Hakua ja rallya

Edellisen viikon keskiviikkona ennen yövuoron päiväunia aamusella hallilla molempien kanssa. Taavi teki alla olevan rallyradan. Tykkäsin siitä, että ekalla yrittämällä saatiin suoritus, johon kisoissa olisin ihan tyytyväinen. Toki kaksi uusintaa, mutta ne menee kyllä ainakin osittain mun piikkiin ja tuo edessä peruuttaminen on meille mahdoton liike. Hyväksytty tulos tällä suorituksella voisi olla tiukassa, mutta ei mahdoton. Ääntelyä toki liikaa, mut sille nyt ei mahda mitään, kun toinen on niin intopiukassa ja sit mun epämääräiset käskyt ottaa myös selkeesti päähän. Mut rauhallisuutta tekemiseen, niin ehkä siitä hyvä tulee.

Sinnin kanssa ollaan rallyn alkeisnettikurssilla ja tehtiin siihen liittyviä juttuja; liikkeestä seisomista, peruuttamista, ohjaajan ympäri kiertämistä ja sit leikittiin. Kivasti Sinttu on messissä ja ahneutta on tullut hurjasti lisää, mut mitään liikkeitä me ei vielä osata.

Perjantaina Sinnillä hakutreenit, viisi ukkoa. Eka oli muistikuva, toinen taputus ja kolmas valmis. Neljäs taas muistikuva ja viides peräänajo. Vauhtia ja intoa on ihan hirveästi.

Lauantaina molemmat oli raunioilla. Ensin Taaville kaksi ukkoa. Taas yritettiin vaikeita piiloja, mut ei sillä kauaa menny, kun oli molemmat nostettu. 

Sinnille kolme valmista, mut ei vielä mitään umppareita tms.. Roskiksissa olijat piti kantta reilusti rakosellaan. Kaikki maalimiehet oli miehiä. 

Sinni käytti nenäänsä hyvin ja löysi ekan ukon betoniputkesta. Vähän jänskätti, mut meni kuitenkin hyvin putkeen ja häntä ruoes vatkaamaan, kun se tajus siellä olevan ihmisen ja namit. 

Toinen löytyi roskiksesta ja se oli vallan ihana. Kolmannella kävi jotain, mitä Sinni pelästyi ja vaikka se kävi syömässä namit, niin tää kolmas ukko jäi sille vähän pelottavaksi vaikka se sitä kävi vielä uudestaankin haistelemassa. Toivottavasti ei jää nyt mitään kammoa päälle.

Hengattiin sit vielä hetki treenin päätteeksi ihmisten kanssa ja vähän Sinni vielä arasteli tätä vikaa maalimiestä, vaikka muut ihmiset oli ihan jees...

Sunnuntaina oltiin Taavin kanssa taajamaetsintätreenissä. Kyllä on haastavaa hommaa niin ihmisosapuolelle kuin koirallekin. Taavi löysi hiekkapohjalta hyvin jäljen ja se johdatti esineelle ja siitä vielä saatiin jatkettua matkaa, mutta sitten muuttui hankalaksi. Kahden talorivistön välinen tiheikkö ja ilmeisesti tuuli vei hajun maalista sivuun, kun Taavi reagoi vahvasti tiheikön toisella puolelle varastorakennusten ja päiväkodin seinää kohden, mutta hajun alkulähteen löytäminen oli vaikea. Selkeästi kyllä näki, että jotain täällä on, mutta tarkennus oli vaikea. Löytyi kuitenkin lopulta.

Kiitos alueen asukkaille, jotka tarjosivat pihansa meidän maalimiehille!!

Kuvat Heli Roimola

Illalla Sinnin tottistreenit taas startanneessa sunnuntautottisporukassa. Ollaan uudessa hallissa, jossa puitteet aika lailla kohdallaan! On tilaa ja valoa.

Sinni teki ekaks toisen koiran kanssa samaa aikaan ja pystyi keskittymään aika kivasti. Vapaaksi en kuitenkaan uskaltanut laskea. Tehtiin sivulle tuloja ja jotain muuta pientä.

Toisella setillä Sinni oli ainut koira ja hallissa kaksi muuta ihmistä. Se ei kertaakaan mennyt niiden luo ennen kuin sai luvan! Luulen, että se tekee juoksuja, kun on muuttunut tuollaiseksi musta kiinnostuneeksi...

Lopuksi vielä pari luoksetuloa toisen kiinni pidosta. Niissäkin jätti matkan varrella olleen ihmisen moikkaamatta ja tuli suoraan mun luo.

Maanantaina kävin kentällä rallyilemassa Taavin kanssa alla olevaa rataa.

Ei menny kovin hyvin tällä kertaa. Ulkona varmaan vaikeampaa, kun kaikenlaisia hajuja tuli nenään... mut oli kyllä muutenkin huonoa tekemistä tällä kertaa. Jostain kumman syystä Taavi halusi kiertää kylttejä väärältä puolen, vaikka jätin kyllä riittävästi tilaa sille. Merkki ei sitten taas meinannut löytyä millään. 

Tiistaina Tapsan kanssa hakuilemassa Pyhtään todella kivikkoisissa metsissä iltapimeällä vesisateessa, on tää mahtava harrastus 😄😄

Alue ei ollut kovin suuri, mutta sitäkin haastavampi. Oli enemmän ja vähemmän kivikkoa, kaikkea isoista siirtolohkareista pieniin kivirykelmiin, joiden koloihin jalat upposi kuin huomaamatta. Myös kaatuneita puita ja muuta pientä riitti. Lisäksi tuuleton sadekeli painoi hajut vahvasti maahan, joten Taavi sai ihan oikeasti tehdä töitä palkkansa eteen. Kaksi kadonnutta, jotka molemmat löytyivät, kummaltakin pitkät ilmaisut. 

Keskiviikkona käytiin päivällä hallilla. Sinni kävi leikkimässä ja tutustui putkeen ja pussiin. Yksin oli vähän hankalaa, kun Sinni ei osaa vielä olla yhtään paikallaan, mut sain sen kuitenkin kerran menemään pussin läpi. Putki oli sitten helpompi. 

Taavi teki rallyn tekniikkaharjoituksia. Treenattiin lähtöjä ja käännöksiä, joissa istutaan. Myös peruutusta ja erilaisia puolta vaihtavia käännöksiä treenattiin. Aika kivasti meni.

Illalla oli Sinnin tokotreenit ja pakko sen on kyllä olla tekemässä juoksuja, kun halusi vain tehdä mun kanssa eikä ollu juuri ollenkaan menossa katsomaan ketään, ei edes toista koiraa!

Tehtiin seuruuta, maahan menoja, jotka on tosi hitaita sekä käsikosketuksia, joihin en millään saa tehtyä kestoa. Seuratessa kysyin treenikamuilta, että auraako Sinni pahasti. Ei kuulemma pysty sanomaan, kun heiluva häntä keikuttaa koko koiraa...

Sit hengattiin ihmisten ja toisen koiran seassa ja Sinni halus vaan tehä mun kanssa. Luvalla kävi sitten moikkaamassa ihmiset.

Pitkästä aikaa vähän touhukkaampi viikko

Maanantaina Femme kävi kylässä. Taas oli kamalan kuumaa, mutta tehtiin silti pieni metsälenkki.

Tiistaina aamusta Taaville esineruutua ja Sinnille jälki.

Taavi haki ekan esineen tosi hyvin. Sitten tuli useampi tyhjä pisto ja into vähän hiipui.

Sinnillä oli vajaa 300 askeleen jälki, jossa harvakseltaan namia. En tiedä mikä oli, kun rynni ja poukkoili ihan hulluna. Sain jarruttaa tosissani ja kulmat meinas mennä pitkiksi, namitkaan ei oikein maistunut. Pohja oli todella kuiva, oisko se syynä tai sit joku ihan muu... 

Keskiviikkona taas aamusta jälkeä Sinnille, nyt lyhyellä nurmella. Namia oli enempi kuin edellisenä päivänä, mut jotenkin musta tuntuu ettei se nyt ollut se varsinainen syy. Joka tapauksessa jälki meni hyvin, huomattavan paljon rauhallisemmin ja keskittyneemmin kuin edellinen.

Tällä kertaa perässä oli myös kävelemässä pari tyyppiä ja aluksi ne vähän häiritsi Sinnin keskittymistä, mut kun jälki löytyi niin vain kerran jäljen aikana Sinnin keskittyminen herpaantui ja perässäkulkijoita piti käydä vähän rakastamasta. Kokonaisuutena hyvä jälki, viidestä kulmasta yhdessä pieni pyörähdys, muut kohtuullisen hyvin. Nyt oli talkkitäppä mulle merkkinä kulmasta ja aioin kokeilla samaa ensi kerrallakin.

Taavi teki tottista. Keskityttiin seuraamiseen ja tehtiin pitkiä suoria. Suurimman osan ajasta Taavi oli kivan keskittynyt ja seurasi hyvin. Joku haju vei sen kerran mennessään, muuten kyllä oli kivaa tekemistä. 

Illalla Taavi kävi hakuilemassa. Kolmisen hehtaaria oli alue ja tuulta ei nimeksikään. Sateen jäljiltä metsä oli märkä, mutta ilma ukkosta enteilevän painostava. Kolme maalimiestä.

Lähdettiin kulkemaan alueen rajannutta tietä pitkin ja Taavi reagoi nyppylän kohdalla, muttei kuitenkaan irronnut juurikaan. Jatkettiin matkaa ja alueen toiseen päähän päästyämme Taavi sai hajun ja painui toiselle puolelle aluetta haukkumaan. Pitkä hyvä ilmaisu.

Palattiin alueen rajaa pitkin takaisin sinne mistä lähdettiin ja halusin palata lähelle nyppylää, johon Taavi oli reagoinut. En juuri ehtinyt edetä, kun Taavi nosti sieltä toisen maalimiehen. Kolmaskin löytyi pian ja melko pitkästä matkasta, n. 140 m, kiven päältä. Kuvassa maalimies näkyy hyvin, mutta Taavin löytäessä sen, hän oli maannut kiven railossa. Hyvä tukalan kelin treeni vähän vieraammilla maalimiehillä, tykkäsin!

Torstaina käytiin Sinni kanssa mätsäreissä. Ihan kamalasti oli koiria, pelkästään pentuja viisikymmentä! Sinni oli reipas tyttö ihmis- ja koiravilinässä. Toiset koirat kiinnosti, mutta vähän myös jännittävät, ihmiset oli ihania. Saatiin myös taas muutama loistava lapsikokemus! 

Sinni oli heti alussa toisessa parissa saaden sinisen nauhan. Sitten joutikin ottamaan parin tunnin päikkärit autossa ennen sinisten kehää. Koska koiria oli niin paljon, niin koko porukalla ei juostu vaan tuomari poimi neljä suosikkiaan. Sinni oli näiden neljän joukossa ja sitten päästiin vielä juoksemaan. Sinni sijoittui neljänneksi. Hienosti meni, vaikkei oltu juurikaan harjoiteltu. Juoksu pysyi ravina ilman turhia loikkia. Pidempään seisominen ei vielä ihan onnistu, kun ympärillä on niin paljon kaikkea kivaa. Hampaatkin onnistuttiin katsomaan, vaikka ehkä vähän ärsytti. Kaikkinensa oikein onnistunut ilta ja loistavaa harjoitusta kaikkinensa koronapentu-Sinnille!

Kuvat Mira Timperi

Perjantaina aamulla Sinnille jälki ja Taaville tottista. Sinnin jälki oli 300 askelta ja siinä oli viisi kulmaa. Namia oli kohtalaisen paljon, mutta mahtui sinne useampi 10 - 15 askeleen tyhjä pätkäkin ja sitten myös lyhyempiä tyhjiä. 

Tehtiin pieni jäljen nosto ja ekaa kertaa se oli tosi hyvä. Tuuli oli aika kova, mutta se ei jäljestystä haitannut. Perässäkävelijää piti pari kertaa käydä moikkaamassa, muuten koko jälki hyvin keskittynyttä tekemistä. Kolme ekaa kulmaa meni hyvin, osa jopa loistavasti, pari viimeistä vähän haparoivammin, mutta ihan ok nekin. 

Taavi totteli ihan tosi ihanalla asenteella! Paljon seuruuta ja rallyn juttuja, oikealla seuruu meni myös hyvin. Loppuun vielä neljän minuutin paikkamakuu ilman mitään huomautettavaa.

Iltapäivällä Sinnillä oli tottisyksäri. Voi vitsi mä olen kyllä avuton ton tottiksen opettamisen suhteen. Meillä vielä homman tekee jotenkin tosi hankalaksi se, kun Sinni ei ole ahne ja sen mielestä mä olen vähän paska, kun otan sen joskus kiinni yms.. Ei ole helppoa tuommoisen kovin itsenäisen tyypin kanssa. Leikkimään me sentään on vähän opittu.

Illalla Taaville hakutreenit. Aloitettiin kuitenkin hallinnalla; vähän seuruuta ja häirittynä parin minuutin paikkis. Ne meni hyvin.

Maalimiehet oli tällä kertaa vähän erilaisia. Yksi käveli ympyrää, toinenkin seisoi avoimella paikalla ja sillä soi puhelin ja kädessä oli kilisevät avaimet ja kolmas istui kannon nokassa ja puhui Taaville sen tullessa paikalle. Ei hämänneet nämä Taavia vaan kaikilta ukoilta hyvä ilmaisu. Hyvä Tapsu!

Kuvat Heli Roimola 

Lauantaina raunioilla. Sinnille neljä haamua. Meni tosi innokkaasti ihmisten luo, mutta jostain syystä namit ei tällä kertaa maistuneet kuin vasta viimeisellä ukolla... Taaville kolme maalia valmiina. Rauhallisen varmasti Taavi löysi kaikki ja ilmaisut oli hienoja. Yksi oli maan alla kaivossa, toinen pitkän putken perällä ja kolmas alueen laidalla vanhan talon perustusten kellarissa.

Illalla Taaville vielä 11 tuntia vanha jälki. Metsä oli sen verran kostea, että koko kesän jatkunut metsäpalovaroitus poistui ja hellekin väistyi jotan ajattelin viimein olevan hyvä aika kunnon jäljelle. Jälki oli reilun kilometrin ja sillä oli neljä esinettä. Lisäksi se oli mulle todella epämukavuusalueella, kun tuo metsä on ihan hanurista, kamalaa ryteikköä ja hankalakulkuista muutenkin. Jälkikäteen ajateltuna jälki olisi pitänyt tehdä toisin päin, kun nyt tuossa jäljen alussa oli varmasti paljon häiriöjälkiä alueen ollessa jonkinmoisessa lenkkikäytössä. Lisäksi voimakas tuuli teki jäljestämisestä hieman hankalampaa kuin mitä se tyynellä olisi ollut.

Alku oli siis vaikea ja Taavi nostikin pari selvästi tuoreempaa jälkeä ennen kuin pääsimme ensimmäiselle esineelle. Siitä eteenpäin jäljestys onnistui paremmin, vaikkei se ihan superhyvin mennytkään. Mutta mitä pidemmälle päästiin, niin sen paremmin meni. Ollu vissiin vähän liian pitkä tauko jälkihommissa ja ei nää vanhat jäljet koskaan ole helppoja. Kaikki esineet löytyi ja muutama tieuran ja yhden isomman ojan ylitys meni hyvin.

Rallattelua ja vaihtelua hakuun

Maanantaina käytiin tekemässä rallyn nettikurssin rataharjoitusta. On tuo vaan melko veikeä laji. Me osataan lähes kaikki mes-luokassa vaadittavat liikkeet, mutta kun ne yhdistetään radaksi, niin se ei enää olekaan niin helppoa. Lisäksi Taavin ääntely tuntuu musta lisääntyneen taas tosi paljon. Melkoisen ärsyttävää, mutta en osaa sille tehdä mitään. Kun tehdään rataa useampi kerta peräkkäin, niin Taavi hiljenee. Nyt käytiin reilu tunnin lenkkikin ennen hallille menoa, mutta ei sillä ollut mitään vaikutusta mihinkään.

Tää rata on muutamaa tehtävää pidempi kuin oikeat kisaradat. Hinkattiin rataa ja Taavi oli kehittänyt ihan oman kiemuran ohjaajan kiertoon, ei meinannut oikealla seuratessa onnistua millään, vaan aina se teki oman piruetin sinne väliin. Tätä hiottiin sitten ihan yksittäisenä liikkeenä ja peruutustakin vähän treenattiin radan ulkopuolisista liikkeistä.

Tiistaina illalla hakua tooosi pitkästä aikaa lumihangessa. Viime talvena ei lunta ollut ja sitä edellisenä sitä oli niin paljon, ettei juuri päässyt mihinkään treenaamaan. Alue ei ollut kovin iso, ehkä noin pari hehtaaria ja siellä oli kaksi maalia, joista toinen seisova ja toinen lakanan alla piilossa.

Lähdettiin kiertämään alue, että päästiin tuulen alapuolelle. Luminen Rinne oli paikoin haastava ainakin ihmisosapuolille ja Taavikin sai hyvän fysiikkatreenin etsinnän lomassa, kun lunta oli sen verran reilusti. 

Ekaksi löytyi seisova maalimies, joka oli mennyt vahingossa jonkin verran alueen ulkopuolelle. Nää on aina hauskoja yllätyksiä, mutta Taavihan ei rajoja tiedä ja hyvin löytyi tämä hienolla ilmaisulla. Eikä se toinenkaan maali tuottanut haasteita, vaan pitkä hyvä ilmaisu sieltäkin.

Keskiviikkona taas hallilla saman rallyradan kimpussa. Nyt saatiin jotain jo viedeollekin koutsille lähetettäväksi. Itseä mietityttää käännösten yhdenaikaisuus ja sitten tuota seisomisen vinouttaa on ruvettava työstämään jotenkin. 

Ja koutsin kommentit olikin, että käännökset on joko -3 tai -10 eriaikaisuudesta johtuen...

Perjantaina tehtiin alla olevaa rataa. Omasta mielestä meni ihan kivasti ja ehkä oivalsin jotain vauhdin rytmityksestä ja se ehkä auttoi Taavia. Oli selvästi rauhallisempi ja hiljaisempi. Vielä kun saisin omat ohjaukseni selkeämmiksi ja yksiselitteisemmiksi.

Illalla käytiin treenaamassa rakennusetsintää. Pitäis ehkä olla siinä jotenkin järjestelmällinen ja koira hallinnassa, mutta kun en jotenkin osaa suhtautua siihen tarpeeksi vakavasti. Rakennusetsintä on hyvää vaihtelua ja tuo treeneihin erilaista haastetta, mutta Tapsu saa mennä aika vapaasti. Ja sehän menee. Yläkerrassa, missä on tilaa, se juoksee jalat sutien ja vetää käännökset sladissa. Ja ukot löytyy nopsaan. Alakerrassa kaiken tavaran keskellä se on aavistuksen rauhallisempi. Täytyy ehkä jatkossa vähän yrittää sitä ohjatakin tuolla sisällä ja vaatia tarkkuutta ilmaisuun. 

Sunnuntaina aamupäivällä taajamaetsintäharjoitus ja Taavi oli kyllä hyvä. Tarkensi kaikki maalimiehet hienosti loppuun asti ja osasi aika kivasti käydä itsenäisesti tarkistamassa kaikki paikat. Ohjaajallehan tuo taajama on ainakin omasta mielestä huomattavasti haastavampaa kuin maasto. Kuvat Suvi Lahtinen:

Illalla hallilla vähän eteenmenoja ja rallyjuttuja. Eteenmenoissa seuruu kärsii aika paljon, kun palkka odottaa, mut onpahan vauhtia eteenmenossa. Rallyn käännöksiä vähän hinkattiin ja kyllä ne aina välilä onnistuu hyvin. Oikealla seuratessa asennonvaihdot onnistuu huomattavasti paremmin kuin vasemmalla. Koska koronarajoitukset peruivat kaikki kisat myös helmikuulta, niin harjoittelu jatkuu ilman sen suurempia kisasuunnitelmia. Kun ja jos kisoja saa joskus vielä tänä vuonna järjestää, niin niihin on varmasti niin järjetön tunku, ettei kisapaikan saanti varmastikaan tule olemaan helppoa...

Vuoden vikat treenit

Joulun jälkeen kinkkua sulateltiin pienen porukan pitkien treenien päivällä sunnuntaina. Alun perin oli suunniteltu iso yhteisharjoitus naapurikaupungin pelastuskoiraporukan kanssa, mutta tiukentuneet koronarajoitukset vetivät senkin suunnitelman vessapöntöstä alas. Ihan paskaa. 

Keli oli nollan tuntumassa, etelätuulta 7 m/s ja vähän lunta maassa. Taavin treenin tarkoitus oli saada ensin tunti tyhjää ja sitten esineeltä jäljen nosto. Meille oli varattuna reilu 30 ha.

Alueella kuljettiin siis aluksi vain aikaa tappamassa ja tiesimme kartturin kanssa missä esine on. Tunnin partioinnin jälkeen suuntasimme lähelle esinettä ja Taavi sen hienosti bongasikin. Jälki nousi myös hyvin. Taavi jäljesti vauhdilla ja en sitä käskyttänyt pysähtymään, joten se paineli jälkeä pitkin maalimiehen luo reipasta kyytiä. Ois ehkä pitäny ottaa kuitenkin liinaan... Ehti haukkua ukkoa hyvän tovin ennen kuin pääsimme kartturin kanssa paikalle. Treenin kokonaiskesto oli noin tunti ja vartti. Loistotreeni! 

Pienen kuusen juurella näkyy sininen esine, jolta Taavi nosti omatoimisesti jäljen.

Löytö!

Maanantaina iltapäivästä rallyrataa.

Tuskastelu tän lajin kanssa ei varmaan lopu koskaan. Vaikka ei edes laske Taavin ärsyttävää röhkimistä ja muuta ääntelyä, niin rata kuin rata, niin melko hankalaa saada onnistumaan ilman virheitä. Aina on jokin tehtävä, mikä ei onnistu, vaikka se oikeasti osattaiskin.

Tämäkin rata meni periaatteessa ihan hyvin, mutta joka kerta joku liike meni pieleen. Yllättäen liikkeestä istuminen oli tosi hankala ja sit noi kukkaset myös ehkä liian epätarkkoja, vaikka voi ne ehkä olla ihan ok. Kerran Taavi ei osunut putkeen, vaan lähti kiertämään sitä ulkokautta... 

Houkutus meni hyvin, kun houkuttimina oli palkintopokaali ja tyhjä ruokakuppi. 

Tiistaina heti aamusta hallille ja alla oleva rata meni ihan hirmu hyvin. Tehtiin pari kertaa läpi. Musta tuntuu, että Taavi tekee rallya paremmin silloin, kun treenataan useammin. Tätä täytyy vähän tutkia. Toinen vaikuttava tekijä voi olla mun kävelyvauhti. Yritin nyt mennä vähän hitaammin ja olla selkeämpi. Katotaan miten jatkossa menee.

Hallilta suoraan Seijan luo ja Aunen ja Nupun kanssa lenkille. 

Illalla käytiin vielä hakutreeneissä palauttelemassa sunnuntain pitkän treenin jälkeen kuuden ukon verran. Kaksi ekaa ja kaksi vikaa taputuksin, kaksi keskimmäistä valmiina. Palkat eri mittaisten haukkujen jälkeen, muttei mitään pitkiä haukkuja miltään ukolta. Ite olin koko ajan keskilinjalla ja Taavi sai juosta ukoilta mulle ja multa ukoille. 

Keskiviikkona lenkkeiltiin sateisessa säässä Novan ja Viiman kanssa ja sen jälkeen hakuiltiin.

Tehtiin rakennusetsintää ulkorakennuksessa ja Taavi bongasi molemmat maalit hienosti. Toinen oli pressun alla ja toinen ylenpänä niin, ettei Taavi päässyt luo. Kiva oli tehdä vähän erilainen treeni pitkästä aikaa.

Taas on viikko pakerrettu

Viime sunnuntaina käytiin hallilla vähän hömpöttelemässä. Mulla oli makuu, niin en jaksanut ihan hirveesti panostaa ja pääpaino oli vain siinä, että ollaan muiden koirien kanssa hallissa rennosti, kun siitä taannoisesta päällekäyntilenkistä lähtien Taavi on kuitenkin ollut hieman kireä muiden seurassa. Ekaks meidän kaverina oli nuori lakenoisuros Tare, jonka aikana Taavi oli vähän äänekäs. Ääntely oli musta kuitenkin enemmän sitä että on vain mun yövuorojen aikana päässy patoutumaan turhan paljon energiaa. Seuraavaksi oltiin malinarttu Lolan kanssa yhdessä ja siihen olen tosi tyytyväinen. Ei tehty Taavin kanssa mitään erityistä, oltiin vaan. Lola juoksi muutaman kerran palkan saatuaa tosi läheltä Taavia patukka suussa ja Taavi oli ihanan rento. Ehkä me taas noustaan tästä, kunhan korona vain menis pois ja päästäis halliin useamman kuin yhden koiran kanssa yhtä aikaa joskus...

Treenin jälkeen käytiin Taren kanssa kimpassa lenkillä.

Maanantaina kävin rallyilemassa Hannele Pirttimaan rataa. Houkutukseen laitoin tietenkin meille kaikista pahimmat houkutukset eli namipallon ja -rasian. Se tuotti Taaville tietysti vähän vaikeuksia ja ekalla yrittämällä karkasi houkutukselle suoraan hypyltä. Myös seiso, kierrä koira -tehtävällä Taavin pyöriminen johtui mun mielestä pitkälti houkutuksesta. Sitä kuinka paljon se vaikutti istumasta seisomaan nousun vaikeuteen radan lopussa, en osaa sanoa, mutta hankala oli sekin liike. 

Radan teko kiihdyttää Taavia ihan hurjasti. Kotona tekniikkaa treenatessa se pääsääntöisesti tekee tosi tarkasti ja hiljaisesti kaiken, mutta hallilla radalla se on tosi äänekäs ja tekeminen on hirveän epätarkkaa. Toki mun oma tekeminen on myös rataa tehdessä varmasti ihan kamalaa Taavin mielestä, joten aika paljon syytän itseäni siitä, etten osaa olla tarpeeksi selkeä ja yksiselitteinen radalla tehdessä. 

Tämä rata tehtiin varmaan viisi kertaa peräkkäin, että saatiin se edes jotenkin onnistumaan. Positiivista oli, että puolen vaihto edessa juuri ennen putkea onnistui jokaisella toistolla ja sivulla peruutus oli aika hiljainen. Video on jostain loppupään toistosta, neljäs tai viides kerta rataa.

Vähänhän tää on vielä toivotonta, mutta ehkä joskus...:

Tiistaina käytiin Nova ja Viima bortsujen kanssa lenkillä. Tälläkin lenkillä törmättiin johonkin räyhähenkikoiriin, mutta onneksi oli iso hakkuuaukea ja välimatkaa niin paljon, ettei tapahtunut mitään. Kovasti äänekkäästi olivat toiset koirat tulossa kohti, mutta onneksi tottelivat omistajiaan ja palasivat metsän siimekseen.

Keskiviikkona rallya. Nyt meni rata heti jo ekaks jotenkin tosi kivassa mielentilassa ja kohtuullisen hiljaa. Muutamia hankalia paikkoja oli, kuten oikealta eteen ja siitä vasemman kautta takaisin oikealle. Taavi kiepautti itsensä usein vikopäin vasemmalle istumaan. Toinen hankala oli oikealla pyörähtäminen. Niin päin Taavi on vain tosi paljon kankeampi. Mut yksittäin onnistuu nämäkin, mut radan osana olivat hankalia. Mahtavaa oli edessä peruuttamisen onnistuminen!

Torstaina hakuiltiin pimeässä. Kahden ukon lisäksi metsässä oli myös takki. Alue oli noin kolme hehtaaria ja tuulta vain pari metriä. 

Aluksi Taavi löysi takin ja haukkuikin sitä muutaman kerran, mutta ilmeisesti maalimiehen haju kantautui voimakkaana sen nenään ja se menikin maalimiehen luo haukkumaan. Maalilta palattiin tulosuuntaan ja Taavi menikin heti haukkumaan takin. Näitä esineilmasuja pitäisi muistaa vahvistaa...

Takin jälkeen pieni lenkki alueen laitaa pitkin ja tosi hyvin irtosi Taavi taas maalille melkoisen olemattomasta tuulesta huolimatta. Hyvät haukut molemmilla maaleilla.

Perjantaina aamusta hallilla rallyilemassa. Taas meni melko kivasti, mutta on noi joka suuntaan pyörimiset vaan hankalia ja mun on ihan hirveen vaikea olla tarpeeksi selkeä. Aina joku liike menee pieleen. Mut kokonaisuutena ok tekemistä.

Mentiin rata muutamaan kertaan läpi ja sitten hinkattiin muutamaa kohtaa kuten putkesta oikealle tuloa niin, ettei Taavi olis ihan vinossa ja sitten tehtiin myös noita erilaisia mun ympäri pyörimistä.

Meidän hallilla ollessa Muru oli käynyt kävelemässä melkein kolmen kilsan jäljen ja me käytiin se ajamassa pari tuntia vanhana. 

Jäljen nosto vapaana. Tarkistelua molempiin suuntiin ja lopulta valinta oikeaan suuntaan. Koko päivän oli satanut räntää, joten märkää oli ja toisin paikoin jälki oli jäänyt märän räntäkerroksen alle. Jonkin matkaa jäljestettyämme rupesin kuuntelemaan huutoa ja muistin, että tänään on RUKn kirkkojärvimarssi ja metsä täynnä vihreitä miehiä kisaamassa keskenään. Noh, ei auttanut kuin jatkaa ja katsoa kuinka käy. 

Ja hyvinhän meille kävi. Taavi keskittyi jälkeensä todella hyvin ja joukkueiden juostessa meidän ohi tai editse, Taavi vain nosti päätään, katsoi varusmiehiä hetken ja jatkoi heistä välittämättä hommia. Muutamassa kulmassa se näköjään vähän oikoi, mutta liinan päässä ne tuntuivat ihan hyvältä menolta. Välillä kyllä epäilyttää karttaohjelmien tarkkuuskin, mutta ei se kyllä yleensä noin paljoa eroa.

Jäljen yli menneet harhat eivät haitanneet yhtään ja yhdessä kohdassa jälki oli jäänyt pidemmältä matkalta marssijoiden alle, mutta siitäkin Taavi bongasi jäljen hyvin sen irtaannuttua varusmiesten jäljistä. Kaikki viisi esinettä löytyi. Haastavaa oli hakkuuaukean vieressä kulkevalla metsäautouralla menevä jälki, kun tuuli kävi aukealta päin. Painoi selvästi hajua metsän puolelle. Meillä ei myöskään juurikaan ole ollut noin pitkää matkaa tieuralla menevää jälkeä, joten voi johtua siitäkin, että Taavi haki hieman jälkeä metsän puolelta. 

Siinä se meidän jälki jossain menee...

Vesiesteet ei hidastaneet menoa

Tieura oli paikoin hieman haastava

Lauantain lenkillä en olisi voinut olla tyytyväisempi, kun Taavi yhtäkkiä kiskoi määrätietoisesti tieltä metsään ja nosti sieltä mulle hanskan! Hanska oli lumen peitossa, joten se oli ainakin eiliseltä ja se oli useamman metrin päässä tiestä.

Kato mitä mä löysin!!!

Sunnuntaina hakuiltiin n. 10 hehtaarin alueella. Kaksi maalimiestä ja yksi rinkka. Tuulta oli hyvin, noin 7 m/s lounaasta. 

Taavi nosti ensin molemmat maalimiehet, kaukaa molemmat, noin kahdestasadasta metristä. Lopuksi käveltiin niin, että myös rinkasta oli mahdollista saada haju. Nyt oli jo vähän varmempi ilmaisu kuin torstain treeneissä takkiin.

On mahdollista, että aika alkuvaiheessa Taavi oli menossa rankalle, mutta kutsuin sen pois. Esineet eivät ole sille niin vahvoja, etteikö jättäisi niitä kutsusta toisin kuin maalimiehet. 

Rastit maalimiehiä, mylpyrä rinkka