sunnuntai 6. maaliskuuta 2022

Tylsä postaus

Maanantaina käytiin pitkästä pitkästä aikaa lenkillä Runtun kanssa,  Mukana oli vain Sinni ja  hyvä niin, koska keskellä pimeää tietä meitä vastaan tuli kiiluvat silmät, jotka osoittautuivat irtokoiraksi. Suomenpystykorvauros oli kovin kiinnostunut meistä, mutta onneksi sain kaapattua Sinnin kainaloon ennen irtolaisen meidän luokse ehtimistä. Vaikka Sinni on pieni ja kevyt, niin kyllä kädet väsyivät, kun jouduin kantamaan sitä pitkän aikaa ennen kuin saatiin karkoitettua irtolainen meidän kimpusta. Onneksi nuo metsästyskoirat ovat pääsääntöisesti vähemmän aggressiivisia, mutta jos mukana olisi ollut myö Taavi, niin soppa olisi varmasti ollut valmis kolmen hihnassa olevan koiran hyöriessä itsensä sumppuun tai sitten olisi pitänyt Taavi laskea vain irti. Onneksi ei käynyt mitään ja Sinni vaikutti enemmän ihmettelevän tilannetta kuin pelkäävän. Mut hitto, että huonot koirakokemukset on syöpyny syvälle muhun. 


Tiistaina Sinni teki kiintorullailmaisutreeniä neljän ukon verran. Oli vähän vaisu. Kahelta ekalta joutu hakemaan rullan kahdesti, kun ei oikein edes ottanut sitä ukolla suuhunsa. Kaks vikaa teki sitten paremmin. Matka edelleen lyhyt.


Keskiviikkona tokoiltiin vauhdikkaasti. Ohjelmassa oli ruutua ja lisäksi tehtiin myös noutoa, kapulan pitoa ja jättäviä. Ihan alkuun kuitenkin Sinni sai vain läpsiä alustaa, mikä on sen mielestä hurjan hauska leikki. Läpsyleikin jälkeen vietiin alusta ruutuun ja sit Sinni sai juosta sinne. Juoksi myös useamman kerran namipallolle. Hyvällä laukalla meni. Noutoon sillä on kova halu ja tekee sen vauhdikkaasti. Jättävissäkin on menty taas eteenpäin. Kapulaakin Sinni piti pääsääntöisesti hyvin, vaikka välillä se tippui kyllä suusta. Meidän kanssa yhtä aikaa treenas hoffiuros ja sen touhut aina välilä vei Sinnin huomiota ja hoffin touhoju piti hetki tarkkailla. Tästä huolimatta Sinni kuitenkin teki ihan kivasti hommia, onhan se ihan luonnollista, että toisen tömistellessä lelun kanssa tai sitä kovasti kehuttaessa pitää vähän tsekata tilanne.


Perjantaina taajamaetsintää ja voitteko uskoa, että meiltä pöllittiin muoviloota, jossa säilytetään radiopuhelimia. Nyt puhelimet oli tietysti käytössä, mutta lootan mukana meni laturit ja paljon muuta pikku sälää. Vorolle kelpasi myös vanha likainen lakana, jota käytimme lumeen naamioitumiseen... Olimme siis keskustassa koulun pihalla treenaamassa. Oltiin koko ajan lähellä autoja ja melkein koko ajan joku oli myös autoilla hakemassa tai tuomassa koiraa... Todella ärsyttävää!!

Mutta ne harkat meni Sinniltä hyvin. Neljä maalia suorapalkalla ja kaikki löytyivät pylly keikkuen. Erityisesti tykkäsin taas Sinnin nenänkäytöstä, osaa jo hienosti tarkentaa ja motivaatio maalille on kova. Ritilärappuja meidän pitää kyllä treenata paljon lisää.


Sunnuntaina Sinni kävi näyttelytreeneissä. Sen kanssa on kyllä niin kiva olla tuollaisissa jutuissa, kun se on niin lunki ja tykkää kaikista. Ja jos joku vähän jänskättää, niin silti se on rauhallinen ja vain painautuu mun jalkaa vasten. Nyt oli iso saksmanni Örmy ja joku iso karvaturri Jörö vähän jänniä, mutta treenien edetessä jännäkin haihtui.

Tehtiin paljon porukassa juoksemista ja ohituksia ja kopelointeja. Kaikki meni Sinniltä hyvin. Välillä pitää juostessa vähän ravistella, kun panta on niin ällö, mutta muuten juoksu sujuu hyvin. Seisominen meillä on vielä vähän hakusessa, jalat harittaa milloin minnekin ja etujalkoja en saa ikinä hyvin samalla tasolle. Mut ei kaikkee voi osata =). Kopeloinnitkin on vähän sinne päin, kun Sinni pyrkii kopeloijan syliin ja hampaiden katsominen ei ole kivaa. Kokeiltiin myös pöydällä tutkimista ja siinä Sinni on vähän jännittynyt ja mä ihan pihalla siitä, miten se siihen pitäisi asetella. Loistotreenit jo ihan tuon koiramäärän puolesta, eipä Sinnillä ole ollut montaakaan mahdollisuutta päästä harjoittelemaan tuollaista.

Illalla vielä käytiin hallilla molempien kanssa. Sinni teki ekan kerran vähän hyppytekniikkatreeniä ja sit vähän hömpöteltiin seuruuta ja jättäviä. Tehtiin myös paikkis, josta Sinni lähti hiippailemaan pari kertaa mun luokse. Mä luulen, että sille ei ole vielä oikein selvää, että sieltä saa nousta vasta luvalla... Hallilla ollut häiriölapsi oli Sinnistä aika ihana, mut karkas vain kerran pussailemaan tätä. 




Taavikin hömppätreenaili seuruuta, luoksetuloa pysäytyksellä, kaukoja ja rallyn puolenvaihtoja. Vähän se keuli ja kaukoissa tuli eteenpäin ihan kamalasti. Pyörivät liikkeet haukututti rallyjutuissa. Mut on se jotenkin niin ihana, kun suhtautuu hommiin niin vakavasti ja pienellä kiihkolla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti