Mökkilomaa ja tokoa

Viime viikon lauantaina kävin ällistelemässä tokokokeen voi-luokkaa. Onhan siinä ihan kamalasti opeteltavaa, mut pikku hiljaa.

Illaksi ajoin vielä mökille, pidettiin koirien kanssa syyslomaviikko. Lenkkeilyn ja samoilun lisäksi treenattiinkin vähän.

Ruutua, tunnaria, jääviä, tarkkuusruutua, jossa Sinni oli yllättäen aika superhyvä, sekä jälkeä.

Ruutu on nyt Sinnin mielestä ihan out. Pidetään siitä varmaan vähän taukoa. Jäävissä seisominen on ainut, mikä onnistuu... Sinnin kyllä pitäis osata nää, mut jostain syystä erottelu on vaikeaa. Lisäksi Sinni keksi maahan mennessä jättää takapuolen pystyyn... 

Tunnari on musta menny eteenpäin, mut Sinni tarvii siinä vielä paljon toistoja ja varmuutta.

Jäljellä keskityttiin keppeihin. Ekaks tehtiin lyhyt, noin 150 m, jälki kymmenellä kepillä. Toka jäi, muut nousi hyvin. Mentiin aika perstuntumaliinanmitalla ja se tuntui nyt toimivan.

Seuraava päivänä 500 metrinen jälki kahdeksalla kepillä. Ikää vajaa pari tuntia. Nosto oli yks Sinnin parhaimpia, tarkisteli ensin molempiin suuntiin ja lähti sitten varmasti oikeaan suuntaan. Mentiin koko jälki perstuntumalla ja vain toinen keppi jäi. Välillä olin varma, ettei olla jäljellä päinkään, mut niin vain Sinni meni koko jäljen hienosti. Aikaa meni 18 minuuttia eli ihan ok vauhti, varsinkin kun palkkasin oikein antaumuksella kaikilta kepeiltä.

Samoilukuvia

Perjantaina tokokurssilla aiheina tunnari ja jäävät.

Tunnari ei hallissa ottanut onnistuakseen, kuten oletinkin. Sinni maisteli kaikkia kapuloita moneen kertaan, mut lopulta valkkas oman ja toi sen. Toisella yrityksellä vähän vähemmän maisteluita, mut edelleen kovin epävarmaa toimintaa. Kolmannella yrityksellä olin kaukana kapuloista ja käännyin takaisin selin heti kun Sinni oli lähtenyt kapuloille. Nyt oli äänistä ja koutsin kehuista päätellen oikein kelpo suoritus.

Olen siis mitä ilmeisimmin jollakin tavalla merkannut Sinnille oikean kapulan, vaikka olen yrityänyt olla reagoimatta mitenkään mihinkään. Tästä jäi hyvä fiilis ja uus tapa saada toivottavasti liike menemään eteenpäin. Toistojen välissä tein aina jotain muuta, ettei tehty niitä ihan peräjälkeen.

Jäävissä aluksi tuttua hankaluutta, mutta vähän auttaen saatiin Sinni tekemään oikeat liikkeet ja homma rupes toimimaan paremmin. Maahan menoissa peppukin rupes painumaan maahan asti. 

Sunnuntaina ennen hallivuoroa käytiin vähän tekemässä ohitusharjoitusta, joka suuremmaksi osaksi sujui ihan hyvin. Hallissa sitten harjoiteltiin sitä vapaana kävelyä muiden seassa ja mustan sakemannin vähän haastaessa Sinnillä oli vaikeaa ja vähän piti aukoa päätä sille, mutta kuitenkin pysyi mulla hanskassa.

Tehtiin ohjattua, jääviä ja tunnaria. Ohjatussa valo kävi jotenkin niin, että en edes itse nähnyt kapuloita ja Sinni vähän epäröi, mutta lisäkäskyllä haki sitten kuitenkin. Tunnaria tein selkä kapuloihin ja ekan virheyrityksen jälkeen Sinni toi oman kapulan. Tiedä sit kuin paljon käytti nenää vai tuliko tuurilla. Kapuloita se maistelee jonkin verran, mutta vielä tässä vaiheessa saa sen tehdä. Se varmaan jää pois sitten ihan itsestään, kun hommaan tulee varmuutta.

Jäävät vähän sinne päin.

Tokohommiksi on ihan vallan mennyt viime viikot

Viime viikolla alkuviikon pakersin vielä töissä pari pidempää päivää ja kun saatiin pata kasaan, niin loppuviikon etäilin ja painuttiin saareen. Tuli niin tarpeeseen pieni irtiotto, ihan liikaa on joutunut olemaan sosiaalinen viimeisen parin kuukauden aikana ja lepo on jäänyt olemattomiin pitkien työpäivien ja vähien vapaiden vuoksi.

Saari on mulle vähän vaikea paikka, kun ei siellä kunnon lenkkejä pääse tekemään, mutta onneksi kuitenkin jonkun verran on mahdollisuus käpsytellä ja kelit suosi kivasti.

Aamun valo oli kaunis

Toisella hullua päässä ja toinen on perusjuro

Aina uimassa

Perjantaina alkoi VOI-tokokurssi. Aloitettiin heti paikkiksella ja Sinnihän oli melkoisella räyhätuulella. Oikeastaan kaikki osallistujat on Sinnille vieraita ja pitkäkarvainen sakemanni oli Sinnille ihan liikaa. Käveltiin ns. kehään jonossa, eikä tullut mieleenkään päästää Sinniä vapaaksi, kun oli sen verran pahansisuinen. Se on viime talven näyttelytreenien jälkeen ollut näissä peräkanaa kävelyissä vähän haastava, mutta kesän kehätreeneissä se on kuitenkin mennyt ihan kivasti, joten tää tuli vähän puskista mulle. Nyt tietty on takana melko pitkä jakso ilman, että se on nähnyt muita koiria ja muutenkin se on ollut aika hunningolla esim. hihnakäytöksen osalta. Täytyy taas alkaa vaatimaan siltä enemmän hyvää käytöstä. Mutta on tässä talveksi meille työsarkaa tai tokokokeille voi heittää hyvästit.

Riviin kun päästiin, niin siinä sitten ei ollut mitään ongelmia ja kahden minuutin paikkis mun piilotellessa ja liikkurin häiriköidessä meni oikein hyvin. Tehtiin sitten vielä toisena toistona jättö ja paluu. Sinni meinaa melko helposti nousta ylös vieruskaverin käskystä, jos ollaan rivin loppupäässä.

Aiheina oli paikkiksen lisäksi ruutu ja seuruu. Ruudussa on Sinnin kanssa jouduttu palaamaan aika alkuun, mutta harjoitellaan ja koitetaan saada aikaiseksi paljon onnistuneita toistoja. Nyt tuntui, että esineruututreenit on sekoittaneet neidin pään ja ruudussa ollut targetti noudettiin mulle kauniisti. Otetaan parin viikon tehotreeni ruudusta ja katsotaan mitä saadaan sillä aikaiseksi. Jos Sinni lähtee ja löytää ruutuun, niin voi-liikkeen loppuosa kyllä onnistuu.

Seuruussa pitää muistaa palata palkkaamaan myös perusasennoista ja liikkeelle lähdöistä. Peruutusta pitää harjoitella paljon lisää, sillä Sinni lingertää. Ohjureita ruvetaan käyttämään apuna ja täytyy testailla millainen akelpituus ja nopeus on tässä Sinnille helpoimmat.

Sunnuntaina aloitettiin aamu uinnilla. Ihan parasta liikuntaa papparaiselle ja Sintun lonkille ja kuinka kivasti tuo väsyttääkää koiria =)

Illalla alkoi hallikausi vähän uudistuneella epämääräisellä porukalla. Sinni teki aluksi vapaana kehään tulon, eikä siinä ollut ongelmia. Kyllä siitä näki, että vähän edessä ja etenkin takana kulkija ahdistaa, mutta nätisti meni. Lopputreenistä sitten ottikin koiskeet mustalle sakemannille, mutta Sinni oli silloin hihnassa. Vähän mua mietityttää kuin iso ero on hihnassa ja vapaana olossa...

Muuten tehtiin ruutua ja seuruuta. Ruutuun saatiin iloisia juoksuja vain pienellä epävarmuudella toisesta koirasta ja pari kertaa Sinni oikein varasti ruutuun. Sai sen nyt tehdä, kun haetaan taas uutta intoa tähän liikkeeseen. Ilman targettia Sinni jää aika eteen ja jostain syystä maahan mennessään ottaa vielä pari askelta kuin varmistaakseen nauhan päälle menon.

Seuruut aika kivoja. Palkkasin paljon lähtöjä ja perusasentoa. Olipa taas kiva aloittaa talven ison hallin treenit.

Taavi kävi jumppa-alueella vähän tekemässä jumppaa ja pientä tottista mielen virkistykseksi.

Maanantaina Sinni kävi taas fyssarilla. Oli varmaan ekaa kertaa edes hetken aikaa kokonaan rento käsittelyn aikana, silmät ummessa ihan rentona. Vasemman puolen sisäreisi oli kyllä aika jumissa ja silloin ei ollut rento. Hyvin saatiin käsiteltyä kuitenkin tämäkin koipi. Vähän kyllä herätti huolta, että näinköhän on lonkkien tilanne mennyt huonompaan suuntaan. 😭😭😭

Keskiviikkona meillä oli tokossa täydelliset treenit! Aluksi harjoiteltiin kehään menoa ja Sinni kulki hienosti vapaana, toki koirat oli sille tuttuja. Paikkiksessa illan ainut kauneusvirhe, kun Sinni tarvi kaksi käskyä maahan menoon. Tätä on nyt viime aikoina ollut jonkin verran... 

Tehtiin ruutua ja ohjattua niin, että ekaksi ruutun lähetys, joka onnistui hyvin. Targetti ruudun takalaidassa. Sitten ohjattu nouto ilman alun seuruuosuutta ja noudettiin oikea kapula. Sitten taas ruutu targetilla, mutta kokonaisena liikkeenä ja sen jälkeen ohjattu pienellä seuruuosuudella vasen kapula noutaen. Kaikki meni hienosti! Jopa vasemman kapulan nouto, vaikka ruutu oli siinä pienesti houkuttamassa ihan hollilla ja sinne oli vielä jäänyt targettikin. Mutta niin vain HintunTinttu pikkuisen vilkaisi ruutua ja painui sen jälkeen varmasti hakemaan vasemman kapulan. Maltoin myös jättää treenit siihen. Wuhuu!

Jenni Suden rallyvalkku uusista säännöistä

Sunnuntai kului Jenni Suden rally-tokon uusien sääntöjen koulutuksessa. Ensin oli reilu parituntinen luento ja sen jälkeen koirakoille treeniä.

Pääkohtia uusista säännöistä:

• Ratojen pituuden ja vaikeusasteet eivät muutu, tehtävien välit säilyvät 3 - 5 metrissä.
• Kyltit muuttuvat uusiksi, niissä ei enää kerrota kummalla puolella koira on, vaan ne voidaan lähes kaikki tehdä kumman puolen seuruusta tahansa. Kaikkiin luokkiin tulee myös uusia tehtäviä, siten että MES-luokassa tehtäviä on yhteensä 109 kappaletta!!
• Uusien sääntöjen mukaan koularin jälkeen ei ole pakollista siirtyä seuraavaan luokkaa, vaan voi jäädä kisaamaan siihen luokkaan missä on.
• Iso muutos, mikä itseä vähän harmittaa, on se ettei virhepisteiden syytä jatkossa kerrota. Nyt arvostelukaavakkeessa on aina lyhenne virheen syystä, jatkossa vain pelkkä virhepisteiden määrä. 
• Iso muutos on myös se, että uusilla säännöillä kehään tullaan ja sieltä poistutaan vapaana ja arvostelu alkaa kehään tulosta. Lähtökyltti muuttuu vain istumistehtäväksi, lupaa odotetaan ja se saadaan kehän ulkopuolella.
• Jatkossa voi- ja mes-luokka voi alkaa oikean puolen seuruussa.
• Maali-kyltti muuttaa kulkunopeuden aina normaaliksi eli kehästä poistutaan normaalissa vauhdissa seuraten.
• Uusinnat poistuvat (voiko jatkossa saada tuloksia enää ollenkaan?)
• Uusissa säännöissä kaikki mahdolliset vartaloavut ovat sallittuja kaikissa luoksissa, jalkojen on kuitenkin pysyttävä paikallaan, mutta varpaita ja kantoja saa nostella.
• Suoritusalueet ovat jatkossa isot ja selkeät, 1 m x 1 m.
• Houkutuksessa kierretään jatkossa kolme kertaa houkutusten, ei tötsien, välistä. Tuomari määrää aloituskohdan, muutoin reittivalinta vapaa, kunhan kulkee kolme kertaa houkutusten välistä. 
• Mitään tehtäviä ei jatkossa suoriteta kyltin takana
• Isot tötsät -> koira menee niille, pienet tötsät on ohjaajan merkkejä, esim. kutsukartio, joka merkkaa kohtaa, jossa koira kutsutaan.
• Merkille lähetyksessä tötsä voi olla 3 - 5 m päässä missä tahansa 180-asteen kehällä koirakon etupuolella, paitsi ihan suoraan edessä, jossa on kutsu-karto. Kutsu kartiosta on vähintään 2 m merkki-kartioon.

• Käännöksissä ohjaaja on jatkossa aina paikallaan, ennen on voinut myös tehdä käännökset koira paikallaan
• Kun koira on ohjaajan edessä (nenät vastakkain), koira palaa sieltä AINA ohjaajan vasemmalle puolelle. 
• Senioriluokka yli 8-vuotiaille

Uusia tarvittavia taitoja on ainakin sivuaskeleet koiraa kohti ilman, että ohjaaja ottaa ristiaskeleita. Pomppiminen on koiralle sallittua tässä, kuten myös esim. peruutuksissa. Koiran tulee myös jatkossa useassa liikkeessä seisoa joko ohjaajan sivulla tai edessä. Lisäksi tulee kaukana tehtäviä liikkeitä lisää, kuten kaukojen tyyppisiä asennonvaihtotehtäviä ja kaukana peruutusta. Peruutus saa olla 45-astetta vino ennen virheitä.

Youtubesta kannattaa katsoa hakusanalla FCI rally obedience demo, niin löytyy kansainvälisten kylttien suoritusmalleja. Näiden lisäksi kansallisissa ohjeissa on vielä muitakin liikkeitä, joista julkaistaan jossain vaiheessa mallivideot palveluskoiraliiton Youtube-kanavalla. Lisäksi kylttien suoritusohjeet kannattaa lukea tosi tarkkaan läpi, monissa liikkeissä suoritustapa muuttuu nykyisistä säännöistä. Esim. tuplasaksalaisessa on uusilla säännöillä otettava askeleita käännösten välissä, paikallaan tehtynä se on - 10 pistettä.

Oltiin Sinnin kanssa mukana koirakkopaikoilla ja me käytiin läpi mes-luokan uudet töttörönkiertokäännökset, jotka olikin meille ihan helpot, vaikka etukäteen ajattelin niiden olevan jotenkin tosi vaikeat. Sinni tykkäs näistä kiertotehtävistä kauheesti.

Kokeiltiin myös sivuaskelta koiraan päin ja siinä pitää pyytää Sinni ensin nousemaan seisomaan ja sitten vasta otetaan askel. Sinni tosin noustessaan seisomaan ottaa myös askeleita sivuun, että katotaan mitä tästä tulee. Auttaako mun käsiapu lähempänä vartaloa tehtynä vai pitääkö mun seurata Sinniä sen sivuaskelissa... Sivuaskeleet voi tehdä myös niin, että ns. siirtää koiran jo sivuaskeltehtävää lähestyessään taaemmas seuraamaan ja ottaa sivuaskelee sitten vähän kuin koiran edessä, seuruuksi kun rallyssa riittää 50 cm etäisyys. Liikkeestä sivuaskel koiraan päin meillä tuntui toimivan mun koiran puoleisen käden reilu sivuun siirtäminen. Sivuaskeleet täytyy ottaa suoraan sivulle, joten teippi lattiassa ei olis ollenkaan huono juttu treeneissä.

Juosten tehty 360 asteen käännös saatiin onnistumaan aika kivasti käsiavulla, käsi vaan tarpeeksi taakse "hännäksi" ohjaamaan koiraa. Liikkeessä tapahtuvan ohjaajan kierto sitten taas tuotti hankaluuksia, meinaan aina kävellä Sinniä päin. Joku vihjejuttu tähän, että Sinni osaisi ottaa vähän enempi etäisyyttä ja sit mun kävely pitää miettiä uudestaan, että josko tulis jo koko lähestymismatkan tälle tehtävälle vähän hitaammin tai jotenkin kynämekkotyylillä tai jotain. Mut tää tulee vaatimaan treeniä.

Harkintaan täytyy myös laittaa, josko opettaisi rallya varten oman käskyn seuraamiseen, jotta toko ei siitä niin paljoa kärsisi, ja tällä uudella sanalla ei myöskään istuttaisi automaattisesti mun pysähtyessä. Uusissa säännöissä kun on tosi paljon liikkeitä, joissa koiran tulee jäädä sivulle seisomaan. Rallyssä ei myöskään tarvitse pysähtyessä seistä jalat vierekkäin maassa, joten täytyy makustella sitäkin, josko koiran puoleisen jalan kannan ylös jättäminen auttaisi Sinniä pitämään pepyn irti maasta pysähdyksissä.

Jennin huomiot Sinnistä oli, että se on sikanopee (miten sitä ehtii palkata oikeissa kohdissa??), se lukee mun liikkeitä tosi tarkasti (ja mun liikkeet on vähän mitä sattuu...) ja sillä on tosi hyvä kropan käyttö. Lisäksi se on tietty myös sairaan söpö.

Oli hyvä koulutus ja motivaatio kasvoi roimasti. Nyt vaan pitää miettiä selkeästi mitä ja miten treenaa, ettei rally ja toko sotke toisiaan. Mut ihan hirveesti on treenattavaa ja menee varmasti aika kauan ennen kuin ollaan uusilla säännöillä kisavalmiita siihen vaativimpaan luokkaan. Myös oma ajatus vartaloavuista täytyy miettiä uusiksi, kun miksi ei auttaisi koiraa niin paljon kuin se on mahdollista ja sallittua, vaikka pohjimmiltani ihailen koirakoita, jotka suorittavat tehtävät hyvin vähäeleisesti. Sekin täytyy testailla, että sopiiko vahvat vartaloavut Sinnille vai ahdistaako ne, ja onko jotain liikkeitä, missä niistä on selkeästi hyötyä ja jotain, missä ne vain sotkisivat tekemistä. Puuhaa siis riittää. 

Onpa ollut touhukasta, vaikkei mitään pitänyt ehtiä...

Viime viikolla keskiviikkona ehdin tokotreeneihin, muutenkin oli töiden puolesta vähän kevyempi viikko. Tehtiin ohjattua, eka toisto hyvä, toisella Sinnin ajatus katkesi, mut korjattiin.

Jäävät meni hyvin. Luoksetulossa toinen hallissa oleva koira vähän jänskätti ja Sinni tuli vähän luimussa. Syvälle on jäänyt viime talvinen häpsäkkä Sinnin muistiin.

Perjantaina oltiin kentällä tottistelemassa. Tokopaikkis, mut muuten pk-B-tottista. Ilmoittautumisessa Sinnillä lähti ihan mopo tassuista, mut muuten meni kivasti. Hihnaseuruuseen pitää jatkossa muistaa ottaa näyttelyhihna.

Kuvat Anne S. ja Kirsi K.

Lauantai oli uintipäivä! Muru oli mukana kuvaamassa.

Sunnuntaina aamusta esineruututreeneissä. Oli ihan oikeen kokonen ruutu. Sinni teki kaksi kierrosta ja yhden haun per kierros. Ekalla kierroksella esine hetsattiin. Olin iloinen, kun vähän epämukava ja jo parin muun koiran suussa ollut esine tuli melkein käteen asti.

Tokalla kiekalla meidät laitettiin tekemään ihan valmis ruutu ja Sinnipä yllätti lähtemällä innolla, vaikkakaan ei niin kovaa kuin hetsattuna, ja tekemällä kivasti töitä ja tuomalla mulle pienen kengän. Wuhuu!

Lisäksi saatiin kokeneilta kisakonkareilta hyviä vinkkejä ja huomioita meidän tekemisestä. 

Videot Tarja M.

Kotimatkalla poikkesin vielä pikapikaa hallille tekemään kiertohyppyhässäkkää ja erikseen pysäytyksiä. Paappakin hömpötteli mukana.

Maanantaina pitkästä aikaa kimppalenkki Taren kanssa. Oltiin oikein hurjia ja päästettiin parivaljakko irti, kun niitä niin kovasti leikitytti.

Tiistaina ruokiksella pikatreeni kiertohyppyhässäkkää, ruutua ja pysäytyksiä. Hässäkkä menee miten menee, vaikeeta on. Ruutua tehtiin nyt pallolle ja saatiin intoa takaisin. Pysäytykset omana treeninä toimii kohtalaisesti, mutta muihin liikkeisiin yhdistettynä niistä ei Sinnillä vielä ole hajuakaan.

Taavi-paappa teki oman paappatreenin.

Alkuillasta Sinnille sateinen jälki. 500 m, ikää tunti, keppejä kuusi. Nosto oli haparoiva, kuten aina. Kun jälki löytyi, niin sitten kyllä mentiin varmasti. Eka keppi kuitenkin jäi, siinä mentiin vähän sivussa jäljestä, muuten aika lailla jäljen päällä gps-jäljestä poiketen. Mikä parasta, niin Sinni reagoi vahvasti keppeihin (jotka oli nyt kunnolla hajustettu taskussa noin puoli tuntia ennen jäljen tekoa) ja parille jopa palasi muutaman askeleen mentyään niistä ensin ohi. Viisi viimeistä keppiä varmasti ylös. Aikaa meni n. 16 minuuttia palkkauksineen kaikkineen. Kyllä tästä vielä hyvä tulee!

GPS sakkaa taas, vihreä jälki ainakin loppupään osalta oikeampi

Tiistaina illalla kuuntelin vielä Palveluskoiraliiton koulutusluennon uusista rally-tokon säännöístä, jotka astuvat voimaan ensi vuoden alusta. Paljon muutoksia ja varmasti jatkossa selviää, muuttuuko laji meille mahdottomaksi vai nykyistä helpommaksi. Erityisesti mietityttää uusinnan poistuminen ja jumituksista aiheutuvat pistevähennykset. Näiden perusteella vaikuttaa, että me ei tulla enää koskaan saamaan tuloksia. Toisaalta jatkossa saa käyttää enemmän apuja, mut ne tuntuu itselle ainakin vielä vierailta, varsinkaan kun ei tiedä kuinka paljon niitä oikeasti saa käyttää.

Keskiviikon toko ei ollut meidän päivä. Kokeiltiin tunnaria ja kaukoja sekä ohjattua noutoa. Tunnarista ei hallissa mitään hajua, vaikka kotona tää on pihalla onnistunut jo ihan kohtuullisesti. Kaukoista ei meinannut tulla mitään, kun Sinnin häntä vatkasi niin paljon, ettei sillä ollut mitään mahdollisuuksia pysyä paikallaan ja ohjatussa se oli menossa ruutuun.

Liikkeet on kaikkinensa vielä koko voittajan osalta niin kesken, että Sinni ei kestä häiriöitä oikeastaan ollenkaan. Tunnarin lähellä ollut hyppy vei huomiota, ohjatun nouto häilävyntyi ruutuun, kaukot muihin ihmisiin jne. Mut ajan kanssa, kai...

Lauantaina molemmille kilsan jäljet. Kiva aurinkoinen pikkuisen tuulinen keli.

Sinnin jälki vanheni puolitoista tuntia. Nostossa käveli jäljen yli, mutta palasi ilman apuja jäljelle ja lähti jäljestämään oikeaan suuntaan.

Koko jälki meni Sinnimäisen huolettomasti, terävä kulma tuotti vähän ongelmia, mutta Sinni ratkaisi sen kuitenkin hyvin. Loppujäljellä yhdestä kulmasta ohi ja siitä avustettuna takaisin jäljelle. Kepeistä nousi toinen, neljäs ja kuudes. Vauhtikin oli nippa nappa riittävä, kilometriin meni aika lailla tasan puoli tuntia. En tiedä miten tuosta saisi tarkempaa, kun Sinnin tyyli on vähän huoleton. Tämä oli eka pidempi jälki Sinnille ja se oli kiva huomata, että jaksoi loppuun asti ja kyllä se kaikesta huolettomuudesta huolimatta pysyy ihan kohtuullisesti jäljelläkin...

Taavi nosti jäljen varmasti ja jäljesti hienosti koko kaksi tuntia vanhan jäljen. Söi tosin aika paljon mustikoita matkalla ja eka keppi jäi, mutta muut kepit nousi varmasti. Kanttarellien kohdalla päästin Taavin irti ja juoksin sen sitten kiinni. Paappajälki on parasta, niin rentoa ja varmaa.

Työt haittaa harrastamista

Mä olen lähes asunut töissä, mut jotain pientä on ehditty parin viime viikon aikana tehdäkin.

Toissa maanantaina koirat kävi fyssarilla. Aika oli alunperin varattu jo melkein kuukausi sitten, mutta sairastapauksen ja aikatauluhaasteiden vuoksi päästiin vasta nyt. Olikin jo ihan kovasti tarvetta.

Taavilla lantion alue kovasti jumissa. On peitsaillut viime aikoina, liittyykö tähän vai johonkin muuhun, saa nähdä. Jumit saatiin auki ja vähän jumppaohjeita kotiin. Positiivista oli se, että fyssarin mielestä Taavin takareidet on napakoituneet. Lihasmassaa on tietysti vanhalta koiralta kadonnut paljon, mutta viime talvena vähän löllöksi muuttuneet lihakset olisivat nyt hieman "paremmat". Mitään erityisen isoa ei olla asian eteen tehty, mutta paljon on koitettu kävellä ihan umpimetsässä ja toki kesäisin liikuntaa tulee enemmän kuin talvisin, varsinkin viime talvena, kun olin pitkään potilaana.

Sinni HintunTintulla oli reidet jumissa, kuten on ollut aiemminkin. Hyvin kuitenkin aukesi paikat silläkin ja koitetaan sen kanssa päästä noin kuukauden päästä uudestaan käymään ja tarkistamaan tilanne. Sinni ei edelleenkään ihan täysin rentoudu käsittelyyn. Sille kaikki hoitotoimenpiteet on aina olleet kohtuullisen hankalia, mutta olen kuitenkin iloinen kuinka hyvin se antaa itseään hieroa ajoittaisesta pienestä vänkäilystä ja jäykistelystä huolimatta.

Keskiviikon tokossa tehtiin ohjattu nouto kokonaisena liikkeenä ja sehän onnistui varsin mallikkaasti. Toinen suunta tehtiin ihan vaan pelkkänä noutona. Ruutu ei taas meinannut onnistua millään, mutta kun käytiin yhdessä katsomassa mihin pitäisi mennä, niin pari hyvää toistoa saatiin. Seuruuta tehtiin liikkuroituna pitkät pätkät ja pääasiassa meni hienosti. Luoksetuloa myös jokunen toisto pysäytysyrityksillä ja ilman.

Torstaina iltasella tutustuttiin Sinnin kanssa kotipihalla rallyn uusiin tehtäviin.

Osa uusista tehtävistä tulee varmasti onnistumaan ilman suurempia erityistreenejä jo meidän osaamilla taidoilla, osaan mun pitää vielä saada tarkennusta oikeasta suoritustavasta ja osa tulee vaatimaan enemmän treenia ja selkeästi haittaamaan meidän tokon tekoa. Nyt täytyykin miettiä, että keskitynkö nyt vain enemmän rallyyn ja koitan ensi vuonna saada RTK4-koularin raavittua kasaan vai koitanko tehdä molempia lajeja yhtä aikaa. En nimittäin usko, että pelkällä erottelulla saan Sinnin toimimaan molemmissa lajeissa optimaalisesti. Jotenkin uskon, että rallyssa oltaisiin nopeammin koevalmiita mestariin kuin tokossa voihin. Mut aika näyttää kuin tän kanssa käy.

Eilen lauantaina kävin hallilla. Sinni teki kiertohyppyhässäkkää ilman pysäytystä. Pysäytyksiä treenattiin irrallaa namipallolla. Näissä saatii hyviä onnistumisia. Ruutu ei meinannut löytyä millään, mutta jäävät oli hyvät.

Paappanen hömpötteli omia pikku juttuja.

Tänään käytiin vesisateessa ja ukkosessa treenaamassa pitkästä aikaa esineruutua. Tehtiin kaistaleella. Sinni teki kaksi erillistä toistoa hakien yhden esineen molemmilla kerroilla. Kaistaleen perällä oli pari esinettä valmiina ja molemmilla kerroilla yksi vietiin hetsaten. 

Olin oikein tyytyväinen Sinniin. Se haki innolla molemmilla kerroilla esineen. Tokalla teki jopa hienosti vähän pidemmän aikaa töitä kaistakeen perällä. Vieraat esineet ei vaikuttaneet intoon ja kaikin puolin oli iloista tekemistä!

Kuva Mia S.