sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Uusi vuosi pyörähti käyntiin

Uudenvuoden juhlinta ja rakettien paukuttelu ei poikiin vaikuttanut ja iltapissitykset hoidettiin muuten normaalisti, mutta Kosti oli mulla varoiks hihnassa. Se olis halunnu vaan leikkiä pihalla, mut tyytyi sit kuitenkin sisätiloihin ja aikaiseen nukkumaanmenoon. Oli myös kiva kuulla, että Taavin pennut olivat ottaneet raketit lunkisti suurempia hötkyilemättä.


Uusi vuosi aloitettiin ahkeroimalla kahdet treenit. Aamusta oltiin omineen hallilla, jossa Taavi yritti erottaa ruudun ja merkinkierron toisistaan. Joka kerta meni oikein, mutta hirmu epävarma se oli ja tarvi useamman käskyn ennen kuin edes lähti liikkeelle. Merkinkierrostakin hävis taas laukka menosuunnassa.

Kosti kävi vähän seuraamassa ja leikkimällä kapulalla. Kapulan pito onnistuu hyvin, mutta kun yritin opettaa Kostia tuomaan sitä mulle, siis ihan vaan sitä palautusasentoa, niin ei se taaskaan pystynyt istumaan. Seuruut onnistu hyvin, tehtiin vain muutaman askeleen suoraa pätkää. Lopuksi vielä hyppyä pari toistoa. Kosti hakeutuu hirveen mielllään tosi vinoon asentoon mun eteen, enkö millään meinaa saada sitä oikaistua.

Taavi kävi vielä tekemässä kuvan mukaisen rallyradan ja oli huippuhyvä!! Pyörähdys, hyppy, istu-seiso-kierrä koira ja houkutus tehtiin sit vielä uudestaan, kun ne on meille niitä uusia juttuja ja taas Taavi oli huippu. Kyllä houkutus sitä kovasti häiritsee, mutta se pystyy tekemään sen kuitenkin hyvin, vaikkakin vähän vilkuillen.








Iltapäivällä hakua. Taaville pitkä pintahakutreeni, jossa yritettiin taas saada se reagoimaan jälkeen. Ekalle ukolle se kyllä meni melkein heti ilmavainulla ja kokeiltiin samalla hallintaa, mut ei mitään mahollisuuksia saada sitä takas mun luo, kun haju ukosta on niin vahva. Toisaalta ihan huippua, että maalimiesmotivaatio on niin kova.

Jatkettiin matkaa ja Taavi nosti jäljen ja lähti hyvin etenemään sitä pitkin ja löysi kohta kaulaliinan. Hetken se nosteli sitä maasta ylös ja kun kehuin, niin toi sen mulle. Palkan saatuaan kehotin sitä jatkamaan ja sinne häipyi pyrri horisonttiin ja vähän ajan päästä kuului haukku.

Tämän jälkeen palasimme etsintälinjalle ja taas kohta Taavi nosti jäljen ja pysyi nyt paremmin mun näkösällä vaikken sitä käskyttänytkään. Matkan varrelta se löysi taas esineen ja toi sen nyt heti mulle. Lähemmäs maalia päästyään se taas häipyi mun näkyvistä ja haukkui kohta maalin.

Ihan huippua noi esineiden nostot, kun ei se niihin juuri ole aikaisemmin pintahakutreenissä reagoinut ja jäljetkin nousi ihan superhyvin, ei takajälkiä. Hajun saatuaan Taavi kuitenkin häipyy mun näkökentästä ja tää voi koetilanteessa olla huono juttu... Pitää suunnitella miten treenaan jatkossa ja mitä haluan koiran tekevän...


Tiistaina hallilla taas aamusta ja Taavi aloitti suorittamalla alla olevan radan videon mukaisesti. Ei siis ihan huonosti, vaikka kyllä se parhaimmillaan seuraa paremmin ja pyörähdys ei onnistunut.









Rallyn jälkeen Taavi treenas vielä tokon ruutua lätkälle ja oli supermahtava. Seuruuta tehtiin myös pitkät pätkät ja pari hyppynoutoa. Noissa hyppynoudoissa Taavi osaa nykyään hienosti vinosta heitosta huolimatta hakeutua paluussa myös hypylle.

Kostin kanssa harjoiteltiin seuruun käännöksiä ja ihan pikkuriikkistä edistymistä oli havaittavissa. Luoksetuloja tehtiin muutama ja niissä se on kyllä kivan vauhdikas. Eteentulo on vielä ihan vaiheessa, se hakeutuu aina ihan vinoon mun eteen, enkä oikein millään saa sitä korjattua suoraksi. Tehtiin ihan vain noita eteentuloja lyhyeltä matkalta useampi ja melkein aina vinoon... Pari hyppyä ja vähän jättäviä muisteltiin myös. Ja leikittiin tietty vähän joka välissä.


Perjantaina ajeltiin viikonlopuksi mökille lumisiin maisemiin. Tehtiin pitkiä lenkkejä ja lepäiltiin sekä sunnuntaina päästiin nauttimaan pitkän pimeän ja märän ajan jälkeen auringosta!








💜


Mitäs velmua keksisin seuraavaksi?!

Anna jo nami!













Kosti 11 kk

Taavi 4 v 8 kk




lauantai 30. joulukuuta 2017

Vuosi 2017

Vuosi sitten mietteet olivat tällaisia:
  • Paljon kivaa yhdessäoloa ja pitkiä metsälenkkejä
    • tämä tavoite saavutettiin =)
  • Mahdollisesti luonnetestiin osallistuminen syksyllä
    • luonnetestiin osallistuttiin vähän extempore jo keväällä
  • Rally-tokossa voisi korkata kisauran
    • kisaura korkattiin ja saavutettiin jopa RTK1
  • Peha-B
    • tätä yritettiin pari kertaa, mutta kun ei niin ei
  • Jäljellä harhajäljistä selviäminen kuntoon
    • jäljellä keskityttiin enempi jäljen nostoihin yms. kun en päässyt juurikaan treenaamaan ryhmän kanssa
  • Pejä-A, jos edellinen saadaan kuntoon
    • no ei saatu
  • Tokossa yksi alo1 -tulos jos vinkumisongelma saadaan johonkin kuosiin (vaikka maku vähän tähän lajiin kilpailumielessä onkin mennyt, niin ehkä me yritetään ensivuonnakin). Avon ja voin liikkeiden opettelua.
    • ykköstulos taskussa ja avon ja voin liikkeet edelleen treenin alla
  • Katotaan mitä muuta uutta kivaa keksitään!?
    • Kosti nyt ainakin tuli uutena juttuna meidän laumaan ja sen myötä olen saanut opetella paljon uusia asioita
    • Taavin ihanaiset tyttäret syntyivät helmikuussa ja olen saanut seurata niiden kasvua ja elämää ihanien omistajien myötä ja kaikki paitsi Kyllin olen nähnytkin myös luovutuksen jälkeen.
  • Terveyttä, terveyttä, terveyttä!!!
    • Kosti kuvattiin joulukuussa epävirallisesti luustoltaan terveeksi, vaikkakin takapää sillä tuntuu olevan vähän jumissa.
    • Jos ei huomisiltaan mennessä satu mitään, niin ollaan tämä tavoite suoritettu. 


Tälle vuodelle ei ollut suunnitelmissa osallistua juurikaan näyttelyihin, mutta mitenkäs sitten kävikään. Toukokuussa Taavi kävi Oskun kanssa Viipurista "hakemassa" Venäjän muotovalion arvon ja kesäkuun erkkarissa Taavi oli ROP!! Syyskuussa vuoden kohokohta Ranskan erkkarissa, huikee reissu ja hyvä arvostelu sekä matkanvarrella Belgiasta rop. Marraskuussa Tanskan reissun tuliaisina oli Tanskan muotovalion sekä Pohjoismaiden muotovalion arvot. Joulukuussa Messarissa meni paremmin kuin hyvin ja Taavi molempina päivinä ROP ja uudet tittelit Pohjoismaiden Voittaja 2017 ja Voittaja 2017. Tänä vuonna sain Taavista arvostelun sekä Norbert Gainchelta että Elina Haapaniemeltä, tuomareilta joiden mielipiteen olen halunnutkin kuulla. Molemmat tykkäs, onhan Taavi ihan Uskomaton! Kostikin korkkasi Messarissa näyttelyuransa saaden Pohjoismaiden Juniorivoittaja 2017 tittelin.


Suurin mullistus menneenä vuonna koettiin Kostin muuttaessa keväällä meille. Pentu oli pitkään toivottu ja haluttu ja Murukin oli heltynyt ajatukselle toisesta Pyreneitten perkeleestä. Jännitin tietysti kovasti, miten selviän kahden kanssa ja miten Taavi ottaa tulokkaan vastaan. Kaikki on kuitenkin mennyt tosi hyvin ja vaikka Taavi on välillä vähän sitä mieltä, että tuo riiviö voisi painua jonnekin, niin on ne sitten kuitenkin niin hellyttävä pari yhdessä touhutessaan ja välillä Taavi jopa heltyy nujupainiin. Toivottavasti Kostin aikuistuessa poikien välit pysyvät yhtä hyvinä! Kostin ruoka-agrekin on jo taaksejäänyttä ja muutenkin pikkupentuvaiheen jälkeen elo ja olo on hakenut omat uomansa ja soljuu mukavasti eteenpäin. Kosti tuntuu olevan luonteeltaan melkoinen vekkuli ja sillä on aina silmäkulmassa pieni ilkikurinen pilke. Totaalisen rakastettava riiviö, vaikkakin ihan hirveä ruokavaras ja tuholainen. Kosti on niin täynnä elämäniloa ja rakkautta, ettei siitä voi olla pitämättä ❤️!


Normaalista poikkeavien työvuorojemme vuoksi koirat tarvitsivat menneenä vuonna hoitopaikan/lenkittäjän päiville, jolloin olimme molemmat töissä. Valtavan iso kiitos ja kumarrus porukoille Taavin hoitamisesta ja Seijalle ja Oskulle Kostin kaitsemisesta. Varsinkin Kostille nuo hoitopäivät tekivät varmasti hyvää sosiaalistamisen ja itseluottamuksen kasvun kannalta. Kiitos myös ystävilleni lenkitysavusta niinä päivinä, kun hoitopaikkaa ei ollut saatavilla! Siskonikin pääsi nauttimaan menneen vuoden aikana Kostin kujeista muutaman viikon ajan. Ilman teitä kaikkia olisi ollut paljon hankalampaa yrittää olla hyvä ja vastuullinen koiranomistaja.


Reissujakin tehtiin vuoden aikana useampi sekä koti- että ulkomaille. Taavihan on osoittautunut jo aikaisemmin huippureissaajaksi ja Kostikin pärjäsi menossa mukana hienosti. Hyvä reissukoira siitäkin kasvaa, vaikka tulevana vuonna tuskin juuri reissataan koirien kanssa.





Ensi vuodelle en taida suurempia tavoitteita asetella. Töissä muuttuu kuviot taas vuorosta päivään ja mä voin sen myötä laittaa elämäni tulevaksi vuodeksi hyllylle... Koitetaan nyt kuitenkin jatkaa pitkiä metsälenkkejä ja nauttia elosta ja olosta sekä toivotaan taas terveyttä meillä kaikille!


Taavi: Rally- ja normitokossa avo luokan korkkaus olis jo ihan huippusaavutukset. Tietty lisenssiuudistus vähän vaikuttaa ja voi olla, että kokeita ei ole tarjolla entiseen malliin, katotaan mitä tuleman pitää. Jos pelastuskoirahommien uusista säännöistä ottaa jonkun tolkun ja pääsee sisälle muuttuneisiin juttuihin, niin voihan sitä kokeessakin käydä. Motivaatio sääntömuutoksen jälkeen vielä vähän hakusessa. Ei näyttelyitä, ainakaan montaa. Hakua ja jälkeä jatketaan.


Kosti: tavaroiden tuhoamisen lopettaminen ja perustottelevaisuusliikkeet haltuun. Ja jos hihnassa opittais kulkemaan... Parissa näyttelyssä vois käydä. Hakua ja jälkeä treenataan ja paimentamaan halutaan! Taipparikin pitäis ensi kesänä suorittaa, jos sen aikoo tehdä.


Kiitos treenikamuille menneestä vuodesta, jatketaan ensi vuonna!




































keskiviikko 27. joulukuuta 2017

Vuoden viimeiset viikot


Viikko ennen joulua perjantaina aamusta hallilla Taavin kanssa kokeilemassa ekaa kertaa rally-tokon avoluokan rataa. Rakensin alla olevan radan, joka tosin ei meinannut kunnolla mahtua piskuiseen halliin. Hyppy ja houkutus osoittautuivat radan haastaviksi kohdiksi. Taavi pitää sen verran hyvää kontaktia seuruussa, että se ei näe hypyn tulevan eteen. Ekalla yrityksellä se kävelikin siitä ohi tiukasti mun reidessä kiinni. Toisella yrittämällä onnistuttiin paremmin. Houkutus vei myös pyrriäisen mennessään ekalla kerralla ja näitä kahta kohtaa sitten hinkattiin pari kertaa. Hyppy onnistuu yksittäisenä liikkeenä hyvin, mutta osana rataa se on heti huomattavasti haastavampi. Houkutuskin on vaikea radalla, vaikka omana harjoitteenaan se toimii hyvin.





Kosti treenas rallykylttien toimiessa häiriönä seuruuta. Kovasti on virtaa tuossa epelissä ja se ehtii ja kerkiää sata asiaa sekunnissa... Perusasento rupeaa olemaan hanskassa ja liikkeelle lähdöissä pääasiassa pysyy kontakti hyvin. Yksi ja kaksi askelta menee hyvin, mutta pidemmillä pätkillä tulee väljyyttä. Edetään siis jatkossakin hissukseen. Käännöksiä kokeiltiin myös ja oikea on kohtuullinen, vasen ei onnistu vaan Kosti käy istumaan.

Kapulalla leikittiin myös ja sen pito onnistuu jo istuen ja mälväämättä. Innokkaasti tuo myös hakee kapulaa, mutta luovutusta ei olla vielä harjoiteltu. Hyppyä pari toistoa ja luoksetulo, pitäis tuota eteen tulemista ruveta nyt tehotreenaamaan, kun siitä ei ole Kostilla selkeestikään hajua. Tietysti myös vähän leikittiin.


Lopuksi Taavin kanssa vielä ruudun ja merkin kierron erottelua. Väärälle ei mennyt kertaakaan, mutta kovin oli epävarma siitä mihin pitää mennä. Pienellä kannustuksella suoritti ihan kohtalaisesti. Näitä nyt vaan lisää, että saadaan itsevarmuus kohdilleen!


Tiistaina pikatreeni hallilla. Häiriönä toimi seuraavat treenaajat, jotka jo odottelivat tuntinsa alkua. Taavi teki pientä rallypätkää, hyppyä, pyörähdystä yms. Yksittäin nuo liikkeet onnostuu ilman ongelmia, mutta radan osana ovat vaikeita. 

Tehtiin myös ruudun ja merkinkierron erottelua. Vielä vaatii hiomista, mutta suunta on hyvä.

Kosti teki seuruuta, hypyn, luoksetulon ja merkinkiertoa. Kierrosta se ei vielä tajua mitään, mutta muut mene tasoon nähden hyvin. Erityisen tyytyväinen olen sen malttiin jäädä paikalleen ja nyt varsinkin keskittyi hienosti, vaikka ovensuussa oli porukkaa hälisemässä.


Keskiviikkona vähän hakuilua. Taaville jäljennoston kautta, mut taas se meni kyl enempi ilmavainulla kuin jälkeä pitkin. Tai se ei mene jäljelle asti, kun lähtee jo maalimiehelle, vaikka kuin olis tuulet mistä. Tokan ukon se meni jälkeä pitkin viimeisen kymmenen metriä, mut kun en nähnyt sitä (jäljet vain) niin tiedä sit oliko maa vai ilmavainu. Hieno ysikympin kulma kuitenkin jäljen kohdalla jäljen suuntaan. Myös ekaa kertaa ikinä tai ainakin ikuisuuksiin maalimies korkealla. Ei tuottanut ongelmia tämä.

Kostille ilmaisuharkkaa. Vähän maalimiehestä riippuen aloitti haukun ilman apuja tai pienellä avulla ja toisilla haukku hienosti. Välipalkattiin haukuista. Kosti peruuttaa ja kaapii maata haukkuessaan, vähän näyttää erikoiselta.


Joulunalusviikolla perjantaina halliharkkaa aamusta. Kosti treenas seuruun käännöksiä ja ne on ihan hirmu vaikeita. Yks hyppy tehtiin ja merkin kiertoa naksuttelemalla. Kosti luulee, että merkki on jotain syötävää... 

Taavi treenas merkin kiertoa ja edelleen se toimii. Tehtiin avorallyn rataharkkaa vaikeiden liikkeiden; hyppy, pyörähdys ja houkus, tiimoilta. Nyt houkutus ei vienyt mukanaa, mutta Taavi luopui siitä niin tehokkaasti, että seuruu kärsi jo kaksi kylttiä ennen houkutusta. Useampi toisto tehtiin ja saatii homma vähän toimimaan. Hypyltä Tapsa meinas aina karata johonkin, en vaan pysy sen perässä. Tarvii käskyttää se heti takas seuraamaan, kun eturassut osuu maaha. Pyörähdys onnistui ihan ok ja radalla olleet käännökset myös.

Joulun koirat lepäilivät ja pyhien jälkeen käytiin kimppalenkillä Runtun kanssa. 

 




Taavin tytär Milli (Salokannel Hermione) esiintyi joulun alla hienosti Liettuan näyttelykehissä saaden Liettuan juniorimuotovalion arvon. Kuva Jukka Kaijansinkko/Riitta Seppänen-Kaijansinkko.



keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Mielenrauhaa

Edellinen fyssarikäynti jätti takaraivoon muhimaan kommentin Kostin epäpuhtaista takaliikkeistä ja kaiken maailman kauhukuvat kehittelin päässäni ja reilun viikon tuijottelin silmät killissä Kostin liikkumista enkä enää tiennyt mihin suuntaan sen jalat on milloinkin menossa ja näinkö jotain häikkää vai en... Seijan kanssa puhuttuani päätin viedä Kostin välikuviin saadakseni jonkinlaisen mielenrauhan; joko kaikki olisi ihan hyvin tai sitten ainakin tietäisin mitä vikaa on ja voisin ottaa sen jatkossa huomioon tai voisiko sille mahdollisesti tehdä jotain. Kuvausaikaa piti venyttää messarin yli nukutuksesta tulevan karenssin vuoksi.

Maanataina sitten ajeltiin Anjalan eläinlääkäriasemalle Hannu Pajulahden tutkittavaksi. Kostin liikkumista katsoessaan Hannu totesi Kostin olevan jonkin verran jäykkä takapäästään. Polvet tutkittiin ennen nukutusta ja ne ovat kunnossa. Tyypillisesti pyrrit eivät meinaa nukahtaa ja nukkuvat huonosti ja niin teki Kostikin. Sinnikkäästi yritti pysyä hereillä ja vielä kuvauspöydälläkin heilutteli jalkojaan ja sai varuiksi kuonokopankin.

Kun koira kerran nukutettiin niin päätin kuvauttaa Kostilta koko selän, lonkat ja kyynärät. Kuvista löytyi oikea määrä oikeanlaisia selkänikamia, terveet kyynärät ja A/B lonkat. Ei siis mitään vikaa luustossa. Lantio on ehkä aavistuksen vinossa, mutta lääkärin mukaan sillä ei ole koiralle merkitystä ja se voi siitä kasvun myötä vielä oietakin, eikä se rajoita koiran kanssa harrastamista. Jatko-ohjeiksi saimme lihaskunnon ylläpitämisen ja kehittämisen vapaana metsässä juoksemalla.

Oikea kyynärä

Vasen kyynärä

Lonkat

Kaularanka
Rintaranka

Lanneranka




Huh, nyt voin lopettaa takajalkojen tuijottamisen ja alkaa taas nauttia lenkkeilystä!





Loppupäivä meni Kostin heräillessä. Useamman tunnin se itkeskeli ja oli aika rauhaton, vaikkakin ihan väsy ja tokkurainen.