Koirakavereita ja monenlaista treenailua

Viime viikon keskiviikkona tokoteltiin taas ihan mukavan lämpimässä kelissä. Taavi syttyi vähän hitaasti, mut kaikkinensa oli ihan kiva. Tehtiin semmosta häiriö/kuuntelutreeniä, että esim. hypyn luona kaukoja jne. Taavilla oli kaukoissa häiriönä ihminen, johon se ei kiinnittänyt mitään huomiota, mut istumaan nousu ekalla käskyllä oli taas vähän vaikea. Seuruut aavistuksen laamaillen. Merkin kierto ekalla yrittämällä ei onnistunu, vaan iski aivokäpy ja Tapsa lähti kiertämään merkkiä väärästä suunnasta ja sit se hämäänty siitä itekin niin paljon, että homma jäi kesken. Seuraavat yritykset ok. Ruutu meni etutötsän kiertämiseksi, mutta paikan näytön jälkeen homma sujui. Luoksetulo ja hyppy mahtavia. Paikkiskin onnistui tänään tosi hienosti ja Taavi istua tönötti nätisti hiljaa koko ajan. Lopuksi veilä ringissä häiriötreeniä ja keskittyminen oli loistava.


Torstaina Martta tuli viihdyttämään Taavia iltapäivälenkille. Taavi on niin rakastunu Marttaan 😍😍

Torstaina oli myös hakutreenit, joissa Taavi teki kokeenomaisen pk-ratatreenin. Piilossa oli kolme maalimeistä, joista Taavi tietenkin nosti ekaksi toisen takakulmassa olleen ukon. Huh, kun oli pitkä matka juosta sinne, mut hyvin paukutti Taavi koko pitkän ajan. Tokalla pistolla myös maali ylös etukulmasta, sitten muutama tyhjä ja sen jälkeen viimeinenkin ukko ylös. Pitäiskö ruveta treenaamaan esineruutua, että vois mennä kokeeseen...?

Perjantaina lenkkiseurana oli Lola ja Sisko.

Illan jälkitreenissä pohdittiin takajälkiongelmaa ja päädyttiin tekemään kaksi nostoharjoitusta, joissa toin Taavi jäljelle viistossa kulmassa jälkeen nähden. Tapsu nosti molemmat jäljet hyvin, toisen erityisesti. Näitä treenejä pari lisää ja sit katotaan onko ollu apua.

Ennen jälkitreenia pienet tokosulkeiset ruudun, kierron ja noudon merkeissä. Nouto ok, merkin kiertokin oli ihan hyvä, mutta ruudussa Taavi kiersi etummaista tötsää, vaikka tehtiin ruutu ennen kiertoa. Muutama läpijuoksu namipallolle ja johan onnistui ruutukin.


Lauantaina oltiin pelastuskoirien taajamaetsintäharjoituksessa, joka pidettiin pienteollisuusalueella. Taavi teki ensimmäistä kertaa hakua liinassa. Ei kyllä haitannut sitä yhtään ja ihanan rohkeasti ja reippaasti se meni joka paikkaan erilaisista alustoista välittämättä. Ukot löyty myös hyvin. Kiva ja opettavainen päivä.

Kuvat A. Kyyrö

Illalla intouduin vielä kokeilemaan rallyn voi-rataa kotona. Ollaan vähän yritetty harjoitella sitä julmetun vaikeaa oikean puolen seuruuta, mutta mutta... 

Oikean puolen seuruu meni yllättävän hyvin, vaikkakin Taavi seuraa aika takana mun makuun ja varmaan siks vaihtaakin melko helposti vasemmalle kesken kaiken. Nyt kuitenkin pysyi oikealla melkein spiraalin loppuun asti. Ja siitä sit taas uudestaan käskin oikealle, niin loppu meni hyvin. Puolenvaihtoa jalkojen välistä ei olla treenattu ja se onnistui imuttamalla. Hurjan hankalaa oli myös miettiä, missä kohtaa itse pitää olla suhteessa kylttiin, että Taaville jää tilaa tarpeeksi. Osaamistasoon nähden ihan ok rata, joten jostain pitäis kaivaa into ja aika tuon oikean puolen seuruun opetteluun.

Sunnuntaina taas vähän rallyiltiin alla olevaa rataa, treenattavaa riittää, vaikka tykkäään kyllä Taavin fiiliksestä. 

Päivällä Seija ja Osku kävi ällöttävän hoitopennun kanssa kylässä.

Elli

Ketäs tuolla kaakattaa!?

Maanantaina käytiin tietenkin uimassa ja illalla jälkitreeneissä nostelemassa jälkiä viistosta kulmasta. Eka jälki ei noussut ollenkaan. Taavi vaan oli kuono ylhäällä menossa kovalla vauhdilla jonnekin jäljen taakse. Toinen nosto oli superhyvä. Ihan aavistuksen ristiriitaiset fiilikset jäi...

Viimeisen lomapäiväni ilta vietettiin keskiviikkona tokotreeneissä ihan helvetin kuumalla kentällä. Taavilla tais aivot vähän kiehua, kun teki ihan ihme juttuja. 

Aloitettiin ruudulla, namipallo ruudussa, loistava! Sit tehtiin ohjattua ja Taavi oli ihan jumissa ruutuun. Ekalla lähetyksellä juoksi ruutuun, toisella kapulan luo, mut vaikeeta oli. Toisen suunnan kapula oli kans ihan hirmu vaikee, kun ruutuun vaan olis pitänyt päästä.

Jättäviä tehtiin L:nä, maahan istu. Molemmissa Taavi pomppas ylös ja kääntyi minuun päin, kun olin palaamassa sen luon. Mistähän tuokin tuli, ei se tommosta ole ennen tehnyt. Korjattiin tietty molemmat ja ne oli hyvät, istuminen eritoten. Sit taas ruutu pallolle eri suunnasta ja se oli hyvä. Lopuksi vielä eteenlähetystä namitargetille, ei ongelmia.

Hetken viilennystauko autossa ja sit omatoimisesti kentälle toisen koiran häiriöksi. Taavi paljon paremmassa vireessä, mut tehtiinkin hömpöttelyjuttuja. Lopuksi vielä paikkaistuminen ja se oli kaikin puolin ihan mahtavan hieno.

Mökkeilyä

Perjantaina ajeltiin illaksi mökille ja tietenkin uimaan.

Lauantain mä tein polttopuita ja Taavi vaan ui. Lauantaina olisi ollu pyrrierkkari ja olin ilmoittanut Taavin, mutta en pystynyt menemään, kun Kosti oli siellä. Olisin varmaan romahtanut ihan totaalisesti sinne. Haluaisin kyllä nähdä Kostia, mutta en tuollaisessa paikassa ja ehkä en vielä muutenkaan ole valmis siihen. Kosti kuitenkin hienosti rotunsa paras ja samalla siitä tuli Suomen muotovalio sekä Norjan muotovalio, onnea rakas!


Sunnuntaina uinnin ja pitkän lenkin lisäksi tehtiin tarkkuusruutua heinikossa (ja polttopuita). Taavi oli mahtava ja toi niin nätisti mulle pienen kankaanpalan, pikkuruisen muovioravan ja nepparin.

Maanantaina sain polttopuiden teon lisäksi vieraan tekemään Taaville jäljen. Suunnitelma oli lyhyehkö suora jälki, jossa pääsisin harjoittelemaan jäljen nostoa. Mutta kun metsään laittaa ihmisen, joka ei lue karttaa ja jolla ei ole suuntavaistoa, niin saa oikein hyvän ja todenmukaisen jäljen =D.

Lähdettiin Taavin kanssa nostamaan kolme tuntia vanhaa jälkeä kovin tuuliseen metsään. Lämpöä oli parikymmentä astetta. Taavi nosti taas takajäljen. Perse, mitä tolle voi tehdä?

Oikean suunnan löydyttyä annoin Taavin jäljestää vapaana, mutta kun tulimme ihan hirveeseen pöpelikköön, niin hukkasin Taavin. Ei auttanut kuin kutsua se takaisin ja laittaa liinaan. Onneksi ei haitannut Taavin työskentelyä, jatkoi hienosti jälkeä.

Jäljen edetessä meinasi tulla epäusko, kun jäljen tekijän kanssa oli ollut puhe suorasta jäljestä tieltä toiselle. Mutta ei auttanut kuin mennä koiran perässä, kun se niin vakaasti jäljesti. Lopulta löytyi hanska sovitusti ennen tielle tuloa. Esineiden väli oli tiellä jäljestämistä ja se oli aika haparointia, mutta halusin sitäkin kokeilla, kun tiellä jäljestämistä on tehty niin onnettoman vähän. Esine löytyi kyllä pienestä jäljestyksen hapuilusta huolimatta.

Jäljennostomatka oli 180 m, eka esine 1,2 km (!) ja jäljen koko pituus 1,5 km. Kyllä se on työkoira, ei siitä mihinkään pääse!

Taavin kulkema jälki

Punainen viiva on suunniteltu jälki, vihreä todellinen jälki

Palkaksi Taavi pääsi taas uimaan, videosta saa vähän osviittaa tuulesta, jota oli ihan tarpeeksi.

Tiistaina tietenkin uitiin, tehtiin polttopuita ja lenkkeiltiin. Lenkin lomassa löytyi taas tien varresta tavaroita. Illalla ajeltiin kotiin.

Menossa mukana oli myös 18 v. Waltsu <3

Hellekelejä

Tiistaina aamusta treenattiin jäljen nostoa kahdella jäljellä. Mä en tienny missä jäljet menee, mutta osasin lukea hyvin Taavin nostot ja jäljestyksen. Taavi jäljesti vapaana ja toisella jäljellä otin sen liinaan. Täytyy tässä kesän mittaan testailla tuota vapaana jäljestystä versus koiran kytkemistä jäljen noustua. Pelastushommissa meille kuitenkin luontaisempaa mennä koira vapaana metsässä, mutta kumpi jäljestystapa toimii paremmin?


Keskiviikkona oli eka hellepäivä ja meillä tokotreenit. Taavi teki helteeseen nähden hirmu kivasti töitä. Aiheena oli käännökset ja peräpään käyttö. Loppuun paikkaistuminen, jossa Tapsa taas painui maahan jossain vaiheessa...

Torstaina oman ryhmäni hakutreenit. Porukka tosin jäi lopulta aika pieneksi, kun helle oli melkoinen (vielä kuudelta illalla 30 °C). Tehtiin kuitenkin pienellä porukalla pienet hakutreenit. Taaville kaksi maalimiestä ja hyvällä draivilla se teki kuumuudesta huolimatta töitä ja löysi maalimiehet hyvin.

Perjantaina tehtiin taas aamusta sokkona jälkihommia parin noston verran edelleen kovassa kuumuudessa. Taavi oli taas vapaana ja nosti ekalta jäljeltä takajäljen. Tai ei se sillai vahvasti lähtenyt jäljestämään, mutta väärään suuntaan jolkotteli kuitenkin jotain vähän haistellen. Jatkettiin sitten matkaa ja tultiin kohta jäljelle uudestaan toisesta suunnasta ja sitten nousi selkeästi jälki oikeaan suuntaan. Toinen meni mallikelpoisemmin heti alusta ja mä osasin lukea molemmat nostot Taavista. Mut mitä noille takajäljille tekis??? Nyt vapaana jäljestäessään Taavi jätti myös esineet ilmaisematta selkeästi. Tarkkaan kun seurasi, niin siitä huomasi esineen paikan, mutta ihan erilainen reaktio kuin liinassa jäljestettäessä...

Koska on ollut lämmintä, on käyty uimassa melkein joka päivä. Ja käytiin Kotkassakin sivistyslenkillä ihailemassa kauniita puistoja!

Toukokuu oli ja meni

Nyt laahaa blogi pahasti, mut yritetään vähän kuroa kiinni...

Viime aikoina on lähes kaikki vapaa-aika menny yllättävän remppaprojektin kanssa, joten juuri mitään ei olla ehditty Taavin kanssa tehdä ja loppu aika on sit mennyt töissä. Nyt kuitenkin pari viikkoa kesälomaa, jos vaikka ehdittäisiin taas ruveta harrastamaan. Lisäksi on tuska ja ikävä Kostista taas ollut niin voimakas, että sekin on syönyt iloa tekemisestä ja olemisesta.


Ja koska motivaatio eri juttujen tekemiseen on ollut taas vähän hakusessa, niin olen harkinnut muutamasta treenipaikasta luopumista. Sulattelen nyt ehkä vielä kuitenkin hetken ajatusta, jos vaikka saisinkin jostain uutta intoa tekemiseen.

Uutta intoa on  maastohommiin tullut vähän, kun aloitin oman ryhmän vetämisen pienen painostuksen jälkeen. Pelottaa ja hirvittää, mutta toisaalta olen innoissani. Ekat oman ryhmät treenitkin oli jo, tehtiin jälkeä. Taaville oli jäljen nosto, jotta oppisin sitä lukemaan. Taavi oli vapaana ja se nosti jäljen hienosti ja mä osasin lukea sitä. Kutsuin sen kytkettäväksi ja esineelle mentiin hienosti.  Toivottavasti saadaan hyvä ja aktiivinen porukka kasaan ja treenit pyörimään!


Tässä välissä ollaan ehditty reissata vähän. Käytiin viikon reissu Norjassa. Pojat lähti kalaan ja me Jennin ja koirien kanssa lyöttäydyttiin matkaan mukaan. Kelit ei meitä ihan hirveästi suosinut, mutta kyllähän tuollaiset pienet irtiotot aina tekee hyvää. Poikien ollessa kalassa me patikoitiin päiväretkiä lähimaastoissa. Taavi oli taas ihan huippu matkaseuralainen ja koska kotimatkalla liikuimme samalla suunnalla kuin Taavin siskopuoli, niin toki sovimme treffit ja poikettiin katsomassa Ruotsissa asustavaa Tiikaa.

Kuva Lise Rosvald

Taavi vois ruveta tullikoiraksi

Sorsilla etuajo-oikeus

Nää kaks jaksais painaa vaikka kuinka paljon kahestaan

Taavi onnensa kukkuloilla, kun löytyi vielä lunta!

Uimassa on sentään ehditty käydä, vaikka kunnon lenkit on jääneet ihan liian vähälle:

Yksi pitkä etsintäharjoitus ollaan päästy myös tekemään, jossa alue oli noin 40 hehtaaria ja mulla oli käytössä kartturi, jonka käyttöä pitäisi harjoitella paljon enemmän. Tuuli oli aika kevyt, muuten kiva keväinen viileä keli. Tein alueesta etsintäsuunnitelman, jota lähdettiin toteuttamaan. Taavi oli tässä treenissä hyvä, minä en niinkään. Kaikkiaan tehtiin töitä parisen tuntia ja Taavi jaksoi hienosti ja lopussa se nosti jäljen ja eteni sitä pitkin maalimiehelle ja ilmaisi sen hienosti kallionkolosta. 

Mun mokat oli lähinnä huono koiranlukutaito, koska aika alussa Taavi lähti jäljelle, mutta mä en sitä älynnyt ja kutsuin sen hetken päästä pois. Sen lähtö oli niin vauhdikas, että oletin sen saaneen hajun, mutta kun haukkua ei kuulunut, niin luulin sen lähteneen hirven tms. perään. Olisin myös voinut hyödyntää kartturia ja keskittyä itse enemmän koiraan, mutta hitto kun mulle on vaikeeta tommonen. Mun pitää itse olla koko ajan kartalla enkä jotenkin osaa luottaa kartturiin, vaikka se olisi kuin hyvä.

Jälkiryhmän treeneihinkin ehdittiin tänään ja Taaville taas jäljen nostoja kaksin kappalein. Ekalla nosti takajäljen toinen meni tosi hienosti.

Taavin tytär Salokannel Hermione, Milli, saavutti Suomen muotovalion arvon toukokuun lopussa ja Viron muotovalia siitä tuli tänään, onnea! Kuva Jukka Kaijansinkko

Smart Dog -testi

Käytiin Taavin kanssa joku aika sitten Smart Dog -testissä. Testi oli mielenkiintoinen ja siitä olisi varmasti nuoren koiran kanssa tosi paljon hyötyä. Taavi on jo sen verran vanha, että aika hyvin tiedän sen tavan toimia ja mitään suuria yllätyksiä ei testi tuonut mukanaan. Oli kuitenkin kiva osallistua ja muahan kiinnostaa kaikki tämmöinen tieteellinen ja vähemmän tieteellinen ja haluan olla niissä mahdollisuuksien mukaan mukana. Taavin tuloksia en sen suuremmin pääse vertailemaan muiden pyrrien tuloksiin, kun Taavi oli vasta toinen testattu lyhytkarva.

Taavin kanssa osallistuin koko testilaajuuteen. Testistä voi myös valita vain joitain osia niin halutessaan.

Taavin testiraportti alla:

KOKONAISARVIO TESTIN PERUSTEELLA

Taavi ei ole erityisen kiinnostunut vieraasta testaajasta, mutta se lähtee aktiivisesti tutkimaan uutta tilaa. Koira on erittäin hyvin motivoitunut ruuasta, ja se keskittyy tehtäviin erinomaisesti koko testin ajan. Sylinteritestissä Taavilla on hyvä itsehillintä. Taavi lukee erittäin hyvin ihmisen eleitä, ja on niillä myös johdettavissa harhaan (huijaus-osio). Koira ymmärsi erinomaisesti kaikkia muita eleitä paitsi käsielettä, jossa on viive eleen ja koiran vapautuksen välillä. Taavi ratkaisi tilaan liittyvän ongelman pienen miettimisen jälkeen, mutta testin vaikein tehtävä, looginen päättely oli sille liian vaikea. Taavi on mahdottomassa tehtävässä enemmän itsenäinen ongelmanratkaisija, mutta se pyytää myös hieman apua tehtävän ratkaisuun. Muistitehtävässä Taavi muistaa oikein kolme aikaa neljästä, mikä on keskimääräistä parempi suoritus. Taavi pystyy selkeästi matkimaan ihmisen toimintoa sosiaalisen oppimisen tehtävässä, ja koira oppii myös koneen käytön ja tyhjentää namikoneen. Vaikka Taavi on tehtävien välillä äärimmäisen kiinnostunut tilassa olevista hajuista, se keskittyy aina tehtävän alkaessa täydellisesti. Etsintätehtävissä on hyvä muistaa koiran herkkyys ihmisen eleille. Taavin parhaita vahvuuksia ovat erittäin hyvä eleidenlukukyky, hyvä muisti ja sosiaalisen oppimisen taidot.

YKSITTÄISET OSA-ALUEET

ITSEHILLINTÄ

Itsehillintä on ominaisuus, joka on arkipäivässä hyödyllinen monella tavalla. Optimaalinen suoritus ongelmanratkaisussa tehdään usein kohtuullisen matalassa vireessä, kun taas liian kiihtynyt, tai passiivinen mielentila heikentää suoritusta. Itsehillintä on tärkeä ominaisuus luonnossa elävälle eläimelle ja se on myös osittain periytyvä ominaisuus. Hyvä itsehillintä on tärkeä myös koiran arkipäivässä sekä koulutuksessa. Koiran kyky hillitä ensimmäinen tunnereaktio ja käyttäytymismalli, helpottaa koiran hallintaa arkipäivän tilanteissa. Koira, joka kykenee kontrolloimaan omia impulssejaan, kykenee todennäköisesti paremmin  esim. pitkäjänteiseen yhteistyöhön, kuin koira, jonka on vaikea kontrolloida omia mielihalujaan. Esimerkiksi laumassa metsästäminen vaatii susilta tarkkaa koordinoitua yhteistyötä, jossa yksilön on pidäteltävä suurtakin halua rynnätä liikkeelle, jotta metsästys onnistuisi. Toisaalta olemme tarkoituksella jalostaneet rotuja, joissa haluamme koiran reagoivan nopeasti esim. saaliseläimen liikkeeseen tai uhkaan. Tällaisia ovat monet metsästyskoirat ja työkoirarodut, ja usein koira, jolla on jonkin verran impulsiivisuutta saattaa olla hyväkin harrastuskoira – toisaalta arki koiran kanssa saattaa olla haastavaa. Hyvin impulsiivinen koira saattaa olla hyvä harrastus ja kilpakoira lyhyehköihin suorituksiin, mutta pitkissä työtehtävissä, jotka vaativat keskittymistä ja rauhoittumista, tällaiset koirat eivät välttämättä ole parhaita yksilöitä.

Impulsiivisuutta mitattiin testissä sylinteritestillä sekä V-aita testillä. Sylinteritestissä koira opetettiin ensin syömään makupala päistä, ja sen jälkeen tilanne muuttui siten, että koira saikin nähdä palkkion. Hyvän itsehillinnän omaava koira pysyttelee pääasiassa juuri oppimassaan tavassa saada palkkio, kun taas koira, jonka on vaikea vastustaa impulsseja, innostuu helposti nähdessään palkkion ja pyrkii siihen käsiksi suorinta tietä lasin läpi.

Sylinteritesti ei aina kerro koko kuvaa koiran impulsiivisuudesta ja testissä tulee helpoimmin esiin voimakas, yhden tyyppinen impulsiivisuus, joka on yhteydessä koiran aktiivisuuteen sekä myös rohkeuteen. Impulsiivisuus on monitahoinen ominaisuus, niin ihmisellä kuin koirallakin.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Taavilla on hyvä itsehillintä ja impulssikontrolli sylinteritestissä. Sylinteritestissä koira toimii suurelta osin siten, kuin se juuri oppi edellisessä osiossa, (nami otetaan avoimesta päästä) eikä palkkio näköärsykkeenä häiritse koiraa ensimmäisen yrityksen jälkeen. Aikaisemmissa tutkimuksissa koirilla sylinteritestin onnistumisprosentti on ollut keskimäärin 79 % ja susilla 77 % - Taavilla tämä oli 80 %.

itsehillintä

ELEET

Eleiden lukukyky – osiossa testattiin miten hyvin koira löytää palkkion ihmisen eleiden vihjeen avulla. Koirien on yleisesti havaittu olemaan erinomaisia ihmisen eleiden lukijoita, jopa parempia kuin simpanssi, mutta tämä ominaisuus vaihtelee paljon koirien välillä. Ihmisen kommunikaation ymmärtämiseen ei aikaisempien tutkimusten mukaan vaikuta paljoakaan oppiminen tai intensiivinen koulutus, vaan se on kohtuullisen pysyvä ominaisuus, mutta tästä tarvitaan lisää tutkimuksia. Iälläkään ei ole havaittu olevan suurta vaikutusta eleiden lukukykyyn, ja jo kuusi viikkoisten pentujen on havaittu löytävän hyvin ruoan ihmisen vihjeen avulla. Eri rodut todennäköisesti eroavat toisistaan siinä miten hyviä ne ovat lukemaan ihmisen eleitä, ihmisen kanssa työhön jalostettujen rotujen on havaittu olevan keskimääräistä parempia lukemaan ihmisen eleitä. Tästä tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta, koska rotujen välisiä eroja ei ole tutkittu kunnolla.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Taavi lukee ihmisen kommunikointia erittäin hyvin saaden 90 % oikein ELEET osiosta. Hyvin harva yltää täysin virheettömään suoritukseen tässä osuudessa. Testi vaatii myös hyvää keskittymiskykyä, ja koirallasi on myös tämä ominaisuus vahvana.

eleiden luku

ONGELMANRATKAISU -  V-AITA

V-aita tehtävässä koiran oli ratkaistava spatiaalinen eli tilaan liittyvä ongelma, V-aidan sisälle laitettiin ruokaa ja koiran on tajuttava, että menemällä poispäin palkkiosta, koiran on mahdollista saavuttaa se. Tehtävä mittaa paitsi ongelmanratkaisun nopeutta, myös ongelmanratkaisutapaa ja itsehillintää. Näkyvä ruoka lähellä on houkutteleva, ja vaatii itsehillintää edetä ruoasta poispäin. Testi mittaa samalla myös ongelmanratkaisutapaa - koira voi myös tässä tehtävässä keskittyä pyytämään apua ohjaajalta, sen sijaan että ratkaisisi sen itse. Aikaisempien tutkimusten mukaan koirat ratkaisevat tehtävän keskimäärin n. 20—40 sekunnissa. Ongelmanratkaisukykyyn vaikuttaa aina myös aikaisempi kokemus ja oppiminen.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Tehtävä tuotti aluksi jonkin verran vaikeuksia Taaville, mutta se ratkaisi sen 3 min määräajan puitteissa (63 sekunnissa). Koira pyytää jonkin verran apua ihmiseltä, mutta ratkaisee tehtävän lopulta itse.

tilaan liittyvän ongelman ratkaisu

ONGELMANRATKAISU - MAHDOTON TEHTÄVÄ

Mahdottomassa tehtävässä testataan koiran ongelmanratkaisun strategiaa – itsenäinen vaiko ohjaajalta apua pyytävä. Tehtävä on aluksi helppo, mutta muuttuu mahdottomaksi ratkaista. Koiran tapaa ratkaista ongelma tarkkaillaan kahden minuutin ajan. Molemmat tavat ratkaista ongelma ovat hyviä, ja riippuukin lähinnä koiran käyttötarkoituksesta, kumpi tapa on parempi. Itsenäiseen työskentelyyn tulevan koiran olisi hyvä pyrkiä sinnikkäästi ongelman ratkaisuun. Apua pyytävä strategia on erinomainen silloin, kun koiralta vaaditaan suurta ohjattavuutta ja sitä, että se ongelmatilanteen kohdatessaan turvautuu ohjaajaan mieluummin kuin toimii itsenäisesti. Kotikoiralle apua pyytävä strategia on ehkä paras arkielämän hallittavuuden kannalta, mutta harrastuskoiralla, tai työkoiralla olisi hyvä olla edes jonkin verran itsenäistä tehtävän ratkaisua. Koulutuksella pystytään vaikuttamaan jonkin verran ongelmanratkaisu -strategiaan, esim. koiralla pystytään vahvistamaan ohjaajan apuun luottavaa strategiaa.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Taavi pyrkii ratkaisemaan mahdottoman tehtävän enimmäkseen itsenäisesti (53 %). Koiralla on kuitenkin molemmat ongelmanratkaisustrategiat käytössä, sillä se pyytää myös ohjaajalta apua ratkaisuun (32 %). Ajasta 15 % koira tekee muuta.  (Tämä muuta oli esim. rappukäytävästä kuuluvien äänien kuuntelua...)

mahdoton tehtävä

MUISTI JA LOOGINEN PÄÄTTELY

Tämä tehtävä osio sisältää testin vaikeimman tehtävän. Loogisen päättelyn tehtävässä koiran on pääteltävä tyhjän astian perusteella palkkion sijainti (negaation kautta). Tämä on erittäin haastava koiralle, ja suuri osa koirista kiinnostuu tyhjästä astiasta sen vuoksi, että siihen kosketaan viimeiseksi. Koiran omaa päättelykykyä vaikeuttaa koiran herkkyys ohjaajan eleille ja kommunikoinnille – eli tässä tehtävässä testaajan viimeksi koskettama astia saattaa olla koiralle houkuttelevin, vaikka se on tyhjä. Vain noin 30% koirista ymmärtää tehtävän.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Taavi ei ymmärtänyt loogisen päättelyn tehtävää. Tehtävä on haastava, ja vain pieni osa testatuista koirista ratkaisee sen. Taavi valitsi toistuvasti saman puolen kipoista, ja sai siten puolet oikein. Tämä on strategia, jonka iso osa koirista valitsee.

Toiset koirat luottavat ihmisen vihjeisiin ja eleisiin suunnattomasti, ja muisti vs osoitus -tehtävä mittaa tätä (tietokannassa nimellä: vihje vai oma päättely). Testaaja vihjaa koiralle namin ”väärän” sijainnin. Tässä vaikuttaa osittain koulutus.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Koirasi seurasi osaa testaajan vääristä vihjeistä, siitä huolimatta, että näki namin menevän toiseen astiaan. Koirilla tiedetään ennestään, että sen omaa päättelykykyä vaikeuttaa koiran suuri herkkyys ohjaajan eleille ja kommunikoinnille – tämä vaihtelee paljon yksilöiden välillä, ja myös rodulla saattaa olla siihen vaikutusta. Koulutuksella ja aikaisemmalla kokemuksella on myös merkitystä tähän. Koirasi on herkkä ihmisen kommunikoinnille, ja se kannattaa pitää mielessä niin koulutus kuin kilpailutilanteessa.

vihje vai oma päättely (huijaus)

Muistin kesto -tehtävässä koiran täytyy muistaa tarkalleen kohteen sijainti lähellä toisiaan sijaitsevasta kolmesta astiasta minuuttien odottelun jälkeen. Muisti- tehtävässä pisin aikaviive oli 2min 30s – käytännössä koiran muisti on paljon pidempi kuin tämä, ja se saattaa muistaa useita kuukausia, jopa vuosia tiettyjä asioita ja paikkoja – näin pitkiä viiveitä on vain hankala testata testiolosuhteissa, ja siksi vaikeus tehtävässä luotiin kolmella samankaltaisella muistipaikalla. Tehtävä on vaikea, koska samanlaisia astioita on kolme ja ne ovat lähellä toisiaan. Koiran näköyhteys peitettiin – tämä siksi, että mikäli koira pitää katsekontaktin astiaan kokoajan, tehtävä ei mittaakaan muistia, joka tarkoittaa asian palauttamista uudelleen mieleen. Testissä oikein muistaminen vaatii, että koira käsittelee spatiaalista tietoa (oikean purkin sijainti), painaa sen mieleensä, sekä noutaa tiedon tietyn aika viiveen jälkeen.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Taavi muisti oikein kolme (1 min, 2 min ja 2 min 30 s) aikaa neljästä  (1min, 1min30s, 2min ja 2min 30s) mikä on erittäin hyvä suoritus. Testi vaatii paitsi hyvää muistia myös kykyä keskittyä ja kykyä odottaa. Muisti on yksi oppimisen tärkeimpiä edellytyksiä. Keskimäärin koirat muistavat tässä tehtävässä 2 aikaa oikein.

muistin kesto

SOSIAALINEN OPPIMINEN

Koirat pystyvät oppimaan toisiltaan ja myös ihmiseltä. Tällaista toisen käyttäytymisen seuraamista ja sen matkimista kutsutaan nimellä sosiaalinen oppiminen, ja vaikka se on eläimillä yleinen oppimistapa, käytetään sitä harvoin hyväksi esim. koiran koulutuksessa. Esim. ”Do as I do” koulutustapa pohjautuu ihmisen käyttäytymisen matkimiseen. Tässä testissä koiran spontaania mallista matkimista testattiin laitteella, jossa testaaja näytti ensin viisi kertaa tavan, miten ruoka saadaan laitteesta ulos, ja sen jälkeen koira sai 3 min aikaa puuhastella laitteen kanssa.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Taavi painaa oikeaa nappulaa selkeästi ihmiseltä mallista katsoen. Koira myös oppii laitteen toiminnan nopeasti, ja tyhjentää innoissaan namikoneen.

sosiaalinen oppiminen

AKTIIVISUUS: Koiran aktiivisuus mitattiin testissä FitBark aktiivisuusmittarilla, joka antaa minuuttikohtaisen aktiivisuuden keskiarvon. Koiran aktiivisuus mitattiin keskiarvona koko testissä oloajan. Testattujen koirien välillä on paljon eroa siinä, miten aktiivisia ne ovat testissä. Aktiivisuus käyttäytymisominaisuutena on yleensä hyvin voimakkaasti periytyvä ominaisuus, mutta se voi vaihdella paljon tilannekohtaisesti. Esim. vilkaskin koira saattaa olla hyvin rauhallinen uudessa tilanteessa, mikäli se kokee tilanteen pelottavana tai mikäli se rauhoittuu keskittymään tehtäviin.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Koirasi aktiivisuus testissä oli 27. Tietokannassa voit verrata koirasi aktiivisuutta samanrotuisten sekä kaikkien rotujen yhteenlaskettuun keskiarvoon.