Treenihommia ja Messari 2017

Tiistaina pimeää hakua. Kostille ilmaisutreeniä kaksi ukkoa ja kaksi maalimiestä oli piilossa rakennuskompleksin laitamilla. Ilmaisut meni hyvin, kovin pitkiä haukkusarjoja ei vaadittu. Kosti on vähän rauhaton haukkuja vielä, vaihtelee asentoa paljon. Hienoa kuitenkin, että se pyrkii enempi ottamaan askelia taakse kuin eteen haukkuessaan. Rakennukselta etsittäessä vauhtia oli enemmän kuin järjeä, mutta niin vain löytyivät ukkelit. Eihän Kostilla vielä ole oikein ideaa siitä, mitä ollaan tekemässä, mutta pikku hiljaa edistytään.

Taaville metsässä pintahakutreeni, jossa toivoimme sen nostavan jäljen, kaksi maalimiestä piilossa. Alkuun Taavi nosti todennäköisesti ekan maalimiehen takajäljen. Tutki jonkin aikaa, mutta sai sitten hajun siitä toisesta maalista. Tän ei olis pitänyt edes olla mahdollista, kun matkaa oli yli sata metriä, tuulta ei ollenkaan ja maalimies kallionkielekkeen alla. Mutta niin vai häipyi pyrri määrätietoisesti haukkumaan kaukaista maalia.
Tältä maalimieheltä palattiin edellisille jäljille vähän syvemmällä alueella ja sieltä nousi jälki ja maalimies löytyi.


Keskiviikkona juhlimme Suomen 100-vuotisitsenäisyyspäivää raunioilla. Taavi teki töitä motivoituneesti ja itsenäisesti ollen kuitenkin alun lapasesta lähdön jälkeen ohjattavissakin. Kolme maalia löytyi, vaikka viimeinen teettikin töitä.

Kosti oli ekaa kertaa raunioilla ja vauhtia sillä oli taas enemmän kuin ajatusta tekemisestä. Mentiin ukko kerrallaan siten, että Kosti näki maalin katoavan raunioille. Kolme ukkoa löytyivät ja pari haukkuakin irtosi. Ukot avonaisissa piiloissa.


Torstaina saatiin vieraita kaukaa Norjan Hammerfestista, kun messariin osallistuva Elisabeth tuli Easyn kanssa käymään. Pidettiin pienet treenit raunioilla ja lopuksi Kosti pääsi rellestämään Easyn kanssa. Harmi, kun puhelin on niin paska, että hyytyi näillä nollakeleillä ja kuvat jäi ottamatta...

Taavi haki hienosti kolme ukkoa. Se oli tosi hyvässä mielentilassa tekemään hommia; vauhtia oli, mutta ei liikaa. Raunioilla työskenteli keskittynyt ja hyvä koira, tykkään!

Kostille kolme ukkoa samaan tyyliin kuin edellisenäkin päivänä. Kyllä se kaikki löysi ja haukkuakin se osasi, viimeisellä ei tarvinnut edes apua haukkumiseen. Pätevä siitäkin tulee!


Perjantain tokoiluissa Taavin porukka aloitti paikkamakuulla, joka meni hyvin. Sit treenattiin jättäviä ja niissä lähinnä koiran luo paluuta ja sen kiertämistä. Istumisesta Taavi toisinaan vähän siirtää etujalkaansa, mutta seisominen on edelleen se vaikein. Tehtiin väliin paikkaistuminen ja sekin meni hyvin. Sit treenattiin perusasentoon tuloja eri kulmista, Taavi on aika hyvä mut kyllä korjattavaakin löytyy.

Kostin tunnilla harjoiteltiin seuruun käännöksiä. Just kun me ollaan opittu perusasento ja yks askel seuruuta, niin pitäis jo käännöksiäkin tehdä. Mä haluisin vaan leijialla tässä perusasennon osaamishuumassa. Tehtiin kuitenkin käännöksiä oikealle ja vasemmalle neliötä kävellen. Imuttamalla mentiin, kun en halunnu pilata hyvää seuruufiilistä ja hienosti onnistuttiin. Odotellessa tehtiin liikkeestä maahan menoa ja Kosti pystyy jo menemään seuruusta maahan. Palkkaan heti siihen, mut pitäis kai kohta kokeilla vähän edetäkin siitä. Täyskäännöksiä tehtiin kanssa molempiin suuntiin, vasen täyskäännös oletetusti paljon vaikeampi. Ja koko tunti treenattiin tietty mun kanssa oloa, kun ainakin aluksi muut koirat kiinnostaa ihan liikaa...


Lauantaina Kosti korkkasi viralliset näyttelykehät Messukeskuksen Pohjoismaiden Voittaja 2017 näyttelyn junioriluokassa. Tuomarina Luis Pinto Teixeira Portugalista, joka oli kyllä melkoinen tapaus. Pitkäkarvojen ollessa kehässä, meinasin jo jättää omieni, varsinkin Kostin kanssa, menemättä. Meninpä sitten kuitenkin ja onneksi menin. Otin Kostin suurinpiirtein suoraan häkistä kehään, jotenkin ajattelin sille sopivan paremmin niin, ja se oli ihan, että "jahas, tämmöiset bileet, no minäpä tässä ravailen ja pönötän ja annan kattoa hampaani hienosti, ei paljon hetkauta tuomarin oudot liikkeet ja hälinä ympärillä!". Joten Kosti käyttäytyi varsin mallikkaasti ja oli todella helppo esitettävä, vaikkakin ainut junnu-uros.

Kostin arvostelu kuului näin :

Good proportions, correct mouth, quite good colour of eyes. Good lenght of muzzle. Stil bit narrow on front. A little bit more angulations behind. Guide good topline. Moves well.

Hyvät mittasuhteet. Oiekanlainen suu. Melko hyvänväriset silmät. Hyvä kuono-osan pituus. Vielä melko kapea etuosa. Takaa saisi olla enemmän kulmautunut. Melko hyvä ylälinja. Liikkuu hyvin.

Kostille laatuarvosana erinomainen ja Pohjoismaiden Juniorivoittaja 2017 -titteli.

Kaikki kuvat Tommi Hautamäki. Valitettavasti meidän kuvauskalustolle Messukeskus on aivan liian pimeä paikka kuvata...

Taavin kanssa valiouroksissa oli mukana Förde. Taavi juoksi ihan hienosti, vain muutama haukku siellä täällä. Myös Taavi antoi tutkia itsensä hyvin ja oli muutenkin ihan mallikas.

Taavin arvostelu:

good proportions, correct mouth, good lenght of muzzle. Good colour of eyes. Quite good front, good topline. Moves well in front, a bit narrow behind.

Hyvät mittasuhteet, hyvä/oikeanlainen suu. Hyvä kuonon pituus. Silmät hyvän väriset. Melko hyvä etuosa. Hyvä ylälinja. Liikkuu hyvin edestä, takaa hieman ahdas.

Taavi oli näissä karkeloissa ainut SA:n arvoinen koira (kymmenen lyhytkarvaa) ja vaikka tuomarin arvostelu varsinkin narttujen kohdalla oli hieman arveluttavaa, en voi olla muuta kuin tyytyväinen tuohon koiraan. Tasainen ERI -sarja sai jatkoa ja Taavista tuli rop ja cacibin kera Pohjoismaiden Voittaja 2017!!

Itselleni muistiin: älä koskaan vie koiria enää kyseiselle tuomarille.

Ison kehän jouduin jättämään välistä, kun piti käydä juhlimassa yhdet ylioppilasjuhlat.


Sunnuntaina jatkettiin Messukeskuksessa Voittaja 2017 näyttelyn merkeissä. Kehä olikin tällä kertaa vasta iltapäivällä ja niin ahtaassa paikassa, että aluksi emme saaneet häkkejä lähimaillekaan ja kun lopulta saimme ne survottua lähemmäs kehää, niin ajattelin sen kaiken hälinän ja vilskeen ja mun stressin siirtyvän koiriin...

Tuolla jossain keskellä on meidän häkit

Tuomarina meillä oli Elina Haapaniemi, rodun erittäin hyvin tunteva tuomari, joka suorittaa myös rotumme jalostustarkastuksia ja on ollut perustamassa rotuyhdistystä. Ihan pikkasen jännitin, mutta selvisin kuitenkin =).

Kosti aloitti ja meni ekaksi ihan reippaasti katsomaan tuomaria, mutta jostain syystä väisti tätä jatkossa. Kosti ei ole aiemmin väistänyt ihmisiä, päinvastoin se on mennyt suurin piirtein suoraan syliin. Jokin sai sen nyt kuitenkin käyttäytymään näin, mutta onneksi se oli kuitenkin vielä ihan hyvin käsiteltävissä, varsinkin kun tuomari halusi mitata sen... Vähän se venkoili, mutta tulokseksi saatiin "sillä hilkulla", en saanut kuulla mittauksen tulosta, mutta rajojen sisällä selkeesti ollaan. Hampaat se antoi kuitenkin katsoa hyvin. Edelliseen päivään verrattuna Kosti juoksi musta vähän huonommin, mutta oli kuitenkin varsin mallikelpoinen penikka ja ihan reippaaksi kehui tuomarikin.

Arvostelu kuului näin:

10 kk vanha, sopiva koko, kohtuullisesti käsiteltävissä. Hyvä pään muoto ja korvat, keskiruskeat silmät. Hyvä purenta ja pigmentti. Oikeat mittasuhteet, sopiva luusto. Etuosa ja liikkeet tarvitsevat paljon aikaa. Hyvä ryhti ja ylälinja. Hieman pitkä lanne. Hieman niukat takakulmaukset, yksinkertaiset kannukset. Hontelot liikkeet takaa. Tarvitsee enemmän harjoitusta.

Laatuarvosana EH

Kiireellä koiran vaihto, kun välissä oli vain yksi koira, mutta melkein kerkesin kuitenkin ajoissa... Taavin kanssa kehässä taas Förde ja tänään Taavi esiintyin superhienosti. Antoi tuomarin tutkia ja kopeloida, hampaiden katsomisesta se ei tykännyt, mutta sekin onnistui.

Arvostelu:

4,5 v hyvin oikean tyyppinen, sopivan neliömäinen. Mukava luonne. Hyvä pään muoto, sopivan tummat silmät. Hyvä purenta ja hampaat. Erittäin hyvä ilme. Hieman raskaat korvat. Hyvä luusto, runko ja takaosa. Tällä hetkellä hieman pehmeä turkki. Erittäin hyvä liikkuja.

ROP, CACIB ja V-17!

Ryhmäkehän esiarvostelu meni hyvin ja varsinaisessa kehässä Taavi esiintyi hienosti, ei sijoituksia.

Viikonlopun aikana näimme kaksi Taavin pennuista, Hillan ja Millin. Molemmista neideistä on kasvanut varsin kauniita ja kohtuullisen avoimia rotunsa edustajia! Viikonlopun aikana Millille Helsinki Junior Winner 2017-titteli ja Hillalle Juniori Voittaja 2017 -titteli, onnea!

Oli myös kiva nähdä muita pyrriporukoita, vaikka noissa karkeloissa mun keskittyminen menee aina enempi tai vähempi omiin koiriin, varsinkin kun nykyään saan jännittää ja panikoida kahden edestä. Mäkin rupean pikkuhiljaa tuntemaan jo sen verran pyrriporukkaa, että kaikkien kanssa ei meinaa tuolla hulinassa edes ehtiä jutella. Varsinaiset messut multa jäi tänä vuonna oikeastaan kokonaan välistä, kun en vaan ehtinyt lähteä kiertämään osastoja.

Hilla

Milli

Hilla

Milli

Kostille uusia kokemuksia

Tiistaina iltapäivällä jäljestettiin hiekalla. Molemmille kaksi n. 70 m suoraa jälkeä useammalla kolikolla. Jäljet vanheni puolisen tuntia. Kosti jäljesti ekaksi, alku vähän haparoivaa, mutta hienosti osasi poimia kolikot. Toinen jälki näytti jo vähän jäljestämiseltä.

Taavi aloitti hyvin omat jälkensä, mutta toisen jäljen puolenvälin jälkeen se hairahtui johonkin muuhun hajuun tai jotain ja loppujälki jäi ajamatta.


Tiistaitokossa Taavi teki ohjattua noutoa laiskasti, mutta teki kuitenkin, hiekkapohja nyt on vaan niin ällöttävän vastenmielinen. Merkin kierto oli ihan superhieno ja seuruuta tehtiin liikkuroituna pitkät pätkät peruutuksilla ja askelsiirtymillä ja hienosti meni. Odotellessa tehtiin kaukoja ja paikkaistuminen omineen toisen koiran treenatessa.

Ennen tunnin alkua treenattiin Kostin kanssa perusasentoja, joissa on selkeesti tapahtunut jonkinmoinen läpimurto. Kosti yrittää hakeutua ilman apua oikealle paikalle. Hallissa treenasi samaan aikaan mali ja alun keskittymishankaluuden jälkeen Kosti teki hyvin hommia mun kanssa ja leikki hienosti. Luoksetuloa tehtiin pari toistoa ja ihan superia miten tuo istuu paikallaan varmaan vaikka maailman tappiin asti, ei häirinny mali eikä hallin toisen pään aksaajat ja uskaltauduin menemään ihan hallin toiseen reunaan asti! Hyppyä yksi toisto ja sekin onnistui hienosti. Pitää yrittää jatkossakin ehtiä ennen Taavin treenejä päästä tekemään halliin jotain Kostinkin kanssa. Uusi paikka ja yleensä tarjolla oleva häiriö tekee vain hyvää.



Keskiviikkona käytyyn testaamassa lähin koirauimala, matkaa sinnekin tosin 55 km suuntaansa, että ihan lähellä ei ole tuokaan ja tie on varsin paska ja ruuhkainen, puolen tunnin uinti vaatii kolmen tunnin reissun 😀. Mutta Hyvinkäälle ei nyt ole muuta menoa tiedossa ja sinne ei viitsi pelkän uinnin takia ajaa, vaikka uimala siellä onkin paljon enempi mun makuun.

Ei tämä paikka silti huono ollut ja varmasti käymme uudestaankin. Vähän hirvitti, miten selviän yksin näiden kahden kanssa, mutta onneksi ennen meitä eikä meidän jälkeen ollut ketään, joten saimme olla rauhassa hieman ahtaissa tiloissa.

Ensin koirat pestiin, tätä varten oli ihan kätevä pesuallas. Sitten Kosti pääsi ensin yksikseen uittajan kanssa altaaseen, kun olihan tämä sen eka uintikerta. Eka kierros oli melkoista räpiköintiä, mutta pian homma alkoi sujumaan. Sellaista paloa, mikä Taavilla on uintiin, ei Kostille vielä syntynyt. Loppuajasta se kuitenkin meni itse uimarampille odottamaan uittajan auttamaan sen veteen ja nouti leluakin. Vähän epävarma se oli, mutta ui kuitenkin pääasiassa rauhallisesti. Kostilla liivit päällä, että oli tarttumakahva selässä.

Taavi ui yhtä innokkaasti kuin aina, vähän se tuntui välillä olevan huolissaan Kostista ja toisinaan taas meinas viedä molempien lelut vedestä.

pesulla

Torstaina käytiin tekemässä pieni esineruututreeni. Taavi haki ruudusta yhden valmiin esineen ja ihan mallikkaasti sen tekikin. Kostille kaksi esinettä yksi kerrallaan näytettynä. Hyvin meni nekin.



Torstaina kokeiltiin myös juosta koirien kanssa. Muru on jonkin verran käynyt Taavin kanssa juoksemassa, mutta Kosti pääsi kokeilemaan nyt ekaa kertaa. Mähän en siis juokse, mutta testattiin nyt kuitenkin pieni pätkä. Hyvä juoksukaveri tulisi Kostistakin kunhan vielä kasvaa vähän!



Illalla oli molemmille pojille fyssaria tarjolla. Ekaks käsiteltiin Taavi ja se osasi jo olla tosi rennosti, kaupan ovikello tai muut äänet eivät häirinneet. Lanneselästä löytyi vähän jumia, mutta ne saatiin auki. Liikeradat sillä on ihan huippuhyvät ja muutenkin karvaturri on kunnossa.

Kostia ei haluttu väkisin laittaa kyljelleen, kun ei siihen ollut itse oikein halukas. Haluttiin jättää paikasta ja fyssarista hyvä mielikuva, varsinkin kun käynnin tarkoituskin oli enemmän käsittelyyn totuttaminen kuin varsinainen hoito. Fyssari kävi koiran kuitenkin läpi sen seistessä tai istuessa. Kosti istuikin fyssarin sylissä ja nuoli sen naaman ja yritti syödä korvikset sen korvasta... Niskasta löytyi pientä jumitusta, joka todennäköisesti johtuu ahkerasta purukaluston käytöstä ja ehkä vähän huolestuttavana havaintona oli aavistuksen epäpuhdas liike takajaloissa. Suurin osa kävelytyksistä/ravauksista oli liikkeeltään puhdasta, mutta aina välillä fyssari huomasi pientä poikkeamaa. Myös selkäranka lantion etupuolelta tuntui olevan jumissa. Mitään kunnon käsittelyä ei tietenkään saatu aikaiseksi, kun Kosti ei kyljelleen suostunut, mutta venyttelyohjeita saatiin selälle ja tietty jatketaan noita kyljelleenmenoharjoituksia ja muuta kotihierontaa. On tuo kyllä sellainen koheltaja, etten yhtään ihmettelen paikkojen olevan vähän jumissa...

Sunnuntaina taas vähän esineruutua. Kyllä tuokin laji on apparin kanssa niin paljon helpompaa kuin yksin. Kostille kolme esinettä sillai, että se oli puuhun sidottu ja vein huudellen esineen yksitellen ruudun takarajalle. Kaikki se sieltä mulle toi, osan kanssa joutui tekemään vähän töitäkin. Taavi haki yhden valmiin esineen, tarvi siihen kolme lähetystä, kun kahdella ekalla meni kauempana puuhun kytkettynä odottavan Kostin luo.





Tokotusta itekseen ja ohjatusti

Tiistaina pikainen käynti hallilla. Kosti treenas seuruuta ja luoksetuloa, Taavi ruutua, merkin kiertoa ja tunnaria. Kostia meinas hajut vähän viedä, mutta ihan kiva treeni kuitenkin sille vieraammassa paikassa. Taavi ei meinannut osua ruutuun, kun oli joko liian edessä tai takana... Merkin kierto sujuu hyvin ja tunnarissa oma löytyi toisella yrittämällä.

Kosti tarkkana

Perjantaina aamutreeni hallilla. Taavin ohjelmassa oli tunnari, ruutu, merkin kierto ja rallyn avon uudet käännöstehtävät.

Tunnariin laitoin parikymmentä kalikkaa ja Taavi toi ekalla oman! Haisteli hyvin ja tiesi minkä tuo. Lisää itsevarmuutta tähän tehtävään, niin eiköhän se oma ala tulla sieltä useammin ekalla kerralla eikä vasta tokalla.

Merkin kierto onnistui hyvin ja ruutukin kohtalaisesti. Ruutuun mennessä Taavi lähti ihan jonnekin muualle, mutta korjasi kuitenkin matkalla suunnan ruutuun, kun ilmeisesti huomasi sen vasta matkalla. Tehtiin pari toistoa ja kyllä se sinne nauhojen sisälle enempi tai vähempi hyvin osuu. Tääkin vaatii vielä paljon toistoja, jotta tulee varmuus tekemiseen.

Rallyn käännösliikkeet meni oikeastaan kaikki hyvin. Sivulta eteentuloja täytyy treenata varmasti eniten, koska apuaskelta ei saa enää käyttää ja kovin helposti Taavi jää hirmu vinoon. Käsiavun tarvii vielä ja vahvalla käsiavulla tulee kyllä aika lailla suoraankin.


Kosti harjoitteli seuruuta ja saatiin aikaiseksi useampi onnistunut liikkeellelähtö. Sivulle Kosti ei osaa vielä tulla ilman käsiapua. Merkin kiertoa tehtiin muutama kerta. Ekaksi ihan vierestä ja sitten jätin Kostin istumaan vähän kauemmaksi ja menin itse merkin viereen ja siitä sitten kierto. Kapulan pidossa onnistuttiin saamaan mälväämättömiä pitohetkiäkin ja loppuun vielä vauhdikas luoksetulo istumisesta.


Lauantaina osallistuin Kostin kanssa Tarja Martinpuron tokovalmennukseen. Puoli tuntia useamman tunnin autossa odottelun jälkeen oli vähän liian pitkä aika pennulle, mutta se mitä tehtiin, niin tehtiin hienosti. Kosti keskittyi ja rauhoittui hyvin treenaamaan ja leikki myös hyvin.

Suurin ongelma yllätys yllätys olen minä ja mun kädet, jotka ei ole koskaan oikeassa paikassa. Mun pitäisi oppia ajattelemaan palkan suunta paremmin, perusasennossa esimerkiksi enemmän ylhäältä kuin edestä. Perusasentoa tehtiin ja siinä mun pitäis pystyä jo pikkuhiljaa häivyttämään käsi ja saada Kostille tolkku oikeasta paikasta. Perusasentoa tulisi myös treenata eri paikoissa ja saada Kosti tottumaan erilaisiin häiriöihin. Lisäksi olisi hyvä käydä erilaisissa paikoissa ja häiriöissä leikkimässä. Tällä pitäisi koiralle saada ajatus siitä, että vaikka on häiriöita ja kaikkee mielenkiintoista, niin ohjaajan luota saa palkkaa ja siellä on kivaa. Jos koira kuitenkin lähtee tutkimaan ympäristöä, on itsestään tehtävä mielenkiintoisempi kuin koiran keskittymisen vienyt häiriö. Leikkiminen muutenkin treenin välissä on suotavaa, nostaa virettä ja katkaisee treenin hyvin eri liikkeiden opettelun välillä. Leikkiessään koira pääsee myös purkamaan itseään hyvin.

Muuta koulutuksessa ylös kirjattua:

• Merkille lähetys, toimii myös ruudussa
• ensin palkka merkin taakse koiran nähden. Kun palkalle meno onnistuu, palkka salaa pois ja lähetys.
• paikka varmaksi ja sitten lähetyksiä eri suunnista
• jos koira menee ruutuun, mutta väärään paikkaan, kehutaan ja siirretään oikeaan paikkaan
• jos koira haukkuu lähetyksissä, "jumppa" ennen lähetystä voi auttaa
• anna koiran ratkoa pulmia itse!
• liikkeiden opetus ja motivaation kasvatus ovat kaksi eri asiaa
• opeta ruudussa oikea paikka!!

Sunnuntaille pukkas taas vähän liikaa treenejä, kun perjantain tokotunnit oli siirretty sunnuntaille jonkun jonninjoutavan aksakoulutuksen tieltä. Päivä aloitettiin kuitenkin Taavin kanssa näyttelytreeneissä, joissa tällä kertaa juostiin tosi paljon. Ja hyvä niin, koska se on se meille vaikea juttu. Aluksi haukututti enempi, mutta loppua kohti parannettiin ja juostiin hurjan hyvin lopputunnin juoksut. Eikä ollu väliä juostiinko rinkiä vai parijuoksua, kaikki onnistui hyvin.

Kostikin kävi hallissa pyörähtämässä ja juoksemassa muutaman kierroksen. Se tuntuu Taavin jälkeen aina ihan kuin ponia juoksuttaisi, vähän sellaista vikuroivaa. Se juoksee hirmu nätisti, mutta aina ei suunta ole ihan sama kuin mulla...


Iltapäivällä sitten ne poikien tokotunnit. Taavin porukka aloitti jumppaamalla erilaisia koiran taivutuksia ja venytyksiä. Jättäviä tehtiin ilman seuruuta ja Taavi oli näissä hyvä, osas erotella liikkeet toisistaan. Zetaa tehtiin myös ja siinä maahan meno onnistui, mutta muut meni väärin ekalla kierroksella. Kesti kuitenkin hyvin paikallaan mun kiertäessä. Tokalla kerralla autoin vähän ja nyt kaikki liikkeet oikein. Seisomisessa on kyllä vähän hankaluuksia pysyä paikallaan. Perusasentoon tuloja tehtiin lelun ohi. Taavia kun ei lelut kiinnosta, niin se käveli suoraan lelun yli sivulle. Kun vaihdoin lelun tilalle namikupin, niin kovin tuli haastetta ja kuppi oli varmuudeksi hyvä kiertää pitkän kaaren kautta =). Loppuun paikkaistuminen ja taas Taavi oli superhieno, ei mitään parannettavaa ja silti mun on vaikea luottaa... Matkaa oli tällä kertaa vajaa kymmenen metriä.

Kostin porukka teki alkuun samat jumppajutut. Huh, kun en kerkiä Kostin liikkeisiin mukaan ollenkaan. Perusasentoja treenattiin ringissä ja ilman rinkiä. Nää meni ihan hyvin auttamalla, mutta ilman käsiapua ei hommasta tule mitään. Maahanmenoja tehtiin myös ja niissä on malttia tullut lisää, Kosti malttaa odottaa palkkaa maassa. Paikkamakuu hihnanmitan päässä isoilla väleilä muihin, rauhallisesti sujui. Loppuun vielä vähän merkin kiertoa, kovasti on penneli namissa kiinni.

Iltasella vielä jälkiporukan treenivuoro. Taavi yritti tehdä ruutua, seuruuta liikkuroituna ja tunnaria, mutta taisi poika olla jo niin väsy, että kaikki meni vähän sinne päin. Ruutu oli nurkassa, josta Kosti aiemmin päivällä löysi hirveän määrän syötävää ja nenä vei siellä Taaviakin. Seuruu olis saanu olla vähän intensiivisempää, mutta hyvin selvittiin häiriöihmisistä ja liikkuroinnissa tulee aina itellekin uusia askelkuvioita eikä aina sitä samaa vanhaa kaavaa. Tunnarissa haisteli kauan, mutta ei osunut kertaakaan oman kalikan kohdalle. Toi ekaks väärän ja tokalla yrittämällä sit sen oman aavistuksen epävarman oloisena. Kotitreeniin pitää tämä selkeästi ottaa ja saada varmuutta. Lopun paikkikseen en unista kaveria enää ottanut.

Tulipahan testattua, että kolme pitkää keskittymistä vaativaa treeniä on vähän liikaa. Jos aamulla olis ollu vaikka hakua tai jotain sellaista, niin ei olis varmasti haitannut niin kovin, mutta näyttelytreenit oli Tapsan pääkopalle tosi vaativat ja omat tokotreenitkin ihan tarpeeks keskittymistä vaativat.




Niin on pimeät kelit, että lumesta huolimatta värikuvat näyttää ihan mustavalkokuvilta:

Kovasti koirakavereita ja kiva tokokupla

Viime viikonloppuna Nuttu tuli ihmistensä kanssa kylään. Pojat oli ihan tohkeissaan! Harmi, kun koko viikonlopun satoi enempi tai vähempi kaatamalla, niin kuvia ei tullut otetuksi vauhdikkailta metsälenkeiltä.

Sunnuntaina kävin iltapäivällä Taavin kanssa näyttelytreeneissä. Tällä kertaa tehtiin tosi monenlaisia juttuja. Oli pujottelua, parijuoksua, erilaisia yksinjuoksuja, ringissä juoksua parilla eri tavalla ja kopelointia. Juoksujutut meni tällä kertaa tosi hyvin, mutta seisottamista oli paljon ja siinä ei Taavilla meinannut maltti kestää, vaan se haukkui. Viimeisen vartin oli kivan rennon oloinen. Treenit on sinänsä haastavat, kun koirat tulee halliin ja heti alkaa juokutukset ja seisotukset, Taavi ei pääse tsekkailemaan tilannetta rauhassa ja siks varmaan rentoutuukin vasta lopputunnista.


Illalla oltiin vielä hallilla; Kostin kanssa yritettiin ratkoa kapulanpito-ongelmaa. Sehän hakee ja tuo kapulan innoissaa, pudottaa vaan ennen mun luo tuloa. En ole vielä vaatinut sitä tuomaankaan lähelle, vaan ajattelin opettaa loppuasennon erikseen. Ongelma on vain ollut se, että perse nousee samalla kun suu aukeaa ottamaan kapulaan... Päädyttiin harjoittelemaan ihan vain rauhallista istumista mun edessa ja sehän onnistuu namista luopumalla varsin mallikkaasti. Pikkuhiljaa pitää lisätä kapula sitten noihin istumistreeneihin.

Perusasentoa kaverit naksutteli meille ja sitten tehtiin loppuun luoksetulo. Hurja kun tuo pentu on vauhdikas ja ehtivä, ihan en kyllä pysy sen vauhdissa mukana.

Taavi kävi istumassa paikkaistumisen ja kovin hienosti istuikin, hiljaa ja rauhallisesti. Tehtiin yks pidemp ja yks lyhyempi toisto. Peruutusjuttuja harjoiteltiin myös, kovasti meinaa mennä vinoon. Hokasin myös miten saan Taavin ehkä paremmin seisomaan paikallaan, kun kierrän sen. Mun täytyy mennä ihan tosi läheltä sitä, niin sille ei tule tarvetta kääntyillä.


Maanantaina kävin tosi pitkästä aikaa illalla kentällä tekemässä tottista. Vähän oli valoista huolimatta pimeää ja sit tietysti hirmu märkää myös... Taaville ruutu, merkin kierto ja peruutusta. Ruutua kävin näyttämässä ja sitten lähetys. Taavi lähti kuin tykin suusta, mutta meni vaan haistelemaan maata ruudun vierestä. Pari tällaista toistoa ja sitten älysin lyhetää matkaa ja homma toimi. Plussana Taavin hyvä vire, joka säily vaikkei palkkaa tullutkaan väärin tehdyistä liikkeistä.

Merkin kävin myös ekalla kerralla näyttämässä ja hyvin meni kaksi toistoa eri suunnista laukalla molempiin suuntiin. Peruutuksessa mulla oli apuna ohjuririma maassa ja jo vain meni pyrriäinen suoraan. Vähän se on liian takana peruutuksessa, mutta jos nyt menis edes suoraan.

Kostin kanssa tehtiin perusasentoa ja liikkeelle lähtöjä. En tiedä oikeesti, onko sillä mitään hajua tuosta paikasta, mutta kai se joskus saa jonkun ahaa-elämyksen asian suhteen. Jättäviä tehtiin myös ja ne onnistui hyvin, paitsi seisominen on vielä tosi vaiheessa ja peruuttamalla siis mennään näiden kanssa. Loppuun vielä paikkamakuu; Kosti kestää hyvin paikallaan, vaikka menisin kauemmaksikin, mutta jos teen jotain häröilyliikkeitä, niin nousee ylös. Hyvä pohja kuitenkin paikkikselle jo olemassa!


Tiistaitokossa tunti aloitettiin paikkaistumisella. Taavi oli niin hyvä!!! Vaikkakin kovin huolestuneelta se näytti, mutta istui niin nätisti ja hiljaa ja rauhallisesti ja vaikka mitä, vaikka taas oli häiriötä riittävästi tarjolla. Ja mä uskaltauduin jo ainakin 15 metrin päähän!

Me treenattiin hyppynoutoa, mikä onnistui tosi heinosti mun vinoista heitoista huolimatta. Hypyn jälkeen tehtiin merkin kiertoa ja siinä kävi juuri niin kuin pelkäsinkin. Taavi meni hypylle, joka oli samalla suunnalla kartion kanssa. Tää oli selkeesti taitekohta meidän tämän kerran treenissä ja tuon hallin huonot fibat tulivat taas esiin. Tän jälkeen Taavi kyllä teki hommia, mutta sillä oli kova tarve komentaa mua; "Ole akka selkeempi! Mähän teen töitä ja sulle ei mikään kelpaa!". Hypylle harhautumisen jälkeen tehtiin kaksi oikein onnistunutta merkin kiertoa. Sitten oli ruudun vuoro ja se meni kyllä huonosti. Taavi juoksi ruutuun, mutta sinne päästyään alkoi haukkua ponnekkaasti. Uusi yritys ja sama homma. Sitten laitettiinkin pyrrin pasmat sekaisin, kun seuraavilla toistoilla juoksin Taavin perässä ruutuun. Kyllä on hiljaista poikaa. Loppuun vielä kaukoja istu-maahan -vaihdoilla, oikein hyvin meni nekin.

Tunnin jälkeen jäin tekemään vielä Kostin kanssa vähän perusasentoa ja seuruun alkeita kunnon ison peilin edessä ja lopuksi vielä pari luoksetuloa. Olen niin tyytyväinen Kostin malttiin, kun se jää hienosti paikalleen istumaan ja mä voin kävellä hallin toiselle puolelle, eikä sillä ole mikään kiire mihinkään. Näkee, että paikkaistumista treenataan aina metsälenkeille teiden ylityksissä. Ihana penneli.


Keskiviikkona kävin omineen hallilla hömpöttelemässä. Kosti harjoitteli noutokapulan pitoa ja siinä saatiin jo pienoista edistymistä aikaiseksi. Kosti pystyi jo pitämään pyllyn maassa hetken aikaa samaan aikaan kun kapula oli suussa. Mälvää kyllä jonkin verran. Seuruussa myös saattoi jokin himmeä lamppu välillä vähän syttyä ja saatiin ihan hienon näköistä seuruuta aikaiseksi useamman askeleen verran ilman, että nami oli ihan nenässä kiinni. Jättäviä kokeiltiin kanssa ja ne menee miten menee. Loppuun vauhdikas luoksetulo. Jatketaan harjoittelua!

Taavi teki pari upeaa toistoa hyppynoutoa, osaa hienosti hakeutua takaisin tullessa esteelle, vaikka olisinkin heittänyt vinoon. Ruutua kokeiltiin myös ja se meni tosi hienosti ilman mitään apuja! Peruutusta harjoiteltiin apurimojen kanssa ja siinä Taavi meinaa olla liian innokas ja nopea. Peruuttaa kyllä, mutta aika paljon mun takana ja vinoon meinaa myös pyrkiä. Tässä varmasti olisi syytä palata vähän taaksepäin ja treenata ihan vaan liikkeelle lähtöä.

Hallilta suoraan Manu-sakun kanssa lenkille. Keli suosi meitä pitkän sadejakson jälkeen ja nähtiin pilkahdus auringosta!

Illalla oli pimeät hakutreenit. Taavi harjoitteli pintahakua pimeässä ja tarkoituksena oli laittaa maalimiehet aika alueen takalaitaan, jotta saadaan harjoitukselle kestoa. Takatuulesta huolimatta Taavi poimi maalimiehet melko nopeasti ja jaksoi hyvin haukkua, vaikka mun paikalle rämpiminen kestikin tovin. On se vaan niin superhyvä tuossa hommassa!

Kosti sai kaksi pistoa, joissa se näki molempien maalimiesten katoavan pimeyteen. Reippaasti juoksi ukkojen perään ja molemmat löytyivätkin hienosti. Plussana Kosti vielä päätti pienellä avustuksella haukkuakin! Eli me unohdamme rullan ja Kosti saa ruveta treenaamaan maalimiesten haukkumista ihan urakalla.


Torstaina aamutreenit hallilla. Kostin kanssa ihan huippupätkiä seuruuta, kauhulla odotan käden häivytystä! Kapulan pidossa saatiin myös ihan oivia onnistumisia, peppu pysyi maassa vaikka kapula oli suussa ja kerran oli ehkä sekunnin mälväämättäkin. Hyppyä tehtiin pari toistoa ja yksi pitkän matkan luoksetulo. Molemmissa Kosti jäi istumaan tosi hyvin. Jotenkin uskomatonta, miten tuollainen elohiiri jää niin tyynesti paikalleen. Kivat treenit siis.

Taavi aloitti ruudulla ja taas ilman apuja onnistunut suoritus, tosin se meni seis käskyllä maahan. Tokalla yrityksellä jäi sitten seisomaan ja palkka siitä. Heti perään toiseen suuntaan kartion kierto ja taas onnistuminen! Pari hyppynoutoakin saatiin tehtyä ja mä onnistuin heittämään melko suoraan. Lopuksi vielä tunnari. Ekaks toi väärän, mutta toisella yrittämällä pitkän ja tarkan haistelun jälkeen löytyi oma kalikka.


Perjantain tokotunneilla Taavin porukka treenas perusasentoon tuloja ja hyppyä. Oltiin Taavin kanssa niin hyvässä tokokuplassa, että huh kun oli kiva tehdä! Perusasentoon tulot oli aika hyviä, parantuneet selkeesti kesän sinnepäin tekemisestä. Hyppy myös hyvä. Paikkaistumista ja -makuuta tehtiin myös ja niissä molemmissa Taavi oli tosi heino, rauhallinen ja hiljainen. Superplussaa siitä, että treenien jälkeen treenikamu laittoi viestin, että hänen narttunsa onkin juoksuinen. Taavi siis teki töitä ihan superisti juoksuisen nartun ollessa vieressä, wuhuu!

Kostin ryhmässä on niin paljon porukkaa, että halli ei meinaa riittää ja selkeesti häiriötä on välillä vähän liikaa pennulle. Aloitettiin paikkamakuulla. Kosti teki muuten hienosti, mutta se ei kestä maassa, jos välipalkkaan. Makoilee rauhassa ja keskittyneesti, jos en palkkaa välillä. Tehtiin kaksi toistoa.


Loppuaika tehtiin erilaisia häiriötreenejä perusasennossa ja koira edessä istuen. Perusasennot on Kostilla hyvät ja kontakti pysyy ihan kivasti. Yhdessä harjoituksessa oltiin ringissä koirat peppu keskustaa kohti ja se oli liikaa Kostille. Selän takana hääräävät koirat paineistivat Kostin niin paljon, että se rähähti vieruskaverille. Rauhoituttiin sitten hetki, mutta selkeesti sen oli vaikeampi keskittyä omaan tekemiseen loppuaika.




Lauantaina aamusta hakutreenit ja Taavi aloitti pintahaulla. Tuuli oli tosi hyvä ja vastaiseen kun mentiin, niin Taavi sai heti hajun ja pinkoi kauas haukkumaan maalimiehen. Myös toinen maalimies löytyi nopeasti. Tuo pintahaku sopii Taaville paljon paremmin kuin pistotus. Se on paljon innokkaampi ja motivaatio on kova. Töitä Taavi tekee itsenäisesti, mutta on kuitenkin hyvin kuulolla ja hallinnassa, tykkään.

Kostille neljä haamua ja ne meni hienosti, muutama haukkukin irtosi maalimiehillä.


Lola oli meillä kolme päivää hoidossa ja pojat oli tohkeissaan. Kosti varsinkin tykästyi Lolaan ja kaksikko nuhjas keskenään paljon. Kaikin puolin hienosti meni koko aika ja pojat oli kilttejä isäntiä ja Lola pääsi toteuttamaan nahkafetissiään meidän nahkasohvalla.

hienosti odotti koko porukka lupaa tien ylitykseen

kaupalla kaikki odottivat nätisti ostosten ajan

vieraalle maistui uni tyynyllä