Vuoden tavoitteet saavutettu

Otsikko valehtelee sen verran, että ennen koronaa oli tarkoitus korkata myös rallyn MES-luokka tänä vuonna, mutta kevään kisakiellon vuoksi se siirtyy ainakin ensi vuoteen.

Viime keskiviikkona käytiin lenkillä Femmen kanssa ja perjantaina Viiman. Kelit on olleet ihanan aurinkoisia, joten pitkät metsälenkit kavereiden kanssa on ihan parasta.

Lauantai-iltana osallistuttiin haun taidostarkastuskokeeseen. Koska edellinen taidontarkastus suoritettiin valoisassa, oli nyt vuorossa pimeässä suoritettava koe. Koe vastaa täysin Pelastuskoiraliiton haun loppukoetta, alue on kolme hehtaaria. 

Aloitettiin siis sosiaalisuus- ja luoksepäästävyysosuudella. Kokeeseen osallistui viisi koirakkoa, joten rivissä seisottiin hieman pidempään kuin tämän kesän muissa kokeissa. Taavi oli nätisti ja ison tumman miestuomarin kopelointikin meni hyvin, eikä muut koirat kiinnostaneet liikaa. Sitten odoteltiin pimeän tuloa.

Kuvat Kotkan Pelastuskoirayhdistys

Taaville arpoutui neljäs suoritusvuoro, joten pimeän tulon jälkeen odoteltiin kolmen muun koirakon suoritukset, joista kaksi käytti täyden ajan eli 45 minuuttia. Mutta kiva oli odotella mukavassa seurassa ja oma jännityskin vähän hälveni jutustellessä mukavia.

Suoritus alkaa hallintaosuudella ja se oli meiltä kyllä tällä kertaa tosi huono. Seuruu oli väljää ja hajut kiinnosti tienreunoissa. Myös paikkiksesta Taavi nousi ennen vapautusta haistelemaan tienvierustaa. Todella ärsyttävää. Jälkikokeissa hallinta on mennyt tosi hyvin, ilmeisesti siksi kun se tehdään ns. puhtaalla tieosuudella. Nyt tuossa samassa paikassa oli ollut jo kolme peruskokeen koiraa ja kolme loppukokeen koiraa, joista ainakin osa on varmasti kuseksinut puskia ainakin radalta palatessaan. Täytyy siis treenata enemmän kusipuskien luona, kun ei treeneissäkään ole näitä nousemisia tapahtunut.

Päästiin kuitenkin maastoon ja sain alueen kartan. En tiedä mistä se oli tulostettu, mutta maastokarttaan verrattuna siinä oli todella vähän tietoa. Tieura ja pari korkeuskäyrää oli merkitty, ei muuta. Hetken pyöriteltyäni karttaa ja tutkittuani tuulen suuntaa, tein etsintäsuunnitelmani ja sen esiteltyäni tuomarille ja tuomarikokelaalle aloitimme etsinnän. Tuulta oli ihan kivasti yöolosuhteisiin nähden, joten toiveet hyvästä suorituksesta oli korkealla. 

Ensimmäinen ukko löytyi melko nopeasti, hyvä ilmaisu ja hieno sivulle tulo. Taavilla on välillä ollut vaikeuksia jättää maalimies mun käskiessä sitä pois, mutta se on kyllä saatu tosi hyvin koulutettua nyt pois ja se tulee hyvin sivulle. Kun maalimies oli saanut kerättyä alustansa ja peitteensä mukaan, jatkoimme matkaa ja alueen toiselle raunalle päästyämme sai Taavi hajun toisesta ukosta ja pian se haukkui kallion päällä ison siirtolohkareen alla ollutta maalia. Taas jatkoimme matkaa maalimiehen saatua tavarat mukaansa ja sitten Taavi irtosi pari kertaa kauemmas, mutta tuli kuitenkin aina takaisin. En päässyt etenemään  kovinkaan paljoa, kun se taas lähti ja itse yritin malttaa antaa sille aikaa. Tässä vaiheessa oli mennyt vartti ja mietin, että muutanko etsintäsuunnitelmaani ja lähden Taavi pyrkimään suuntaan vai pysynkö suunnitelmassani partioida alue laidasta laitaan. Päätin, että odotan Taavin palaavan ja sitten pysytään suunnitelmassa. Taavi kuitenkin aloitti haukun aika kaukana (130 m) ja sinnehän se oli sitten lähdettävä. Tästä sain palautetta, että etenin liian kovaa koiran luokse, vaikken omasta mielestä mennyt kovaa, vain ripeästi. Joka tapauksessa Taavi joutui ilmaisemaan pitkään, että perässäkulkijatkin ehtivät paikalle ja hyvinhän se ilmaisi tämänkin kivenkolossa olleen maalimiehen. Aikaa meni noin parikymmetä minuuttia, joten ihan kelpo suoritus. Tulos siis hyväksytty ja taas on kaksi vuotta lupa toimia pelastuskoirakkona. Tän vuoden kokeet ja kisat oli tässä, loppuvuosi otetaan vähän rennommin.

Sunnuntaina alkoi taas kaveriporukalla varaamamme hallivuorot. Me tehtiin Taavin kanssa rallya, oikean puolen seuruuta ja eri liikkeitä oikealla. 

Treenien jälkeen akeltiin vielä illalla mökille puuhommiin muutamaksi päiväksi.