Keskiviikkona oltiin Taavin kanssa jälkiryhmän treeneissä ja Tapsalle oli kolme tuntia vanha 400 m jälki, jossa neljä eri ihmisten tekemää tunnin vanhaa harhaa. Jäljen itsessään oli tarkoitus olla ihan helppo, mutta vastaan tulikin oja, josta ei pääsyt uimatta yli, joten se oli kierrettävä tien kautta ja melkoisesta vatukkopusikosta. Keli oli normaali suomalainen kesäsää; ei liian kuuma ja maa vähän kostea pienen sateen jäljiltä.
Taavi nosti jäljen hyvin ja lähti heti oikeaan suuntaan. Jäljesti ekalle harhalle asti ihan hyvin, vaikka jossain kohtaa olin vähän epavarma sen jäljellä pysymisestä. Eka harha oli sitten viedä miehen mennessään, mutta lopulta taisi saada harhan jälkeen olleesta esineestä hajun ja homma jatkui. Seuraavat kolme harhaa mentiin yli että heilahti, ei oikeastaan minkäänlaista reagointia niihin. Esineet löyty hienosti ja lyhyellä liinalla menty tien kautta ojan kiertokin onnistui ihan kohtuullisesti, vaikka pitkään piti kyllä haistella.
Kostille yritin päivällä tehdä namijäljen, mutta muurahaiset oli niin isona kiusana, että oli pakko jättää leikki sikseen heti alun jälkeen...
Sunnuntaina jälkeiltiin omineen. Taavin aiheena kulmat ja Kostilla ihan vaan jälki. Kostin jälki ehti vanheta puolisen tuntia, se oli noin 300 metriä pitkä ja siina oli alussa vähän namia ja sitten siellä täällä muutamalla askeleella ja pari isompaa namikekoa. Kyllä ne muurahaiset iski nytkin, mutta kun suurin osa jälkeä oli namitonta, niin ei ollut niin haitallista. Laitoin myös esineitä namittomille pätkille ja neljä kuudesta Kosti löysi. Se jäljesti hyvin ja pieniltä jäljeltä poikkeamisilta palasi pian takaisin jäljelle.
Hyvin rääpäle veti! |
Taavin jälki oli kilometrin pitkä ja siinä oli paljon kulmia ja kuusi keppiä. Jälki vanheni pari tuntia ja keli oli samankaltainen kuin edelliselläkin jäljellä. Taavi nosti takajäljen, mutta en antanut mennä liinanmittaa kauemmas, niin korjasi jossain vaiheessa oikeaan suuntaan. Kokonaisuutena olin tosi tyytyväinen Taavin työskentelyyn, vaikkakin tahti oli aika rauhallinen. Jälki oli pidempi kuin yleensä ollaan tehty ja kulmia oli melkoisesti. Yhtä kulmaa lukuun ottamatta kaikki kulmat meni hienosti, vain pieniä tarkistuslenkkejä tarvi tehdä osassa kulmista. Suorakulmat oli kaikki mahtavan hienoja, piikimmät kulmat tarvi enempi tarkistuksia. Yksi keppi jäi matkalle. Mun koiranlukutaitoni sais kyllä kehittyä aika lailla, en vaan ole koskaan varma, onko Taavi jäljellä vai ei ja nytkin piti karttaohjelmasta pari kertaa tarkistaa, mutta kyllä se vain oli jäljellä. Yksi isompi hukkaaminen tuli, mutta sen tajusin ajoissa ja annoin Taavin hakea jälkeä uudestaan liina irti. Kepiltä/esineeltä lähtö on meillä tällä hetkellä heikko kohta, niissa Taavi tuppaa hukkaamaan jäljen jotenkin ihan liian helposti, vaikka kuinka yritän rauhoittaa lähdön...
Harjoittelin vähän esineiden paikkojen merkkaamista... |
Maanantaina oltiin piiiitkästä aikaa Taavin kanssa hakutreeneissä. Alueena kolme hehtaaria erittäin monipuolista maastoa ja siellä kaksi maalimiestä. Pintahaulla mentiin ja alue rajoittui osittain pieneen jokeen. Joella olikin sitten lapsia kalassa tai uimassa tai jotain ja he pitivät melkoista meteliä ja Taavi olis tietty ollu kovasti menossa sinne. En kuitenkaan halunnu sen menevän lapsia säikyttelemään haukullaan, joten aika kovalla komentamisella sain sen pidettyä pois rannasta.
Tässä välissä Taavi oli jo käynyt ekalla maalimiehellä, joka oli aika lähellä siinä melskaavia lapsia, mutta ehkä mun kova komentaminen sai sen kuitenkin jättämään maalin, koska ei sitä ilmaissut. Toinen maali löytyi vartin päästä alueen toiselta laidalta. Käytiin sitten poimimassa se ekakin maalimies.
Vähän jäi ristiriitaiset tunnelmat, kun olin tyytyväinen ettei Taavi menny sinne rantaan, mut oishan se voinu sen maalimiehen ilmaista. Mut toisaalta eihän se voinu tietää, että mun kiellot ei tarkoita sitä maalimiestä. Jos mulla olis ollu liina mukana, niin nyt olis ollu oiva tilaisuus testata liinassa työskentelyä tuossa ranta-alueella. Liinan lisäksi olisi näin lämpimällä kelillä pitänyt ehdottomasti olla myös vesipullo mukana, sekä ohjaajalle että koiralle =).
Tiistaina Taavin tiistaitokotreenit pidettiinkin poikkeuksellisesti puistossa. Pikkasen oli haastava ympäristö tuollainen ja ensinhän se meinasikin mennä vähän puiden kuseskeluksi. Mutta kun saatiin moodi päälle, niin merkin kierto onnisti ihan hyvin koivujen seassa ja seuruut Taav meni hyvässä moodissa. Kaukot myös oli oikein onnistuneet. Lopuksi vielä seurattiin kaikki koirat yhtäaikaa sikin sokin toistemme seassa. Pikkasen piti Taavin välillä vilkuilla, missä muut menee, mutta ihan loistoasenteella mentiin.
Keskiviikkona tein Kostille namittoman jäljen, kun en sitä viitsi enää muurahaisilla kiusata. Jäljellä oli pituutta n. 350 m ja se vanheni tunnin verran. Esineiksi laiton kahdeksan hanskaa ja sukkaa, jotta pääsisin palkkamaan useasti.
Kosti nosti jäljen innolla ja koko jäljen ajan oli liinassa kiva veto päällä. Nyt vaan pitäisi opetella lukemaan Kostia. Se vaikuttaa jäljestävän vähän korkeammalla nenällä ja huolettomamman näköisesti kuin Taavi, mutta hienosti se pysyi jäljellä ja aina kun putosi, niin korjas hyvin takaisin. Kaikki esineet se merkkasi ja suoritti tehtävänsä muutenkin loistavasti. Mennään vielä aika lyhyellä liinalla, ettei Kosti pääsisi poikkeamaan jäljelta kauas, jos meinaa harhaantua. Kokeilin myös palkata esineeltä lelulla, mutta kyllä nami on meille (mulle) se parempi tapa ja tuntuu Kostikin olevan oikein tyytyväinen siihen.
Kun kerran lämmin ilma hellii meitä, on pojat päässeet myös uimaan. Kosti juoksee veteen innoissaan ja uikin jo jonkin verran, mutta jos kepin heittää liian kaus liian usein, ei se lähde sitä enää hakemaan. Taavi taas uisi kepin perässä vaikka kuinka kauas ja kuinka monta kertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti