Taavin Touhut & Sinnin Seikkailut: Vappu Alatalon hyppysemma 18.6.2016

Lauantai vietettiin kovin koleassa kelissä Vappu Alatalon PK-koirien hyppysemmassa. Jännitin koko viikon Taavin hotspotin parantumista kun olin niin pitkään ja hartaasti tätä koulutusta odottanut. Olin asennoitunut vaihtamaan koirakkopaikan kuunteluun, mutta Vappu ja kanssaoppijat olivat sitä mieltä ettei hotspotti haittaa hyppäämistä jos koira ei sitä lenkeilläkään nuole tai reagoi muuten. Parin viime päivän aikana tulehdusaluekin olikin kyllä kovasti muuttunut paremman näköiseksi. Onneksi otin Taavin mukaan! Ja hyväähän tuo sille teki, kun ei oltu viikkoon tehty yhtään mitään.

Päivä alkoi teorialla, tässä poimintoja päivän teoriaosuudesta järjestelmällisen epäjärjestelmällisessä järjestyksessä:

(Hyppykoulutusta ei kannata lähteä tekemään ihan omin päin, joten nämä eivät ole ohjeita joiden mukaan kuka tahansa voi koiraansa hyppyyttää.)

Koulutuksen tavoitteena on itsenäisesti ja iloisesti hyppäävä koira.
Koiran tulee ponnistaa takajaloillaan
Koiran selkä ei saa olla notkollaan hypyn missään vaiheessa, vaan selän tulee pyöristyä.
Hyppääminen ei ole koiralle helppoa, eikä koiraa ole luontaisesti suunniteltu hyppäämään.
Pk- koirat vaativat hyppyyn maksimivoimaa ja hyvää tekniikkaa, joten koiran fyysisestä kyvykkyydestä on huolehdittava, hyvä lihaksisto ja kehonhuolto! Koira on rakennettava hyppäämään.
Treenattaessa maksimikorkeutta hypätään yhdessä treenissä vain yhden kerran maksimikorkeudesta. Treeni tehdään pääsääntöisesti 20 - 40 cm esteillä. Korkeus rakennetaan erikseen ja käytetään mieluiten lakanaestettä.
Koira pitää opettaa tykkäämään hyppäämisestä. Palaute tulee hypyn onnistumisesta, ohjaaja on passiivinen. Epäonnistuneesta hypystä tai kieltäytymisestä ei rangaista, viisas koira ei hyppää jos ei usko onnistuvansa.
Ohjaaja on hyppyharjoituksissa hiljaa ja antaa koiran suorittaa ongelmanratkaisun ja oppimisen itsenäisesti. Ohjaajan huutelut vain häiritsevät koiraa.
Alastulot ovat hypyn raskain osa ja hajottavat koiraa helposti. Aksassa alastuloja tulee paljon ja siten se on hyvin vaativaa koiralle. Pk:ssa alastuloja vähän, mutta hypyn korkeus asettaa haasteita. Tekniikka ja lihaksisto kuntoon!
Alastulon vaimennus koiran etuosalla. Alastulon vaimennus auttaa pitämään kapulan suussa. 95 % huonoista alastuloista johtuu huonosta ponnistuksesta.
Hyvästä alastulosta ei kuulu lainkaan ääntä koiran koosta riippumatta.
Hypätessä koiran pään tulee olla alhaalla. Kapulan kannattelu nostaa hieman koiran päätä. Kapulan pitoa hypyssä auttaa hyvät puru- ja niskalihakset.
Syvät lihakset tärkeimmät hyppylihakset, ne tukevat rankaa ja niveliä. Jumppaohjeita kannattaa pyytää koirafyssarilta.
Koiran huolto tärkeää! Umpimetsässä vapaana liikkuminen erittäin hyvää huoltoa. 2 - 3 h intervallityyppinen lenkki paras. Keskiverrosti treenaavan koiran (1 - 3 treeniä viikossa) huoltoväli yleensä 6 - 8 viikkoa, on hyvin yksilöllistä. Fyssari ja osteopaatti parhaat, hieroja ei pääse kunnolla käsittelemään syviä lihaksia eikä osaa aukoa mahdollisia lukkoja.
Epämuodostunut lannenikama aiheuttaa koiralle hyppäämistä haittaavia ongelmia. Nikaman symmetrisyys eniten vaikuttava aisa. Lanneselkä on hypyssä kovilla ja siellä on vähiten tukea luustosta.
Nuoria koiria ei saisi hyppyyttää paljoa ranteiden ja kintereiden luutumattomien kohtien vuoksi. Vasta yli 19 kk vanhana luusto valmis, ennen tätä vähän ja matalia hyppyjä. Pennulla vauhdikas meno kehittää voimalihaksia, hitaampi sisäistä lihaksistoa.
2,5 - 3 -vuotiaan koiran lihaksisto on kehittynyt tarpeeksi, jotta se on fyysisesti valmis koviin hyppyihin.
Koiran on opittava itse löytämään reitti esteelle. Pk-puolella ohjaajan on huolehdittava, että etäisyys esteeseen on sellainen, että koira voi suorittaa hypyn optimaalisesti. Koiran on osattava itse arvioida etäisyys ponnistuksesta esteelle. Koiran on katsottava estettä ja arvioitava tarvittavien laukka-askelten määrä ja ponnistuksen voima.
Koiran on osattava myös arvioida alusta vaikutus ponnistukseen; mitä lähempää ponnistetaan, sitä pienempi riski on liukastumiseen. Läheltä ponnistus lähtee enemmän ylös kuin eteen. Läheltä ponnistaminen vaatii enemmän voimaa ja kehonhallintaa. Treenattava eri alustoilla!
Koiran on oltava itsevarma, jotta sillä on rohkeus hypätä. Hyppäämisen on huvitettava koiraa enemmän kuin hirvitettävä, jotta se voi keskittyä hyppyyn ja onnistua siinä.
Oikeaan ponnistuspaikkaan vaikuttavat asiat:

hyppytaito
voima
vauhti
esteen korkeus ja tulokulma
pohja

Ponnistuspaikka vaikuttaa koiran lähetyspaikkaan.
Videoikaa treenit! Vain silloin näkee mitä tapahtuu.
Kapula on opeteltava heittämään tarpeeksi kauas, jotta koiralla on mahdollisuus paluuhyppyyn. (mä taidan kyllä opettaa Taavin kiertämään esteen palautuksessa ihan turvallisuussyistä...)
Painonsiirto on hyppäämisen A ja O.
Koiran rangan täytyy pyöristyä ennen hyppyä. Rankaa ympäröivät lihakset tärkeitä! Syvät lihakset! Liikkuvuus tärkeää! Terve luusto! Napakat nivelsiteet. Lihaksisto voidaan rakentaa tukemaan löysiä nivelsiteitä.
Lantion luun asento (rotuominaisuus) vaikuttaa hypyn voiman tuottoon. Pakara ja lanneselkä lihaksistoltaan tärkeitä. Rakenteeltaan sopusuhtainen ja symmetrinen koira on paras hyppääjä. Lanne - polvi- varpaat samalla linjalla.
Selän pituus vaikutta myös. Jos takajalat mahtuvat menemään hyvin mahan alle, saa hyppyyn voimaa. Selän oltava pidempi kuin jalkojen korkeat.
Tyypilliset syyt painonsiirron estolle:

koira ei keskity
fyysiset esteet
liukastuminen

Hyppykulma, laaka on helpompi, pysty vaatii enemmän koiralta. Epävarma koira hyppää usein läheltä.
Korkeuden arviointi on koiralle helpointa hyppyyn liittyvistä arvioinneista.
Korkeutta treenataan okserilla aina 80 cm asti. Esteiden väli jalka tai kaksi. Isommilla korkeuksilla pienempi väli. Korkeustreenissä esteen korkeutta muutetaan jokaiselle hypylle, esim. 20 - 60 - 80 - 70 - 50 - 30 cm. (20 - 30 - 40 - 50 - 40 - 30 - 20 cm, 40 - 80 - 100 - 60 - 40 cm). Päivän maksimikorkeuden jälkeen hypätään aina matalampi hyppy! Koira tottuu helposti tiettyyn korkeuteen, jotan korkeuden vaihtelu on tärkeää.
Jos korkean hypyn jälkeen koira hyppää matalamman hypyn edelleen korkealta, on este järkyttänyt koiraa. Jos hypyt jäävät aina korkealle, ei koira osaa arvioida korkeutta.
Kisakoiralla hypättävä myös 110 cm.
Korkeita hyppyjä ei hypätä ilman vauhtia! Etäisyys 1 m esteelle 12 - 15 jalkaa (4 - 5 m).
Jos koira osuu esteeseen ei sitä rangaista! Osuman jälkeen lasketaan korkeutta, jos koira otti itseensä.
70 - 110 cm toistoja harvoin ja mieluiten vain yhden kerran treenissä, treenikorkeus 35 - 70 cm.
Koiran vireystason oltava hyppäämiseen sopiva.
Ennen korkean esteen ponnistusta on tultava vähintään yksi hyvä laukka.
Sarjahyppyharjoitusten juttu on etäisyys, ei korkeus. Sarjahyppytreenit max. 25 cm esteillä.
Palkka tarpeeksi kaukana maassa. Jos omistaja/appari hypyn jälkeen palkan luona, on apparin oltava kyykyssä selin koiraan. Näin koiralle annetaan rauha keskittyä hyppäämiseen.
Tekniikan on ensin oltava kunnossa, sitten voi vaatia enemmän!

Lisää Vapusta ja koulutuksista löytyy Hyppyjumpan sivuilta.

Muutama vinkki lihaskuntoharjoitteluun (parasta kysyä kuitenkin fyssarilta juuri omalle koiralle sopivat treenit):

Vatsalihasjumppaa: koira istumaan ja namilla ohjataan sen verran kuonoa ylöspäin, että etujalat nousee ihan vähän ilmaan.
Tikapuuruokailu vahvistaa sisäisiä lihaksia: tikapuut maata pitkin ja ruoka levitellään askelmien väliin. Koira joutuu nostelemaan tassujaan ja miettimään niiden sijaintia etsiessään ruokaa. Tikapuiden tilalla voi käyttää jotain muuta matalaa sikin sokin estettä.
Painonsiirtotreeniä etupäälle: etutassujen varpaat käännetään alle. Koira hoitaa loput jumpasta itse.
Syviä lihaksia voi treenata myös "tönimällä" koiraa. Tämä on opetettava koiralle erikseen. Koiran on pistettävä vastaan kun sitä työnnetään.
Muistettava myös venyttely ja vastaliikkeet
Staattisia purulihaksia voi vahvistaa "kapulan" kantoharjoituksilla. Treeni kannattaa tehdä jollain muulla kuin oikealla kapulalla.

Harjoitusosuudessa tehtiin kaksi treeniä, ensin perussarjaa ja sen jälkeen set point -treeniä. Taavilla oli ensimmäisen ja vähän toisenkin perussarjaharjoitteen alussa "singeriä" eli liikaa kiihkeyttä päästä liikkeelle. Tämä hävisi toistojen myötä ja Taavin rytmi oli hyvä ja se osasi hypätä hienosti. Vappu sanoi, ettei näe ongelmaa 1 m esteen hyppäämiselle. Ongelma on enemmänkin mun korvien välissä. Vappu kehui Taavissa olevan paljon elastista voimaa ja sen osaavan käyttää kroppaansa. Taavin ponnistus on kuulemma elastinen, helppo, rento ja vaivoton. =)

Hyppyreseptiin oli ruksattu seuraavat kohdat:

Koira osaa painonsiirron takaosalle, osaa ponnistaa takaosalla, osaa ponnistaa ylös-eteen, osaa nostaa etuosan hypylle, osaa hallita liidon, osaa alastulon vaimennuksen, osaa takaosan kokoamisen ja osaa korkeuden arvioinnin.

Vappu haluaisi myös nähdä meidät kakkospäivän koulutuksessa parin kuukauden sisällä...

Saatiin ohjeita kotiharjoituksiin erilaisilla hyppysarjoilla rytmin, korkeuden arvioinnin, ponnistuspaikan ja voiman harjoittamiseksi.

Kuvat Sari Honkanen:

Mitähän tästä tulee?

Asettautumassa ensimmäisen esteen taakse.

Videot Heli Roimola

Kolmessa ensimmäisessä videossa kuuluu Vapun kommentit, hidastusfilmeissä sitten taas näkee vähän paremmin miten Taavi hyppää.

Ensimmäinen perussarja singerialulla: