Kaikenlaista ja lisäksi vielä Kostin eka serti ja tokosemma

Viime viikon keskiviikkona käytiin Sannan, Pupin ja Redin kanssa hallilla tokottamassa. Taavi yritti suoriutua ruutuun ja näytetylle lätkälle se onnistuikin vallan mainiosti. Lisäksi leikittiin kapulan kanssa vähän hyppynoutoa. Sen se osaa ja ilmeisesti tuo hyppy tuo liikkeeseen vauhtia, vaikka kyllä se tasamaallakin meni omaan tyyliinsä laukkaillen molempiin suuntiin. Mä unohdan aina, että sen palautus olisi tarkoitus vaihtaa edestä sivulle ja varmasti sotken koiran ajatusmaailmaa tämän suhteen omalla sekoilullani. Ajan kanssa ja hiljaa hyvä tulee =). Kokeiltiin jättävien seisomisen paikallaan pysymiseen etupalkkaa ja sehän toimi!

Kosti sai häiriökseen Puppanan ja eihän me olla vielä jouksevaa koiraa häiriönä kokeiltu ja se olikin vähän liikaa pienelle. Leikkimään olisi pitänyt päästä, mutta yhden erehdyksen jälkeen Kosti pysyi hienosti mun luona, vaikka tarkkailla kyllä piti kovasti hallin toisen laidan tapahtumia. Kosti treenas perusasentoa ja kontaktia sekä jättäviä. Myös Kostin kanssa kokeilin etupalkkaa ja se toimi silläkin. Pystyin kiertämään seisovan koiran ilman, että se hievahtikaan paikaltaan.


Lauantaina Taavi kävi etsimässä muutaman kadonneen. Yritettiin tehdä sille haastavia piiloja niin sisälle rakennukseen kuin uloskin, mutta kyllä se vaan kaikista paikoista löysi maalimiehen. Sillä on kyllä niin hyvä draivi noissa pintahaulla suoritettavissa treeneissä, että on vain ilo katsella sen tekemistä!


Sunnuntaina käytiin Kostin kanssa Lahdessa SSKY:n 95-vuotis juhlanäyttelyssä. Lyhytkarvoja oli vain kaksi, Kostin lisäksi Taavin tytär Milli. Tuomarina Paula Heikkinen-Lehkonen, joka oli koon suhteen hyvin tarkka ja mittasi useamman pienikokoisen koiran seuraamistani roduista. No meillä ei onneksi tuota ongelmaa ole ja onneksi Kostia ei mitattu ison kokonsa vuoksi, Kosti kuitenkin menee selkeästi rotumääritelmän rajoihin.

Kehässä juniori käyttäytyi oikein mallikkaasti ja antoi hienosti katsoa hampaat, eikä ollut moksiskaan, vaikka töpöhäntä sai kovasti mielenkiintoa ja tunnustelua osakseen. Kostihan ei noin niinkuin yleensä ihan hirveästi tuosta koskettelusta tykkää ja häntä on yks herkimmistä paikoista. Kosti myös juoksi hienosti, vaikka kehä olikin ihan tolkuttoman pieni. Seisotuksetkin onnistuin muuten hyvin, mutta en saanut sitä seisomaan siihen kulmaan tuomariin nähden kuin olisin halunnut. Tämä ongelma on ollut joka kerta myös harjoituksissa. Mut hei, se ei istunut koko aikaa!!

Arvostelu kuului näin:

Erittäin hyvin kehittynyt nuori uros, jolla hyvät mittasuhteet. Erittäin hyvä rakenne. Reipas käytös. Oikea karvan laatu. Hyvä pään muoto. Kiinteä suora selkä. Hyvä rintakehän syvyys ja tilavuus. Aivan lyhyt luonnontöpö. Liikkuu hyvin. Esiintyy iloisesti.

Kostin laatuarvosana erinomainen ja eka serti! Lopulta myös ROP!


Jäätiin isoihin kehiin, joita näissä karkeloissa olikin meille tarjolla kaksi; ROP-juniori ja varsinainen ROP -kehä. Molemmissa Kosti esiintyi tosi hienosti, mutta sijoitusta ei tullut. Päivä oli taas pitkä ja hyvin jaksoi pieni koko päivän, sekin on oppinut rauhoittumaan häkkiin.

Kuvat Jukka Kaijansinkko:

Torstaina käytiin hallilla Taavin kanssa rallyilemassa ja Kostin kanssa tokoilemassa. Taavi teki alla olevan radan ensin kisamaisesti ja sitten mentiin muutaman kyltin saljoissa läpi hyvällä palkalla. Houkutusta treenattiin vielä lopuksi useampi kerta, kun se vie keskittymisen.

Tuohon rataan oli saatu mahdutetuksi kaikki avon hankalat liikkeet, jotka nyt kuitenkin onnistuivat hyvin. Voin kyllä sanoa, että juosten suoritetun spiraalin jälkeen oli pää pyörällä vielä monen kyltin ajan!

Kostin kanssa seurattiin ja se on oikeesti löytänyt takapäänsä! Vasemmalle käännökset tuntuu hienoilta, pitäis kuvata että näkis näyttääkö ne myös. Vielähän tuo herpaantuu välillä ja suorat seuruut ei voi olla kovin pitkiä, mutta suunta on hyvä! Luoksetuloja tehtiin pari ja ne oli supervauhdikkaita, toisella jopa törmäs minuun kovasti. Eteen tuleminen rupeaa myös pikkuhiljaa onnistumaan. Kapulan pitoa harjoiteltiin ja se vaatii kyllä vielä paljon lisätreeniä. Mälvääminen on kyllä vähentynyt, mutta muuten on vähän sinnepäin tekemistä. Yksi hyppykin otettiin ja onnistui sekin hyvin.

Perjantain tokotunneilla Tapsan ryhmä aloitti paikkiksella. Taavi haisteli pariin kertaan maata ja nousi seisomaan mun kiertäessä sen takaa, muuten ok. Varsinaisina aiheina liikkeestä seisominen, joka meni lähes joka kerta istumiseksi. Syy oli varmaan mun käskyssä... tai sit jossain ihan muussa. Etupalkalla koiran kiertäminen onnistui hyvin. Toisena liikkeenä meidän murheenkryyni, merkin kierto. Mutta kas, jokainen toisto oli hyvä! Tehtiin läheltä ja kaukaa, yhdellä tötsällä ja kasikkoa kahdella tötsällä. Välillä olin koiran luona lähettämässä, välillä lähellä tötsää ja aina Taavi laukkas molempiin suuntiin.

Omatoimiajalla kaukojen seiso - maahan vaihtoja läheltä, luoksetulo ja seuruuta, hienosti meni.

Kostin tunnilla treenattiin aluksi kehääntuloja. Näyttelyistä varmaan ollu apua tähän ja Kosti oli rauhallinen ja antoi kopeloida itsensä hyvin. Tunnin varsinainen aihe oli luopuminen ja perusasennot sekä kaukojen maahan - seiso vaihdot ja paikkiksen alku ja loppu. 

Luopumiset meni hyvin, onhan niitä treenattu. Vaikeaa oli olla perusasennossa, kun koutsi kulki ohi ja mennessään kävi laittamassa meidän edessä olevalle targetille lisää namia. Ihminen varmasti se suurempi häiriö kuin namit. Me tarvitaan ihan älyttömän paljon lisää häiriötreeniä, vaikka olenkin tässä tosi tyytyväinen Kostin keskittymiseen. 

Kaukojen vaihdot menee nenä namissa ja hallilla kohtuullisen kovassa häiriössä en edes vielä muuta halua yrittääkään. Seisomisesta tapahtuvat vaihdot on kyllä haastavat ja tarvitaan miljoona treeniä ennen niiden varmaa suoritusta. Tähänkin vois ehkä kokeilla etu- tai takapalkkaa.

Paikkistreenissä treenattiin siis sivulta maahan menoa ja siitä istumaan nousua. Kosti menee hyvin, tosin aika rauhallisesti maahan ja pysyy siellä hyvin. Joskus saattaa vähän ennakoida ja liikkuri hieman häiritsi myös. Istumaan nousuun tarvii käsiavun ja silti meinaa jumittaa maahan. Kosti vaihtaa myös helposti lonkalle ja sieltä istumaannousu on tietty vielä vaikeampi. Jatkossa täytyy ehkä korjata tuota lonkka-asentoa. Istumaan nousuja ollaan kyllä treenattu hirmu vähän, kun pelkään Kostin rupeavan ennakoimaan sitä.

Lauantaina oltiin Kostin kanssa Riikka Pulliaisen tokovalmennuksessa. Perusasentoa katsottiin läpi ja kapulan pitoa. Perusasentoon tulo on Kostilla tosi hidas ja siihen saatiin neuvoksi tehdä 180 asteen käännöksiä ilman mitään käskyjä. Koiran on tarkoitus vaan koko ajan pyrkiä pitämään paikka. Nami avuksi ainakin alkuun. Paikka ei tässä treenissä niin tarkka, keskitytään nopeudesta palkkaamiseen. 

Kontaktin pitoon häiriössä vinkkinä naksun, käskyn ja namin kombinaatio; namikäsi ylhäällä ja kontakti, tästä käsky ja naksu, sitten nami ja käsi ylös ja samalla käsky ja naksu ja taas nami. Naksu tietty vaan jos kontakti pysyy. Moooonta toistoa. 

Kapulan pitoon mulle lisää rauhallisuutta. Mä hätäilen kapulan pois ottamista ja se häiritsee Kostia. Treenattiin kapulan antamista tarpeeksi alhaalta, ettei taevi kurottaa ylöspäin. Näin kapulan saa parempaan paikkaan suuhun ja mälvääminen loppuu. Kapulan pois ottoa treenattiin niin, että vein käsiä kapulalle, otin pois ja vein taas takaisin. Pidin myös rauhallisesti kapulasta pitkään kiinni ennen irrotuskäskyä. Tuntui toimivan. Häiriötreeniä paljon lisää, sen jo tiesinkin. Vaikka ihan superhienosti Kosti teki!

Kamerani takana taisi olla Heli Roimola:

Kontaktia häiriöihmisillä

Oisko täällä namia?

Peruutuksen treenaamiseen tuli päivän aikana ihan uusi idea! Koira peruuttaa oikealla puolella itse kävellessä suoraan. Kun se onnistuu, siirretään liike vasemmalle puolelle.

Peruutustreeni

Käännösten tiiviimmäksi saantiin Riikka neuvoi 360 -käännöksiä kesken suoran seuruun ja noudon nopeuttamiseen hypyn lisäämistä matkalle.

Foca oli meillä hoidossa keskiviikkoillasta maanantaiaamuun. Pojat oli ihan tohkeissaan, mut pian löytyi paikka laumasta ja meillä oli oikein mukavaa. Päästiin jäällekin nauttimaan ihanista talvikeleistä muutamaan otteeseen.

Taavi tienas itselleen kuukauden ilmaiset treenit, kun se palkittiin viime vuonna vahvistetun C.I.E:n johdosta.

Kosti on jo vuoden!

Tiistain tokotunnilla tehtiin taas Taavin kanssa hyvällä sykkeellä. Ruutu oli aivan loistava, samoin nouto onnistui hyvin sekä tasamaalla että hypyn kanssa! Laipallinen kapula ja leikkiminen sen kanssa ovat tuottaneet tulosta. Nytkään ei nillitetty perusasennoista tai muista pikkujutuista, pääasia oli vauhdikas noutaminen. Merkin kiertoakin kokeiltiin ja se meni taas paremmin kuin pitkiin aikoihin.

Kaukojen seisomisen harjoittelu on nyt aloitettu ja voi kun se tuntuu vaikealta. Takajalat meinaa stepata väkisin ihan aavistuksen. Toinen takajalka yleensä pysyy paikallaan, mutta toinen tuppaa liikkumaan. Ja tuon elukan nopeus tekee tän treenaamisesta mulle vielä sata kertaa vaikeampaa, kun se ehtii vaikka ja mitä ennen kuin ehdin kissaa sanoa.

Treenien jälkeen Kosti pääsi tekemään vähän seuruun alkeita. Pystytään nyt seuraamaan ehkä noin kaksi askelta hyvin. Eteentuloja vähän otettiin kanssa ja noutoa myös. Kostilla pitää olla vähän painavampi kapula, niin ei mene niin  helposti pureskeluksi.


Keskiviikkona köröteltiin taas uimaan. Taavi on ihan hulluna tuohon hommaan ja huutaa melkein koko muun ajan kun ei ole altaassa. Eikä se meinais lopettaa millään. Hullu pieni vesipeto! Ja hullua on myös Taavin leluhulluus vedessä ja Kostin eileluhulluus, kun kuivalla maalla se on ihan toisinpäin.

Kosti ei tunnu syttyvän uintiin ollenkaan. Tällä kertaa se oli vähän enemmän vastahakoinen kuin edellisellä kerralla, vaikka nytkin ui hienosti pienen veteen menon avustuksen jälkeen. Sitä selkeesti ahistaa pelastusliivit, kun vähän väliä piti käydä hinkkaamassa itseään allasosaston aitoihin. Vielä olis uimakortissa kolme kertaa jäljellä, jos ei Kosti niiden aikana intoudu uimaan, niin homma saa toistaiseksi olla.

Perjantain tokoiluissa Taavin porukka oli ihan härötuulella, kaikki koirat enempi tai vähempi ulalla. Alkuun paikkis, joka oli huonoin pitkiin aikoihin. Taavi istui ja oli ihan kohtuullisen hyvä. Vieruskaveri lähti pari kertaa liikkeelle ja toisellakin puolen noustiin makuusta ja muuta sellaista. Kävin välipalkkaamassa pariin kertaan, kun oli niin paljon häiriötä, mut liikaa vilkuilua Taavilta.

Liikkeinä tällä kertaa jättävät ja merkin kierto. Kierto edelleen hukassa ja jättävätkin oli vähän mitä sattui. Taavi ei vaan ollut kuulolla näissä treeneissä ja teki kaiken vähän sinne päin.

Kostin tokotreenit oli parhaat ikinä!! Oisin voinu pitää sen vaikka vapaana, niin loistavassa mielentilassa se oli. Olen yrittänyt palkata paljon aktiivisuudesta mua kohtaan ja toivottavasti se on toiminut. Meitä oli myös vain viisi koirakkoa ja pahimmat äijäilijät puuttuivat, joten silläkin varmaan vaikutusta rentouteen.

Tehtiin kapulan pitoa ja noukkimista sekä merkin kiertoa. Molemmat sujui meiltä hyvin. Nyt käytössä painavampi kapula, jota Kosti ei pureksi ihan niin paljoa. Se on oppinut tarjoamaan asioita ja noukkiminen oli ihan  huippu juttu. Merkin kiertoakin Kosti tarjoaa hyvin. Molemmissa liikkeissä olen itse vielä polvillani maassa ja ihan lähellä. Mut toi fiilis!!! Huh miten upeeta!

Treenin lomassa onnistui jo rento köllöttelyhetkikin!

Sunnuntaina oli hallilla pienimuotoiset näyttelytreenit ja mehän pungettiin Kostin kanssa niihin mukaan. Paikalla oli vajaa kymmenen erikokoista koiraa ja saatiin ihan hyvää juoksuharjoitusta. Kyllähän tuokin meinaa sitä kontaktia ruveta tarjoamaan ja silloin kääntyy kroppa vähän mutkalle, mutta näillä mennään nyt. Toistaiseksi mulla ei aika ja motivaatio riitä kouluttamaan Kostille omaa erillistä käskyä näyttelyjuoksuun.

Kopelointiakin harjoiteltiin kolmee eri otteeseen, joista eka ja vika meni hyvin ja keskimmäinen oli ihan kamala. Keskimmäinen kopeloija oli mies, joka ei kyllä tainnut oikein tietää mitä oli tekemässä... Mut onneksi saatiin kuitenkin loppuun vielä onnistuminen, niin jäi hyvä mieli.
Pönöttäminen oli aika vaikeaa, kun istuminen ja maahan meno olis paljon kivempia....


Illalla hallilla treenas sekä Taavi että Kosti, kun meitä oli vain kolme immeistä paikalla. Taavin kanssa pohdittiin tuota merkin kierron menovauhtin puuteongelmaa, eikä kyllä siihen oikein löydetty ratkaisua. Vinkkejä??

Seuruuta tehtiin pitkät pätkät liikkuroituna ja ihan kohtuullisen hyvin se meni. Pari kertaa viskoin myös kapulaa ja laukalla onnistui noudot joka kerta.

Kostin kanssa opeteltiin seuruun käännöksiä ja sain loistavan vinkin, joka tuntui toimivan jo ihan heti; pari asekelta seuruuta, käännös ja seis. Käännökset rupesivat sujumaan huomattavasti paremmin ja edelleen oon ihan onnessani tuon pennelin kontaktista!


Maanantaina oli pakko kotona kokeilla merkin kiertoa Taavin kanssa, kun se oli sunnuntaina niin toivotanta. Kyllä se kotona osaa. Onhan se tommonen löysän laukan tyyppi, mut se on sen luonto ja olen tuollaiseen laukkaan enemmän kuin tyytyväinen tällä hetkellä.

Kosti, Kostimus, Kostiliini, Kostinen, Kostiainen, Riiviö, Rääpäle, Huijari, Hemppara täytti vuoden 8. helmikuuta. Pienestä riiviöstä on kasvanut iso riiviö, melkein jättiriiviö (pitäis ihan mitata se joskus). Mun yleisin lause on viimeisen vajaan vuoden aikana ollut varmasti "Mitä Kosti syö?" tai "Mitä Kostilla on suussa?" =P =P. Kosti on kaiken tihutyöintonsa lisäksi ihan mahdottoman hellyyttävä. Se ei paljon kysele tai varo, kun se rojahtaa suoraan syliin nuolemaan naamaa. Sen suudelmat ovat niin täynnä tunnetta, että meinaa pusujen kohteelta loppua happi ison kielen lipoessa naamaa. Toisaalta se on myös koira, joka itse päättää milloin hellyydenosoitukset on jees ja milloin taas oma rauha on tarpeen. Mielenkiinnolla odotan, mitä tulevat vuodet tuovat tullessaan. Onnea Kostiseni <3 <3 <3

Tokoa ja talvea

Keskiviikkona pikavisiitti hallille; Kosti treenas eteentuloja ja vauhdikkaita luoksetuloja, joissa lelu lensi mun jalkojen välistä taakse. Tää homma rupeaa pikku hiljaa pelittämään ja penneli osaa ohjautua mua päin, eikä ohi. Noutokapulaakin viskottiin taas ja sekin tulee jo mua päin ja toisinaan käy peppu maassakin. Mälväystä on vielä kovin paljon, mutta hirveesti hyvääkin!

Enää vaan aavistuksen vino.



Taavi teki ruutua lätkälle kahdesta eri suunnasta ja se oli paljon parempi kuin pitkiin aikoihin. Ekalla kertaa melkein meinas varastaa ja vauhti oli kovempi kuin ehkä koskaan. Video kolmannesta lähetyksestä, joka oli jo selkeästi kaikista hitain, mutta kelpaa tuollaisenaankin mulle. En käske maahan kuin satunnaisilla kerroilla.

Merkin kierrot ei sit onnistuneet, olen saanut tän liikkeen pilattua nyt jollain. Palataan siis tässä taas alkuun ja haetaan vauhtia ja varmuutta tekemiseen. Lopuksi noutoja ja vautsivau, kun tyyppi nouti. Laukalla kapulalle ja melkein ilman ällötystä onnistui sen suuhun poimiminen ja palautus mun sivulle pienellä käsiavulla! Kapulan kanssa jatketaan leikkimistä ja yritetään pitää se jatkossakin hauskana.




Illalla Kosti pääsi äijälenkille Oton ja Kuisman kanssa. Tekee sille hyvää päästä vieraisiin porukoihin välillä ilman Taavin tukea. Otto vaan muris Kostin yrittäessä tehdä tuttavuutta, mut muuten loistolenkki ja Kosti ei onneks murinoista ota itteensä.



Perjantaisilla tokotunneilla Taavin porukka aloitti paikkiksella, me tehtiin istuminen. Kyllähän Taavi aika mukavasti istuu, mutta vieläkään en arvannut lähteä kovin kauas, ehkä semmoisen vajaan kymmenen metriä. Paikkiksen jälkeen Tapsa teki seuruuta. Erilaisia käännöksiä paikallaan ja eri vauhdeissa. Se meinaa vähän edistää, lääkkeenä tähän seuruuta vasemmalle kaartuvalla ympyrällä. Käännökset meni aika hienosti. Juostessa mun pitää juosta kovempaa, silloin Taavi seuraa paremmin. Jatkossa myös palkkaa paljon hyvästä seuruusta kesken liikkeen.

Noutoa tehtiin myös ja waude! Taavi meni ja tuli laukalla, löysällä laukalla, mutta kuitenkin laukalla. Me jatketaan nyt kapulalla leikkimistä ja yritetään tehdä siitä superkiva ja hauska juttu ja yritetään olla kangistumatta kaavoihin.

Kaukojen maahan - seiso -vaihtoja tehtiin myös, ne menee kohtuullisesti mun ollessa yhden askeleen päässä. Jättävissä yritettiin kiertää koiraa sen seistessä, tää meillä vielä kovasti vaiheessa.


Kostin porukka treenas aluksi pareittain "pallomeressä". Ohjaaja täysin passiivisena kävelee ja aina kun koira otti kontaktia, palkka!! Tätä tehtiin jonkin aikaa ja kohtuullisen nopeasti Kosti alkoi lähestulkoon seuraamaan. Toisella setillä kapulan pitoa. Kosti pitää toisinaan tosi hyvin ja toisinaan se taas pureksii kapulaa kaameen paljon. Kokeiltiin myös noukkia kapula maasta ja se onnistui hyvin, Kosti jopa vähän hakeutui palauttamaan sitä mun eteen. Pitotreeniä lisää ja tarkempi kriteeri palkasta ja muutenkin jatketaan kapulaleikkejä.


Lauantaina hakuiltiin kirpakassa pakkaskelissä. Kostille kolme haamua. Se on nyt useammassa treenissä ollu ekalla ukolla vähän pihalla ja vaikuttanut huonosti motivoituneelta. Nytkin nosti koipea ennen ukolle menoa. Kaksi seuraavaa haamua olivat kyllä mallikkaita suorituksia. Erityisen tyytyväinen tässä treenissä olin Kostin ilmaisuun ja siihen, ettei se häiriintynyt mun saapumisesta maalimiehelle. Ens kerralla pitää miettiä jotain tuolle ekan ukon ongelmalle...

Taavi teki pitkästä aikaa pk-tyyppisen pistotustreenin ja kyllä se sen homman vielä osaa. Pari hyvää tyhjääkin se teki ja viimenen ukko oli umpparissa. Hyvä draivi oli Tapsulla päällä koko treenin.

Treenin lopuksi pennelit pääsi taas juoksentelemaan, kyllä oli vauhtia!


Sunnuntaina Kosti kävi hallilla taas vähän häiriötreenaamassa. Hyvin se tekee hommia mun kanssa ja toinen koira hallissa ei juuri häiritse. Kapulan heittelyt ja äänekkäämmät palkkaukset tarvii kyllä tsekata, mutta ei ryntäile minnekään. Kokeiltiin myös leikkiikö Kosti vieraan kanssa ja kyllä se vähän innostui, sillai kainon varovaisesti. Siitä jäi sille kuitenkin jotenkin huono moodi päälle ja tokalla setillä se oli musta paljon huonommassa mielentilassa. Lopuksi otettiin vielä paikkamakuu lyhyeltä matkalta kahdella koiralla.

Leikittäjä sanoi, ettei koira sais äristä ja murista leikkiessä ja Kostihan pörisee leikkiessä ihan kunnolla. Mä olen vain ollu tyytyväinen, että se ylipäätään leikkii eikä tollanen asia ole tullu mulle mielenkään, että olis huono juttu. Mut en kyllä sitten jatkossa pysty Kostin kanssa leikkimään, jos se ei sais murrata samalla... kumpikohan nyt on sit parempi tai pahempi juttu??

Taavi tuli Suomen Pyreneläisten rally-tokotulokaskisassa toiseksi. Myös lyhytkarvojen näyttelykoirakisassa Taavi oli toinen vain kolmella näyttelykäynnillä!


Talvikin on hellinyt meitä:

Rallyssa avon tuplakorkkaus

Tiistaitokossa pidettiin treenit lyhyinä, kun pakkanen oli niin kova. Taavi teki ruutua lätkälle, oli mahtava. Merkin kiertoa tehtiin vähän höntsäillen ja sekin oli aika vauhdikasta touhua. Kaukot tehtiin kokeenomaisesti ja istumaan nousut vaati aina kaksi käskyä. Tähän kyllä vaikutti just sopivasti istu-käskyjen kohdalle osuneet häiriöt, kuten oven avaaminen tai toisen koiran haukkuminen. Tehtiin toinen kierros omineen ja kaikki onnistui ekalla käskyllä pitkästäkin matkasta. Paikkaistumista tehtiin toisen koiran tehdessä luoksetuloja ja mekin tehtiin luoksetulo. Taavi tulee aika kivasti jo suoraan sivulle ihan pienellä käsiavulla. Ehkä se kohta osaa tulla siihen jo ilman apuakin. Seuruupätkiä tehtiin kanssa lähinnä juosten ja niissä käännökset oli aika hyviä. Meillä oli taas kiva fiilis keskenämme!


Kosti treenas Taavin treenien jälkeen. Tehtiin eteentuloja ja luoksetuloja muutama. Luoksetulot on ihanan vauhdikkaita, mutta tuo lopun eteen tuleminen on kyllä vaikea. Jääviä tehtiin kanssa peruuttelemalla.




Keskiviikkona kävin omineen tuolla ällöllä hiekkapohjaisella hallilla ja uhmasin hyvää fiilistä noutojen merkeissä. Taavi yllätti olemalla oikein innokas noutaja, olihan meillä laipallinen kapula. Tehtiin erilaisia vauhtinoutoja ja muuta leikkimielistä ja hyvä vire pysyi koko ajan. Kostikin leikki kapulalla ja sekin oli oikein innokas. Välillä meinas kapula muuttua puruleluksi, mutta toisinaan se pystyi tulemaan se suussa mun eteen istumaan.


Perjantain tokotunneilla Taavin porukka aloitti paikallaolon harjoittelulla. Koirat aseteltiin siten, että muut oli aika lailla selän takana. Tää asetelma on Taaville vaikea, mutta alun kuikuilun jälkeen se ei enää välittänyt muista. Koirat istuivat tai makasivat koko ajan paikallaan ja ohjaajat tekivät erilaisia kuviokävelyitä edestakaisin ja koiria ympäri. Välillä oltiin kasvot koiriin päin ja välillä taas selin. Nää on kyllä loistavia treenejä meille!

Paikkistreeni, neljäs koira ei mahtunut kuvaan.

Meillä oli aiheena nouto ja merkin kierto. Noudossa nyt laipallinen kapula. Ekat yritykset oli vähän hitaita, vaikkakin Taavi kyllä suoritti noudon. Sit kokeiltiin tulisko vauhtia, kun Taavin hidastellessa koutsi kävi hakemassa kapulan ja sai multa kovat kehut, ei vaikutista. Sit kokeiltiin mun juoksemista kapulalle ja tää toimi. Saatiin oikein kunnon laukka kapulalle! Merkin kierrossa jätin Taavin taaemmas ja lähetys sieltä. Tehtiin useampi toisto ja ne oli kaikki hyviä. Paitsi yhellä Taavi palas vieressä olleen A-esteen kautta...


Kostin kanssa tehtiin kaukoja, istu-maahan-istu -vaihtoja. Tää oli ehkä kolmas kerta, kun tehään näitä. Kosti pysyy hienosti paikallaan, mut maahan meno vois olla nopeampi. Olin yhden askeleen päässä.

Sit tehtiin jättäviä, joissa sain uuden neuvon, joka varmasti tulee toimimaan meillä paremmin kuin aikaisemmin koittamani tavat. Eli koira kulkee vasemmalla  puolella ja otetaan vain pari askelta, käsky ja samalla itse kiepsahdetaan koiran eteen. Palkka on mulla molemmissa käsissä ja eka palkka annetaan käskystä ja toka kun ollaan kiepsahdettu koiran eteen. Seisominen onnistu näin paljon paremmin. Jatkossa sit odotetaan hetki tokan palkan kanssa ja sit voidaan jo ottaa askel ennen kiepsahdusta.

Lopuksi luoksetuloja pari ja paikkamakuu. Paikkiksessa Kosti oli taas hihna maassa ja pysyi nätisti. Se vaihtaa asennon aika nopeasti siten, että kääntää toisen takajalan taakseen suoraksi. Ei siis varsinaiseen lonkka- asentoon, mut kuitenkin vähän vinksalleen. En tiiä pitäiskö tohon puuttua, kun on tuossa asennossa hirmu rento. Siitä on kyllä ehkä vähän vaikee nousta istumaan.



Lauantaina ajeltiin Taavin kanssa Vantaalle Racinel Areenalle tuplarally-tokokokeeseen. Olipas rankka päivä, vaikka aamulla ei tarvinnut edes herätä aikaisin. Päivälle kertyi mittaa melkein kymmenen tuntia ja olin illalla ihan raato. Mut hei, mä pystyin syömään ja edellisen yön nukuin hyvin!

Korkkasimme siis avo-luokan ennemmin kuin olisin uskonutkaan ja eka rata oli Pia Heikkisen käsialaa.

Oltiin ennen meidän vuoroa vähän hengailemassa hallissa ja Taavi vaan nuusas lattiaa. Tehtiin muutama liike ja ne se kyllä teki hyvin. Lähtökyltillä olisin toivonut sen olevan hieman enempi messissä. Jouduin uusimaan toisen liikkeen kaksi kertaa, kun Taavi ei vaan millään tullut mun eteen. Kolmas kerta toden sanoi ja liike onnistui, tästä uusimisista yhteensä kuusi miinuspistettä. Seuraavaksi en saanut Taavia pyöri,ään ja kun uusimiset oli jo käytetty, niin ei auttanut kuin jatkaa matkaa, tästä -10 väärin suoritetusta tehtävästä. Tehtävältä 9 tuli -1 puutteellisesta yhteistyöstä ja kolmanneltatoista kyltiltä -3 haukkumisesta. Taavi kyllä haukkui ihan liikaa pitkin rataa, mutta tuossa pyörimisessä se intoutui kai enempi ääntelemään. Kokonaisvaikutelmasta lähti kaksi pistettä ja syynä haukkuminen. Kokonaispisteet 78 ja ensimmäinen hyväksytty tulos avosta kommentilla "koiralla ylimääräistä ääntä, muutoin taitava pari".

Itse en ollut kyllä ollenkaan tyytyväinen, sen verran paljon Taavi haukkui ja ihan perusliikkeet ei onnistuneet. Harmi, kun treenit menee nykyisin pääasiassa ihan hiljaisesti, mut kokeet on sit toista maata.

Sitten ooteltiin pari tuntia ja päästiin tutustumaan toisen kokeen rataan, jonka tuomaroi Kirsi Petäjä. Taavi oli tosi hyvässä vireessä ennen radalle menoa, mut sit menin tallomaan sen tassulle ja siitähän se ei yhtään tykkää. Onnistuttiin kuitenkin lähtemään liikkeelle hyvin, mutta tokana olleesta houkutuksesta saatiin kuitenkin -1 kontaktin puutteesta. Olin kuitenkin ite houkutuksen suoritukseen tyytyväinen. Houkutuksena oli karvalelu ja namipurkki, eikä Taavi muuta kuin vähän vilkaissut jossain kohtaa niitä. Kymmenennellä tehtävällä sekosin ite jotenkin askeleissani ja uusittiin se, siitä ja kontaktin puutteesta yhteensä -4. Tokavikalta kyltiltä vielä miinus 1 puutteellisesta yhteistyöstä Taavin vähän herpaantuessa. Ja sitten ne äänet, tällä radalla Taavi haukkui paljon vähemmän, lähinnä örisi välillä, mut selkeesti tuomari oli näistä edellistä tarkempi ja haukuista miinuksia tuli yhteensä -15 ja vielä kokonaisvaikutuksesta -3. Loppupisteiksi jäi 76 pistettä ja toinen hyväksytty tuloksemme kommentilla "taitava, sähäkkä koira! Harmillisen paljon ääntelyä.". Itse olin kuitenkin tähän rataan tyytyväisempi, vaikka kyllähän tuo ääntely harmittaa. Ja mä olin kuitenkin osannu opettaa uudet liikkeet oikein, vaikken päässykään keltään tarkistamaan olenko ymmärtäny ne oikein!

Meidän koereissun aikana Kosti oli kunnostautunut karkaamalla pihasta. Onneksi tuo tie on aika hiljainen ja onneksi Tiina sattui liikkumaan meilläpäin ja soitti karkulaisesta. Tää oli jo kolmas kerta, kun Kosti avaa portin, mut aiemmilla kerroilla se on lähtenyt mun perään ja olen luullu sen karkuun pääsyn olleen vain sattumaa, kun on hyppinyt porttia vasten. Nyt sit on porttit köytetty mustekaloilla kiinni ennen kuin saadaan joku toimivampi ja pitävämpi ratkaisu aikaiseksi. Meillä asuu siis kaksi houdinia, yksihän olis tietty ollut ihan liian vähän...


Sunnuntaina oltiin hakutreeneissä, joissa Kostille suorien pistojen ja ilmaisun opettelua. Haamuilla ja valmiilla haamuilla mentiin ja melko hyvin penneli suoriutui. Pistot oli suoria ja haukut ihan hyviä.

Taaville pintahakuna kolme ukkelia, joista vika oli tosi vaikea. Pitkään jaksoi kuitenkin poika tehdä töitä ja lopulta löytyi se viimeinenkin ukko alarinteestä puiden seasta. Taavi irtoaa vähän liian hyvin, mutta toisaalta en haluaisi tappaa sen intoa käskyttämällä sitä olemaan lähempänä. Ja vielä kun ei ole hajuakaan, mitä uusissa kokeissa ja siinä mahdollisesti joskus eteen tulevassa virrassa halutaan... joka tapauksessa hyvä treeni.

Treenien jälkeen pääsi porukan vuotiaat peuhaamaan keskenään; Kosti, Redi, Laru ja Max. Vauhtia riitti ja kotona maistui päikkärit. Harmi, että puhelin taas hyytyi kesken kaiken, mut tän verran sain kuvattua:

Illalla vielä tottistreeneissä Kosti treenas yhdessä aamuisen juoksukaverinsa kanssa, mutta malttoi hienosti keskittyä meidän juttuihin ja toisen tekeminen ei juuri kiinnostanut. Tehtiin jättäviä, eteentuloja ja seuruun käännöksiä vasemmalle. Aika kivasti meni kaikki ja taas erityispaino oli tuossa omaan tekemiseen keskittymisessä. Lopuksi vielä paikkamakuu ja siinä Kosti nousi pari kertaa ylös, tais vieruskaverin ryömiminen ja mun kiellot vilkuilla vaikuttaa.

Täällä oli muutaman päivän talvi ja me nautittiin siitä paljon!

Rallattelua ja uimahommia

Keskiviikkona käytiin hallilla vähän treenimässä. Kostin kanssa harjoiteltiin eteen tulemista ja nyt se tulee jo selkeesti paremmin. Käsiavun se tarvii vielä, mutta aikaisemmin se on käsiavullakin mennyt vinoon. Luoksetuloa ja hyppyä tehtiin myös pari kertaa ja leikittiin kanssa. Kapulaakin viskottiin vähän.


Taavi teki ruudun lätkälle ja merkin kierron. Nää meni sika hyvin, mut sit mun piti mennä ahnehtimaan lisää merkin kiertoja ja homma selkeesti vähän levis... menovauhti hiipui ja mukaan tuli haukkumista.


Taavin kanssa tehtiin myös rally-rata pariin kertaan. Vähän jouduin soveltamaan ratapiirrosta, kun ei halliin mahtunut ihan kuvan mukaista rataa, mutta hyvin saatiin kuitenkin treenattua ja ihan ok meni. Seuruuta pitää vissiin vähän hioa, kun se tuppaa olemaan noissa ratatreeneissä vähän mitä sattuu.

Iltapäivällä käytiin uimassa. Ostin pojille viiden kerran sarjalipun, joten tulevina kuukausina pitäisi vielä neljä kertaa ennättää pulikoimaan. Muru lähti mukaan kepoksi ja oli kyllä suunnattoman suuri apu. Kahden hulivilin kanssa noissa ahtaissa tiloissa on yksinään melko hankalaa hoitaa pesut ja kuivaukset ja omat vaatteiden vaihdot ym..


Taavi tunnisti paikan ja uintia rakastavana tyyppinä aloitti huutamisen jo autossa ja sitä jatkui koko ajan kunnes se pääsi altaaseen. Ihan himpan ärsyttävää, mutta toinen ei vain millä malttaisi odottaa yhtään. Kosti ei oikein arvostanut pesua ja hyppäsikin pesualtaasta pois ja mä jo näin sieluni silmin irronneet takajalat tai viksahtaneen selän, mutta ei siihen kai yhtään sattunut mihinkään, vaikka loikka oli melkoinen... Ja se oli mulla hihnassa ja pidin sitä koko ajan pannasta kiinni, on se mahoton!


Taavi ui koko puolituntisen yhtä innokkaasti kuin aina ja Kostikin ui paljon paremmin kuin viime kerralla. Kosti tarvii uittajan apua vielä siinä kohtaa, kun jalat pitäisi irrottaa pohjasta. Se meni kuitenkin itse vesirajaan odottamaan aina apua ja ui muuten aika hyvin itsenäisesti. Pari kertaa se jopa loikkasi itse veteen. Kai se tässä kevään aikana oppii menemään itsekin uimaan. Uimalan pitäjä totesi Taavin vaikuttavan Kostia pehmeämmältä koiralta ja sanoi kovien koirien olevan hitaampia oppimaan kuin pehmeiden. Ehkä asia on noin, sillä mulla on vahva tunne siitä, että Kosti on ihan hirveän paljon hitaampi oppimaan kuin pehmeäluonteisempi Taavi.


Kuvat Kepo:
(Taavi ilman liivejä, Kosti liiveillä)

Kosti oottaa rampilla, että joku jeesis veteen

Torstaina hakutreeneissä teemalla korkean paikan ukot. Taaville siis pari ukkoa korkealla, toinen puussa ja toinen parvekkeelta lähtevillä tikkailla. Oli sille kolmaskin ukko ja vaihteluksi se oli kellarissa. Kellariin meni hyvä jälki ja sainkin Taavin juoksemaan jäljen yli ja hienosti se nappasi sen ja lähti jäljen avulla kohti kellaria. Pienestä ovenraosta pyrri luikahti kellarin uumeniin haukkumaan. Parvekkeella ollut tikasukko löytyi helposti, mutta puussa ollut ukko tuotti vaikeuksia. Tuuli pyöri melkoisesti ja Taavi kävi haukkumassa yhdessä talon kulmauksista, johon haju ilmeisesti jotenkin kertyi, koska muut koirat toimivat samoin... Useampaan kertaan kierrettiin puuta ja Taavi teki ihan pirusti töitä, mutta hajulähteen löytäminen on haastavaa. Lopulta kuitenkin osui nenä sopivaan hajuvanaan ja tämä puu-ukkokin löytyi.

Kostille kolme ilmausua. Se oli aluksi ihan pihalla mitä ollaan tekemässä ja kahdelle ekalle ukolle se vain juoksi ja rupes haistelemaan omiaan. Kolmannella lähetyksellä syttyi lamppu ja saatiin toteutettua kolme hyvää ilmaisua.

Perjantain tokoissa Taavin tunnilla uusi ohjaaja paikalla. Hän luonnollisesti hakusi kartoittaa meidän taitotason ja käytiin läpi alon/avon liikkeitä. Seuruu, jättävät, paikkis, luoksetulo ja hyppy onnistuivat meiltä hyvin. Kaukoissa eka istumaannousu takelteli, merkin kierron menovauhti oli hukassa ja nouto ei kiinnostanut Taavia ollenkaan. Kaikki mun luo tulot päätettiin vaihtaa suoraan sivuille tuleviksi, kun ei enää hakuhommissa tarvita tuota ensin eteen tulemista. Ja noutokapula pitää olla jatkossa sorvatun sijaan laipallinen, jos se olis kivempi noukkia maasta... seuruuharjoitus oli kyllä ihan kamala, tehtiin kaikki koirat saman käskytyksen mukaan eri suunnista. Tultiin siis toisiamme päin välillä ja mentiin ristiin ja rastiin toisiimme nähden. Oikeesti siis hyvä harjoitus, mut eipä olla tuollaista ennen tehty ja mua kammoksutti noi ihan toisia hipovat liikeradat. 

Kostin porukka treenat perusasentoja. Kosti ei kestä vielä häiriötä, hallissa samaan aikaan treenannut toinen koira ja odottavat häliset ihmiset vei sen keskittymistä. Sillä on hirmu hyvä perusasento silloin kun se keskittyy. Ja kun se keskittyy, niin sit ei kyl paljon häiritse mikään. Loppuun paikkamakuu. Kosti oli hihnassa ja menin vain hihnanmitan päähän. Hienosti totteli vain mun käskyjä ja oli superkeskittynyt ja rauhallinen.

Sunnuntaina oltiin aamulla esineruututreenissä ek-porukalla. Mulla oli mukana vain Kosti ja se ei ollut ollenkaan treenituulella... Murkkuikäistä riiviötä vie hajut ihan kuus-nolla ja sillä ei ollut mitään käsitystä mitä ollaan metsässä tekemässä. Vaikka esinettä kuinka sille näytettiin ja hetsattiin ja vietiin lähelle, niin käskyn saatuaan se sinkosi aina jonnekin lussuttamaan jotain pissoja tai muuta. Saatiin kuitenkin pari onnistunuttakin yritelmää. Surkein treeni kyllä ikinä! (Kotona kokeilin esineen tuontia, niin penneli oli niin into piukassa ja toi useamman esineen ilman mitään ongelmia.)

Illalla oltiin hallilla ja pääsin ekaa kertaa kokeilemaan Kostin kanssa treenaamista niin, että hallissa on toinen koira ja Kosti on vapaana. Muutaman kerran Kosti oli menossa kattomaan kaveria, mutta tuli käskystä takaisin, jei!! Tehtiin ihan helppoja juttuja ja keskityttiin vain siihen, että keskitytään omiin juttuihin. Näitä treenejä meille lisää! Loppuun paikkamakuu ja Kosti oli ekaa kertaa niin, että en pitänyt hihnasta kiinni. Olin kuitenkin vain reilun hihnanmitan päässä. Ei ollut Kostilla mitään vaikeuksia kestää paikallaan pitkää aikaa. Välipalkkaamaan en sitä kuitenkaan pysty, koska silloin se nousee aina ylös. Mutta ei ennakoinut maahan menoa eikä istumaan nousua, johon se kyllä tarvii vielä käsiavun.

Taavin kanssa tehtiin alla oleva rallyrata ja aika hienosti tehtiinkin, vaikka meillä oli yleisöäkin. Hyppy oli kyllä aika haastava heti tuohon alkuun, mutta ihan ok saatiin sekin suoritettua. Halli kun on sen verta pieni, niin luulen mun kylttivälin olevan välillä pienempi kuin mitä se olisi kokeessa ja tääkin aiheuttaa vähän haastetta, kun tehtävät tulee niin nopeesti vastaan. Vaikka kyllä ne kokeessakin tuntuu tulevan ihan liian nopeasti aina seuraavan jälkeen =).

Uuden rytmin hakua

Tiistaitokossa ryhmä vähän muokkaantui vuodenvaihteessa ja nyt tuntuu tuo porukka todella omalta! Oisko se oma mielentila vaikuttanut, mutta Taavi oli tuolla meille aina niin vaikeassa hallissa ihan mahtava näissä treeneissä, vain ohjattu nouto meni mönkään. Uskomattoman paljon vaikuttaa näköjään treenikamutkin vai oliko kyse sit jostain ihan muusta...?


Ekaks tehtiin merkin kiertoa pari toistoa ja se oli hyvä. Peruutusta koitettiin taas vähän harjoitella, kun siinä Taavi niin kovin mielellään kääntää takapäätä ulospäin. Nyt mentiin ihan namilla auttamalla. Seuruuta tehtiin muutenkin, lähinnä erilaisia askelsiirtymiä ja käännöksiä eri nopeuksilla ja mä opin ottamaan yhden askeleen vasemmalle. Seuruussa Tapsa oli aika kivassa vireessä ja teki ihan kohtuullisen hyvin. Kaukoja otettiin myös, en ehkä ollut ihan avon sääntöjen vaatiman matkan päässä, mut kuitenkin... Eka istumaan nousu vaati kaksi käskyä, muuten meni hienosti.


Tokalla setillä otettiin ohjattu nouto, jossa Taavi olis ekaks halunnu hakea väärän kapulan ja sit se oli tietty vielä tosi vaikee ja ällö noukkia suuhun sieltä hiekasta, vaikka oli laipallinen kapula. Toi se sit viimein oikeenkin kapulan ja sitä sit poimittiin pari kertaa, vaikka ällöttikin. Luoksetuloa pysäytyksellä ja ilman. Taavi piti vauhdin kivasti kaikissa toistoissa, mutta maahanmeno ois saanut kyllä olla nopeampi, pari askelta tulee liikaa käskyn jälkeen.


Loppuun vielä paikkaistuminen ja voi hurja miten mahtavan hienosti se meni! Vaikka Taavin molemmin puolin vähän tapahtuikin häiriöitä, niin tyyppi napotti paikallaan tyynen rauhallisesti.

Kovin sumea kuva, mut pakko laittaa kun Tapsa oli niin hieno...

Ennen tokotreenejä kävin Kostin kanssa hallissa vähän tokottamassa. Seuruun alkeita, liikkeestä maahanmenoa ja luoksetuloja. Kivasti Kosti keskittyi toisen puolen aksaajasta huolimatta. Seuruussa ollaan edistytty vähäsen, pitäis vaan niitä käännöksiäkin ottaa enempi. Matka ei vielä ole pitkä mitä pystytään seuraamaan, muutama askel vain, mutta Kosti on niin kivasti messissä!


Liikkeestä maahan on vaikea. Käsiavulla tein nyt paljon, ilman ei vielä oikein onnistu. Tai menee Kosti maahan ensin käveltyään vähän matkaa ja sit nousee heti taas ylös. Kasvatetaan malttia tässäkin. Luoksetulot ok, eteentulo vähän vino taas joka kerta. Erityisen tyytyväinen olen tuon otuksen paikallaolokykyyn. Muuten totaalinen elohiiri istuu vaikka maailman tappiin paikallaan käskyä odottamassa.




Keskiviikkona hakuiltiin. Taavi teki pintahakua rakennuksen pihapiirissä ja oli hienosti hallittavissa, vaikka tekikin itsenäisesti töitä. Ensimmäisen ukon se löysi ovisyvennyksestä. Seuraava ukko oli piharakennuksen sisällä, jonne Taavi pääsi menemään sisälle oven alta. Ei haitannut pimeys eikä varaston tavarat. Matkalla käytiin kiipeämässä ritilärappuja toiseen kerrokseen, mutta sieltä ei löytynyt ketään. Viimeinen ukko löytyi parvekkeelta, jonne pääsee portaita pitkin. Hyvä treeni taas kerran.


Kosti harjoitteli ilmaisua. Kaikkiaan neljä ukkoa meni vuoron perään parinkymmenen metrin päähän kyykkyyn ja lähetin Kostin niiden luo. Se osaa jo aloittaa haukun ilman apuja ja haukkuu kohtuullisen pitkiä sarjoja. Sen haukku ei vielä tietenkään ole yhtenäistä paukutusta, mutta hyviä muutaman haukun sarjoja se haukkuu perätysten. Kolmas ukko oli aika lähellä liikennemerkkiä ja muiden pissit tolpassa vei Kostin huomion. Otettiin koira ja ukko pois ja uusi yritys, joka onnistui.


Perjantaina meinas tulla kiirus, kun treenit alkaa jo viideltä ja töistä olen kotona vasta neljän jälkeen. En kyllä tykänny, kun en kerenny käyttää koiria kunnolla lenkillä ennen treenejä.

Taavin ryhmän kouluttaja vaihtui vuodenvaihteessa, mutta uusi kouluttaja oli sairaana ja meillä oli tuuraaja. Tehtiin ruututreeniä monenlaisilla variaatioilla. Ekaks kahdesta suunnasta ihan pelkkä ruutu, sitten evl ruutua nii, että koira jätettiin merkittömälle merkille seisomaan ja ite mentiin liikkeen aloituspaikalle ja lähetettiin sieltä ruutuun. Tää tehtiin molemmista suunnista. Sitten treenattiin voittajan kävelyitä sekä ruutuun lähetetyllä koiralla että ruutuun valmiiksi maahan viedyllä koiralla. Hallissa koko ajan myös toinen koira tekemässä omatoimitreeniä. Joka lähetyksellä lätkä ruudussa. Taavi teki hyvin, toista koiraa piti vain toisinaan väistää vähän.

Omatoimiajalla tein kaukoja ja seuruun askelsiirtymiä. Kaukoissa se eka istumaan nouseminen on kyllä toisinaan vaikea. Seisomaan nousuja kokeiltiin myös ihan lyhyeltä matkalta. Kotona menee jo melko hyvin, mut  nyt hallilla Taavi liikkui aavistuksen eteenpäin.

Loppuun rinkitreeniä. Ekaksi paikkamakuu, ohjaajat keskelle. Toisella kierroksella muuten sama, mutta ohjaajat kiersi kierroksen vaihtaen paikkaa aina seuraavan koiran kohdalle. Hitto kun oli jännää, kun ei yhtään nähny omaa koiraa ja tuijotin vaan vierasta koiraa... vikalla kerralla koirat kutsuttiin yksitellen luokse ringin keskellä olevien ohjaajoen luokse. Nää rinkitreenit on kovasti mun mieleen.


Kostin porukka teki luoksetuloja yksi koira kerrallaan hallissa. Ensin käytiin läpi teoriaa ja erilaisia opetusmahdollisuuksia. Luoksetulon eri harjoiteltavat osathan ovat paikalleen jääminen, etäisyys, vauhti, eteen/sivulle tuleminen ja jos tulee eteen, kuten Kosti, niin siitä vielä sivulle siirtyminen. Kosti osaa näistä paikalleen jäämisen, matkan ja vauhdin. Loppupään juttujen kanssa on ollu vaikeampaa. Tai edestä sivulle tuloa ei olla vielä edes tehty ja tuo eteentulo menee aina vinoon. Saattaa johtua siitä, että ollaan hinkattu nyt niin paljon perusasentoa. Ohjeeksi saatiin tehdä kuuri oikeaa paikkaa eli Kosti istumaan ja mä menen sen eteen oikeeseen paikkaan, annan käskyn ja palkkaan. Katotaan tuleeko tulosta!


Lauantaina lenkkeiltiin Focan ja Femmen kanssa. Kyllä on mahdottoman vaikea kuvata tummia juoksevia koiria valkoisella taustalla...

Taavi, Kosti, Foca ja Femme

Sunnuntaina aamulla oltiin Kostin kanssa EK-porukan hakutreeneissä. Neljä ukkoa, joista kaksi ekaa käveli piiloon vähän mekkalaa pitäen ja kaksi vikaa käveli piiloon hiljaa. Kolmas ukko jouduttiin ottamaan uudestaan, kun radan liepeille ilmestyi metsästyskoira ajohommissa. Ei haluttu lähettää Kostia sinne sekaan, niin ooteltiin hetki ja laitettiin ukko menemään metsään uudestaan. Hyvin Kosti lähti ja turhauman kautta alkaa haukkukin ukoilla ihan kivasti. Kahdella vikalle se ei enää edes häiriintynyt niin kovin mun tulosta paikalle, vaan keskittyi ukkoon ja sille haukkumiseen. 

Kosti välipalkataan vielä aina muutaman haukun välein, kun se on sille kuitenkin aika uusi juttu ja varmuus hommasta puuttuu. Hienosti pitää etäisyyden ja ennemminkin ottaa askelia taakse haukkuessaan kuin rynnisi ukon päälle. Kuopiminenkin haukkuessa on vähentynyt. 

Sunnuntaitottiksessa olin Taavin kanssa ja me tehtiin ekaksi ruutua lätkälle kahdesta suunnasta, meni hyvin. Sit seurattiin jonossa olleita ihmisiä pujotellen ja namipurkkien ja ihmisten muodostamaan henkilö/namipurkkiryhmää kierrellen kasikkoa ihmisten ja purkkien ympäri. Ihmiset ei olleet ollenkaan ongelma, mutta namipurkkeja piti vähän vilkuilla. Sitten vielä ruutu lätkälle kahdesta suunnasta.

Loppuun otettiin paikkaistuminen. Taavia huolestutti ihan hirveesti ja se lipoi molempiin suuntiin vieruskavereille. Kielsin kuikuilusta ja kävin kerran välipalkkaamassa mun suuntaan olemisesta. Heti vieraammat tai Tapsan mielestä vähän pelottavat koirat aiheuttaa näköjään kovasti rauhoittavia eleitä ja epävarmuutta pyrriäisessä. Lisää siis vaan treeniä ja täytyy ehkä välipalkata useammin, ainakin silloin kun olen itse kauempana...

Eka viikko päivätöitäkin olis nyt takana. Kyllä on koirillakin opeteltavaa taas uuteen rytmiin ja siihen, että päivisin ei tapahdu juuri mitään. Murun niskaan kaatuu entistä enemmän koirien lenkityksiä, mut onneksi se ainakin vielä tykkää siitä. Kostikin joutui olemaan ekaa kertaa yksin kokonaisia päiviä ja pehmolelujen tuhoamisen lisäksi oli tainnut vain nukkua. Ehkä me tästä selvitään.