maanantai 25. lokakuuta 2021

Jälkiä ja MEStariluokan korkkaus

Sinnillä alkoi kuin alkoikin juoksut edellisen viikon torstaina, tai miten tosta päivästä voi olla varma? Melko tarkkaan yhdeksän kuukauden iässä siis. Keskiviikkona ei vielä paperiin jäänyt mitään, mut torstaina illalla asia oli selvä. Toivottavasti hormonimyrsky ei pistä pikkukoiraa kovasti sekaisin ja jos saa esittää vielä muita toiveita, niin piiitkä juoksuväli ja ei valeraskautta. Katotaan kuin käy...

Taavi otti tilanteen kovin rauhallisesti ja Sinni on ollut aika siisti tyttö. Housujen käyttöä on kuitenkin vähän harjoiteltu.




Viime viikon lauantaina aamupäivällä kovassa tuulessa jäljet molemmille. Sinnille pari tuntia vanha 300 metrinen jälki, jossa kaksi esinettä ja yksi kulma juuri ennen tietä ja myös tien ylitys. 




Lyhyt jana, jonne Sinni suorastaan karkasi ja poimi jäljen suoraan oikeaan suuntaan. Hyvää jäljestystä ekalle esineelle, jonka merkkasi hyvin huolettomasti. Esineeltä hyvin tienvarteen, josta kulman yli tielle ja tien yli. Hyvin kyllä haki jälkeä ja löysi sen aika nopeasti. Tämän jälkeen palkkasin jäljen päältä.

Joku haju vähän kiusasi matkalla, mutta siitä kun päästiin, niin matka jatkui hyvin aina tien reunaan. Ylitys ei mennyt ihan siitä kohtaa mistä olin kulkenut, mutta hyvin Sinni selvitti tilanteen ja löysi loppuesineen, jonka merkkaus oli taas melko huono.


Taaville paluuperäharjoitus. Ei olla koskaan tehty mitään tuon kaltaista ja oli kyllä vaikea. Kolme ekaa paluuperää Taavi kävi tutkimassa, kaksi seuraavaa suoritti kulmana ja viimeinen käytiin taas tutkimassa. Kyllä oli pähkinää konkarille.




Sunnuntain hallivuorolla treenasi tällä kertaa Taavi. Tehtiin rallyjuttuja ja vähän muitakin tottelemisjuttuja. Muuten meni ihan ok, mut se kuulosti ihan possulta röhkiessään innosta ja palkan odotuksesta ja lähdössä on aina pakko kiekaista.
Siihen olin kovin tyytyväinen, että uusi paikka ja Taaville vieraat ihmiset eivät hetkauttaneet yhtään vaan se teki omat hommansa omalla tasollaan hyvin.


Maanantaina molempien kanssa pikatreenit kentällä, Sinnille perusasentoa ja seuruuta ja ihan vähän kokeiltiin paikkaistumiseen kestoa. Pysyi kolmannella yrittämällä jo ehkä kaks sekuntia. Tästä tulee niin pitkä tie =) =)
Tapsulle rallyn tekniikoita, kääntymisiä ja puolen vaihtoja yms. sekä molemmin puolin pidemmät seuruupätkät.

Torstaina Sinni kävi juoksentelemassa Ellin kanssa. Tytöt pisti heti leikiksi ja hauskaa oli!









Torstaina myös jälkitreenit Taaville teemalla harhat. Tehtiin kuvan mukainen treeni, jossa n. 200 m suora jälki, jonka ylittää kaksitoista hyvin merkattua harhaa melko tiuhoin välein. Aikataulupaineen vuoksi harhojen ja jäljen ikäero oli n. puoli tuntia harhojen ollen vanhempia. Jälki ehti vanheta reilun tunnin.



Ei mitään jäljen nostoja tai muuta, koira vaan jäljen päähän ja hommiin. Vauhti oli kova ja Taavi ihan innoissaan. Se yllätti mut totaalisesti menemällä koko jäljen kuin juna. Ei juuri minkäänlaista reaktiota yhteenkään harhaan. Jos en olisi tiennyt harhojen olevan siinä, niin en olisi mitenkään Taavista osannut lukea, että on jotain erikoista. Ihan täydellinen suoritus!


Perjantaina vein Sinnin Seijalle hoitoon, reilu viikko juoksujen alusta, ja Taavin kanssa ajeltiin Lietoon, jossa lauantaina aamulla tuplarallykisat. Uskaltauduin ilmoittautumaan yli kahden vuoden, kiitos koronan, kisatauon jälkeen rallykisoihin ja nyt oli vuorossa tuo vaativista vaativimman mestariluokan korkkaus.

Mestariluokassa arvostelu on jo tosi tiukkaa ja radat pitkiä. Mulla kun ei ole mitään ryhmää tai muuta tukea treenaamiseen, niin aika hankalaa on ollut tuon luokan kanssa ja kisapäivän aikana mulle valkenikin, että esimerkiksi sääntöihin on tullut mun tauon aikana uusia tarkennuksia. 

Ensimmäisen kisan tuomarina oli Taru Leskinen ja alla rata. Tää rata pyöritti koirakkoa niin, että välillä en ollut varma mihin mennä ja kummalla puolella koira on milloinkin 🤣🤣. Mut ei ollut radan vika, ettei saatu tästä tulosta. Mutta ei saanut kyllä moni muukaan eli oli ilmeisen vaikea rata. Taavi laamaili ja olisi halunnut haistella maata aivan liikaa. Ja kyllähän se haukkuikin taas ihan liikaa. 




Toisen radan tuomarina oli Pia Heikkinen ja rata alla. Tää oli paperilla aika meidän näköinen rata, mutta uusinnat loppui kesken, jotta oltais saatu tulos. Taavi oli parempi tällä radalla kuin edellisellä, mutta se oli ehkä aavistuksen ylivireinen, kun keksi kaikkia omia lisäkiekuroita liikkeisiin ja niistähän tulee aina se -10 pistettä. Myös ääntelyä liikaa.




Mutta vaikka tuloksia ei tullut, niin olen tyytyväinen että kykenin nykyisin aivan kamalalta kisa/koejännitykseltäni osallistumaan ja vaikka tekeminen ei ollut lähelläkään meidän osaamisen parasta tasoa, niin oli kiva kisata pitkästä aikaa ja korkata tuo kuninkuusluokka. Toivottavasti saadaan joskus palikat kasaan myös kisatilanteessa. Tosin mielessä kävi myös se, että näin yksin treenaavalle tuo mestariluokka voi olla liian vaativa. Koutsin ja ryhmän tuki olisi tässä tarpeen. Tää talvi varmaan yritetään tätä lajia ja jos ei tuloksia tule, niin homma saa sitten jäädä. 

1 kommentti:

  1. Tervehdys toiselta ääntelijän omistajalta. Mun Greetta on nollannut muutaman mes-radan pelkästään keräämällä hirveän määrän miinuksia äänistä. Varsinkin koronatauon jälkeen laulua (eli kierroksia) on rittänyt. Kiitos radoista, jotka tallensin, sillä Kyllin kanssa treenataan kerran viikossa aamupäivisin mes-luokan ratoja ominemme. Jopa vastoin parempaa tietoani ilmosin itseni ja koiran piirimestiksiinkin. Herra varjelkoon, mitä siitä tulee, mutta pitää testata, onko koiralla yhtään järkeä päähän tullut lisää. Meillä on yksi 72 pisteen tulos mestarista. ( 6 pistettä kahdesta uusimisesta ja loput miinustuivat äänistäf). Ääntely on viheiliäinen vaiva tokossa ja rallyssa. Tsemppiä teille.

    VastaaPoista