Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuvia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuvia. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 12. toukokuuta 2024

Tokoa ja jälkeä

Tiistaina oli jälkitreenit ja Sinnille kaksi jäljen nostoa. Jäljet oli pari tuntia vanhoja ja nostomatkaa seitsemisenkymmentä mertiä. Pituutta jäljillä oli satakunta metriä. Sinni nosti molemmat jäljet hyvin oikeaan suuntaan, varsin mallikas suoritus. Jäljet oli vieraan tekemät ja mä osasin lukea Sinniä ihan kohtalaisen hyvin.

 



Keskiviikkona tokotreeneissä. Kesäkausi on alkanut ja oltiin ulkona. Ennen varsinaisia treenejä paappakoira kävi tekemässä pienen tottistreenin. Vähän oli suurpiirteistä menoa, mut kivaa.

Sinnin treeni alkoi lyhyellä paikkaistumisella. Hienosti meni.



Sit treenattiin seuruuta tiheästi ja vaihtelevasti palkaten sekä kokeiltiin noutojuttuja. Seuruut oikein hyviä. Noudossakin meillä on aika monta palasta jo kasassa varmaankin rullailmaisun vuoksi. Noudon olen ajatellut niin, että Sinni toisi kapilan suoraan sivulle minut kiertäen. Kai niin saa tehdä, vaikka luoksetulossa se tulee sivulle vasemmalla puolella kääntyen? Voiko nää olla tokossa keskenään erilaiset? Pitää ehkä perehtyä myös sääntöihin. Mut Sinni oli siis innokas kapulan noutaja!

Tehtiin myös bh-tyyppinen paikkis toisen koiran luoksutulotreenin yhteydessä. Sekin meni hienosti.


Torstaina Sinni kävi lenkillä Lunan kanssa.




Perjantaina Sinnille ensin kolmen tunnin metsäkävely ja sen jälkeen 3,5 tuntia vanha vieraan tekemä 600 metrinen jälki viidellä esineellä. Nosto ruudusta. Keli on tuulinen, kostea ja viileä.

Sinni nosti jäljen tosi hyvin. Pieni tarkistus takajäljen suuntaan ja sitten menoksi. Muutaman kerran riistahajut kiinnosti, mutta kokonaisuutena oikein hyvä suoritus. Kaikki esineet varmasti ylös. Tahti oli rauhallinen, mutta riittävä. Aikaa meni parikymmentä minuuttia. Yks meidän vanhimpia jälkiä ja maasto ei ollut helpoimmasta päästä ja silti Hinnustiina suoritti hyvin. Jäljellä oli ojan ylitys, joka sekin meni hyvin. Nyt vaan askarrellaan lisää pidempiä jälkiä, jotta jälkikovuus kasvaa.






Illalla tokokurssilla aloitettiin hyppynoudon harjoittelu palastellen se osiin. Kaikki osat on Sinnillä kyllä hallussa, hienosäätöä ja palasten yhdistelyä.

Sit tehtiin murheenkryyniliikettä, kiertoa. Sinni pysähtyy tötsille ja kun koitettiin rikkoa kaavaa, niin epävarmuus iski ja meni homma vielä vähän huonommaksi. Tätä täytyy pohdiskella ja pureskella...

Jäävät tehtiin kanssa ja niissä Sinni oli hyvä. Luoksetuloa maasta ja siinähän olikin taas, kun eihän maasta ole saanu lähteä mihinkään. "Tänne" käskyllä toimi, mut aavistus oli epävarmuutta. Tähän siis iloa, vauhtia ja palkkauksen vaihtelua jatkossa.

Ja sit päädyttiin ehkä siihen, että noudot ja haussakin rulla palautetaankin jatkossa suoraan sivulle ja mua ei kierretä... ehkä...

Lopuksi vielä kaikki koirat yhtä aikaa harjoiteltiin paikkisriviin tuloa eli käveltiin jonossa hallia ympäri ja sit tehtiin paikkista ringissä ja lopuksi jokainen pujoitteli muut vuorollaan. Sinni oli hyvä.

Harjoiteltiin myös oman vuoron odottelua.





sunnuntai 5. toukokuuta 2024

Yksi tän vuoden tavoite saavutettu

Tiistaina saatiin Sintukan kanssa 700 m tunnin vanha vieras jälki kolmella esineellä. Nosto ruudusta.



Sinni selvitti jäljen hienosti ja mä osasin lukea sitä. Useamman kerran se yritti vaihtaa riistalle, mut osasin lukea ne ja sain sen jatkamaan jälkeä. Suurimmaksi osaksi Sinni oli koko ajan jäljellä. Ei se ihan jäljen päällä koko aikaa menny, mut ei se kaukanakaan menny. Hirveesti on opeteltavaa sen tyylissä, joka on tosi paljon vaikealukuisempi ja korkeanenäisempi kuin mihin olen Taavin kanssa tottunut, mut tilanne on myös vähän epäreilu Sinnille, kun Taavi on niin hyvä ja mun on vaikea olla tuskastumatta Sinnin taitotasoon. Mut me ollaan kuitenkin paljon parempia, kuin mitä oltiin Taavin kanssa tässä vaiheessa, joten yritän olla tyytyväinen ja saada tehdyksi järkeviä treenejä, joihin taidan tarvita aika paljon muiden apua...


Keskiviikkona pidettiin pitkien treenien päivä ja Sinnillä oli 26 ha alue yhdellä maalilla. Tarkoitus oli saada tunti tyhjää alle ennen maalin löytymistä, siksi kuljettu reitti ei välttämättä ole ihan sellainen, miten oikeasti mentäisiin. Tuulta oli nelisen metriä ja lämpötila on jossain +17 asteen hujakoilla ja kevään ekoja lämpimiä päiviä. 



Sinni jaksoi hyvin, vaikka kymmenisen minuuttia ennen maalille tuloa siinä oli ehkä havaittavissa pientä herpaantumista. Mutta kun se sai hajun maalista, niin ei ollut kahta sanaa, etteikö olisi lähtenyt sinne vauhdilla ja teki hienon ilmaisun. Ei muuten kannellut rullaa yhtään koko tunnin aikana ennen kuin meni maalille.




Taavi ajoi viisi tuntia vanhan 600 m jäljen. Aika kovasti kiinnosti heinän syönti, mut kyllä se silti koko ajan tiesi missä jälki menee ja mutustelun lomassa jäljesti hyvin ja löysi kaikki esineet. Yllätyin kuin vauhdikas Taavi oli, mut ehkä se vauhti rauhoittuu jäljellä kuitenkin vasta yli 12 h jäljillä.






 

Perjantain tokokurssilla tehtiin aluksi yksin luoksetuloa, jossa siis on ollut viime viikosta asti ihan totaalinen jumittaminen. Nyt kuitenkin tuli ekasta käskystä luokse. Olis voinut olla nopeampi, mut superia ettei jumittanut. 

Tehtiin myös kapulan pitoa, jossa pienen pientä mälväämistä, mut muuten hyvä. Seuruuta tehtiin myös ja Sinni oli super! 

Lopuksi vielä kaikki koirat porukassa paikkista pariin kertaan. Ekalla toistolla Sinni tarvi kaksi käskyä maahan menoon, muuten kaikki toistot ihan tosi hyviä.


Lauantaina oli tokokoe, tuomarina Harri Laisi. En tiiä, jännitti taas ihan hirveesti.

Sinni oli jotenkin tosi lunki, kun hengattiin hallissa ennen kokeen alkua ja tuomarin puhuttelun ajan. Tykkäsin kovasti.

Alossa oli 9 koirakkoa ja oli kiva, että paikkis oli jaettu kolmen koiran ryhmiin. Me oltiin vikassa ryhmässä reunimmaisena, vieressa bc uros. Sinni tarvi kaksi käskyä maahan menoon, muuten oli oikein hyvä suoritus. Kun koiria nosteltiin istumaan, rupesi vieruskaveri haukkumaan ja se haukkui sitten ihan loppuun asti. Oli aika kova häiriö, mutta Sinni pysyi hienosti maassa siihen asti, kunnes tuli meidän vuoro nousta istumaan.

Yksilösuoritukset alkoi luoksetulolla. Jännäsin kuin tän kanssa käy, mutta Sinni tuli luokse, ehkä vähän hitaasti, mutta tuli kuitenkin. Loppuasento oli vino. Kaukot nollattiin kolmella käskyllä maahan menossa, eikä Sinni hievahtanut tässä muutenkaan mihinkään. Liikkuri käski meidän sitten tehdä harjoitussuorituksen läheltä ja sain kovan ripityksen siitä, miten kaukoja pitää treenata pitkästä matkasta. Tuomaripalautteessa tuomari sanoi, että mun kaksi ekaa käskyä ei kuulostaneet käskyiltä ja sitten vasta se kolmas toiminut käsky oli käskyn kuuloinen. Laitetaan jännityksen piikkiin, vaikka tällä kertaa sentään oli oikea käskysana.

Liikkeestä maahan meno tarvi kaksi käskyä, muuten ok. Seuruu oli ihan kaameeta laamailua, ei lähelläkään sitä, mitä on treeneissä. Hypyssä hirvee jumitus, mut onneksi en ehtinyt antaa toista käskytä. Tässäkin vino perusasento. Kapulan pito oli hyvä.

Tuomaripalautteessa kehuja Sinnin iloisuudesta ja suloisuudesta (suloisuus tais kyllä olla liikkurin kommentti ja kyseli myös rotua) ja siitä, että se osaa tehtävät. Seuruu pitäisi saada paremmaksi myös koetilanteissa. Muuta en palautteesta muista, vaikka tuntui että Laisi puhui pitkään... Mut Sinni ei karannu kertaakaan liikkurin eikä tuomarin luo ja luoksepäästävyydessä rakasti Laisia oikein pitkän kaavan mukaan syliin kiiveten eli mun pelko miestuomarin arkailusta oli ihan turha.

Video Anne Ståhlberg:



Pisteitä kertyi seuraavasti:

Paikalla makaaminen ryhmässä 1 min     9

Seuraaminen                                                7,5

Maahan meno seuraamisen yhteydessä    9

Luoksetulo                                                    9,5

Noutoesineen pitäminen                           10

Kauko-ohjaus                                                0

Estehyppy                                                    9,5

Kokonaisvaikutus                                        8,5

Yhteensä raavittiin siis kasaan 161 pistettä eli 1-tulos! Tän vuoden tokotavoitteet on nyt saavutettu ja jatkossa keskitytään avoimen luokan liikkeisiin, mitähän kaikkea siellä edes on!?

 

Sunnuntaina oltiin Marja Uusitalon hakukoulutuksessa. Koulutus oli pk-hakuun, mutta kun halusin rullailmaisuun näkemystä, niin ei sen niin väliä. 

Sinni on siis kannellut rullaa aika paljon, jos sillä on ollut kiintorulla. No nyt ei sitten tietenkään kannellut yhtään. Eli ei saatu apuja siihen mitä haettiin, kun ongelmaa ei nyt ollut ollenkaan. 

Saatiin kuitenkin muistutus, että lähiukkoja pitää treenata! Niitä ei Sinnin mielestä tarvi ilmaista, kun olen siinä vieressä... Sinni oli vähän vaisu, mut varmaan eilinen koe ja hakupäivän kahdeksan tunnin autossa odottelu ei ainakaan parantaneet sen virettä. Ihan hyvä treeni silti ja oli kiva seurata pitkästä aikaa pk-hakuakin.

maanantai 29. huhtikuuta 2024

Aika lailla tokojutuiksi on menny viime aikoina

Edellisen viikon maanantaina tein Sinnille kilsan jäljen, joka vanheni neljä tuntia. Nostomatkaa parisataa metriä.
Märkä metsä, +8 C, 6 m/s pohjoistuuli.

Sinni nosti jäljen hyvin ja alkujälki meni tosi varmasti, jopa innokkaasti. Muutamassa kohdassa riistan hajut kiinnosti, mutta kehotuksesta sain sen jatkamaan jälkeä. Meni oikeastaan yllättävän hyvin, kaikki kuusi esinettä löytyi ja aikaa meni kaikkinensa nelisenkymmentä minuuttia. Ehkä tästä vielä tulee jotain.






Sitten olinkin kovassa flunssassa, eikä tehty pariin päivään yhtään mitään. Olipa tylsää.

Perjantaina alkoi viiden kerran tokokurssi ja sinne raahauduin vielä hieman puolikuntoisena, mut olipa kivaa. Tällä ekalla kerralla käytiin alon liikkeet läpi ja koutsi katsoi meidän tason. Sinni oli seuruussa huono, haisteli yms... muuten liikkeet meni hyvin.

Kotiläksyksi perusasentoja, liikkeelle lähtöjä ja kapulan pitoon rauhallisuutta mulle. Hyviä vinkkejä saatiin paljon.


Sunnuntaina käytiin Linda Wikstedin rallyvalkussa. Keskityttiin puolen vaihtoihin. Periaatteessa ne menee hyvin ja olin tosi iloinen, että puolta vaihtavat yhdenaikaiset käännökset oli Lindan mielestä oikein hyviä. Oikean puolen seuruu nyt vaan kuntoon, niin Sinnin on helpompi hahmottaa mitä siltä halutaan. Ja sitten ihan semmoinen pieni oleellinen huomio, että mun ois hyvä sanoa käännöksessä, että kummalle puolelle haluan Sinnin tulevan. Saattais ehkä helpottaa kummasti.... Mut kokonaisuutena meidän tilanne on ihan hyvä, kunhan saadaan oikean seuruu paremmaksi.

Valkussa ilmeni yksi meidän isoista haasteista, johon en tosin pysty suhtautumaan sen vaativalla vakavuudella... Sinni karkaili Lindan luokse useamman kerran, kun oli vaan niin ihanaa, kun oli uusi ihminen. Että hallinta on hieman hukassa näiden rakkauskohtausten aikana.


Maanantaina pikaisesti hallilla tekemässä Sinnin kanssa tokokurssin kotiläksyjä. Kapulan pidon luovutus on rauhoittunut jo ihan kummasti, mutta silti liike on vähän epävarma. Aina ajoittain Sinni vaan heittää kapulan menemään, vaikka 97 % toistoista onnistuu oikein hyvin. 

Perusasentoon tuloja tehtiin ja seuruun aloituksia. Ihan alun pienen laamailun jälkeen Sinni oli oikein aktiivisesti mukana hommassa ja mun mittapuulla perusasennotkin oli hyviä.

Taavi paappakoiranen vietti 11-v. synttäreitään myös hallilla hömpöttelemällä kaikenlaisia tokojuttuja. Onnea rakas paappanen!! Ihanaa, kun ei vanhuus vielä näy arjessa ja tekemisen into on ihan hirveä.


Tiistaina kävin kuokkimassa toisen tokoryhmän treeneissä paikkiksen verran. Sinni jäi liikkuriin niin kiinni, ettei pystynyt kuin tuijottamaan sitä. Vähän kovemmalla huomautuksella sain sen irti liikkurista, mutta pasmat sillä meni niin sekaisin, ettei se kyennyt enää mihinkään... Pieni nollaus ja sitten kaksi toistoa paikkista onnistui erittäin hienosti. Toisella toistolla kutsuttiin rivistä vuorotellen kaikki muut kolme koiraa ohjaajien luokse ja Sinni oli hienosti ja rauhallisesti pötköllään koko ajan. 


Keskiviikkona tokotreeneissä paikkista yhdessä edellisen ryhmän kanssa. Aika paljon on nykyisin koiria, jotka ei syystä tai toisesta voi osallistua paikkikseen... No saatiin kuitenkin jonkinlainen treeni aikaiseksi ja oikein mojovalla häiriöllä. Grontulla oli takapalkka, jolle ohjaaja sen vapautti noin 25 s jälkeen. Kysyi ennen paikkista, onko homma meille ok ja sanoin sen olevan. Jos oisin tiennyt, että siellä syödään koko ilta-ateria pitkään ja hartaasti kuppia kolistellen ja nappuloita rouskutellen, niin olisin saattanut muuttaa mieleni. Ruoka ja syöminen kun on Sinnille ihan kaikkein tärkein asia ja kiihdyttää sitä valtavasti, jos joku muu syö, niin oli kyllä ihan hilkulla ettei Sinni lähtenyt myös syöminkeihin mukaan. Mutta onneksi sen paikkis on niin varma, että ei se sitten lähtenyt, varmistin kuitenkin parilla lisäkäskyllä. Paikkiksen loputtua oli syömäpaikka käytävä tutkimassa ihan erityisellä pieteetillä.




Omalla vuorolla tehtiin pito liikkuroituna ja taas oli liikkuri liikaa Sinnille ja homma kusi ihan totaalisesti. Uusi yritys ja se saatiin onnistumaan. Kokeissakin pitäisi olla aina kaksi yritystä...
Myös hyppyä, luoksetuloa, liikkeestä maahan ja seuruuta tehtiin ja niihin olin kaikkiin ihan tosi tyytyväinen.

Myös Taavi pääsi treenaamaan; hyppyä, seuruuta, pitoa ja luoksetuloa.





Perjantaina tokokurssia, joka aloitettiin häiriötreenillä kaikkien koirien kanssa. Tehtiin erilaisia paikkisharjoituksia ja sitten häirittyjä asennossa pysymisiä, joissa kurssin vetäjä yritti käskeä koiria istumasta maahan tai toisinpäin. Sinni oli oikein hyvä.

Tän kerran aiheena oli ruutu ja merkkien kierto. Ruutua Sinni tekee targetille ihan superinnoissaan ja se on hyvällä mallilla. Kierrossa se pysähtyy tötsille ja ruvettiin korjaamaan sitä lähtöön jätettävälle takapalkalle ja tää tuntui toimivan.


Heti treenin perään oli kokeenomainen treeni. Meidän suoritukset kuvasi Kylli. Muuten meni ihan hyvin, mutta luoksetulossa ihan totaalinen jäätyminen Sinniltä. Mietittiin sitten syyksi sitä, että liikkuri oli tokokurssin vetäjä ja Sinnille ehkä oli jäänyt mieleen se asennonvaihtamattomuustreeni, mutta tiedä sitten mikä oli oikea syy...










Lauantaina hakuiltiin irtorullilla kolme ukkoa. Kaks ekaa oikein hyvin, vaikka rulla kyllä putoaa aavistuksen liian aikaisin. Kolmannella oli sen verran haastavat vallihaudat mun ja maalin välissä, että rullaa Sinni ei sieltä saanut tuotua mulle asti. Siirryin sitten vallihautojen toiselle puolelle ja saatiin hyvä ilmaisu vikaltakin ukolta.

perjantai 19. huhtikuuta 2024

Julkaisut laahaa, mut parempi myöhään kuin ei milloinkaan

Pääsiäismaanantaina hakutreenit metsässä, olipa ihanaa! Löydettiin sen verran sulaa metsää, että saatiin autot parkkiin ja päästiin hyvin tekemään pienet treenit. Sinnillä pääpaino edelleen ilmaisussa ja se sai etsiä reilun hehtaarin alueelta (eipä sitä sulaa juuri enempää ollutkaan) kolme kadonnutta. Mentiin edelleen irtorullilla. Ihan hitokseen kivaa oli Sinnillä! Muutenkin varsin onnistunut treeni. Sitten joskus hamassa tulevaisuudessa täytyy ruveta roikkumaan enemmän sen perässä liinassa, vaikka nytkin teen sitä silloin tällöin. On nimittäin melkonen halu mennä takaisin kadonneen luo ja mulla on haasteita pysyä perässä.


Torstaina oltiin bh-kurssin vikalla kerralla ja tehtiin taas kaupunkiosuutta sekä jättävät ja paikkis.

Kaupunkiosuus meni paremmin kuin viimeksi, mut kyllä Sinni ottaa kierroksia toisista koirista. Jättävät ja paikkis meni hyvin, ite vähän mokailin.


Oltiin pitkä viikonloppu reissussa ilman koiria, jotka oli Seijan hellässä huomassa. Kiitos!!

Me ainakin ollaan lähdössä mukaan!


Keskiviikkona tokoiltiin paikkiksen ja melkein kaikkien aloliikkeiden muodossa. Paikkis oikein hyvä ja oikeastaan kaikki muukin. Sinni oli ihan jotenkin tosi kivan tuntuinen, innolla mukana ja keskittyi hyvin, mut niinhän se melkeistään aina onkin. Liikkeestä maahan hyvä, tosin pelkään että mulla on siinä pieni vartaloapu. Kapulan pito meni myös hyvin ja kaukot oli ihan super! Luoksetuloon tehtiin vauhtia ja sit treenattiin lopun sivulle tuloa, joka jää aika usein hieman vinoksi. Mut mikä fiilis!




Torstaina käytiin tekemässä rallyrataa kentällä molempien kanssa ja oli kiva aloittaa ulkokausi. Molemmat keskittyi hyvin tekemiseen. 



Tapsu veti radan hienosti



Sinnin kanssa tajusin, että nuo molemmat samaan suuntaan käännökset voidaan tehdä myös poispäin koirasta... eihän me semmoisia olla harjoiteltu. Ja oikean puolen seuruu tarvii vielä ihan kamalasti treeniä, mut oli kyllä kiva tehdä tätä rataa, Hinnukka oli hyvin messissä, mitä nyt pari kertaa jotkut äänet vähän häiritsi.



Perjantaina pitkä lenkki Ainon kanssa, kivaa ja vauhdikasta oli! Ja ihana ilma!



Lauantaina korkattiin rallyssa voivoivoiluokka, tuomarina Iiris Harju. Ilmoittautuessani jo tiesin, että tulokseen ei ole mahista, mut kun kisat oli kohtuullisen edulliset ja ne oli tässä ihan vieressä, niin lähdettiin hakemaan kisakokemusta.


Radalla oli tietysti kahteen kertaan tuo mulle torstaina valjennut käännöstehtävä, muuten ei mitään ihan ylitsepääsemättömän vaikeaa. Oltiin molemmat vähän poissaolevia ja vire ei todellakaan ollut hyvä. En tiedä reagoiko Sinni mun mielentilaan vai miksi oli niin kovin haistelevainen ja perässä vedettävä, ei ollenkaan oma itsensä... Joka tapauksessa haisteli tosi paljon ja laamaili. 

Positiivisena yllätyksenä oli se, että -10 virheitä oli vain kaksi, joista toinen oli oli peruutus, jossa peruutin neljä askelta. Perskules sentään, miten tuollainenkin on mahdollista?! Ja toinen kymppi tuli väärin tehdystä tehtävästä, jossa Sinni istui maahan menon sijaan enkä uusinut liikettä. Huomasin kyllä virheen, mut vire oli niin huono etten jaksanut ruveta uusimaan.

Eli sillai oikeesti tuli vaan ykkösen ja kolmosen virheitä, mut niitä tulikin sitten tosi paljon. Tässä lista niistä: 2. kyltiltä -3 py, vitoskyltiltä -1 tvä, 6. kyltiltä -1 kyl, -1 as ja - 1 vino. seiskakyltiltä -3 uusinnasta, kasilta -1 py ja - 1 as. Kyltti 11 -1 py, ja -1 vino, 13. kyltti -1 as, -3 py, -3 ov, 14. kyltiltä -1 vino, 15. kyltiltä -3 py ja -3 ov, 18. kyltiltä -1 tvä ja -1 vino ja vielä maalista kahmittiin -1 py ja -1 as. Yhteensä siis virhepisteitä kaikkinensa -52.

Tehtäviltä 3 ja 10 oli maininta hieno!

Kameran takana Tiina S.



Arvostelu tiukkenee kyllä ihan tosi paljon tässä luokassa. Mut kun viilataan toi oikea puoli kuntoon, niin katellaan syksyllä sit kisoja uudestaan.



Sunnuntaina hakutreenit. Kokeiltiin vaihteeksi kiintorullaa ja ihan liikaa sen kantelua. Ja pariin otteeseen oli kovasti erikoista haistelua, en tiedä yhtään mitä se oikein haisteli niin intensiivisesti. Mut kaikilta kolmelta tuli ihan kohtuulliset ilmaisut ja näytöt on kyllä vauhdikkaat! Yksi maaleista oli peitettynä maakuopassa, ei ongelmia siitä.



Treenin jälkeen käytiin Lokin kanssa pienellä lenkillä ja voi miten ihana rauha näillä oli. Sinniä aluksi vähän jännitti ja se oli vähän hurjaa myös, kun Loki pyysi leikkiin, mut muuten olivat niin seesteisesti yhessä lenkillä.



sunnuntai 31. maaliskuuta 2024

Yleensä en tähän aikaan vuodesta jaksa mitään, mut nyt ollaan oltu ahkeria!

Flunssa iski lomalla ja siitä toivuttiin hetki. Sunnuntaina jaksoin jo kuitenkin Sinnin iloksi hallille. Illan aiheena oli rallyn voi-liikkeet. 

Miten onkaan niin hankalaa tehdä vasemmalla puolella hyvin onnistuvat liikkeet oikealla? Osan joutuu opettamaan ihan alusta asti uudestaan, jotenkin hassua. Mut kai ne sieltä tulee jossain vaiheessa. 

Aivohiki tuli


Tiistaina käytiin päivällä hallilla tekemässä molempien kanssa kuvassa olevaa rallyn rataa. Taavilla meni hienosti, vaikka taukoa onkin paljon. Ite sössin vähän, mutta kyllähän se tuon(kin) homman osaa. Ja ääntäkin tuli vain yhdessä kohtaa.



Sinni sitten taas oli lähinnä toivoton. Lähdön jälkeen ekat kolme kylttiä piti ottaa neljä kertaa uudestaan, että saatiin ne onnistumaan jotenkin. Muutenkin oli melkoista haparointia. Ei olla kyllä voittajaluokan ratatreeniä tehty kuin se yksi möllikisaan osallistuminen alkuvuonna. Täytyy ratatreenien osalta nyt aktivoitua. Lisäksi oikean puolen seuruu on edelleen epävarmaa, mut onneksi saa olla käsiapuja mukana. Radan lisäksi tein pieniä pätkiä noita eniten vaikeita kohtia. Radan purun ajan Sinni treenas paikkamakuuta. Kovasti ois haistelututtanut.

Videolla onnistunein yritelmä radasta:



Illalla oltiin kentällä treenaamassa ilmaisua kolmen ukon verran. Irtorullilla mentiin ja pääpointti taas siinä palautuksessa, jossa haluan Sinnin kiertävän mut. Tarvisin ehdottomasti kolmannen käden, kun yhdessä on liina ja toisessa nami ohjaamassa Sinniä oikeaa reittiä ja kolmannen tarvis ihan väkisin sumplimaan liinan kiinni laittoa ja muuhun... 

Ekalla ukolla liina on estämässä Sinniä, toka on oikeestaan aika hyvä, mitä nyt en meinaa saada liinaa kiinni, kolmannella Sinni varastaa lähdön ja rulla tippuu turhan aikaisin palautuksessa. Mut just näitä varten haluan tuon kierron, joka varmistaa ilmaisua, vaikka rulla tippuiskin vähän liian aikaisin.

Videot Mia P:





Keskiviikkona tokoa ja aloitettiin paikkiksella. Sinni oli jotenkin jähmeä ja tarvi sekä maahan menoon että istumaan nousuun useampia käskyjä. Tehtiin toinenkin toisto ja siinä meni kaikki hyvin.

Liikkuroituna kaukot, hyppy ja kapulan pito. Kaukoissa Sinni jäi tuijottamaan liikkuria ja tarvi istumaan nousuun kaksi käskyä. Toisella toistolla homma sujui hyvin. Hyppy meni hienosti ja kapulan pitokin muuten, mutta kapulaa antaessa ehkä aavistuksen siirtyi taaksepäin. 
Lisäksi tehtiin seuruuta ja liikkeestä maahan menoa, jonka Sinni oli unohtanut ihan totaalisesti. Että kivalla mallilla taas nää tokohommat ja kokeeseen pitäisi tässä keväällä mennä...



Torstaina kävin hallilla tekemässä rallyn ratatreenin molempien kanssa. 




Taavi meni taas hiljaa ja melkein kaikki liikkeetkin meni hyvin. Mahtavaa pappajumppailua nämä ja toinen on niin innoissaan.



Sinni jäi jo heti lähdössä tuijottamaan edessä häämöttävää houkutuksessa olevaa laatikkoa ja koko eka suora oli hankala, mut sit ite houkutus meni hyvin. Käännös - askel -tehtävässä Sinnillä oli omanlaisensa versio liikkeestä, mutta muutenhan tuo rata oli monin verroin parempi kuin edellisen kerran yritys. Nyt meni jo heti eka kerralla rata läpi ihan kohtuullisesti ja erityisen mahtavaa oli tuo liikkeestä seisomisen onnistuminen kun koiraa kiertäessä Sinnillä on ihan hirveä halu lähteä pyörimään itse siinä mukana. Peruutuksessa Sinni meinaa joka kerta ehtiä istua ennen kuin lähtee peruuttamaan, että kisoissa toi voi olla se meidän varmin -10 liike.


Radan lisäksi kaikenlaisia rallyliikkeiden yksittäisiä treenejä ja oikean puolen seuruuta tuli myös harjoiteltua.


Illalla BH-treenit, jossa keskityttiin kaupunkiosuuteen. Meni just niin kuin oletinkin eli ihmisiä Sinni olisi halunnu rakastaa ja vastaantuleva koira aiheutti reaktion. Yksin jääminen ei ollut ongelma. Kanssatreenaaja kuvasi suorituksen, kiitos.



Ulko-osuuden jälkeen ehdittiin tekemään vielä paikkis ja irtiseuraamisosuus. Meni hyvin.




Pitkänä perjantaina oli ohitustreenit. Huutelin seuramme sivuilla koiria mukaan ja ihastuttavan paljon tuli osallistujia. Jaettiin porukka kahtia ja kierrettiin korttelia eri suuntiin muutaman kerran. Saatiin monta hyvää ohitusta, mahtavaa! Kiitos osallistujille, toivotaan näille treeneille jatkoa.

Käytiin myös "hölkällä" ja HinnuTinnukka keskittyi lumesta nauttimiseen...



Lauantaina aamusta pieni jäljennostotreeni Sinnille. Tarjolla oli vierasta jälkeä kahden noston verran. Jäljet n. 100 metriä ja lopussa esine. Molemmat pellolla, mut eka jälki jatkui metsään, joten saatiin myös alustanvaihto. Nostomatka muutamia kymmeniä metrejä.

Ekan jäljen Sinni nosti hyvin ja jäljestikin hienosti ja mä osasin sitä lukea. Toinen nosto takajälkenä, en ole varma olisko vaihtanut ite suuntaa, mut en antanut sen mennä liinanmittaa pidemmälle väärään suuntaan ja liinan kiristyessä se kääntyi heti ja kiskoi oikeaan suuntaan. Tällä jäljellä esineestä tuli vahva haju tuulen mukana ja viimeiset kymmenet metrit mentiin ilmavainulla.


Sunnuntaina hallikauden päätös. Sinnille paikkista eri muodoissa ja rallyjuttuja. Taavi teki myös hyvän setin tottista ja rallya. Oli hyvät treenit.
Sinnin haastava pitkä paikkis:



perjantai 8. maaliskuuta 2024

Vähän jo kevättä ilmassa

Viime viikon tiistaina käytiin uimassa. Otettiin tällä kertaa aika rauhassa ja koirat ui vaan leluja hakien puolisen tuntia ilman pidempiä vetoja. Kivaa näytti olevan!

Tän uintireissun jälkeen tuli tieto, että koirauimala lopettaa toimintansa ja nää oli luultavasti meidän viimeiset uinnit täällä. Tää on ihan kamalan iso menetys meille ja harmittaa aivan älyttömän paljon!! Sinnin lonkkien hyvinvoinnille tämä on ollut tosi hyvä juttu. Kattelin korvaajaksi vesijuoksumattoharjoittelua, mutta se on niin kallista ja aikoja oli ainakin nyt tosi huonosti saatavilla, että siitä tuskin tulee meille ainakaan tällaista joka toinen viikkoista harjoittelu. Surettaa pirusti.






Keskiviikkona oltiin tokoilemassa molempien koirien voimin. Sinni teki ruutua, kaukoja ja sit pohdittiin luoksetulon loppuasentoa. Jos tehdään vain BH, niin eteen tulemisen opettaminen on turhaa, mutta jos joskus kuitenkin tulisi päähänpisto suorittaa pk-kokeita uusilla hypyttömillä B-säännöillä, niin luoksetulon pitäisi olla eteen. Opettaako vain eteen tulemisen, opettaako sekä eteen tulemisen että suoraan sivulle tulemisen molemmat omilla käskyillään vai opettaako kuitenkin vain suoraan sivulle tulemisen. Siinä sitä onkin pohdittavaa.

Ruutu meni hyvin. Tehtiin sekä targetille että ilman targettia ja molemmissa vaihtoehdoissa Sinni juoksi hyvin ruudun takalaitaan asti ja otettiin mukaan pysäytyskäskykin. Vähän toisen koiran puuhastelu välillä jänskätti Sinniä, mut muuten oli reipas.

Kaukot oli vähän hukassa, tarvi istumaan nousuun pari käskyä ekalla yrityksellä. Mut aika hyvin meni kuitenkin.

Taavi hömpätteli seuruuta, jättäviä, luoksetuloja ja paikkista. Into pinkeenä se teki kaiken. Ihana pappakoiranen!


Torstaina lumietsintää ja hypotermisen potilaan hoitoa yhteistreeneissä vpk:n kanssa. Olipahan mahtavaa! Meille oli kaiveltu kunnon tunnelit lumipenkkoihin ja pahin liukkauskin oli kaikonnut, joten koirien oli kohtuullisen turvallista juosta paloaseman pihamaalla. Kaikki koirat pääsivät tekemään tasonsa mukaiset treenit; kokeneemmat joutuivat kaivelemaan tiensä uhrin luokse ja aloitteleville oli sitten vähän helpotettua versiota. Ja mikä parasta, palokuntalaiset olivat maalissa, joten saatiin meille niin kullanarvoisia vieraita miehiä maaleiksi.

Sinnille lumietsintäharjoitus oli ihan uus juttu. Hirveellä innolla se meni hajun luo, mutta sitä vähän rupes hirvittämään, kun hangen sisältä tulikin joku esiin ja se päättikin ryhtyä haukkuvaksi. Hyvin palautui kuitenkin näistä jännityksistä ja heti innolla uutta etsimään. Kolmannella ei tarvinnu enää haukkua, vaikka sekin oli vähän jännä. Ihan hirmu hienoa itsensä ylittämistä Sinniltä.

Papsukkakin haki kaksi ukkoa. Koska Taavi treenas loppupäässä, niin luolat oli jo vähän kärsineet ja ekalla oli suuaukko peitetty makuualustalla ja se meni Taavilta kyllä ihan esineilmaisuksi. Mut sehän ei haitannu yhtään, kun pitäähän ne esineetkin ilmaista. Tokalla ukolla Taavi humpsahti onkaloon ja hieno ilmaisu sieltäkin. 

Iso kiitos vpk:lle yhteistyöstä. Me ei oltais ikinä ite saatu kaiveltua tuollaisia onkaloita! Yhteistyö jatkuu keveemmällä vähän toisenlaisissa merkeissä, sitä odotellessa =)



Tiistaina ilmaisutreeniä kentällä. Oli liukasta, mut sen verran kentän perällä lumipeitettä, että saatiin treenit tehtyä. Kaksi kolmen ukon kierrosta, joilla Sinnin kanssa keskityttiin rullan palautukseen mut kiertäen. Mentiin irtorullilla. Sinni on ihan kohtuullisesti jo hokannu, että haluan sen kiertävän mut palauttaessaan rullaa. Tätä nyt varmaan hinkataan kevät.


Keskiviikkona sattui ekaa kertaa hankikanto ja heti piti lounastunnilla käydä rykäsemässä jälki viereiselle pellolle. Sinnin kanssahan meillä on vähän ollut haasteita tuon jäljen suhteen, kun sitä ei ole juurikaan kiinnostellut jäljestää mun omatekemää jälkeä. Nyt kuitenkin jälkihammasta kolotti niin paljon, että päätin taas kokeilla ja kaivaa verta nenästä. Tein reilu 200 metrisen jäljen neljällä esineellä.

Ajettiin jälki aika lailla saman tien ja kun ottaa huomioon aiemmat meidän jälkiyritykset, niin tämähän meni vallan hyvin. Nosto oli haparoiva, mutta jälki löytyi kuitenkin. Ekan suoran alkupuolisko oli vähän hakemista, mutta ajoittain se näytti jo ihan jäljestykseltä. Esineet löytyi hyvin ja vaikka molemmat kulmat tuotti vähän haastetta, niin Sinnillä riitti moti etsiä jälkeä ja ratkaisi tilanteet itse. Viimeinen suora oli jo aika kivanoloista menoa. Erityisen iloinen olin, että Sinni halusi jäljestää ja se keskittyi tekemiseen ja vaikka jälki hukkui, niin se halusi jatkaa. Tästä jäljestä jäi hyvä mieli!




Päivällä käytiin Koirametsä Reviirillä tunnin käppäilyllä Muskan kanssa. Muskaa kun ei voi aitaamattomalla alueella päästää ihan noin vaan vapaaksi, niin siihen tuollainen koirametsä on vallan mainio paikka, mutta olihan se kovin pieni siihen nähden, jos ois halunnut tehdä tunnin lenkin siellä. Mutta ihan kiva oli, kun nuo kaikki pääsivät rallattelemaan vapaana ja Muskakin sujahti porukkaan vallan reippaasti, vaikka yleensä on kovin varovainen vieraiden koirien kanssa. Liukasta oli paikoitellen, mut suurimmaksi osaksi saatiin väisteltyä ne kohdat onneksi. 

Ja vaikkei lenkkiä kunnolla päästynytkään tekemään, niin olihan tuolla koirille paljon hajuja haisteltavana. Harmittavasti vaan ihmiset olivat jättäneet hirveän määrän koiriensa jätöksiä korjaamatta, vaikka alue on täynnä roskiksia. Mut kaikesta huolimatta oikein kiva vierailu koirametsään.







Illalla käytiin tokoilemassa ja ruvettiin Sintun kanssa työstämään merkkien kiertoa. Kamalasti se haluaa pysähtyä sinne merkeille, joten sieltä mun luokse tuloa koitettiin saada toimimaan. Tämä vaatinee useammankin treenikerran, vaikka hyvin Sinni osti ajatuksen.

Kapulan pitoa tehtiin liikkuroituna ja siihen on jostain syystä palanneet kaikki ongelmat; mälvääminen, pudottelu ja taaksepäin pomppaaminen. Saatiin kyllä monta hyvääkin toistoa, mutta se eka on aina huono...


Torstaina oli pakko taas tehdä pieni jälki Sinnille. Tällä kertaa nelisensataa metriä ja jälki vanheni reilun tunnin. Edelleen jäi enempi positiiviselle tää jälki, vaikka nyt olikin tuoretta kauriin jälkeä papanoineen haasteena. 

Nosto tehtiin lyhyenä ja se olis muuten ollu hyvä, mutta oli takajälki. Käännön jälkeen meni hyvin toiselle kulmalle asti, eka kulma oli jopa tosi hieno.

Tokassa kulmassa oli ihan tuoreet kauriin jäljet. Ne vei kovasti mennessään, mutta olin huomaavinani milloin Sinni vaihtoi riistalle. Sinnin oli aika vaikea luopua riistajäljestä ja kun se lähti taas jäljestämään mun jälkeä, oli vaikea sanoa milloin ihan oikeasti vaihtoi riistalta takaisin mun jäljelle. Mut joka tapauksessa saatiin matka jatkumaan ja kun päästiin vähän matkaa kulmasta, niin loppu meni taas oikein hienosti.

Ehkä tästä tulee vielä jotain joskus. Aikaa meni 12 minuuttia kaikkine härväyksineen, joten vauhtikin on saattanut hieman parantua viime vuodesta. Ainakin liinaan on tullut se kaivattu veto. Epävarmuudet kun sais pois tai ainakin vähemmälle, niin oltais oikein hyvässä jamassa. Isoin plussa jäljestysinnosta, sitä on niin kaivattu omiin jälkiin!






Illalla vielä bh-kurssia. Tehtiin ekaks ilmoittautuminen, jossa Sinni tietysti halusi rakastaa "tuomaria". Tähän täytyy ottaa joku väljempi sivullaolokäsky kuin seuraaminen, että Sinnillä on vapaus katsella ympärilleen.

Sitten paikkikseen ja saatiin lupa olla ilman liinavarmistusta. Pari kertaa piti huomauttaa haistelusta, mutta muuten ihan loistavan hieno suoritus pitkässä, noin 6 minuutin paikkiksessa.

Hihnaseuruuosuus oli tosi hyvä, vapaana seuruun alussa Sinni vähän haahuili, jäi musta vähän jotenkin kiinni paikkiksessa olevaan maliurokseen, joka tais Sintusta olla vähän jännä. Pienellä huomautuksella jatkettiin hyvin. Jättävät ihan ok, pientä epävarmuutta molemmissa, mut kuitenkin ihan kohtuulliset suoritukset. Luoksetulossa tuttu loppuasento haaste, joka tarvii ensin ratkaista mun omassa päässä ja sitten opettaa Sinnille oikein.


Paappakoiran kohdalla meinasin huolestua laahaavista jäljistä, mut kun katsoo komeita tassukarvoja, niin ei ehkä tarvi olla asiasta huolissaan =)




Kun koirauimala lopettaa ja rahat ei riitä käyttämään molempian säännöllisesti vesijuoksumatolla, niin rakensin köyhännaisen vesijuoksualtaan. Ajanee nyt ainakin toistaiseksi asiansa ja materiaalit on maksaneet itsensä takaisin molempien käytyä kahdesti kävelemässä. Vesi tietty maksaa myös jotain, mut omille koirille voi olla sama vesi useamman käyttökerran... Fyssarin kanssa katsotaan vedenpinta sopivaksi, jotta teho menis sinne minne halutaan.