Rallattelua ja uimahommia

Keskiviikkona käytiin hallilla vähän treenimässä. Kostin kanssa harjoiteltiin eteen tulemista ja nyt se tulee jo selkeesti paremmin. Käsiavun se tarvii vielä, mutta aikaisemmin se on käsiavullakin mennyt vinoon. Luoksetuloa ja hyppyä tehtiin myös pari kertaa ja leikittiin kanssa. Kapulaakin viskottiin vähän.


Taavi teki ruudun lätkälle ja merkin kierron. Nää meni sika hyvin, mut sit mun piti mennä ahnehtimaan lisää merkin kiertoja ja homma selkeesti vähän levis... menovauhti hiipui ja mukaan tuli haukkumista.


Taavin kanssa tehtiin myös rally-rata pariin kertaan. Vähän jouduin soveltamaan ratapiirrosta, kun ei halliin mahtunut ihan kuvan mukaista rataa, mutta hyvin saatiin kuitenkin treenattua ja ihan ok meni. Seuruuta pitää vissiin vähän hioa, kun se tuppaa olemaan noissa ratatreeneissä vähän mitä sattuu.

Iltapäivällä käytiin uimassa. Ostin pojille viiden kerran sarjalipun, joten tulevina kuukausina pitäisi vielä neljä kertaa ennättää pulikoimaan. Muru lähti mukaan kepoksi ja oli kyllä suunnattoman suuri apu. Kahden hulivilin kanssa noissa ahtaissa tiloissa on yksinään melko hankalaa hoitaa pesut ja kuivaukset ja omat vaatteiden vaihdot ym..


Taavi tunnisti paikan ja uintia rakastavana tyyppinä aloitti huutamisen jo autossa ja sitä jatkui koko ajan kunnes se pääsi altaaseen. Ihan himpan ärsyttävää, mutta toinen ei vain millä malttaisi odottaa yhtään. Kosti ei oikein arvostanut pesua ja hyppäsikin pesualtaasta pois ja mä jo näin sieluni silmin irronneet takajalat tai viksahtaneen selän, mutta ei siihen kai yhtään sattunut mihinkään, vaikka loikka oli melkoinen... Ja se oli mulla hihnassa ja pidin sitä koko ajan pannasta kiinni, on se mahoton!


Taavi ui koko puolituntisen yhtä innokkaasti kuin aina ja Kostikin ui paljon paremmin kuin viime kerralla. Kosti tarvii uittajan apua vielä siinä kohtaa, kun jalat pitäisi irrottaa pohjasta. Se meni kuitenkin itse vesirajaan odottamaan aina apua ja ui muuten aika hyvin itsenäisesti. Pari kertaa se jopa loikkasi itse veteen. Kai se tässä kevään aikana oppii menemään itsekin uimaan. Uimalan pitäjä totesi Taavin vaikuttavan Kostia pehmeämmältä koiralta ja sanoi kovien koirien olevan hitaampia oppimaan kuin pehmeiden. Ehkä asia on noin, sillä mulla on vahva tunne siitä, että Kosti on ihan hirveän paljon hitaampi oppimaan kuin pehmeäluonteisempi Taavi.


Kuvat Kepo:
(Taavi ilman liivejä, Kosti liiveillä)

Kosti oottaa rampilla, että joku jeesis veteen

Torstaina hakutreeneissä teemalla korkean paikan ukot. Taaville siis pari ukkoa korkealla, toinen puussa ja toinen parvekkeelta lähtevillä tikkailla. Oli sille kolmaskin ukko ja vaihteluksi se oli kellarissa. Kellariin meni hyvä jälki ja sainkin Taavin juoksemaan jäljen yli ja hienosti se nappasi sen ja lähti jäljen avulla kohti kellaria. Pienestä ovenraosta pyrri luikahti kellarin uumeniin haukkumaan. Parvekkeella ollut tikasukko löytyi helposti, mutta puussa ollut ukko tuotti vaikeuksia. Tuuli pyöri melkoisesti ja Taavi kävi haukkumassa yhdessä talon kulmauksista, johon haju ilmeisesti jotenkin kertyi, koska muut koirat toimivat samoin... Useampaan kertaan kierrettiin puuta ja Taavi teki ihan pirusti töitä, mutta hajulähteen löytäminen on haastavaa. Lopulta kuitenkin osui nenä sopivaan hajuvanaan ja tämä puu-ukkokin löytyi.

Kostille kolme ilmausua. Se oli aluksi ihan pihalla mitä ollaan tekemässä ja kahdelle ekalle ukolle se vain juoksi ja rupes haistelemaan omiaan. Kolmannella lähetyksellä syttyi lamppu ja saatiin toteutettua kolme hyvää ilmaisua.

Perjantain tokoissa Taavin tunnilla uusi ohjaaja paikalla. Hän luonnollisesti hakusi kartoittaa meidän taitotason ja käytiin läpi alon/avon liikkeitä. Seuruu, jättävät, paikkis, luoksetulo ja hyppy onnistuivat meiltä hyvin. Kaukoissa eka istumaannousu takelteli, merkin kierron menovauhti oli hukassa ja nouto ei kiinnostanut Taavia ollenkaan. Kaikki mun luo tulot päätettiin vaihtaa suoraan sivuille tuleviksi, kun ei enää hakuhommissa tarvita tuota ensin eteen tulemista. Ja noutokapula pitää olla jatkossa sorvatun sijaan laipallinen, jos se olis kivempi noukkia maasta... seuruuharjoitus oli kyllä ihan kamala, tehtiin kaikki koirat saman käskytyksen mukaan eri suunnista. Tultiin siis toisiamme päin välillä ja mentiin ristiin ja rastiin toisiimme nähden. Oikeesti siis hyvä harjoitus, mut eipä olla tuollaista ennen tehty ja mua kammoksutti noi ihan toisia hipovat liikeradat. 

Kostin porukka treenat perusasentoja. Kosti ei kestä vielä häiriötä, hallissa samaan aikaan treenannut toinen koira ja odottavat häliset ihmiset vei sen keskittymistä. Sillä on hirmu hyvä perusasento silloin kun se keskittyy. Ja kun se keskittyy, niin sit ei kyl paljon häiritse mikään. Loppuun paikkamakuu. Kosti oli hihnassa ja menin vain hihnanmitan päähän. Hienosti totteli vain mun käskyjä ja oli superkeskittynyt ja rauhallinen.

Sunnuntaina oltiin aamulla esineruututreenissä ek-porukalla. Mulla oli mukana vain Kosti ja se ei ollut ollenkaan treenituulella... Murkkuikäistä riiviötä vie hajut ihan kuus-nolla ja sillä ei ollut mitään käsitystä mitä ollaan metsässä tekemässä. Vaikka esinettä kuinka sille näytettiin ja hetsattiin ja vietiin lähelle, niin käskyn saatuaan se sinkosi aina jonnekin lussuttamaan jotain pissoja tai muuta. Saatiin kuitenkin pari onnistunuttakin yritelmää. Surkein treeni kyllä ikinä! (Kotona kokeilin esineen tuontia, niin penneli oli niin into piukassa ja toi useamman esineen ilman mitään ongelmia.)

Illalla oltiin hallilla ja pääsin ekaa kertaa kokeilemaan Kostin kanssa treenaamista niin, että hallissa on toinen koira ja Kosti on vapaana. Muutaman kerran Kosti oli menossa kattomaan kaveria, mutta tuli käskystä takaisin, jei!! Tehtiin ihan helppoja juttuja ja keskityttiin vain siihen, että keskitytään omiin juttuihin. Näitä treenejä meille lisää! Loppuun paikkamakuu ja Kosti oli ekaa kertaa niin, että en pitänyt hihnasta kiinni. Olin kuitenkin vain reilun hihnanmitan päässä. Ei ollut Kostilla mitään vaikeuksia kestää paikallaan pitkää aikaa. Välipalkkaamaan en sitä kuitenkaan pysty, koska silloin se nousee aina ylös. Mutta ei ennakoinut maahan menoa eikä istumaan nousua, johon se kyllä tarvii vielä käsiavun.

Taavin kanssa tehtiin alla oleva rallyrata ja aika hienosti tehtiinkin, vaikka meillä oli yleisöäkin. Hyppy oli kyllä aika haastava heti tuohon alkuun, mutta ihan ok saatiin sekin suoritettua. Halli kun on sen verta pieni, niin luulen mun kylttivälin olevan välillä pienempi kuin mitä se olisi kokeessa ja tääkin aiheuttaa vähän haastetta, kun tehtävät tulee niin nopeesti vastaan. Vaikka kyllä ne kokeessakin tuntuu tulevan ihan liian nopeasti aina seuraavan jälkeen =).

Uuden rytmin hakua

Tiistaitokossa ryhmä vähän muokkaantui vuodenvaihteessa ja nyt tuntuu tuo porukka todella omalta! Oisko se oma mielentila vaikuttanut, mutta Taavi oli tuolla meille aina niin vaikeassa hallissa ihan mahtava näissä treeneissä, vain ohjattu nouto meni mönkään. Uskomattoman paljon vaikuttaa näköjään treenikamutkin vai oliko kyse sit jostain ihan muusta...?


Ekaks tehtiin merkin kiertoa pari toistoa ja se oli hyvä. Peruutusta koitettiin taas vähän harjoitella, kun siinä Taavi niin kovin mielellään kääntää takapäätä ulospäin. Nyt mentiin ihan namilla auttamalla. Seuruuta tehtiin muutenkin, lähinnä erilaisia askelsiirtymiä ja käännöksiä eri nopeuksilla ja mä opin ottamaan yhden askeleen vasemmalle. Seuruussa Tapsa oli aika kivassa vireessä ja teki ihan kohtuullisen hyvin. Kaukoja otettiin myös, en ehkä ollut ihan avon sääntöjen vaatiman matkan päässä, mut kuitenkin... Eka istumaan nousu vaati kaksi käskyä, muuten meni hienosti.


Tokalla setillä otettiin ohjattu nouto, jossa Taavi olis ekaks halunnu hakea väärän kapulan ja sit se oli tietty vielä tosi vaikee ja ällö noukkia suuhun sieltä hiekasta, vaikka oli laipallinen kapula. Toi se sit viimein oikeenkin kapulan ja sitä sit poimittiin pari kertaa, vaikka ällöttikin. Luoksetuloa pysäytyksellä ja ilman. Taavi piti vauhdin kivasti kaikissa toistoissa, mutta maahanmeno ois saanut kyllä olla nopeampi, pari askelta tulee liikaa käskyn jälkeen.


Loppuun vielä paikkaistuminen ja voi hurja miten mahtavan hienosti se meni! Vaikka Taavin molemmin puolin vähän tapahtuikin häiriöitä, niin tyyppi napotti paikallaan tyynen rauhallisesti.

Kovin sumea kuva, mut pakko laittaa kun Tapsa oli niin hieno...

Ennen tokotreenejä kävin Kostin kanssa hallissa vähän tokottamassa. Seuruun alkeita, liikkeestä maahanmenoa ja luoksetuloja. Kivasti Kosti keskittyi toisen puolen aksaajasta huolimatta. Seuruussa ollaan edistytty vähäsen, pitäis vaan niitä käännöksiäkin ottaa enempi. Matka ei vielä ole pitkä mitä pystytään seuraamaan, muutama askel vain, mutta Kosti on niin kivasti messissä!


Liikkeestä maahan on vaikea. Käsiavulla tein nyt paljon, ilman ei vielä oikein onnistu. Tai menee Kosti maahan ensin käveltyään vähän matkaa ja sit nousee heti taas ylös. Kasvatetaan malttia tässäkin. Luoksetulot ok, eteentulo vähän vino taas joka kerta. Erityisen tyytyväinen olen tuon otuksen paikallaolokykyyn. Muuten totaalinen elohiiri istuu vaikka maailman tappiin paikallaan käskyä odottamassa.




Keskiviikkona hakuiltiin. Taavi teki pintahakua rakennuksen pihapiirissä ja oli hienosti hallittavissa, vaikka tekikin itsenäisesti töitä. Ensimmäisen ukon se löysi ovisyvennyksestä. Seuraava ukko oli piharakennuksen sisällä, jonne Taavi pääsi menemään sisälle oven alta. Ei haitannut pimeys eikä varaston tavarat. Matkalla käytiin kiipeämässä ritilärappuja toiseen kerrokseen, mutta sieltä ei löytynyt ketään. Viimeinen ukko löytyi parvekkeelta, jonne pääsee portaita pitkin. Hyvä treeni taas kerran.


Kosti harjoitteli ilmaisua. Kaikkiaan neljä ukkoa meni vuoron perään parinkymmenen metrin päähän kyykkyyn ja lähetin Kostin niiden luo. Se osaa jo aloittaa haukun ilman apuja ja haukkuu kohtuullisen pitkiä sarjoja. Sen haukku ei vielä tietenkään ole yhtenäistä paukutusta, mutta hyviä muutaman haukun sarjoja se haukkuu perätysten. Kolmas ukko oli aika lähellä liikennemerkkiä ja muiden pissit tolpassa vei Kostin huomion. Otettiin koira ja ukko pois ja uusi yritys, joka onnistui.


Perjantaina meinas tulla kiirus, kun treenit alkaa jo viideltä ja töistä olen kotona vasta neljän jälkeen. En kyllä tykänny, kun en kerenny käyttää koiria kunnolla lenkillä ennen treenejä.

Taavin ryhmän kouluttaja vaihtui vuodenvaihteessa, mutta uusi kouluttaja oli sairaana ja meillä oli tuuraaja. Tehtiin ruututreeniä monenlaisilla variaatioilla. Ekaks kahdesta suunnasta ihan pelkkä ruutu, sitten evl ruutua nii, että koira jätettiin merkittömälle merkille seisomaan ja ite mentiin liikkeen aloituspaikalle ja lähetettiin sieltä ruutuun. Tää tehtiin molemmista suunnista. Sitten treenattiin voittajan kävelyitä sekä ruutuun lähetetyllä koiralla että ruutuun valmiiksi maahan viedyllä koiralla. Hallissa koko ajan myös toinen koira tekemässä omatoimitreeniä. Joka lähetyksellä lätkä ruudussa. Taavi teki hyvin, toista koiraa piti vain toisinaan väistää vähän.

Omatoimiajalla tein kaukoja ja seuruun askelsiirtymiä. Kaukoissa se eka istumaan nouseminen on kyllä toisinaan vaikea. Seisomaan nousuja kokeiltiin myös ihan lyhyeltä matkalta. Kotona menee jo melko hyvin, mut  nyt hallilla Taavi liikkui aavistuksen eteenpäin.

Loppuun rinkitreeniä. Ekaksi paikkamakuu, ohjaajat keskelle. Toisella kierroksella muuten sama, mutta ohjaajat kiersi kierroksen vaihtaen paikkaa aina seuraavan koiran kohdalle. Hitto kun oli jännää, kun ei yhtään nähny omaa koiraa ja tuijotin vaan vierasta koiraa... vikalla kerralla koirat kutsuttiin yksitellen luokse ringin keskellä olevien ohjaajoen luokse. Nää rinkitreenit on kovasti mun mieleen.


Kostin porukka teki luoksetuloja yksi koira kerrallaan hallissa. Ensin käytiin läpi teoriaa ja erilaisia opetusmahdollisuuksia. Luoksetulon eri harjoiteltavat osathan ovat paikalleen jääminen, etäisyys, vauhti, eteen/sivulle tuleminen ja jos tulee eteen, kuten Kosti, niin siitä vielä sivulle siirtyminen. Kosti osaa näistä paikalleen jäämisen, matkan ja vauhdin. Loppupään juttujen kanssa on ollu vaikeampaa. Tai edestä sivulle tuloa ei olla vielä edes tehty ja tuo eteentulo menee aina vinoon. Saattaa johtua siitä, että ollaan hinkattu nyt niin paljon perusasentoa. Ohjeeksi saatiin tehdä kuuri oikeaa paikkaa eli Kosti istumaan ja mä menen sen eteen oikeeseen paikkaan, annan käskyn ja palkkaan. Katotaan tuleeko tulosta!


Lauantaina lenkkeiltiin Focan ja Femmen kanssa. Kyllä on mahdottoman vaikea kuvata tummia juoksevia koiria valkoisella taustalla...

Taavi, Kosti, Foca ja Femme

Sunnuntaina aamulla oltiin Kostin kanssa EK-porukan hakutreeneissä. Neljä ukkoa, joista kaksi ekaa käveli piiloon vähän mekkalaa pitäen ja kaksi vikaa käveli piiloon hiljaa. Kolmas ukko jouduttiin ottamaan uudestaan, kun radan liepeille ilmestyi metsästyskoira ajohommissa. Ei haluttu lähettää Kostia sinne sekaan, niin ooteltiin hetki ja laitettiin ukko menemään metsään uudestaan. Hyvin Kosti lähti ja turhauman kautta alkaa haukkukin ukoilla ihan kivasti. Kahdella vikalle se ei enää edes häiriintynyt niin kovin mun tulosta paikalle, vaan keskittyi ukkoon ja sille haukkumiseen. 

Kosti välipalkataan vielä aina muutaman haukun välein, kun se on sille kuitenkin aika uusi juttu ja varmuus hommasta puuttuu. Hienosti pitää etäisyyden ja ennemminkin ottaa askelia taakse haukkuessaan kuin rynnisi ukon päälle. Kuopiminenkin haukkuessa on vähentynyt. 

Sunnuntaitottiksessa olin Taavin kanssa ja me tehtiin ekaksi ruutua lätkälle kahdesta suunnasta, meni hyvin. Sit seurattiin jonossa olleita ihmisiä pujotellen ja namipurkkien ja ihmisten muodostamaan henkilö/namipurkkiryhmää kierrellen kasikkoa ihmisten ja purkkien ympäri. Ihmiset ei olleet ollenkaan ongelma, mutta namipurkkeja piti vähän vilkuilla. Sitten vielä ruutu lätkälle kahdesta suunnasta.

Loppuun otettiin paikkaistuminen. Taavia huolestutti ihan hirveesti ja se lipoi molempiin suuntiin vieruskavereille. Kielsin kuikuilusta ja kävin kerran välipalkkaamassa mun suuntaan olemisesta. Heti vieraammat tai Tapsan mielestä vähän pelottavat koirat aiheuttaa näköjään kovasti rauhoittavia eleitä ja epävarmuutta pyrriäisessä. Lisää siis vaan treeniä ja täytyy ehkä välipalkata useammin, ainakin silloin kun olen itse kauempana...

Eka viikko päivätöitäkin olis nyt takana. Kyllä on koirillakin opeteltavaa taas uuteen rytmiin ja siihen, että päivisin ei tapahdu juuri mitään. Murun niskaan kaatuu entistä enemmän koirien lenkityksiä, mut onneksi se ainakin vielä tykkää siitä. Kostikin joutui olemaan ekaa kertaa yksin kokonaisia päiviä ja pehmolelujen tuhoamisen lisäksi oli tainnut vain nukkua. Ehkä me tästä selvitään.

Uusi vuosi pyörähti käyntiin

Uudenvuoden juhlinta ja rakettien paukuttelu ei poikiin vaikuttanut ja iltapissitykset hoidettiin muuten normaalisti, mutta Kosti oli mulla varoiks hihnassa. Se olis halunnu vaan leikkiä pihalla, mut tyytyi sit kuitenkin sisätiloihin ja aikaiseen nukkumaanmenoon. Oli myös kiva kuulla, että Taavin pennut olivat ottaneet raketit lunkisti suurempia hötkyilemättä.


Uusi vuosi aloitettiin ahkeroimalla kahdet treenit. Aamusta oltiin omineen hallilla, jossa Taavi yritti erottaa ruudun ja merkinkierron toisistaan. Joka kerta meni oikein, mutta hirmu epävarma se oli ja tarvi useamman käskyn ennen kuin edes lähti liikkeelle. Merkinkierrostakin hävis taas laukka menosuunnassa.

Kosti kävi vähän seuraamassa ja leikkimällä kapulalla. Kapulan pito onnistuu hyvin, mutta kun yritin opettaa Kostia tuomaan sitä mulle, siis ihan vaan sitä palautusasentoa, niin ei se taaskaan pystynyt istumaan. Seuruut onnistu hyvin, tehtiin vain muutaman askeleen suoraa pätkää. Lopuksi vielä hyppyä pari toistoa. Kosti hakeutuu hirveen mielllään tosi vinoon asentoon mun eteen, enkö millään meinaa saada sitä oikaistua.

Taavi kävi vielä tekemässä kuvan mukaisen rallyradan ja oli huippuhyvä!! Pyörähdys, hyppy, istu-seiso-kierrä koira ja houkutus tehtiin sit vielä uudestaan, kun ne on meille niitä uusia juttuja ja taas Taavi oli huippu. Kyllä houkutus sitä kovasti häiritsee, mutta se pystyy tekemään sen kuitenkin hyvin, vaikkakin vähän vilkuillen.

Iltapäivällä hakua. Taaville pitkä pintahakutreeni, jossa yritettiin taas saada se reagoimaan jälkeen. Ekalle ukolle se kyllä meni melkein heti ilmavainulla ja kokeiltiin samalla hallintaa, mut ei mitään mahollisuuksia saada sitä takas mun luo, kun haju ukosta on niin vahva. Toisaalta ihan huippua, että maalimiesmotivaatio on niin kova.

Jatkettiin matkaa ja Taavi nosti jäljen ja lähti hyvin etenemään sitä pitkin ja löysi kohta kaulaliinan. Hetken se nosteli sitä maasta ylös ja kun kehuin, niin toi sen mulle. Palkan saatuaan kehotin sitä jatkamaan ja sinne häipyi pyrri horisonttiin ja vähän ajan päästä kuului haukku.

Tämän jälkeen palasimme etsintälinjalle ja taas kohta Taavi nosti jäljen ja pysyi nyt paremmin mun näkösällä vaikken sitä käskyttänytkään. Matkan varrelta se löysi taas esineen ja toi sen nyt heti mulle. Lähemmäs maalia päästyään se taas häipyi mun näkyvistä ja haukkui kohta maalin.

Ihan huippua noi esineiden nostot, kun ei se niihin juuri ole aikaisemmin pintahakutreenissä reagoinut ja jäljetkin nousi ihan superhyvin, ei takajälkiä. Hajun saatuaan Taavi kuitenkin häipyy mun näkökentästä ja tää voi koetilanteessa olla huono juttu... Pitää suunnitella miten treenaan jatkossa ja mitä haluan koiran tekevän...


Tiistaina hallilla taas aamusta ja Taavi aloitti suorittamalla alla olevan radan videon mukaisesti. Ei siis ihan huonosti, vaikka kyllä se parhaimmillaan seuraa paremmin ja pyörähdys ei onnistunut.

Rallyn jälkeen Taavi treenas vielä tokon ruutua lätkälle ja oli supermahtava. Seuruuta tehtiin myös pitkät pätkät ja pari hyppynoutoa. Noissa hyppynoudoissa Taavi osaa nykyään hienosti vinosta heitosta huolimatta hakeutua paluussa myös hypylle.

Kostin kanssa harjoiteltiin seuruun käännöksiä ja ihan pikkuriikkistä edistymistä oli havaittavissa. Luoksetuloja tehtiin muutama ja niissä se on kyllä kivan vauhdikas. Eteentulo on vielä ihan vaiheessa, se hakeutuu aina ihan vinoon mun eteen, enkä oikein millään saa sitä korjattua suoraksi. Tehtiin ihan vain noita eteentuloja lyhyeltä matkalta useampi ja melkein aina vinoon... Pari hyppyä ja vähän jättäviä muisteltiin myös. Ja leikittiin tietty vähän joka välissä.


Perjantaina ajeltiin viikonlopuksi mökille lumisiin maisemiin. Tehtiin pitkiä lenkkejä ja lepäiltiin sekä sunnuntaina päästiin nauttimaan pitkän pimeän ja märän ajan jälkeen auringosta!

💜

Mitäs velmua keksisin seuraavaksi?!

Anna jo nami!

Kosti 11 kk

Taavi 4 v 8 kk

Vuosi 2017

Vuosi sitten mietteet olivat tällaisia:

• Paljon kivaa yhdessäoloa ja pitkiä metsälenkkejä
• tämä tavoite saavutettiin =)
• Mahdollisesti luonnetestiin osallistuminen syksyllä
• luonnetestiin osallistuttiin vähän extempore jo keväällä
• Rally-tokossa voisi korkata kisauran
• kisaura korkattiin ja saavutettiin jopa RTK1
• Peha-B
• tätä yritettiin pari kertaa, mutta kun ei niin ei
• Jäljellä harhajäljistä selviäminen kuntoon
• jäljellä keskityttiin enempi jäljen nostoihin yms. kun en päässyt juurikaan treenaamaan ryhmän kanssa
• Pejä-A, jos edellinen saadaan kuntoon
• no ei saatu
• Tokossa yksi alo1 -tulos jos vinkumisongelma saadaan johonkin kuosiin (vaikka maku vähän tähän lajiin kilpailumielessä onkin mennyt, niin ehkä me yritetään ensivuonnakin). Avon ja voin liikkeiden opettelua.
• ykköstulos taskussa ja avon ja voin liikkeet edelleen treenin alla
• Katotaan mitä muuta uutta kivaa keksitään!?
• Kosti nyt ainakin tuli uutena juttuna meidän laumaan ja sen myötä olen saanut opetella paljon uusia asioita
• Taavin ihanaiset tyttäret syntyivät helmikuussa ja olen saanut seurata niiden kasvua ja elämää ihanien omistajien myötä ja kaikki paitsi Kyllin olen nähnytkin myös luovutuksen jälkeen.
• Terveyttä, terveyttä, terveyttä!!!
• Kosti kuvattiin joulukuussa epävirallisesti luustoltaan terveeksi, vaikkakin takapää sillä tuntuu olevan vähän jumissa.
• Jos ei huomisiltaan mennessä satu mitään, niin ollaan tämä tavoite suoritettu. 

Tälle vuodelle ei ollut suunnitelmissa osallistua juurikaan näyttelyihin, mutta mitenkäs sitten kävikään. Toukokuussa Taavi kävi Oskun kanssa Viipurista "hakemassa" Venäjän muotovalion arvon ja kesäkuun erkkarissa Taavi oli ROP!! Syyskuussa vuoden kohokohta Ranskan erkkarissa, huikee reissu ja hyvä arvostelu sekä matkanvarrella Belgiasta rop. Marraskuussa Tanskan reissun tuliaisina oli Tanskan muotovalion sekä Pohjoismaiden muotovalion arvot. Joulukuussa Messarissa meni paremmin kuin hyvin ja Taavi molempina päivinä ROP ja uudet tittelit Pohjoismaiden Voittaja 2017 ja Voittaja 2017. Tänä vuonna sain Taavista arvostelun sekä Norbert Gainchelta että Elina Haapaniemeltä, tuomareilta joiden mielipiteen olen halunnutkin kuulla. Molemmat tykkäs, onhan Taavi ihan Uskomaton! Kostikin korkkasi Messarissa näyttelyuransa saaden Pohjoismaiden Juniorivoittaja 2017 tittelin.


Suurin mullistus menneenä vuonna koettiin Kostin muuttaessa keväällä meille. Pentu oli pitkään toivottu ja haluttu ja Murukin oli heltynyt ajatukselle toisesta Pyreneitten perkeleestä. Jännitin tietysti kovasti, miten selviän kahden kanssa ja miten Taavi ottaa tulokkaan vastaan. Kaikki on kuitenkin mennyt tosi hyvin ja vaikka Taavi on välillä vähän sitä mieltä, että tuo riiviö voisi painua jonnekin, niin on ne sitten kuitenkin niin hellyttävä pari yhdessä touhutessaan ja välillä Taavi jopa heltyy nujupainiin. Toivottavasti Kostin aikuistuessa poikien välit pysyvät yhtä hyvinä! Kostin ruoka-agrekin on jo taaksejäänyttä ja muutenkin pikkupentuvaiheen jälkeen elo ja olo on hakenut omat uomansa ja soljuu mukavasti eteenpäin. Kosti tuntuu olevan luonteeltaan melkoinen vekkuli ja sillä on aina silmäkulmassa pieni ilkikurinen pilke. Totaalisen rakastettava riiviö, vaikkakin ihan hirveä ruokavaras ja tuholainen. Kosti on niin täynnä elämäniloa ja rakkautta, ettei siitä voi olla pitämättä ❤️!


Normaalista poikkeavien työvuorojemme vuoksi koirat tarvitsivat menneenä vuonna hoitopaikan/lenkittäjän päiville, jolloin olimme molemmat töissä. Valtavan iso kiitos ja kumarrus porukoille Taavin hoitamisesta ja Seijalle ja Oskulle Kostin kaitsemisesta. Varsinkin Kostille nuo hoitopäivät tekivät varmasti hyvää sosiaalistamisen ja itseluottamuksen kasvun kannalta. Kiitos myös ystävilleni lenkitysavusta niinä päivinä, kun hoitopaikkaa ei ollut saatavilla! Siskonikin pääsi nauttimaan menneen vuoden aikana Kostin kujeista muutaman viikon ajan. Ilman teitä kaikkia olisi ollut paljon hankalampaa yrittää olla hyvä ja vastuullinen koiranomistaja.


Reissujakin tehtiin vuoden aikana useampi sekä koti- että ulkomaille. Taavihan on osoittautunut jo aikaisemmin huippureissaajaksi ja Kostikin pärjäsi menossa mukana hienosti. Hyvä reissukoira siitäkin kasvaa, vaikka tulevana vuonna tuskin juuri reissataan koirien kanssa.





Ensi vuodelle en taida suurempia tavoitteita asetella. Töissä muuttuu kuviot taas vuorosta päivään ja mä voin sen myötä laittaa elämäni tulevaksi vuodeksi hyllylle... Koitetaan nyt kuitenkin jatkaa pitkiä metsälenkkejä ja nauttia elosta ja olosta sekä toivotaan taas terveyttä meillä kaikille!


Taavi: Rally- ja normitokossa avo luokan korkkaus olis jo ihan huippusaavutukset. Tietty lisenssiuudistus vähän vaikuttaa ja voi olla, että kokeita ei ole tarjolla entiseen malliin, katotaan mitä tuleman pitää. Jos pelastuskoirahommien uusista säännöistä ottaa jonkun tolkun ja pääsee sisälle muuttuneisiin juttuihin, niin voihan sitä kokeessakin käydä. Motivaatio sääntömuutoksen jälkeen vielä vähän hakusessa. Ei näyttelyitä, ainakaan montaa. Hakua ja jälkeä jatketaan.


Kosti: tavaroiden tuhoamisen lopettaminen ja perustottelevaisuusliikkeet haltuun. Ja jos hihnassa opittais kulkemaan... Parissa näyttelyssä vois käydä. Hakua ja jälkeä treenataan ja paimentamaan halutaan! Taipparikin pitäis ensi kesänä suorittaa, jos sen aikoo tehdä.

Kiitos treenikamuille menneestä vuodesta, jatketaan ensi vuonna!