tarpeeksi syvällä.

Tyhjän jälkeiselle läpsylle loistava suora pisto ja tosi hyvä ilmaisu. Ja viimeinenkin ukko oli oppikirjasuoritus. Kaikilla ukoilla otin Tahvon hallintaan ja se oli kyllä kuuliainen. Malttoi myös lähetyksissä odottaa käskyä läpsyukkoa lukuun ottamatta, jolla pidin pannasta kiinni. Kahen ekan lähetyksen jälkeen oli vähän olo, että tuleeko tästä mitään, mutta onneksi loppu meni hienosti ja tuo tyhjä onnistui.


Torstaina käytiin pönöttämässä mätsärissä ja hyvin Taavi pönöttikin, vaikkei me mitenkään sijoituttukaan. Saatiin seisominen onnistumaan  mun mielestä hyvin, harajalka oli vähän vähemmän harajalka. Ja juoksutukset meni myös hyvin, ei maan haistelua oikeastaan ollenkaan.

Rähjäämättäkin jaksettiin olla siihen asti, kunnes rupes väsy painamaan ja kun mä juttelin tuttujen kanssa, niin en koko aikaa keskittynyt Taavin olemuksen seuraamiseen ja siihen ajoissa puuttumiseen.


Lauantaina suuntasin Kotkan Ruusu näyttelyyn. Päivä oli aurinkoinen ja lämmin, suorastaan kuuma. Onneksi kehät olivat aivan meren rannassa ja tuuli pääsi vähän vilvoittamaan oloa.

Olimme taas hyvissä ajoin paikalla ja onneksemme saimme ison puun alta varjopaikan odotella. Odotellessani kiinnitin hiomiota venäläisten tapaan pitää koiriaan vapaana! Ei ollut ihan yksi tai kaksi itänaapurin edustaa kun kulki alueella koiransa vapaana.

Tuomarina oli Marianne Holm ja kehässä peräti kaksi pyrriä, molemmat avoimen luokat uroksia. Taavin mielestä toinen oli karmee ja sille piti vähän haukkua ja yhteisjuoksu olisi voinut mennä paremminkin pienemmällä volyymilla ja vähemmillä laukkaamisilla. Pönötysosuudet ja yksin juoksemiset menikin sitten lähes loistavasti.

Arvostelu:

Erinomainen tyyppi. Neliö. Erinomainen pää. Leveä kallo. Hyvä ilme. Hyvä kaula. Tilava runko. Erinomaiset raajat. Hyvä takaosa. Oikeat, avoimet kulmaukset. Liikkuu rodulle tyypillisesti. Oikea karva.

Tuloksena ROP, SERT ja CACIB sekä se tavoitteena ollut FI MVA! Pikkumuruhöpöliini on nyt Suomen muotovalia erittäin hienolla kehäesiintymisellä!





Ruusukkeita ja pokaaleja on niin paljon, ettei kaikki edes mahdu kuvaan =)
 

 

Ryhmäkehää jouduimme jokusen tunnin odottamaan ja näyttelyalueen ollessa tuskaisen kuuma, piipahdin kasvattava-Seijan luona. Taavi pääsi pihalle tyttöjen kanssa rentoutumaan ja mä pääsin pois hulinasta. Kiitos Seija varikkokäynnistä!



Ryhmäkehän esiarvostelussa pyrrinpoika käyttäytyi erittäin mallikkaasti, harmi kun tuomaria ei loppupään pikkupaimenet kiinnostaneet sen vertaa, että olis edes esittänyt kiinnostusta kopeloimalla ne läpi. Eipä me mitään menestystä tuosta kehästä kyllä odotettukaan. Kiva oli kuitenkin juosta isoon kehään muiden kanssa ja Taavi esiintyi hienosti!

Lähes suoraan kehästä lähdimmekin viettämään loppua pidennetystä viikonlopusta Nuttulandiaan, Tapsan taivaaseen. Taavi ja Nuttu tykkäävät toisistaan niin kovin paljon ja lenkeillä ja pihassa riittää vauhtia! Sisällä kaksikko osaa ottaa rauhallisesti. Kyllä oli kiva viikonloppu, kiitos isäntäväelle!

Tänään pikatottisteltiin paikkamakuun, seuruun ja kaukojen merkeissä. Paikkisessa kaverina belgiuros, Tahvo vapaana ja minä 10 m päässä. Hyvin meni, Taavi on jotenkin rentoutuneemman oloinen nykyisin noissa paikkiksissa, jos kaverina ei ole tuijottelijaa. Kyllä se katteli taas kaikkien äänien suuntaan, mutta hyvin pysyi paikallaan.

Seuraamisessa keskityttiin kontaktiin ja lähtöihin. Aluksi oli vähän hankalaa, mutta kun yritettiin tehdä treenistä mielenkiintoisempaa yllättävillä liikesuunnilla ja erilaisilla kiemuroilla, saatiin aikaiseksi ehkä tän kesän parasta seuruuta älyttömän hyvällä kontaktilla. Henkilön kiertojakin tehtiin ja niin se vain Tahvo tapitti tiukasti mua! Usko seuraamisen onnistumiseen saattaa palautua, jos saadaan lisää tällaisia treenejä.

Kaukoja kun on viimeaikoina jonkin verran hinkattu, on Tapsu ne oppinutkin tosi hyvin, siis maahan-istu-maahan vaihdot. Se on oppinut ne jopa niin hyvin, ettei tarvi niihin käskyjä vaan vaihtaa asennot ihan omatoimisesti... Nyt sitten tehtiin vain maahan-istu vaihtoa ja istumisesta palkka ennen Taavin ennakointia ja pikkuhiljaa pidennettiin istumisaikaa ja se onnistuikin muutaman kerran ilman Taavin maahan menoa.

 

 

 

Kaiken muun touhun lisäksi Tapsu on uinut kovasti ja tykkää siitä hirveästi! Lisäksi on useampi viritelmä talven tokotreenejä silmällä pitäen, toivottavasti edes jokin niistä onnistuisi ja saisimme säännöllistä ohjattua treeniä.