Sinnin SmartDog -testi

Sinni sai siis synttärilahjaksi SmartDog-testin koko laajuudessaan. Mietin, että onko noin 1,5 tuntia kestävä testi liian pitkä pennulle, mutta päätin kuitenkin ottaa koko setin. Sinni väsyi selvästi testin aikana ja ylipäätään koko testin ajan oli jotenkin vähän vaisu. Siksi katsoinkin vähän hymyillen tuota aktiivisuustulosta, joka oli rodun sekä kaikkien testattujen koirien keskiarvoa suurempi, vaikka Sinni oli vähän aneeminen...  Että kuin aneemisia muut koirat on?? Ja olenko tottunut pyrrien aktiivisuuteen niin, että joku muu aktiivinen koira vaikuttaisi ihan kuolleelta? Tilaan kuuluneet äänet vähän häiritsivät sen keskittymistä, mutta silti testi meni hyvin.

smartDOG KOGNITIO

 

TESTI PVM: 8.1.2022
PAIKKA: Linnakkeen koirakeskus, Hamina

KOIRA: SAANA DE LA PORTE DES TOUIM'S “Sinni”

ROTU: lk pyreneittenpaimenkoira
IKÄ: 1 vuotta

TESTAAJA: Liisa Tikka

 

KOKONAISARVIO TESTIN PERUSTEELLA

Sinni on erittäin avoin ja ystävällinen koira, joka tutustuu rauhallisesti uuteen tilaan. Sinnin testistä jää sellainen olo, että koira ei ollut oikein oma itsensä eikä näyttänyt kaikkea osaamistaan. Sinnin oli vähän vaikea keskittyä ja motivoitua makupalapalkkioista. Ympäristön haistelu ja testaajan kanssa seurustelu olivat Sinnin mielestä parempia vahvisteita kuin namit. Sinnillä oli toki nyt jo testissä liki pelkästään vahvuuksia, mutta tuntui, että koira ei kuitenkaan ottanut isompaa vaihdetta käyttöönsä, vaan teki testin tehtäviä välillä vähän ”vasemmalla tassulla”.

Sinnillä on erinomainen itsehillintä sylinteritestissä. Sinni lukee hyvin ihmisen elekieltä. Parhaiten koira ymmärsi kädellä ristiin -eleen (hartialinja näyttää suuntaa koiralle) ja vaikein oli katseella näyttäminen. Tilaan liittyvä ongelmanratkaisu, V-aita, oli Sinnille helppo ja koira ratkaisi myös loogisen päättelyn tehtävän, joka on testin vaikein. Mahdottomassa tehtävässä Sinnillä on molemmat ongelmanratkaisustrategiat, niin itsenäinen kuin ihmiseen tukeutuva, hyvin tasaisesti käytössä. Koira ei kuitenkaan jaksa motivoitua tehtävästä kuin reilun puolet määräajasta.Sinni muistaa kolme toistoa (neljästä) muistitehtävästä oikein, mikä on hyvä suoritus.Sinni koskettaa oikeaa nappia, mutta selkeää todistetta ei kuitenkaan  sosiaalisesta oppimisesta nähdä.

YKSITTÄISET OSA-ALUEET

ITSEHILLINTÄ

Itsehillintä on ominaisuus, joka on arkipäivässä hyödyllinen monella tavalla. Optimaalinen suoritus ongelmanratkaisussa tehdään usein kohtuullisen matalassa vireessä, kun taas liian kiihtynyt, tai passiivinen mielentila heikentää suoritusta. Itsehillintä on tärkeä ominaisuus luonnossa elävälle eläimelle ja se on myös osittain periytyvä ominaisuus. Hyvä itsehillintä on tärkeä myös koiran arkipäivässä sekä koulutuksessa. Koiran kyky hillitä ensimmäinen tunnereaktio helpottaa koiran hallintaa arkipäivän tilanteissa. Koira, joka kykenee kontrolloimaan omia impulssejaan, kykenee todennäköisesti paremmin esim. pitkäjänteiseen yhteistyöhön, kuin koira, jonka on vaikea kontrolloida omia mielihalujaan. Esimerkiksi laumassa metsästäminen vaatii susilta tarkkaa koordinoitua yhteistyötä, jossa yksilön on pidäteltävä suurtakin halua rynnätä liikkeelle, jotta metsästys onnistuisi. Toisaalta olemme tarkoituksella jalostaneet rotuja, joissa haluamme koiran reagoivan nopeasti esim. saaliseläimen liikkeeseen tai uhkaan. Tällaisia ovat monet metsästyskoirat ja työkoirarodut, ja usein koira, jolla on jonkin verran impulsiivisuutta saattaa olla erinomainen harrastuskoira – toisinaan arki koiran kanssa saattaa olla haastavaa, riippuen koiran muista ominaisuuksista. Hyvin impulsiivinen koira saattaa olla hyvä harrastus ja kilpakoira lyhyehköihin suorituksiin, mutta pitkissä työtehtävissä, jotka vaativat keskittymistä ja rauhoittumista, impulsiivisuus saattaa tuoda haasteita. Impulsiivinen koira kiihtyy helposti, ja voi täten havainnoida puutteellisesti informaatiota ympäristöstä, ja esim. käsillä olevasta tehtävästä.

Impulsiivisuutta mitattiin testissä sylinteritestillä ja toisinaan impulsiivisuus ilmenee myös V-aita testissä. Sylinteritestissä koira opetettiin ensin syömään makupala päistä, ja sen jälkeen tilanne muuttui siten, että koira saikin nähdä palkkion. Hyvän itsehillinnän omaava koira pysyttelee pääasiassa juuri oppimassaan tavassa saada palkkio, kun taas koira, jonka on vaikea vastustaa impulsseja, innostuu helposti nähdessään palkkion ja pyrkii siihen käsiksi suorinta tietä lasin läpi. Impulsiivisuus näyttää olevan koiralla voimakkaasti periytyvä ominaisuus.

Tällä hetkellä ei ole olemassa yhtä testiä, joka luotettavasti toisi monitahoisen impulsiivisuuden kaikki puolet esille. smartDOG testissä käytetään sylinteritestiä, jonka etuina on lyhyt kesto ja soveltuvuus kaikille roduille. Sitä on käytetty tutkimuksissa useille eläinlajeille, koira mukaan luettuna, mutta sen soveltuvuudesta keskustellaan edelleen. Sylinteritesti ei aina kerro koko kuvaa koiran impulsiivisuudesta ja testissä tulee helpoimmin esiin voimakas, yhden tyyppinen impulsiivisuus, joka on usein yhteydessä koiran kiihtymykseen, aktiivisuuteen sekä myös rohkeuteen. Impulsiivisuus on monitahoinen ominaisuus, niin ihmisellä kuin koirallakin.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Sinnillä on erinomainen itsehillintä ja impulssikontrolli sylinteritestissä. Sylinteritestissä koira toimii siten, kuin se juuri oppi edellisessä osiossa, (nami otetaan avoimesta päästä) eikä palkkio näköärsykkeenä häiritse koiraa. Aikaisemmissa tutkimuksissa koirilla sylinteritestin onnistumisprosentti on ollut keskimäärin 79% ja susilla 77% -Sinnillä tämä oli 90 %.

ELEET

Eleiden lukukyky – osiossa testattiin miten hyvin koira löytää palkkion ihmisen eleiden vihjeen avulla. Koirien on yleisesti havaittu olemaan erinomaisia ihmisen eleiden lukijoita, jopa parempia kuin simpanssi, mutta tämä ominaisuus vaihtelee paljon koirien välillä. Ihmisen kommunikaation ymmärtämiseen ei aikaisempien tutkimusten mukaan vaikuta paljoakaan oppiminen tai intensiivinen koulutus, vaan se on kohtuullisen pysyvä ja periytyvä ominaisuus, mutta tästä tarvitaan lisää tutkimuksia. Iälläkään ei ole havaittu olevan suurta vaikutusta eleiden lukukykyyn, ja jo kuusi viikkoisten pentujen on havaittu löytävän hyvin ruoan ihmisen vihjeen avulla. Eri rodut eroavat toisistaan siinä, miten hyviä ne ovat lukemaan ihmisen eleitä, ja ihmisen kanssa tiiviiseen yhteistyöhön jalostettujen rotujen on havaittu olevan keskimääräistä parempia lukemaan ihmisen eleitä. Tästä tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta, koska rotujen välisiä eroja ei ole tutkittu kunnolla. Ihmisen eleiden ymmärtäminen näyttää olevan myös voimakkaasti periytyvä ominaisuus koiralla.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Sinni ymmärsi ihmisen eleitä keskimäärin hyvin saaden 77 % oikein. Sinnin oli osiossa vähän vaikea keskittyä seinän takaa kuuluvien äänien vuoksi, ja tuntui, ettei tehtävä motivoinut koiraa kovin hyvin. Minulle testaajana jäi sellainen olo, että Sinni olisi keskittyessään saattanut selviytyä eleosiosta vielä huomattavasti paremminkin. Erikoisena piirteenä osiossa Sinnillä tuli paljon empimistä, eli se ei luvan saatuaan lähtenyt liikkeelle, vaan jäi vain ehkä pohtimaan ratkaisuaan.

Sinni sai kädellä ristiin -eleestä kaikki oikein ja jalalla näyttämisestä sekä käsieleestä, jossa oli viive, 5/6 oikein.

ONGELMANRATKAISU - V-AITA

V-aita tehtävässä koiran oli ratkaistava spatiaalinen eli tilaan liittyvä ongelma, V-aidan sisälle laitettiin ruokaa ja koiran on tajuttava, että menemällä poispäin palkkiosta, koiran on mahdollista saavuttaa se. Tehtävä mittaa paitsi ongelmanratkaisun nopeutta, myös ongelmanratkaisutapaa ja itsehillintää. Näkyvä ruoka lähellä on houkutteleva, ja vaatii itsehillintää edetä ruoasta poispäin. Testi mittaa samalla myös ongelmanratkaisutapaa - koira voi myös tässä tehtävässä keskittyä pyytämään apua ohjaajalta, sen sijaan että ratkaisisi sen itse. Aikaisempien tutkimusten mukaan koirat ratkaisevat tehtävän keskimäärin n. 20—40 sekunnissa. Ongelmanratkaisukykyyn vaikuttaa aina myös aikaisempi kokemus ja oppiminen.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Sinni ratkaisee tehtävän nopeasti 50 sekunnissa. Koira ratkaisee tehtävän itsenäisesti eikä pyydä apua ihmiseltä.

ONGELMANRATKAISU - MAHDOTON TEHTÄVÄ

Mahdottomassa tehtävässä testataan koiran ongelmanratkaisun strategiaa – itsenäinen vaiko ohjaajalta apua pyytävä. Tehtävä on aluksi helppo, mutta muuttuu lopulta mahdottomaksi ratkaista. Koiran tapaa ratkaista ongelma tarkkaillaan kahden minuutin ajan. Molemmat tavat ratkaista ongelma ovat hyviä, ja riippuukin lähinnä koiran käyttötarkoituksesta, kumpi tapa on parempi omistajan mielestä. Pääosin itsenäiseen työskentelyyn tulevan koiran olisi hyvä pyrkiä itsenäisesti ongelman ratkaisuun. Apua pyytävä strategia on erinomainen silloin, kun koiralta vaaditaan ohjattavuutta ja sitä, että se ongelmatilanteen kohdatessaan turvautuu ohjaajaan mieluummin kuin toimii itsenäisesti. Ihmiseen kohdistettu katse kertoo myös koiran yhteistyöhalukkuudesta. Koulutuksella pystytään vaikuttamaan jonkin verran ongelmanratkaisu -strategiaan, esim. koiralla pystytään vahvistamaan ohjaajan apuun luottavaa strategiaa, tekemällä yhteistyö ihmisen kanssa kannattavaksi. Ominaisuus on kuitenkin periytyvä ja eroaa paljon rotujen välillä. Mikäli koira hylkää rasian pitkäksi aikaa, kertoo se joko siitä, ettei rasiassa oleva palkkio ole tavoittelemisen arvoinen koiran näkökulmasta (ei jaksa ponnistella sen eteen paljonkaan), tai että muut asiat kiinnostavat enemmän. Toisinaan koira tulee tehtävässä epävarmaksi, ja hylkää rasian lähtien tekemään haistelua sijaistoimintona, vaikka tila ei muuten kiinnostaisikaan koiraa.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Sinnillä on käytössä molemmat ongelmanratkaisustrategiat hyvin tasaisesti – se käyttää 23 % ajasta avun pyytämiseen ja 32 % ajasta itsenäiseen työskentelyyn. Apua Sinni pyytää kummaltakin ihmiseltä jaa erityisesti käyttää katsekontaktia tässä. Molempien strategioiden käyttäminen kertoo myös käyttäytymisen joustavuudesta, ja siitä että koira pystyy vaihtamaan ongelmanratkaisutapaa tarpeen tullen, eikä jumitu yhteen tapaan.

Sinni hylkää tehtävän pitkäksi aikaa, ja käyttää 45% tehtävästä ympäristön haisteluun.

LOOGINEN PÄÄTTELY

Tämä tehtävä osio sisältää testin vaikeimman tehtävän. Loogisen päättelyn tehtävässä koiran on pääteltävä tyhjän astian perusteella palkkion sijainti (negaation kautta). Tämä on erittäin haastava tehtävä koiralle. Koiran omaa päättelykykyä vaikeuttaa koiran herkkyys ohjaajan eleille ja kommunikoinnille – eli tässä tehtävässä testaajan viimeksi nostama astia saattaa olla koiralle houkuttelevin, vaikka se on tyhjä. Vain noin 38 % koirista ymmärtää tehtävän.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Sinni ymmärtää selvästi loogisen päättelyn tehtävän. Se tarkoittaa, että koirasi ymmärtää ongelman ja ilmiön sen takana. Tällaisen kyvyn omaava koira pystyy uudessa tilanteessa ratkaisemaan ongelmia, vaikka ei ole niitä aikaisemmin kohdannut. Koirasta riippuen, saattaa olla, että tällainen koira turhautuu helppoihin harjoituksiin. Koira saattaa myös oppia keskimääräistä nopeammin.

VIHJE VAI OMA PÄÄTTELY (HUIJAUS)

Toiset koirat luottavat ihmisen vihjeisiin ja eleisiin suunnattomasti, ja muisti vs. osoitus -tehtävä mittaa tätä (tietokannassa nimellä: vihje vai oma päättely). Testaaja vihjaa koiralle namin ”väärän” sijainnin. Tässä vaikuttaa osittain koulutus.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Sinniä ei hämätty tässä tehtävässä ”väärillä” testaajan vihjeillä, vaan se päätteli itse näkemänsä perusteella missä palkkio on, eikä antanut osoitusten häiritä. Suurin osa koirista ei seuraa testaajan väärää vihjettä, vaan menee sinne, minne namin näki menevän.

MUISTIN KESTO

Muistin kesto -tehtävässä koiran täytyy muistaa tarkalleen kohteen sijainti lähellä toisiaan sijaitsevasta kolmesta astiasta minuuttien odottelun jälkeen. Muistitehtävässä pisin aikaviive oli 2min 30s – käytännössä koiran muisti on paljon pidempi kuin tämä, ja se saattaa muistaa useita kuukausia, jopa vuosia tiettyjä asioita ja paikkoja – näin pitkiä viiveitä on vain hankala testata testiolosuhteissa, ja siksi vaikeus tehtävässä luotiin kolmella samankaltaisella muistipaikalla. Tehtävä on vaikea, koska samanlaisia astioita on kolme ja ne ovat lähellä toisiaan. Koiran odotuksen kärsivällisyys tai kärsimättömyys saattaa myös vaikuttaa muistamiseen, ja monesti koiran kärsimätön ja levoton odotus ei edistä muistamista. Koiran näköyhteys peitettiin – tämä siksi, että mikäli koira pitää katsekontaktin astiaan koko ajan, tehtävä ei mittaakaan muistia, joka tarkoittaa asian palauttamista uudelleen mieleen. Testissä oikein muistaminen vaatii, että koira käsittelee spatiaalista tietoa (oikean purkin sijainti), painaa sen mieleensä, sekä noutaa tiedon tietyn aika viiveen jälkeen.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Sinni muisti oikein kolme ensimmäistä aikaa neljästä  (1min, 1min30s, 2min ja 2min 30s) mikä on erittäin hyvä suoritus. Testi vaatii paitsi hyvää muistia myös kykyä keskittyä ja kykyä odottaa. Sinni odotti rauhallisesti, pääosin istuen paikallaan. Muisti on yksi oppimisen tärkeimpiä edellytyksiä. Keskimäärin koirat muistavat tässä tehtävässä 2 aikaa oikein. Viimeisellä toistolla Sinni oli ehkä niin väsynyt ettei enää ylipäänsä muistanut koko tehtävää, eikä edes lähtenyt astioille.

SOSIAALINEN OPPIMINEN

Koirat pystyvät oppimaan toisiltaan ja myös ihmiseltä. Tällaista toisen käyttäytymisen seuraamista ja sen matkimista kutsutaan nimellä sosiaalinen oppiminen. Vaikka se on eläimillä yleinen oppimistapa, sitä käytetään harvoin hyväksi koiran koulutuksessa. Esim. ”Do as I do” -koulutustapa pohjautuu ihmisen käyttäytymisen matkimiseen. Tässä testissä koiran spontaania mallista matkimista testattiin siten, että testaaja näytti ensin viisi kertaa tavan, miten ruoka saadaan laitteesta ulos, ja sen jälkeen koira sai 3 min aikaa puuhastella laitteen kanssa. Tutkimusten mukaan jo 8vk ikäiset pennut pystyvät matkimaan ihmistä. Monesti tässä tehtävässä koira keskittyy pyytämään apua, sen sijaan että se itse lähtisi painelemaan nappulaa. Toisinaan koira kiihtyy ja haluaa vain hajottaa koneen.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Sinni koskettaa namikoneen oikeaa nappulaa laitetta haistellessaan - se saattoi ottaa mallia esimerkistä, tai sitten nenä osui oikeaan paikkaan vahingossa. Selkeää mallioppimista ei nähty. Sinni luopuu tehtävästä nopeasti ja lähtee tutkimaan ympäristöä.

AKTIIVISUUS

Koiran aktiivisuus mitattiin testissä FitBark aktiivisuusmittarilla, joka antaa minuuttikohtaisen aktiivisuuden keskiarvon. Koiran aktiivisuus mitattiin keskiarvona koko testissä oloajan. Testattujen koirien välillä on paljon eroa siinä, miten aktiivisia ne ovat testissä. Aktiivisuus käyttäytymisominaisuutena on yleensä hyvin voimakkaasti periytyvä ominaisuus, mutta se voi vaihdella paljon tilannekohtaisesti. Esim. vilkaskin koira saattaa olla hyvin rauhallinen uudessa tilanteessa, mikäli se kokee tilanteen pelottavana tai mikäli se rauhoittuu keskittymään tehtäviin.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Sinnin FitBark-arvo testissä on 32.92.

SUHTAUTUMINEN VIERAASEEN IHMISEEN – ARKUUS-ROHKEUS

Suhtautuminen vieraaseen ihmiseen, eli sosiaalisuus/ystävällisyys-persoonallisuuspiirre, vaihtelee paljon koirien välillä. Sosiaalisuuteen vaikuttaa sekä geenit eli perimä, että koiran kokemukset koko elinajan aikana. Erityisen suuri painoarvo on koiran pentuajan kokemuksilla, niin positiivisilla kuin negatiivisilla. Rodut vaihtelevat paljon sosiaalisuudessaan, ja olemme jalostaneet rotuja, joista joissakin pääosin yksilöt suhtautuvat vieraisiin ihmisiin avoimen ystävällisesti, kun taas toisissa roduissa suhtautuminen on pääosin varauksellista, jopa pelokasta. Testin alussa katsottiin koiran ensisijaista reaktiota ja suhtautumista sille vieraaseen testaajaan.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Sinni suhtautuu testin alussa vieraaseen ihmiseen ystävällisesti ja avoimesti – koira on avoin ja sosiaalinen vieraita ihmisiä kohtaan.

TILAAN TUTUSTUMINEN - ARKUUS-ROHKEUS

Testissä tulee esille paitsi koiran aktiivisuus (FitBark), myös koiran uteliaisuus sekä rohkeus uuteen tilaan tutustuttaessa. Mikäli koiraa tilanne pelottaa, se saattaa pysytellä testin alussa mielellään lähellä omistajaa ja on passiivinen. Tällöin koiran sen esim. kotioloissa näkyvä aktiivisuus ei tule näkyviin testissä, ja käytös kertoo, että koiraa aluksi jännittää uusi tilanne.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Koira on aktiivinen testin alussa, ja irti päästessään tutustuu koko huoneeseen, pääasiassa kävellen.