maanantai 10. helmikuuta 2020

Viime viikko vierähti vauhdilla

Taavin kanssa käytiin syksyn aikana SporttiRakin rally-tokon valmennusrinkiä kuuntelupaikalla. Tykkäsin, vaikka aina tietysti on parantamisenkin varaa. Koirakkopaikalla olisi varmasti saanut paljon enemmän, mutta rahat ja aikataulu ei siihen riittäneet, joten kuunteluhomma toimi meille hyvin. Kun tällälailla omineni lajia treenailen, niin on ihan hyvä saada jostain vähän vinkkejä ja niitä sääntökoukeroita selkeämmäksi. Kurssihan loppui jo tammikuun alussa, mutta nyt vasta ehdin tehdä viimeisiä tehtäviä. Paljon on vielä treenattavaa ennen kuin kisoihin on asiaa, mutta kiire ei meillä nyt tämän kanssa ole. Ja koska treenien on jatkuttava, niin päätin jatkaa seuraavallakin nettikurssilla kuunteluoppilaana eli kesäkuun loppuun olisi nyt tiedossa jotain ryhtiä meidän harjoitteluun. Ehkä sitten jo niitä kisojakin voisi katsella...

Viime maanantaina oltiin omineen hallilla ja tein pienen radantyngän, johon laitoin niitä meille vaikeita juttuja. Lisäksi pari putkea radan viereen kiusaukseksi. Kiusaa niistä olikin, niin kovasti tekis Taavin mieli mennä niihin. Taavi oli myös vähän liian täpinöissään tekemisestä, liian pitkä tauko vissiin ollut, kun ei se meinannut millään pysyä nahoissaan.




Radalla oli puolen vaihto edessä lähellä putkea ja se oli taas tosi vaikea. Edessä peruutus ja oikealla puolella peruuttaminen myös olivat tosi vaikeita. Oikealla peruuttaessa Taavi lähtee tosi voimakkaasti kaartamaan oikealla. Samoin edessä peruuttaessa kaartaa jompaan kumpaan suuntaan ja lisäksi haukkuu. Näitä sitten molempia tehtiin ihan omana juttunaan apurimojen tai seinän kanssa, jotta saatiin vähän suoruutta.

Kaaressa oleva sarjahyppy oikealla puolella seuratessa meni tosi hyvin, kuten myös molemmilta puolin ohjaajan ympäri menot. Tuplasaksalainen oikealta onnistui myös ihan hienosti ja oikean puolen seuruu spiraali oikealle tehtävässä oli superhienoa, Taavi on vähän oppinut käyttämään takapäätään myös oikealla seuratessa! Noista tuplasaksalaisista ja muista selän takana tapahtuvista jutuista pitäis kyllä ottaa useammin videoita, kun Taavi on niin turkasen nopea, etten tiedä mitä kuvioita se ehtii tehdä mun selän takana.

Treenin yks kohokohta oli kyllä se, kun Taavi oli pötköttelemässä rennosti keskellä hallia mun siivotessa kaikkea rekvisiittaa pois. En tiennyt, että hallille oli tulossa porukkaa ja niin kaksi mulle vierasta ihmistä tuli sisään ja rupes siinä jotain juttelemaan keskenään ja mulle huutelivat moikat. Ja mitä tekee Taavi!? Makaa siinä vaan rennosti, eikä reagoi oikeastaan mitenkään. Vähän pidensi kaulaa ja huuhki oven suuntaan, mutta ei muuta, ei edes vaihtanut pois kylkiasennosta. Ihana kun koira ei ole juurikaan kiinnostunut ihmisistä!


Keskiviikkona uhmasin yövuorokrapulaa ja käytiin tokotreeneissä tekemässä kokeenomainen harjoitus. Liikkeiksi valitsin meille kierron, kaukot, noudon ja liikkeestä seisomisen. Mikään näistä ei ole satavarma, mut ei myöskään ihan mahdoton.

Vähän Taavi varasteli ja ennakoi muutamassa paikassa, mutta kokonaisuuteen olin oikeinkin tyytyväinen, kun ottaa huomioon, että ollaan treenattu tokoa edellisen kerran marraskuussa. Ääntäkin tuli tosi vähän, vain nouto oli kovin äänekäs. Seisomisen paluu pitää ottaa tehotreeniin, kun se näyttää ihan hukkuneen. Kaukoihin olen erityisen tyytyväinen, kun hallin lattialle jonkun edellisen treenaajan kylvämät namit selkeesti haisi, mut silti Tapsu teki vaihdot hyvin. Ja merkki oli pienistä kiemuroista matkalla huolimatta hyvä.



Torstaina käytiin uimassa ja perjantaina Fionan kanssa lenkillä.





Lauantai vierähti Kaakonkulman pelastuskoiraseurojen yhteisessä tositilanneharjoituksessa. Ihan mahtava päivä, kiitos järjestäjille!

Saimme siis hälytyksen tehtävälle ja saavuimme johtopaikalle saamaan lisäohjeita. Kadoksissa oli useampia henkilöitä, koirakoita paikalla viisi.

Taavin kanssa saatiin ensimmäiseksi tarkastettavaksi taajamatyyppisen alueen. Oli tosi hankala tehdä suunnitelmaa tuolle alueelle. Aloitettiin tienvarsitarkastuksella ja siitä jatkoimme alueen rajaamista. Alue merkitty kuvaan vihreällä värillä, meidän kulkema reitti sinisellä. Yhdessä kohtaa kartturivirheen vuoksi hieman erkaannuttiin alueesta, kun paperikartta, gps-kartta ja todellisuus eivät aivan kohdanneet. Alueella olleet metsäalueet oli tarkoitus käydä partioiden, mutta ensimmäisen metsäalueen ollessa työn alla ilmoitti johto, että meidän pitäisi palata takaisin johtopaikalle saamaan uusia ohjeita. Autolle palatessamme tarkistimme vielä ison tien toisen laidan.



Saimme uuden alueen ja siellä kerrottiin olleen näköhavainto aamulta yhdestä kadonneesta. Näköhavaintopaikalla ei kuitenkaan ollut mitään, joten lähdimme etsimään. Taavi nosti jäljen tai itse asiassa jälkiä oli kaksi. Lumi hieman helpotti tulkitsemaan koiran toimintaa... Taavi jäljesti alueen rajalle ja sieltä otettiin yhteys johtoon, josta saimme luvan jatkaa jälkeä alueemme ulkopuolelle. Vähän ennen maalimiesten löytymistä Taavi vaihtoi ilmavainulle ja löysi kadonneet isän ja pojan.



Tienvarsitarkastusta

Kadonneet löytyivät

Tehtävän läpikäyntiä
 En tiedä näkyykö video, mutta Niina Soisalo koosti päivästä tällaisen kuvakimaravideon.



Huomioita päivästä omasta treenistä ja purkutilaisuudesta poimittuna:
- kartturi on kullan arvoinen, ilman kartturia koirakon on melko mahdoton suoriutua tehtävästä
- vieraan kartturin kanssa kommunikaatio saatava pelamaan, jotta homma toimii. On hyvä, jos kartturi tuntee koiria ja tietää pelastuskoiratoiminnan perusteet
- kartanlukutaito!! Ilmansuunnat osattava!
- puhelimet epäluotettavia, vähintäänkin varavirtalähde oltava mukana!
- etsintäsuunnitelman teko on välillä hankalaa
- etsintäsuunnitelmaa on osattava muuttaa tarpeen vaatiessa
- silmät auki myös siirtymillä
- johtoon hyvä ilmoittaa vähän liikaa asioita kuin liian vähän
- myös koirakoiden hyvä pitää yhteyttä keskenään etsinnän edetessä
- koira opetettava odottamaan/pitämään taukoja jäljellä (onnistui Taavilta kohtalaisen hyvin)
- lumi helpotti tulkitsemaan koiran reaktioita, joten sen kannalta omalla tavallaan opettavainen päivä.
- kaksi rinnan kulkevaa jälkeä, joista Taavi aluksi jäljesti vuorotellen vähän molempia ja valitsi sitten toisen, jota jäljesti loppuun.
- kadonneet olivat istuskelleet matkalla kivillä ja Taavi kävi tarkasti tutkimassa nämä pyllynpainaumat. Ilman lunta tämä olisi voinut olla hieman vaikea tulkita ja opetti nyt paljon taas lisää koiran lukua
- lumesta huolimatta koira käyttää nenäänsä silmien sijaan


Sunnuntaina aamupäivällä hakutreenit, joissa Taaville palauttava hömppätreeni. Taavi vetikin treenin tosi hömpän kannalta ja otti hieman erivapauksia itselleen.

Kaksi ekaa muistikuvina, joista ekan kävi haukkumassa hienosti. Toiselle lähti hyvin, mutta välissä piti käydä paskalla. Kolmas oli valmiina ja sinne Taavi lähti hyvin, mutta matkalla oli hyvä haju, joka piti käydä tutkimassa ja merkkaamassa. Tässä hajulla ollessaan Taavi jo tiesi, missä maali oli, mutta se nyt vaan hoiteli nää hajuhommat ensin... viimenen meni sit jo taas ihan mallikkaasti. Vauhdikasta menoa oli!

Illalla vielä pientä tottelua hallilla. Ruutua ja seuruuta. Ruutu meni yllättävän hyvin, vaikka ekaks kiersikin etutötsän. Seuruussa henkilöryhmää toimitti ihminen ja koira, hyvin meni. Me oltiin sit vuorostaan henkilöryhmä toiselle koirakolle, hyvä treeni. Liikkeestä seisominenkin saatiin nyt onnistumaan hienosti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti