Esineruutua ja vähän muutakin

Viikko aloitettiin upeassa kelissä jääretkellä. Käytiin saaressa paistamassa makkaraa ja nautittiin hienosta kelistä.

Taavi rakastaa piehtarointia!

Näin paljon Taavi arvosti mun mukana kantamaa vilttiä 😃
Ei kyllä tullu yhtään yllätyksenä.

Tiistaina metsälenkin yhteydessä esineruutua. Täysimittainen ruutu, vein aina kerrallaan kaksi tai kolme esinettä takarajan tuntumaan ja Taavi sai katsella esineiden vientiä. Yhteensä Tapsa joutui hakemaan kymmenkunta esinettä.

Eka oli taas kerran hyvä, toinen haparointia ja sitten loput melkohyviä. Oli seassa muutama haparoiva ja muutama ihan kelposuorituskin. Meillä on selkeesti joku toisen esineen kirous. Riikka Railon oppien mukaan päätin kuitenkin haetuttaa paljon esineitä, vaikka joidenkin kohdalla tuntui homma melko nihkeältä. Ehkä tuosta suuresta esinemäärästä voi olla hyötyä, ei ainakaan pääse Tapsu liian helpolla.


Keskiviikkona Taavi pääsi pitkästä aikaa fyssarille. Edelleenkin eläinkaupan takaosaan kuuluvat ovikello ja asiakkaiden äänet hieman häiritsivät, mutta parin ovikellon soinnin jälkeen Taavi malttoi olla yrittämättä pystyyn sen soidessa.

Ollaan lähes koko talvi treenattu hyppytekniikkaa ja se varmasti on ainakin osasyynä Taavilta löytyneisiin jumeihin. Olen kyllä yrittänyt aina lämmitellä ja jäähdytellä Taavin hyvin ja hypythän on pääsääntöisesti alle 30 cm korkeita, joten hirveää rasitusta ei niistä luulisi kropalle tulevan. Fyssarin mukaan myös tänä talvena usein esiintyneet pääkallokelit ovat omiaan saamaan koiran jumittamaan. Mitään isoa ei löytynyt mistään, mutta lapojen seutu, reidet ja muutama kohta selästä olivat vähän kireät. Kotona pitäisi nyt opetella hävän venyttelemään ja uudestaan mennään varuiksi jo kuukauden päästä.


Tän viikon tokotreeneissä oli kunnon häiriötreenit. Alkuun houkutustenkujalla luoksetuloa kahteen suuntaan. Taavi suoritti kujan hienosti, mutta kun olin palkannut ja vapauttanut, niin se karkas syömään keitettyä possunkieltä. Ei musta kuitenkaan kauheen paha, kun eihän se ollut käskyn alla.

Perusasentopönötystä tehtiin häiriöiden seassa ja ohjaaja kävi vielä lisähäiriönä heittelemässä leluja ja houkuttelemassa herkuilla. Hienosti oli Taavi. Kontakti tippui muutamaan kertaan, mutta nipeesti se sen palautti.

Paikkamakuu ja -istuminen tehtiin myös, molemmat kokeenomaisesti. Taavi oli inhokkikoiriensa välissä ja meni tosi hyvin. Istumisessa en mennyt kovin kauas, ehkä noin kymmeneen metriin. Pitäisi kohta uskaltaa tuota matkaa pidentään, kun Taavi istuu kuitenkin tosi rauhallisesti.

Paikkisten jälkeen lisää häiriöjuttuja. Koirat rinkiin muutaman metrin päähän toisistaa ja sitten istu-maahan -jumppaa. Taavi keskittyi superisti, ei mennyt kertaakaan muiden käskyistä maahan.

Pieni leikkitauko ja sitten ringissä vielä häirittyä perusasentoa. Rupeaa treenit tuottamaan tulosta, ei tippunut kontakti kertaakaan!


Kotiin päästyämme kokeilin vielä tunnaria ja näin sen kanssa kävi:

Lauantaina oltiin ek-porukalla esineruutuilemassa. Taaville tehtiin muistikuvaharjoitus, jossa täysimittaisen ruudun takareunaan vietiin kolme esinettä ja me Tapsan kanssa seurattiin lähetyslinjalta mihin esineet viedään.

Eka lähetys oli todella loistava ja toinen myös onnistui todella hyvin. Päätettiin jättää kolmas esine hakematta, kun nää kaks oli niin huippuja!

Kuvat Katja Tillin kamerasta:

Kyllä lähtee!

Vauhdikas palautus

Palkka ansaittu

Kävin vähän nunnuttamassa pentusia

Eilisen illan vietin nunnuttamalla näitä ihanuuksia. Pennut on vielä niin samannäköisiä, että mulla ainakin ne meni useamman kerran sekaisin. Mustat tytöt ovat ihan supersöpöjä, niistä tulee todellisia kaunottaria. Brindleistä ainakin kaksi on ihan ilmettyjä pikkutaaveja. Kaikki olivat hirveän reippaita aina kun olivat hereillä.

Pikkutyypit on kuvissa päivää vajaan neljäviikkoisia. Kauhean vaikea kuvata sisällä tummia pentuja... 

Hyvän fiiliksen treenejä

Jälkiporukan tottistreeneissä viime viikon sunnuntaina Tapsa aloitti merkin kierron harjoittelun alusta. Tehtiin siis ihan läheltä. Eiköhän tuohon saa matkaa lisää kohtuullisen nopeasti, kun liike on  jo tuttu. Edellyttäen tietty, että treenattais sitä nyt tiuhempaan...

Ruutu oli vallan mahtava. Kävin ekalla kerralla näyttämässä ruudun ja se oli hyvä. Toinen ruutu tehtiin myöhemmin ilman apuja ja sinne se oikeaan paikkaan pinkoi innoissaan. Seis -käskyllä se jotenkin niin kovin tomerasti kiepsauttaa ittensä mua päin ja jää siihen, ihana.

Seuruuta tehtiin häiriössä. Treenikamut kuljeksivat, hyppivät, konttailivat, pälpättivät yms. ja me seurattiin. Isoimpiin häiriöihin Taavi käänsi pääntä, mutta palautti kontaktin pian. Ihan perinteistä henkilöryhmää tehtiin myös onnistuneesti. Kovin pätevä pyrriäinen oli näissä.

Lopuksi liikkeestä jäävät ja maasta ja seisomisesta luoksetulot. Huomas, ettei olla sitten syksyisen kokeen näitä juuri tehty. Seisomaan jäämistä on treenitty ja se onnistui kyllä, mutta mun kävellessä kauemmas, lähti Tapsa perään. Palautuksen jälkeen palkkasin kerran paikallaan pysymisestä ja sitten onnistui mun kauas meneminenkin. Liikkeestä istumista täytyis kanssa taas vähän treeniä enempi, menee niin helposti maahan.




Maanantaina EK-porukan kenttätreeneissä Taavi teki mökkikylää. Kentällä oli neljä umpipiiloa ja kerrallaan yhdessä oli ukko. Vallan mielenkiintoista seurata koiran nenätyöskentelyä lumipenkkojen reunustamalla avoimella alueella. Tällä treenillä saa myös hyvin varmistettua sen, että koira ilmaisee ihmistä eikä piiloa.


Taavi oli jokaisella lähetyksellä todella skarppina ja hienosti kävi varmistamassa piilot ja ukon löytyessä ilmaisi hienosti (yhdessä ilmaisussa herpaantui hetkeksi jonkun maassa olevan hajun takia...). Tällä kertaa otin sen jokaisella kerralla hallintaan. Ekalla ei malttanut pysyä istumassa maalimiehen kömpiessä piilosta ulos, mutta ei myöskään ennakoinut yhdelläkään kertaa sivulle tuloa.




Torstaina käytiin tekemässä yks rallyrata, ihan ei mahtunut koko rata kameran näyttöön:

Ei se videolta näyttänyt niin huonolta kuin miltä tehdessä tuntui, vaikka toi mun kävely on kauheeta töpötystä. Tää oli kokeen jälkeen eka ratatreeni ja melkeestään ainut rallytreeni kuukauteen... yhellä uusinnalla mentiin.


Sunnuntain jälkiryhmän tottiksessa Taavi teki kivalla vireellä. Treenin aiheena meillä oli jääminen. Erottelu vaatii edelleen töitä, enpä sen eteen kyllä ole juuri mitään pitkään aikaan tehnytkään, mutta ongelma on tiedostettu. Jätin Tapsan siis liikkeestä seisomaan ja palasin aina palkkaamaan eri etäisyyksiltä. Välillä meni istumaan ja tais pari kertaa painua maahankin. Se treeni päätarkoitus eli paikallaan pysymynen mun jatkaessani matkaa, oli hanskassa.

Käyttöesineen noutuo treenittiin myös ja siinäkin heiton aikaista paikallaan oloa. Tuo koira on jostain kehittänyt itselleen hirveän halun noutaa. Jotain olen siis tehnyt oikein, mut yhtään en tiiä mitä. Ja se siis pysyy myös heiton aikana paikallaan ja noutaa silti hirmu innolla.

Seuruuta tehtiin piiitkä pätkä palkatta ja voi kun olin tyytyväinen. Taavi seuras lähes täydellisesti. Sen into ja keskittyminen oli aivan mahtavaa! Muutama vasen käännös meinas Taavin osalta mennä täyskäännökseksi, mutta muuten niin huippua.

Loppuun vielä merkin kiertoa ja sehän meni huisin paljon hienommin kuin aikaisemmin. Ekaks useampi toisto ihan läheltä ja sitten kauempaa ja viimeinen jo kunnon matkan päästä. Ja kaikille meno laukalla, jee!


Pentukuvia Tanja Salomiehen kamerasta:

Ylävitonen!

Kattokaa kun me ollaan söpöjä!!

Kuvat Tanja Salomies

Tämän söpöläisen on kuvannut Pia Haikala