maanantai 29. huhtikuuta 2024

Aika lailla tokojutuiksi on menny viime aikoina

Edellisen viikon maanantaina tein Sinnille kilsan jäljen, joka vanheni neljä tuntia. Nostomatkaa parisataa metriä.
Märkä metsä, +8 C, 6 m/s pohjoistuuli.

Sinni nosti jäljen hyvin ja alkujälki meni tosi varmasti, jopa innokkaasti. Muutamassa kohdassa riistan hajut kiinnosti, mutta kehotuksesta sain sen jatkamaan jälkeä. Meni oikeastaan yllättävän hyvin, kaikki kuusi esinettä löytyi ja aikaa meni kaikkinensa nelisenkymmentä minuuttia. Ehkä tästä vielä tulee jotain.






Sitten olinkin kovassa flunssassa, eikä tehty pariin päivään yhtään mitään. Olipa tylsää.

Perjantaina alkoi viiden kerran tokokurssi ja sinne raahauduin vielä hieman puolikuntoisena, mut olipa kivaa. Tällä ekalla kerralla käytiin alon liikkeet läpi ja koutsi katsoi meidän tason. Sinni oli seuruussa huono, haisteli yms... muuten liikkeet meni hyvin.

Kotiläksyksi perusasentoja, liikkeelle lähtöjä ja kapulan pitoon rauhallisuutta mulle. Hyviä vinkkejä saatiin paljon.


Sunnuntaina käytiin Linda Wikstedin rallyvalkussa. Keskityttiin puolen vaihtoihin. Periaatteessa ne menee hyvin ja olin tosi iloinen, että puolta vaihtavat yhdenaikaiset käännökset oli Lindan mielestä oikein hyviä. Oikean puolen seuruu nyt vaan kuntoon, niin Sinnin on helpompi hahmottaa mitä siltä halutaan. Ja sitten ihan semmoinen pieni oleellinen huomio, että mun ois hyvä sanoa käännöksessä, että kummalle puolelle haluan Sinnin tulevan. Saattais ehkä helpottaa kummasti.... Mut kokonaisuutena meidän tilanne on ihan hyvä, kunhan saadaan oikean seuruu paremmaksi.

Valkussa ilmeni yksi meidän isoista haasteista, johon en tosin pysty suhtautumaan sen vaativalla vakavuudella... Sinni karkaili Lindan luokse useamman kerran, kun oli vaan niin ihanaa, kun oli uusi ihminen. Että hallinta on hieman hukassa näiden rakkauskohtausten aikana.


Maanantaina pikaisesti hallilla tekemässä Sinnin kanssa tokokurssin kotiläksyjä. Kapulan pidon luovutus on rauhoittunut jo ihan kummasti, mutta silti liike on vähän epävarma. Aina ajoittain Sinni vaan heittää kapulan menemään, vaikka 97 % toistoista onnistuu oikein hyvin. 

Perusasentoon tuloja tehtiin ja seuruun aloituksia. Ihan alun pienen laamailun jälkeen Sinni oli oikein aktiivisesti mukana hommassa ja mun mittapuulla perusasennotkin oli hyviä.

Taavi paappakoiranen vietti 11-v. synttäreitään myös hallilla hömpöttelemällä kaikenlaisia tokojuttuja. Onnea rakas paappanen!! Ihanaa, kun ei vanhuus vielä näy arjessa ja tekemisen into on ihan hirveä.


Tiistaina kävin kuokkimassa toisen tokoryhmän treeneissä paikkiksen verran. Sinni jäi liikkuriin niin kiinni, ettei pystynyt kuin tuijottamaan sitä. Vähän kovemmalla huomautuksella sain sen irti liikkurista, mutta pasmat sillä meni niin sekaisin, ettei se kyennyt enää mihinkään... Pieni nollaus ja sitten kaksi toistoa paikkista onnistui erittäin hienosti. Toisella toistolla kutsuttiin rivistä vuorotellen kaikki muut kolme koiraa ohjaajien luokse ja Sinni oli hienosti ja rauhallisesti pötköllään koko ajan. 


Keskiviikkona tokotreeneissä paikkista yhdessä edellisen ryhmän kanssa. Aika paljon on nykyisin koiria, jotka ei syystä tai toisesta voi osallistua paikkikseen... No saatiin kuitenkin jonkinlainen treeni aikaiseksi ja oikein mojovalla häiriöllä. Grontulla oli takapalkka, jolle ohjaaja sen vapautti noin 25 s jälkeen. Kysyi ennen paikkista, onko homma meille ok ja sanoin sen olevan. Jos oisin tiennyt, että siellä syödään koko ilta-ateria pitkään ja hartaasti kuppia kolistellen ja nappuloita rouskutellen, niin olisin saattanut muuttaa mieleni. Ruoka ja syöminen kun on Sinnille ihan kaikkein tärkein asia ja kiihdyttää sitä valtavasti, jos joku muu syö, niin oli kyllä ihan hilkulla ettei Sinni lähtenyt myös syöminkeihin mukaan. Mutta onneksi sen paikkis on niin varma, että ei se sitten lähtenyt, varmistin kuitenkin parilla lisäkäskyllä. Paikkiksen loputtua oli syömäpaikka käytävä tutkimassa ihan erityisellä pieteetillä.




Omalla vuorolla tehtiin pito liikkuroituna ja taas oli liikkuri liikaa Sinnille ja homma kusi ihan totaalisesti. Uusi yritys ja se saatiin onnistumaan. Kokeissakin pitäisi olla aina kaksi yritystä...
Myös hyppyä, luoksetuloa, liikkeestä maahan ja seuruuta tehtiin ja niihin olin kaikkiin ihan tosi tyytyväinen.

Myös Taavi pääsi treenaamaan; hyppyä, seuruuta, pitoa ja luoksetuloa.





Perjantaina tokokurssia, joka aloitettiin häiriötreenillä kaikkien koirien kanssa. Tehtiin erilaisia paikkisharjoituksia ja sitten häirittyjä asennossa pysymisiä, joissa kurssin vetäjä yritti käskeä koiria istumasta maahan tai toisinpäin. Sinni oli oikein hyvä.

Tän kerran aiheena oli ruutu ja merkkien kierto. Ruutua Sinni tekee targetille ihan superinnoissaan ja se on hyvällä mallilla. Kierrossa se pysähtyy tötsille ja ruvettiin korjaamaan sitä lähtöön jätettävälle takapalkalle ja tää tuntui toimivan.


Heti treenin perään oli kokeenomainen treeni. Meidän suoritukset kuvasi Kylli. Muuten meni ihan hyvin, mutta luoksetulossa ihan totaalinen jäätyminen Sinniltä. Mietittiin sitten syyksi sitä, että liikkuri oli tokokurssin vetäjä ja Sinnille ehkä oli jäänyt mieleen se asennonvaihtamattomuustreeni, mutta tiedä sitten mikä oli oikea syy...










Lauantaina hakuiltiin irtorullilla kolme ukkoa. Kaks ekaa oikein hyvin, vaikka rulla kyllä putoaa aavistuksen liian aikaisin. Kolmannella oli sen verran haastavat vallihaudat mun ja maalin välissä, että rullaa Sinni ei sieltä saanut tuotua mulle asti. Siirryin sitten vallihautojen toiselle puolelle ja saatiin hyvä ilmaisu vikaltakin ukolta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti