Metsälajikausi selkeesti aluillaan

Olin viisi päivää reissussa ja täytyy sanoa, että eka kerta kun en olis halunnu ehkä edes lähteä nauttimaan ihanasta Italiasta. Niin paljon mielluummin olisin viettänyt aikaa Kostin kanssa. Reissu oli kuitenkin kiva ja onneksi on hyvät ihmiset ympärillä, niin uskaltaa lähteä. Murulle osui pari työpäivää tuolle aikaa ja niinpä koirat oli hoidossa. Superiso kiitos Seijalle Kostin kaitsemisesta!!!! Ja Murulle siitä, että Kosti ei ollu koko mun reissua hoidossa ja että sen kanssa oli käyty tutustumassa uusiin paikkoihin ja ihmisiin. Tapsa oli tietty vanhemmillani terapiakoirana, kuten aina.

Reissussa pisti silmään, että Firenzen keskusta-alueella oli todella paljon koiria. Koirat saivat tulla kauppoihin, kahviloihin ja ravintoloihin. Osa koirista kulki vapaana, kaikki sulassa sovussa keskenään. Ja koirankakkaa ei ollut missään.


Perjantaina jälkiporukan kanssa treenit. Jälkien vanhetessa vähän tottista, koirallista henkilöryhmää ja paikkamakuu toisen tehdessä luoksetuloa. Henkilöryhmän koira oli Taavin mielestä kovin viehkeä flättineito ja mieli olisi niin kovin tehnyt mennä vähän nuuhkimaan, mutta niin vain jätti menemättä. Ei ollu aluksi kovin nättiä seuruu siinä ryhmässä, mutta tärkeintä oli kuitenkin tuo toisen luo menemättömyys. Aika pian Taavi pysty kuitenkin keskittymään ihan vaan omaan tekemiseen ja seurattiin ja istuttiin hienosti flätistä välittämättä. Paikkamakuu muuten loistava, mutta mun palatessa Tapsu nousi seisomaan. Pötköteltiin sit vähän lisää ja hyvin meni.

Kuvat Tiina Suuronen:

Taaville oli 800 m pitkä jälki kahdella tuplaharhalla. Jälki vanheni ehkä noin puolitoista tuntia, harhat vähemmän. Jana oli pisimmästä päästä mitä Taavilla on koskaan ollut ja se meni kyllä aika huonosti. Taavi lähti kyllä innokkaasti, mutta jäljen nosto ei nyt vaan jostain syystä ottanut onnistuakseen ja vasta pienellä avustuksella löytyi suunta mihin mennä. Tämän jälkeen jäljestys oli todella hyvää! Niin varmaa työskentelyä, ettei voi olla kuin tyytyväinen. Jäljellä ylitettiin useampi tie ja oja, maastonvaihtelua oli jonkin verran, kaikki esineet löytyivät eikä harhatkaan edes yrittäneet viedä mennessään. Ja ehkä suurimpana huomiona mun mahdollinen koiranlukutaidon herääminen!

Tapsan jälki

Kuvat Tiina Suuronen:

Kosti kävi aamulla kaupan parkkihallissa palloilemassa, päivällä tehtiin pihahommia ja illalla tutustuttiin treeneissä ja kotona vieraisiin ihmisiin ja pari koiraakin kävi haistelemassa pentua. Ääni- tai alustaherkkyyttä ei tunnu olevan (pari eri sirkkeliä, pora, pressut, puupinot...) ja vieraatkin on ihan jees, kun ei heti tarvi mennä naamaa nuolemaan. Juoksevat lapset vähän säikäytti ekaks, mut sitten niitä olis pitänyt päästä retuuttamaan puntista.

Kuva Tiina Suuronen

Kuva Tiina Suuronen

Kosti kiipes ite syliin, kuva Laura Mäenpää

Lauantaina Tapsa kävi aamulla paikkaistumassa maliuroksen kanssa. Molemmat oli vähän ärhäkällä tuulella, joten jätettiin hihnat kaulaan eikä menty kovin kauas. Mutta niin vain käskyn saatuaan ei ollut kummallakaan mitään ongelmaa ja tehtiin kaksi hyvin onnistunutta toistoa. Taavin kanssa tehtiin lisäksi merkin kiertoa ja kapulan noukkimisia. Merkin kierrossa menosuunta onnistui jälleen laukalla, mutta nyt kun päästiin ulkona tekemään kunnolla pitkästä matkasta, niin selkeesti menosuunta oli hitaampi kuin paluu. Emme siis rupea vielä ahnehtimaat matkaa. Kapulan noukkimiset nurmipohjalta onnistuivat hyvin. Palkkasin niistä paljon ja toivon, että tämä auttaisi myös tulevaisuudessa hiekalta noukkimisiin.


Illalla tehtiin kolme pudotetun noutoa, eka ja vika lyhyeltä matkalta ja keskimmäinen pidemmästä. Esineen vaihdoin sukkarullasta nahkahanskaan, kun sukkarulla ei pysy kunnolla kasassa. Esineen vaihto ei haitannut ja hanska tuotiin mulle joka kerta hirmu innolla. Pidemmässä noudossa mennessä ihan pientä epäröintiä, mutta askellaji pysyi kuitenkin koko matkan laukassa. Palautukset mallikkaita, ei pudottelua.


Kosti tutustui uusiin ihmisiin, kyläili (ja pisti kämpän hyrskyn murskyn) vanhemmillani ja kävi eläinkaupassa kattomassa papukaijaa ja sovittelemassa pelastusliivejä.


Sunnuntaina ek-porukan hakutreenit. Keli oli lähes tuuleton, pieni tuulenvire kävi radan suuntaisesti. Tyhjä, ukko, ukko, tyhjä, ukko oli suunnitelmana Taaville. Eka tyhjä, molemmat ukot ja niiden jälkeinen tyhjäkin onnistuivat hyvin. Viimeinen ukko ei sitten meinannut ottaa löytyäkseen. Toki paikkakin oli vaikea, kun oli toisessa takakulmassa ilman mitään tuuliapuja. Ekasta lähetyksestä viimeiselle ukolle tulikin tyhjä. Lähetin sitten toiselle puolelle tyhjälle, jonne Taavi tekikin oikein mallikkaan piston. Uusi yritys viimeiselle ukolle ja jotenkin oli vähän tahmea lähtö. Kutsuin Tapsan pois ja menin lähettämään hieman syvemmälle, löytyihän se viimeinenkin.

Liekö pentustressiä vai mitä, mutta vähän oli kokonaisuudessaan tahmeaa menoa Taavilla, vaikka periaatteessa meni tosi hyvin. Taidetaan seuraavalla kerralla hakua harrastaa ihan vaan haamuilla, jos vähän sais vipinää kinttuihin.


Kosti kävi ennen ja jälkeen treenien katsastamassa treeniporukan. Se jopa leikki vieraiden kanssa vähän pallolla ja ratamerkeillä ja olis ehdottomasti halunnu mennä vieraan auton kyytiin. Käytiin myös kylillä pikkuisella kävelyllä.

Pariin eri otteeseen kävi myös vieraita katsomassa Kostia. Ei hirvitä vieraat, niiden kanssa voi vaikka leikkiä ja jos ne ei leiki, niin sitten voi kölliä selällään niiden jaloissa lelua jäystämässä. Sen verran on vieraskoreutta ilmassa, että vieraiden puntit ja hihat ei saa niin kovaa käsittelyä kuin oman väen. Tänään toisen meillä käyneen perheen äiti ja lapset pelkäävät eläimiä ja sen kyllä huomasi Kostikin. Itse on jotenkin vaikea ymmärtää miten tuollaista pientä karvapalloa (tai kissaa) voi pelätä niin paljon. Lapset säpsähtelivät ja nykivät jalkojaan ja käsiään tuon tuostakin jos Kosti edes liikahti niiden suuntaan. Tämä oli Kostista vähän epäilyttävää toimintaa, mutta kun lapsen sai istumaan rauhassa lattialle ja tarpeeksi pitkä lelu sen käteen, rupesi homma sujumaan. Uskaltautuivat lapset lopulta onneksi vähän silittämäänkin Kostin kylkeä.

Illan toisen kyläilijän pyreneittenkoira oli vähän jännä, mutta vitsit kun tuo pieni on reipas! Iso koira jännitti, mut silti tyyppi hengas pihalla ja katteli isompien leikkiä ilman ongelmia. Ja tosi nopeesti se oppi kerjäämään namia vieraan taskusta 😃.

Huonoja kännykuvia, mut kuitenkin:

Kuka tutkii mitäkin...

Kosti on ihan tajuttoman ahne. Alan pikku hiljaa saada käsitystä siitä, mitä pyrrien ahneus tarkoittaa... tähän mennessä se on varastanut ja syönyt jo parit voileivät sohvapöydältä, jonne se ei edes yletä. Se on myös juonut yhdet rommikaakaon pohjat samaiselta pöydältä ja melkein syönyt yhden minigrip-pussin. Huoh, tulen olemaan niin pulassa tuon kanssa!!





Pojilla menee hyvin keskenään. Pihalla leikitään ja sisällä ollaan rauhallisesti (niin rauhallisesti kuin pennun kanssa nyt voi olla). Ruokaansa, paitsi luita, Taavi ei juurikaan puolusta, mutta lähelle nukkumaan Kosti ei vielä saa tulla. Kosti nuolee välillä Taavin korvat ja Taavin täytyy merkata jokainen Kostin pissa. Kissa on saanut vähän kovakouraista käsittelyä Kostilta muutamaan otteeseen, mutta äkkiä meni oppi siitäkin perille.

Jos viime vuosi oli Tapsan kanssa huikea, niin nyt tuntuu aikataulut olevan kaikessa meitä vastaan. Mä olen aina töissä, kun jotain mielenkiintoisia koulutuksia tai leirejä olisi tarjolla tai ne mihin pääsisin perutaan. Pelastushakukokeitakaan ei tunnu juuri olevan tarjolla, jälkikokeita vielä vähemmän, mutta toisaalta olis kyllä varmaan vähän turha mennä, kun ei olla päästy hakua juurikaan treenaamaan. Tää huhtikuu menee vielä ihan reisille hakutreenien suhteen, mutta jos sit taas saatais homma käyntiin.

Tottisjuttuja ja opettelua kahden koiran kanssa elämiseen

Maanantaina Tapsan kanssa hallilla tokoilemassa ja vähän hyppimässä. Hallilla en saa tehtyä turvallista hyppyä kuin 93 cm korkuisena, metrinen este siellä on, mutta se on kiinteä lautaeste ja siitä en Taavia hyppyytä. Tuo 93 cm menee hyvin, täytyy kesän tullessa kokeilla pihalla joskus turvallista metristäkin... Mitään noutojuttuja en näihin korkeisiin hyppyihin vielä ole yhdistänyt ja useimmiten hypätään vasta vain yhteen suuntaa, joten tekemistä tällä saralla vielä on.

Ohjattu nouto onnistui hyvin ja ruutu siten, että kävin ennen lähetystä näyttämässä ruudun. Vähän etsi lätkää, mutta napakalla käskyllä seisahtui. Jättävät meni tänään hyvin, kuten myös seuruu. Käyttöesineen noudossa ei mitään ongelmaa, kun pohjana ei ole hiekka. Luoksetulot oli kivan vauhdikkaita ja tokohyppykin onnistui hienosti. Kaukoissa matkaa oli kolme metriä ja maahan meno vaati muutaman kerran kaksi käskyä.

Kosti kävi minikävelyllä kuuntelemassa kattorempan kolinoita ja se olis väkisin halunnu kauppaan tavaraa purkavan rekan kyytiin. Kosti kävi myös tutustumassa halliin ja vähän leikkimässä siellä. Kumpa osaisin ylläpitää sillä tuon leikin! Kotimatkalla käytiin myös eläinkaupassa rapsuteltavana ja maistelemassa herkkuja. Autoilukin onnistui tänään jo hiljaisemmin. Illan edellä Tiina, Jouni ja Tuukka kävivät pikaisesti katsomassa Kostia. Tyypilliseen pyrritapaan Kostin mielestä vieraat oli niin nähty, kun niitä oli kerran käynyt haistamassa. Ensi kerralla jos joutaisivat vaikka sisällekin vähän leikkimään pennun kanssa, vaikka mulle kyllä kelpais mainiosti koira, joka ei ole vieraista ylenpalttisen kiinnostunut.


Tiistaina korkattiin aamulla jälkikausi. Jälki oli noin 400 m pitkä ja tunnin vanha, jana oli viitisentoista metriä. Jana meni hyvin ja kaikki neljä keppiä löytyivät hienosti, vaikka viimeinen olikin melkein keskellä hirvenkakkakasaa. Muutaman kerran Taavi palkkas itsensä kauriiden papanoilla ja kerran meinas kauriiden polku vähän sotkea suuntaa, mutta hyvin Tahvo selvitti tämän vuoden ensimmäisen jäljen, ei ole taidot talven aikana kadonneet minnekään.

Löysin tämmösen!

Tiistaitokossa Taavi teki hyvän paikkaistumisen, mutta olin edelleen vajaassa matkassa. Sitten tehtiin ryhmäseuruuta. Ai vitsi mä tykkään näistä ryhmässä tehtävistä jutuista! Taavi oli hieno, keskittyi sika hyvin ja oli hiljaa.

Omalla vuorolla tehtiin merkin kiertoa ja siinä edelleen on vauhti pysynyt myös menosuuntaan. Tällä kertaa tehtiin jo pidempää matkaakin ja muutamassa paluussa lähdin karkuun. Liikkuroitua seuruuta tehtiin pitkä pätkä ja olin kovin tyytyväinen Taavin tekemiseen. Tämmöistä menoa kun saataisiin aikaiseksi myös kokeissa, niin ei olisi mitään hätää...

Tokalla setillä Taavi teki pari ruutua lätkälle, ekalla meni vähän pitkäks ja pylly meni nauhan päälle. Ei ole tollasta ennen sattunutkaan. Sain sitten ohjeeksi kutsua koiran pois ja tehdä vaan jutun uudestaan. Tehtiin myös yksi toisto taas siten, että lähetys oli ihmisiä päin, hyvin meni. Hyppyä kanssa tehtiin ja siinä myös paikallaan pysymistä. Loppuun vielä tunnari, jossa yhden väähän vähäisen maistelun jälkeen löytyi oma. Olin ihan tyytyväinen, kun ollaan kuitenkin treenattu tota niin vähän ja vain kotona. Mut miks tuon tunnarikapulan poimiminen hiekalta ei ole yhtään hankalaa ja noutokapun on??

Kosti kävi aamulla kaupunkikävelyllä ja mummelit rapsutteli sitä innoissaan. Kosti kävi myös illalla tutustumassa halliin ja treenikamuihin, niihin ihmisversioihin. Kotimatkalla poikettiin vielä paloasemalla, sielläkin sai rapsutuksia. Paloasemalla oli myös erilaisia ääniä, jotka aiheuttivat varovaista kiinnostusta, esimerkiksi renkaanvaihtoa ja pulttipyssyä piti mennä tutkimaan vähän lähempää... Ihmisiin Kosti tuntuu suhtautuvan varovaisen kiinnostuneesti, hetken katselee mun läheltä ja sitten vipeltää siliteltäväksi. Liikaa ei tarvi ruveta ihmisistä pitämään, mutta tää olis just hyvä!! Luonnetta Kostissa tuntuu ainakin näin alkututustumisen perusteella olevan melkoisesti, ruualle se on ahne ja lelutkin kiinnostaa. Tietyissä asioissa sen kanssa on oltava tosi tiukkana, mutta onhan se ihan mahdottoman suloinen pallero, jota tekis vain mieli nunnutella.

Murun kanssa Kosti kävi torstaina kaupungilla ja oli se myös päässyt muutaman tyypin rapsuteltavaksi taas. Oli kuulemma ollut tosi reipas poika.

Perjantaina käytiin Taavin kanssa pikatreenaamassa kentällä. Ei ollu jotenkin vire tällä kertaa kohillaan. Kaikki jutut Tapsu kyllä teki, mutta jotenkin vain tuntui vähän tahmealta koko homma. Seuruuta, jättäviä, luoksetuloa ja paikkamakuuta 9 mm ammunnalla tehtiin.

Kosti kävi eri eläinkaupassa kuin viimeksi herkkuostoksilla ja rapsuteltavana. Kaupungillakin vähän käveltiin ja tänään olis kaikkia pitäny päästä moikkaamaan.

Poikien meno on näyttänyt tältä:

Olen ollu hirmu tyytyväinen, miten hienosti Taavi on Kostin ottanut vastaan. Tietty sitä välillä vähän ärsyttää ja pinna palaa pennun kanssa, mutta silloinkin se osaa toimia hienosti. Komentaa Kostia sopivalla otteella ja pihalla jo leikitään yhdessä. Sisällä en varmaan anna niiden juuri leikkiä, ettei vaan satu mitään. Kissaakin Taavi puolustaa tarvittaessa, vaikka Waltsu kyllä pitää aika hyvin itse itsestään huolen. Sitä ei juuri koirat hetkauta suuntaan tai toiseen ja Kosti on vielä kuitenkin aika paljon pienempi kuin Waltsu. 

Pari kolme viikkoa on taas väännetty tämän kesäkauden treenipäiviä. Suurin osa on mennyt hyvin, mutta sitten on aina joku ryhmä, jossa sovitaan jotain ja sitten sen perusteella yritän järkätä muita menoja ja sitten tuleekin ilmoitus, ettei sovittu asia pidäkään. Plaah! Näin vuorotyöläisenä kun jää paljon treenejä väliin muutenkin, niin harmittaa kun taas jo kertaalleen sovitut asiat menee enempi tai vähempi mönkään. Ja miksi ihmeessä meillä ja naapurikaupungissa pentukoulun pitää olla samana päivänä samaan aikaan...? Tietty mä myös harrastan useampaa lajia kuin ehkä useimmat tai ainakin useammassa porukassa ja nyt kohta vielä kahden kanssa... Mutta tähänkin on syynä nää vuorotyöt; kun on useampi treenipaikka, niin ainakin johonkin treeneihin on mahdollisuus päästä joka viikko. Rally-toko piti jo jättää valikoimasta pois. Sitä on onneksi ainakin alaluokissa helppo treenata itekseen ja toisaalta se olis kyllä hyvä eläkelaji, joten jos sen vaikka säästäis sinne... tai ainakin talvilajiksi.

Uusia tuulia ja paljon pentukuvia

Tiistaina pihasta löytyi sen verran sulaa metsämaata, että päätin kokeilla tarkkuusruutua. Ei ihan täysimittainen ruutu, mutta isompi kuitenkin kuin mitä viime vuonna tehtiin. Taavi etsi kaksi esinettä ja hienosti sen tekikin. Molemmat metalliesineet se toi mulle nätisti käteen. Enää ei noiden metallijuttujen noukkiminenkaan tunnu olevan Taaville mitenkään hankalaa.

Keskiviikkona lenkkeiltiin kentälle korkkaamaan ulkotreenikausi tottiksen merkeissä. Aluksi vietiin yhdessä namipurkki kentän perälle. Sitten seurattiin, tehtiin jättävät ja käyttöesineen noutoa sekä luoksetulo. Kaikki onnistui melkoisen hienosti, vaikka namipurkki vähän kutkuttukin pojan takaraivossa. Tämä näkyi erityisesti seuruun käännöksissä, joissa Tapsa oli vähän lähdössä purkille.

Käyttöesineen nouto oli märältä hiekkakentältä selkeesti vastenmielistä, mut kyllä se mulle silti tuotiin. Mikähän olis oikeesti toimiva käyttöesine tuohon noutoon? Paikkamakuussa kaksi laukausta 6 mm startilla. Loppuun sitten se eteenmeno, vauhti oli hirmuinen!


Torstaina Taavin maailma mullistui, kun pyrripoika Tottakai Ihan Oon Oikee Huijari aka Kosti muutti meille. Tai oikeastaan Kosti tuli ensin parina päivänä käymään kylässä ja muutti meille sitten oikeasti lauantaina. Poikien ensikohtaaminen oli rauhallinen, vaikka Taavin mielestä pentu taisi olla vähän ällö. Taavi on suhtautunut pentuun aika välinpitämättömästi ja pyrkinyt karttamaan sitä, vaikka välillä on pitänyt käydä vähän haistelemassa kummajaista ja ulkona melkein on tehnyt mieli vähän yrittää leikkiä. Kosti on ollut reipas niin sisällä kuin ulkonakin, eikä Taavi, Waltsu-kissa tai kanat ole sitä hetkauttaneet ollenkaan. Toivottavasti Tapsan sydän sulaisi pian!

Lauantaina käytiin Taavin kanssa kentällä vähän treenimässä seuruun, jättävien, kapulan yms. merkeissä. Kovin kivaa oli tehdä hommia ja jättävienkin erottelu sujui. Kapula vaan oli ällöttävä nostaa hiekkamaasta... loppuun eteenmeno yhdessä viedylle purkille, vauhtia riitti.

Kostin päivän 'treenit' oli hihnassa kävelyä torilla vaalikojujen seassa rapsuteltavana, parkkihallissa ostoskärryjen palautus, sielläkin sai rapsutuksia ja käytiin me vielä pankkiautomaatillakin. Hirmu reipas tyyppi. Autoilu vielä vähän huudatuttaa.


Sunnuntaina kävin Taavin pentusia katsomassa vielä kun oli koko sakki koossa. Hurjan energistä porukkaa!! Ihan mahtavan ihanaisia tyttäriä on Taavi saanut Iitan kanssa aikaiseksi ❤❤❤❤❤❤

Kostin päivään kuului kauppakeskuksen liukuovien ja hissin ihmettely sekä ensimmäinen yksinolo kotona. Kaikki nämä Kosti suorittu hirmu hienosti.