Otettiin siis myös jana, jolla oli pituutta muutama metri. Hienosti Kosti nosti jäljen ja lähti ajamaan sitä. Kaikki esineet nousi hyvin ja kulmatkin selvitettiin. Kosti etsi oma-aloitteisesti jäljen uudestaan, jos se pääsi hukkumaan, tosin en antanut sille liinaa ylen määrin. Muutamassa kohtaa Kosti haisteli antaumuksella jotain muuta hajua, mutta valitsi itse lopulta kuitenkin oikean jäljen. Alueella on armeijan kiintorasteja, joten harhahajuja saattoi olla tarjolla... Varsin hyvä jälki kaikkinensa!
Taavi ontui hieman toista etutassuaan maanantai iltana, joten se oli levossa muutaman päivän ja onneksi ontuminen meni sillä ohi. Ontuminen oli varmaan peruja viikonlopun pahan näköisestä liukastumisesta märkien ja liukkaiden lehtien päällä.
Perjantaina tokossa molemmille oli seuruutreenit. Kosti oli oikein hyvä, vaikka häiriöt kyllä vähän vaikuttivat kontaktiin. Se seuraa hieman banaanina mun taakse kiertyen, mutta parempi kai sekin kuin kovin avoin seuruu ja juoksussa se ottaa etäisyyttä. Muuten se on oikein hyvä, käännökset onnistuu kaikkiin suuntiin ja kontakti pysyy hienosti, tosin nuo häiriöt vaikuttavat vielä kovasti.
Tehtiin myös merkin kiertoa, joka onnistuu liikkeenä jo varsin hyvin, vaikkakin on kovin hidas. Lisää vaan vauhtia Kostiin, niin johan onnistuu. Kosti menee tosi läheltä kartiota ja näyttää aina siltä, että haluaisi ottaa tötsän suuhunsa, mutta onneksi ei (enää) ota. Lopuksi tehtiin vielä paikkamakuu kahden koiran voimin koutsin tehdessä häiriöitä taputtelemalla ja kävelemällä. Tämä meni Kostilta oikein hyvin, hihna oli vielä kaulassa ja minä parin metrin päässä.
Taavi oli taas niin intoa piukassa, ettei nahoissaan meinannut pysyä. Muutenhan se seuraa joka suuntaan ihan kivasti, mutta tuppaa hieman edistämään. Tähän kokeillaan jatkossa aina käännöstä vasempaan sen edistäessä. Merkin kiertoa tehtiin myös tässä porukassa ja se meni tosi hienosti ihan kokeenomaisena suoritettuna!
Myös jättäviä tehtiin ja nyt Taavi osasi ne kaikki ja malttoi seisomisessakin olla koko ajan ihan paikallaan kiertäessäni sen ympäri. Paikkaistumista tehtiin ringissä sekä nenät ulos- että sisäänpäin.
Viikonloppu oltiin mökillä ja vaikka suurin osa ajasta meni puuhommissa, ehdin myös vähän lenkkeillä koirien kanssa ja hiukan myös paukutella pyssyllä. Taavia ei laukaukset hetkauta yhtään ja Kostikin jolkotellessaan vain pysähtyy ja kääntyy katsomaan äänen suuntaan. Leikkiessään Kosti ei reagoi ampumiseen mitenkään. Myöskään hirvimiesten ammuskelu metsässä ei aiheuttanut reaktioita, mutta hirvitorvi sai molemmat höristelemään korviaan.
Murut ♡ |
Ei kai se sitten niin kylmää vielä ole, kun sinne oli ihan pakko mennä. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti