tiistai 19. toukokuuta 2020

Leuka rintaan ja sitä rataa...

Viime tiistaina hakuiltiin kahden ukon verran ja tällä kertaa se viimeksi haukkumatta jäänytkin haukuttiin oikein mallikkaasti.


Torstaina osallistuin peko-t koulutukseen, kouluttajana Anna-Mari, Ammi, Matikainen. Käytiin kokeen kulkua ja huomioitavia asioita teoriassa läpi, lisäksi Ammi näytti omilla koirillaan hallintaosuuden liikkeitä ja kertoi miten niitä kannattaa kouluttaa. Koe on pitkä ja osaavakin koira tarvitsee aimo annoksen onnea kokeen läpäisemiseksi. Lisäksi vahvistui käsitys siitä, että tuomarikohtaisuuksia on arvioinnissa melkoisen paljon... Kovin ärsyttävää.


Perjantaina ajelin Kirkkonummelle pelastuskoiraliiton jäljen peruskokeeseen, eka päivä kun sen liiton alla saa järjestää kokeita koronarajoitukset huomioiden. Vähän hirvitti, kun ei olla päästy sosiaalisuusosuutta harjoittelemaan pariin kuukauteen ja tietenkin kaikki kokeeseen osallistuvat koirat oli uroksia. Jännityksestä huolimatta osuus meni oikein hyvin. Hallintaosuuden Taavin kanssa suoritimme myös hienosti saaden oikein erityismaininnan siitä, että harvoin pelastuspuolen kokeissa näkee noin hyvää tottista!

Janalle lähetys meni myös hyvin ja Taavi nosti jäljen, mutta harmittavasti se oli takajälki ja hylsy siitä. Kyllä mun ois pitänyt varmaan tajuta, että veto liinassa ei ole ihan niin kova kuin oikeaan suuntaan mennessä, mutta kyllä tuo on niin hankala. Ja kun Taavi on viime aikoina kuitenkin ottanut ihan hyvin oikean suunnan lähes aina... Joka tapauksessa hylsy ja sille ei voi mitään. Saatiin kuitenkin ajaa jälki harjoituksen vuoksi ja voi kun se olikin hienosti ajettu jälki. 700 metriä 13 min ja kaikki esineet. Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.


Perjantain ja lauantain välisenä yönä pelastuslaitoksen porukka toi aamuyöstä meille melkein ambulanssin alle jääneen beaglen säilöön, kun poliisi ei ollut ehtinyt siihen paneutua. Mulla sattui olemaan mikrosirun lukija lainassa ja koiralta löytyi siru, kohta seitsemänvuotias neitokainen oli tämä karkuri, mutta omistaja ja kasvattajatieodot oli Koiranetissä salattu, joten en päässyt puusta pitkälle omistajan etsinnässä. Aamulla kuitenkin omistaja selvisi ja saatiin vietyä koira takaisin kotiin. Taavi olisi kovasti tykännyt uudesta leikkikaverista.






Lauantaina meillä oli etsintätreenipäivä. Vähäiseksi jääneiden yöunien jälkeen päivä meni yllättävän hyvin. Keli ei oikein suosinut ja hieman viileässä sateisessa kelissä rämmittiin kahdeksan tuntia metsässä koirien perässä. Mahtava porukka, kun eivät hätkähdä huonoa keliä ja ovat valmiit laittamaan itsensä likoon! Koirakoita oli mukana kuusi ja kaikki saivat hyvät treenit tehtyä. Taaville oli n. 15 ha alue, jolla yksi maalimies. Parikymmentä minuuttia ja ukko oli ylhäällä. Taavi oli päivän viimeinen koira ja mulla jo tuossa vaiheessa noin 15 km takana, joten ihan ei enää jalka meinannut nousta samalla tavalla kuin normaalisti =)

n.150 m päästä sai Taavi hajun.

Taavi maalilla

Näytölle meno, jalka painoi jo melkoisesti tuossa vaiheessa päivää =)
Video Heli Roimola



Lauantaina illalla ajeltiin vielä Pyhtäälle kotiautoretkelle. Nutun porukka oli siellä kanssa, vaan ei ole Nuttua enää ='(. Niin yllättäen voi elämä muuttua ja rakas perheenjäsen onkin poissa ilman mitään kummempia ennakkovaroituksia. Ilta itkettiin ja naurettiin muistellen yhteisiä kommelluksia. Nuttu oli meillekin erityisen tärkeä koira, koska ilman Nuttua meillä ei olisi Taavia. Taavi oli myös hieman ihmeissään Nutun puuttumisesta ja selvästi odotti sen ilmestyvän joka kerta, kun heidän auton ovi avautui.... Toivottavasti heidän uudesta tulevasta perheenjäsenestä tulee Taaville myös hyvä kaveri.

2 kommenttia:

  1. Ihanaa, että vuosien tottisten tekemisestä tulee kokeesta erityismaininta! Ei se ole turhaa pelastuskoirillekaan :)

    Harmillinen se takajälki, on niin vahvana Tapsalla. Mutta hienoa, että saitte mahdollisuuden silti ajaa jäljen loppuun!

    Tuo kokopäiväntreeni oli varmasti kaikille antoisa. Ainakin hyvänmielenpäivityksiä oli SOME täynnä. Aivan mahtavaa.

    VastaaPoista
  2. Eikä ole edes viime aikoina ollut mitenkään vahva tuo takajälki, enempikin sanoisin satunnaiseksi. Mut osui nyt huonoon paikkaan. Oliskin vaikka joka kerta, niin tietäis.

    VastaaPoista