Kävin Porvoossa kuuntelemassa Tommy Wirenin luennon rankaisun käytöstä eläinten koulutuksessa. Luento oli hyvä. Taas tuli monta muistutusta siitä, kuinka vajavaisia ja epäreiluja me ihmiset olemme. Toivottavasti osaan jatkossa olla reilumpi Tapsua kohtaan! Se vain on tosiasia, että oman käytöksen muuttaminen on hyvin vaikeaa. Koiran kouluttaminen ja varsinkin rankaisun käyttö eivät ole yksinkertaisia asioita. Tämäkin luento herätti paljon ajatuksia ja moneen asiaan on palattava vielä varmasti useamman kerran ja mietittävä oikeasti moneen kertaan mitä milläkin tarkoitetaan.
Tässä päivän antia sekavana kokonaisuutena:
Kanakoulutus on hyvä tapa todeta toimiiko jokin koulutustapa vai ei. Kanat eivät halua miellyttää ihmistä ja muutenkin ovat koulutettavina suoraviivaisia. Koirat sietävät ihmiseltä liikaa ja tämän takia monenlaiset koulutustavat tuottavat tuloksia, toiset paremmin, toiset huonommin. Tällä hetkellä vallalla koirien kouluksessa on vain palkkion käyttäminen ja rankaisu on vaiettu asia. Pelkkä palkkion käyttäminen on myös tuonut negatiivisia lieveilmiöitä, jotka on nähtävissä koirien eitoivottuna käytöksenä ja käsittelyongelmina.
Vaikka rankaisu on vaiettu asia, niin kaikki kuitenkin käyttävät jonkinlaisia rankaisuja. Kaikki eivät vain välttämättä miellä toimintaansa rankaisemiseksi. Rankaisua ei pidä missään nimessä sekoittaa väkivaltaan! Koulutuksessa rankaisu on toiminnan vähentämisen keino.
Koiran käytöstä ei pidä ottaa henkilökohtiasesti. Ihmisen tulisi ymmärtää, ettei koira tiedä mitä säännöt ovat ja miten käyttäydytään "ihmisiksi". Suomalainen kieltoyhteiskunta on hankala koiralle, sillä koira ei saisi reagoida mihinkään mitenkään vaikka ne ovat vuosituhansien saatossa kehittyneet reagoimaan kaikkeen. Tästä seuraa estoja, hihna, kiellot...
Älä tee olettamuksia koiran käytöksen syistä, kouluttamisen kannalta syyt ovat epäolennaisia. Kysymys on siitä mitä koira tekee, ei siitä mitä ajattelet sen tekevän (jos koira pissaa kiellettyyn paikkaan, ei ole väliä mistä syystä se pissaa). Johtajuus tai sen puute ei vaikuta koulutukseen (täysin vieras ihminen pystyy opettamaan koiralle temppuja). Tehokas koulutus edellyttää ihmisen oman käytöksen muuttamista. Tämä on välttämätöntä oman kehityksen kannalta ja oma käytös on ainoa asia, jota voit muuttaa.
Aikoinaan koiria koulutettiin vain pakolla, nykyisin vain palkalla. Parasta olisi näiden kahden hyvä yhdistelmä. Jos koira ei opi, on vika ohjaajassa. Tämä vaatii ihmisen muuttumista ja mukautumista koiran mukaan, ihmisen täytyy kehittyä.
Operantti ehdollistaminen perustuu tieteellisiin periaatteisiin, jotka tulee ymmärtää ja joita täytyy harjoitella. Uusien tapojen oppiminen on ihmiselle vaikeaa. Operantin ehdollistamisen periaatteet ovat
ärsyke (koirat reagoivat ärsykkeisiin),
vahviste (käytöksen määrä kasvaa, toiminnan moottorin määrittelee koira ja se voi olla mitä tahansa mitä koira tavoittelee),
sammuttaminen (käytöksen määrä vähenee),
rankaisu (käytöksen määrä vähenee) ja
yleistäminen (ärsykkeen sekä reaktion).
Koulutuksessa pitää miettiä mikä toimii vihjeenä. Samalle käytökselle voi olla useampia vihjeitä. Vihjeet voivat olla opittuja tai perittyjä (merkin kierrossa tötsä/käskysana ja kissan jahtauksessa pakeneva kissa). Ärsykekontrolli tarkoittaa koiran opettamista tekemään jokin toiminto vain käskystä (vihjeestä) riippumatta siitä onko toimito sisäsyntyistä vai opittua. Ominaiskäytös on vaikeaa (mahdotonta) sammuttaa, mutta sen vähentäminen on mahdollista ärsykekontrollilla. Koiranohjaajan tulisi tunnistaa vihjeet ja välttää ristiriitaisia vihjeitä.
Vahvisteen osa-alueet ovat ajoitus, vahvistetiheys (motivaatio) ja kriteeri. Jos jokin näistä heittää, heittää kaikki. 85 % koulutusongelmista johtuu näihin liittyvistä virheistä.
- Ajoitus
- vahviste tulisi antaa juuri täsmälleen halutun toiminnan/käytöksen aikana
- aina saat mitä vahvistat
- kouluttajan tärkein taito
- vaatii jatkuvaa harjoittelua
- yleisin koulutusvirhe
- vahvistetiheys
- vahvista usein
- palkkaus 12 kertaa minuuttissa
- korkea vahvistetiheys vähentää häiriöihin reagointia
- vahvistetiheys ei ole syöttämistä, kriteerin tulee pysyä. Tarpeeksi helpot tehtävät.
- kriteeri
- vahvista vain kriteerit täyttävää toimintaa
- vahvista vain yhtä kriteeriä kerrallaan
- vahvista vain halutuista toiminnoista
- Teitkö maalin? Kyllä tai ei
- muuta kriteeriä kun kaksi perättäistä harjoitusta on onnustunut 80 %.ssa harjoitteita.
Pelkoehdollistumat eivät lähde syöttämällä, pitää muuttaa koko toiminto/mielentila. Toiminta voi itsessään toimia vahvisteena. Vahvistaminen on prosessi.
TIEDÄ MITÄ HALUAT JA MITÄ ET HALUA!
Positiivinen ei tarkoita sallivaa. Joidenkin syy-yhteyksien opettaminen voi vaatia tiukkuutta. Positiiviset koulutusmetodit toimivat parhaiten jos rajoitetaan voimakkaasti ympäristön vahvisteita ja ymmärretään niiden vaikutukset koiran käyttäytymiseen.
Sammuttaminen toimii parhaiten kun käytös on tuore ja sillä ei ole pitkää vahvistehistoriaa. Näin ollen sitä on vahvistettu vähemmän kuin korvaavaa käytöstä. On normaalia, että käytös vahvistuu ennen sammumista, se voi myös spontaanisti palautua. Sammuttaminen ei sisällä mitään epämiellyttävää, mutta se ei vain tuota mitään, se on turvallisin tapa mokailla treenatessa. Sammuttamisessa jätetään vain tietty käytös täysin huomiotta. Synnynnäiset ominaiskäytökset eivät sammu (ajokoira ei lopeta jäniksen ajamista, vaikka kuinka jätät sen huomiotta ja odotat).
Rankaisuksi nimitetään epämiellyttävää tai vahvisteen estävää asiaa silloin kuin ihminen tai toinen eläin soveltaa sitä. Koira määrittelee minkä kokee rankaisuna. Rankaisu vähentää toimintaa, mutta se ei opeta oikeaa tapaa toimia. Ajoitus ja voimakkuus ovat kriittisiä asioita rankaisussa. Se voi olla myös sekundääristä. Rankaisulla ei saada aikaan mitään toimintaa, sen tarkoitus on aikaansaada välttämistä, sietämistä.
Positiivisella rankaisulla tarkoitetaan jonkin sellaisen asian lisäämistä, joka vähentää käytöstä. Ei saa aiheuttaa kipua tai pelkoa. Esimerkiksi sylissä rinpuilevasta pennusta tiukennetaan otetta ja pennun rauhoittuessa otetta hellitetään.
Rankaisu on nopea ja hetkellinen ja siihen on liitettävä jokin vihje, esim. 'EI!'. Pitää muistaa, että säikähdys ja pelko ovat kaksi eri asiaa. Pelko yleistyy helposti ja pelkäävä koira voi muuttua helposti agressiiviseksi.
Koiran kouluttamisessa kannattaa kääntää asiat nurin. Mieti ensin miten kouluttaisit koiralle ongelmakäytöksen ja vältä niitä keinoja. Näin saadaan ohjeet siihen, mitä koulutuksessa tulisi välttää.
Kun ohjaaja osaa palkita, liikkua, "naksauttaa" ja saada halutun toiminnon aikaan vahvistamalla, vasta sitten tulee opetella rankaisun käyttö. Rankaisu ei ole noviisien kouluttajien juttu!
Rankaisua käytettäessä on oltava koulutusohjelma ja ennen sen käyttämistä on kaikki muu täytynyt tehdä oikein, on täytynyt opettaa koiralle haluttu toiminto. On oltava kerättyjä todisteita, että sen käyttö on välttämätöntä. Rankaisu ei ole jatkuvaan käyttöön, sitä voi käyttää vain 1 - 3 kertaa tiettyyn toimintoon. Käytetään vain jos käytös on vaarallista jollekin osapuolelle. Rankaisulla katkaistaan osaavan koiran ylireagointi tms. eitoivottu toiminta. Hyvä hallinta on kaiken perusta ja rankaisun käyttö on aina harkittava tarkkaan. Ajatuksena hyvä juttu on 1 € talletus ja rangaistus on 100 € nosto, montako nostoa tili kestää?
Pelkoa ei saa säikäyttämällä pois! Siedätys toimii usein eikä sitä voi käyttää rangaistuksena.
Ennen rangaistuksen käyttöä on suhde koiraan ja hallinta oltava kunnossa. Koiran näkökulmasta ihmisen on oltava rento, rauhallinen ja itsevarma. Pitää olla valmistautunut siihen, mitä tekee jos jotain tapahtuu. Jos ohjaaja itse pelkää tilannetta, ei siitä hyvä heilu.
Jos koira ei tee mitä haluat, se ei tunne vihjettä niin hyvin kuin luulet tai ympärissä on jokin häiriötekijä, jonka aikana et ole harjoitellut. Koirat tekevät myös virheitä, niitä vaan sattuu. Jos koira ei tee mitä haluat, on käytöksen koulutus vielä kesken.
Onnistuakseen koulutuksessa koiran kouluttajan tulisi pystyä muuttamaan omaa ajatteluaan ja toimintatapaansa, harjoitella omia mekaanisia taitojaan ja palkkion antamisen ajoitusta sekä harjoitella tarvittavien välineiden käyttöä. Hänen tulisi tietää tarkalleen mitä haluaa ja oppia näkemään eri käytöksiä. Ohjaajan tulisi opetella ennakoimaan ja vahvistamaan täsmällisesti haluamaansa reaktiota. Tärkeää on myös harjoitella tekemään onnistuneita harjoituksia.
Kouluttamisen tärkeysjärjestys:
- Kouluttajan oma toiminta
- miten suhtaudut tilanteisiin?
- miten ennakoit tilanteita?
- miten toimit koiran näkökulmasta?
- Tarkka palkitseminen
- mikä toimii palkkana?
- mistä asioista palkataan (reaktio/käytös)?
- mihin palkataan? palkan suunta
- kuinka monta kertaa? (onko käytös vahva)
- toteutuuko vahvistetiheys?
- Apuvälineiden käyttäminen
- mitä välineitä käytetään apuna (talutin, liina, pilli, naksutin yms.)
- miten kyseistä välinettä tulisi käyttää? (onko ehdollistettu/yleistetty jokin väline voimivaksi?)
- mikä tarkalleen on reaktio, mihin apuvälinettä käytetään?
- kuinka suurta tarkkuutta toiminnan vahvistaminen vaatii?
Kouluttajan tulee tehdä nopeita päätöksiä siitä miten kouluttaa, mitä menetelmiä käyttää, miten muuttaa omaa käyttäytymistään ja miten muuttaa harjoitusta tarvittaessa. Ensin tulee tarkastella omaa toimintaa ja sitten sitä, vahvistuiko käytös.
Epämääräinen rankaisu tai epämääräinen palkkaus - kumpikaan ei tuota tulosta!
KOULUTTAMISEN TULEE OLLA KANNATTAVAA KAIKILLE OSAPUOLILLE!
